Vapaus, April 14, 1925

              Federated Pressin jäsen.
Nova S(»tian htto
TJistaina huhtlk, 14 p. - r ^ TOur^ AprM im, 1925
T» r T i t»eT«t leipiä — ^JoU«a
liiUceiti.
Halifax, N. S. — Mamjnjsteri
j^nöstrong ja vastöstuspnolueitten
johtaja D. G. Mackenjsie ovat Glace
Bayn avustuskomitealta saaneet sen-
^ v a n sähkösanoman: j
"SuareDa xnielihyvlUIa sai Glace
Bayn avustuskomitea iranllaj maa-jnntahallituksen
myöntäneen 20,-
000 dollaria avustukseksi ..tänne.
Kansalaistemme mielestä hallitns' si­ten
täytti inhimillisen :.ve.lvollisnu.
tensa. Hätä täällä oli ja on niin
huutava kuin olla voL
. «Tänä aamuna saimme mielipa-lakserome.
tietää, että noitaj vai-oja,
sikäli kuin punainen xisö: niitä käyt-teJ?
e, ei anneta mnnhnnikuinterT
Tcydenfaoito-tarkotuki^in. - Tnhan-äa
on! täällä - nälkäkuoleman par­taalla,
j a nyt lainlaatajakunnan. toi-jtienpiteen
johdosta tukittiin muut
avastustiet.
"Tähän mennessä ei -United Mine,
"Vorkera of America ole mitään
yirkkannt avustuksen lähettämisestä.
Sillä välin nälkäiset suut huutavat
leipää. Terveydellisistä ,-• toimenpi­teistä
ei ole ^urta:apua,'kun väesr
tö näkee nälkää. Pelaavatko tais­televat
puolueet, kansalaisten' näläl­lä?
Hallituksen pikaista selitystä
odotetaan hartaasti".
MaanviljelijöOle tarjo­taan
efoisaiiksia Neu-vosto-
Venäjällä
: New .York. — Yhdysvaltain ja
Canadan maanviljelijöille tarjoaa
Teknillisen avustuksen seura Neu-vostohallituksen
puolesta maata vil­jeltäväksi
Neuvostotasavaltojen lii­ton
alueelta. Nyt tarjottuja- mtuta
voidaan viljellä yksityistiluksina ei­kä
- välttämättä osuuskunta-talouksi­na,^
Icuten tähän saakka. .
Seuran selostuksen mukaan val-mistaudutaaa
vastaanottamaan' 23,-
500 Amerikasta muuttavaa^ joille
tarjotaan semmoisia etuja kuin al>
haisia rautatiemaksuja Venäjän rau-tAeillä,
halpaa lautatavaraa ja
luottoa. Tarkotukscna tällä Neu­vostohallituksen
- suunnitelmalla on
saada Amerikkaan muuttaneet -ve­näläiset
palaamaan takaisin koti
mahansa sekä levittää ajanmukai-ua
maanviljelystapoja Venäjällä.
Alkaa tulemaan ^'lis-
OtUyraMa avnnkeray* f aletaan iia«
.'deataan.
Ottawa. — Kun yhä on tullut
avunpyyntöjä Nova. S,cotian hädän<
alaisten kaivosmiesteik: j a heidän
huollettaviensa puolestaj on -täkäläi-
^ . nen avunkeräystoimisto • v-uudelleen
avattu, vaikka se jo ^suljettiin; kun
tuli tieto, että Nova SÄotian halli­tus
öli lähettänyt 20^000 dollaria
avystustarkotukseen..:. Viimeksi , on
rautatieministeri, Graham merkinnyt
keräyslistaan 100 dollaria*'
Nova Scotian arkkipiispa on sa-niaten-
julkaissut uuden avunkeräys"
kellotuksen kirkkokunnall^eiu .> .
Odotetaan paajarjestoo . avuttaTan.
Sydney, N. S. — Vaikka se kol­menkymmenen
päivän- aika jo on
hyvästi umpeenkulunut; jonka jäl­keen
pääjärjeston pitäisi ruveta lär
/ hettämäan lakkoavustusta; /ei lU; 41.
Wai presidentti J., L. Lewis-vielä
' ole mitään avustusta läfiettänyt ei­kä
ihnottanut, milloin aitä on odo­tettavissa.
Piiritoimikunta kuiten­kin
uskoo pääjärjeston lyhtyvän
lakkoa avustamaan, silla Levns on
sen julkisesti luvannut ' Porvaril-
" liset lehdet kovasti yllyttävät Levri-siä
kieltämään .avustulcsen kaikkien
aahdollisten verukKeitten ' nojallaj
js toiselta puolen koettavat pelotella
lakkolaisia sillä^ fettä ei sitä avuö-tnsta
tule, joten heidän on palatta-
•va työhön miUä ehdoUla^^vain yhtiö
atsnossaan suvaitsee heidät vastaan­ottaa.
^ - "
Sotaveteraanit, joita Cape Breto­nin,
kaivosmiehissä oh suuri joukko;
ovat päättäneet Dominioh haUituk-selta
vaatia avustusta niiden, lupa-
. nsten nojalla, mita heille - oli io-
. taan lähtiessä annettu.' HeiDe lu­vattiin
takaisin tultua .vähintään yfi-
^ta iyvät työansiot, kuin, mistä lie
- läksivät, mutta nvt.Ti^idän työänsi-onsa
ovat .mennet ^•olemattonuin.
tAYTYY TULLA CANADAAlT —
' AUKASEMAAN SUUNSA'
suja
Pariisi. 'Henry Ford on kauan
aikonut ruveta työntämään' Europah
markkinoille yksinomaan ranskalain
sella työvoimalla ranskalaisista ai-^
neksista valmistettuja autoja. Nyt
hän on ostanut Asniersissa Seinen
rannalla, aivan> likellä Pariisin • kes­kustaa,
olevat entisen juoksevan i l ­man
teiltään rakennukset. ,Kauppa-hintaa
ei ole ihnotettu, mutta sen
arvellaan olleen vähintään 10 milj.
frangia. '
Bordeaux'ssa oleva Fordin tehdas
suljetaan ja sen: teknillinen henkilö­kunta,
siirretään Pariisiin.- Uusi teh­das
alkaa heinäkttun 1 p:stä tuo'-
tantonsa 300:11a autolla päivässä^
ifidtta kun suunnitellut' lisär^en-nukset
saadaan kuntoon; tulee tuo--
tanto ennen vuoden loppua nouse-kohdaUai
- Seine-virrassa . on ' Stouen
saarij jota: [Fordin sanotaan ostele­van
varastohuoneensa paikaksi. Uu­si
tehdas tulee olemaan muurin For­din
Europassa olevista liikkeistä ja
siitä pitäisi muodostua "Kssujen'*
keskusliike koko Europan mannerta
varten.
SITKEX VANHUS PELASTI NUO-RUKAISEN
HUKKUMASTA ,
«;New Yo^K. Niinkuin mniste-
""S^v* annettiiij uÄarilaiselle kreivi "iSl%^ %ofcriUe lupa oleskelli
- B^^^JP-I^i^^n Arvostele Horthyn
F°^"^*W1^^^Täänän suukapu- - & . ^ # M ^ f e h t e e r i Hughei
ciki nFl&Äi?:^aJ6ösihteeri I^VLogg
ha]|ra'!''^paQä;
Nyt on ioreivi' Karolyi
^ o n s a - kanssa ,lahtenyt Montrea-
.™». joasa hän aÄöo vtelata' niihin
..jakauksiin. JUkonevut'viipyi'.<JJt.
J^assa iesän "ja Vasta ^iJJyDä^^pa-
.i-J^^ YhdysvallMhih.. ^Valtio^teeri
flfflottahöt valmiiksi €tta «yk-
- ^ i ä ä n ei an^feiä^hanen^.*^lV«te
«ratMsa Yhdysvattafn^Jcaxdtalisniln
mmm^yeä^
' a - ' j a ; > h ä i i ä i m i ^ j ^ a j ^ ^
^ V ••3Mii::vasiaänM3Sg^4^
^S^h^nmän - liedon .jntdotaa l «ä
aa, TOan aatknsbumt; heti
HuAtsville, Ont. -r^ Tänne oa saa­punut
tieto jännittävästä hengen­pelastuksesta
Peninsula järvellä.
Ross Brooks niminen nuori mies oli
lähtenyt yrittämään kotinsa: lähellä
olev&n' lahden poildd, kun noin puo­len
mailin 'päässä rannasta j ä ä pet­ti,
eikä hän kyennyt pääsemään
pitävälle jäälle. Hänen huutonsa
sattui: kuulemaan rannalle e^äs yli
70 vuotias naapuri William XSreen.
Nähtyään mahdottomaksi mennä
huonoa' j ä ä t ä myöten avuksi, hän
Suorbritanniassa 120
krdhiilikaivosta sei­somaan
Lontoo. — Kaikkiaan 120 kivi­hiilikaivosta
on .Englannissa ja
Skotlannissa pantu seisomaan tämän
vuoden ajaHa, ja niissä työskennel­leet
20,000 nuestä joutaneet lisää
mään työttömyysavustukseUa - «1a-väin
ennestäänkin auurt» joukkoa.
Viimeksi on sulettu suuji Wyerly
kaivos, jossa työskenteli: 700 mies­tä.
'Little Easton kaivoksen omistaja
William Davies, joka sanoo kaivok­sensa
tuottaneen tappiota kaikkiaan
60,i)00 puntaa, eli 250 puntaa, vii­kossa,
on tarjonnut työmieUlleen
tilaisuuden ottaa kaivoksen haltuun­sa
yhdeksän kuukauden ajaksi
omaan laskuunsa, dllä puheella, et­t
ä he. saavat pitää - kaiken voiton,
mitä kykenevät saamaan,-mutta- jos
tulee tappiota, niin hän:;puolestaan
sitoutuu, ottamaan osa^r^appioihin
60 punnalla viikossa. Piirin .kaivos-miesliitto
; osotti mielenkiintoa tar­joukseen,
^ u t t a nähtävästi; ei sitä
silti ole hyväksytty. On- kuulunut
sellaisiakin puheita, että.' paildca-kunnan
- liikemiehet y. m. perustai­sivat
. takausrahaston. miesten avus­tamiseksi
ryhtymään yritykseen, sil­lä
kaivoksen: sulkeminen, idheuttaa
kyläkynnaUe 700 punnan menetyk­sen
joka viikko työpalkoissa. Sii­täkään
ei liene tullut valmista, kos­ka
kaivoksesta jo otet;aan, koneita
pois.
Koko Sunrbritannian. kaivosteol­lisuutta
edustava omistajien ja
työmiesten yhteiskomitea alottaa
hetimiten taas neuvottelunsa.
KAVALLETTUJA RAHOJA SAA-T
U TAKAISIN
Toronto. —-Ontarion maakunta­sihteerin
ilmotuksen mukaan on en­tinen
vankilain ja yleisten 'armeli-aisuuslaitoksien
tarkastaja W. W.
Dtii^lop suorittanut. maakuntarahas­toon
" 11,000 dollaria Torassa olles-saan
Icavaltamiaan ..yleisiä ^ vai^ja,
«anretetf :Sto*,-h8rtS^>^hli^teeflaan'i!»i^
minut alitarkastaja F. O. William3
suorittanut noin 3,800 dollaria. Ka­vallukset;
oli tekty* niinkuin lehdes-sämmö
rennemmin on^ ierrottu, Mi-micon
tiili-, ja kaakelitehtaalla, joita
makuntahallitus käyttää vankityöHä.
Tästä rahallisesta hjrvityksestä huo­limatta
joutuvat he vastaamaan ri-.
koksestaan, mutta tuomio tietenkin
lieventyy.,
Roijyn raiitfttiejattuku-ninkaan
neuvoston
ralidEdBtavaksi
Quebec. — Jos Ontarion ja Que­becin,
hallittikden: välillä ei lähipäi
vinä saada ailuian^ sopimusta Timis-kaming
ja PohjotV-Ontarion (T. &
N. O.): radan 'jatkamisesta Rouyn
:kultakentille, ^aScovat mainitun rau­tatien
virkaiKjatrjehdottaa Quebec
toin päfiministerilld, että hän suos­tuisi.
asdan veto^äiiseen koejuttuna
kuninkaan neuvostoon. Ontarion
hallituksen WBX&n olevat edustajat
ovat sitä mieltä^ - että jos pääminis­teri
Taschereau tähän ehdotukseen
suostuu, oi veisi kovinkaan pitkää
aikaa, jkun saataisiin asia ratkais­tuksi
valtakunnan korkeimmassa oi­keudessa.
Niin perin' eikäTarmalla kannalla
Icuin kysymyksen: lopullinen ratkaisu
onkin, on suuria määriä rakennus­tarpeita
jo kulete^tu Quebecin puo­lelle
rajaa. Quebecin viranomaiset
eivät' ole mitääm Himottaneet, tul­laanko,
^voimakeinoilla estämään: ra­kennustöiden
aloijbaminen, jos nii­hin
ryhdyttäisiin;;;ainoa minkä he
ovat tehneet radan rakentamisen
estämiseksi on se,: että evat kieltä­neet
rautatieyhtiBltä kauttakulku-oikeuden
. ' j a '.puiden kaatamisen
Vuokratuilla Quebecin hallituksen
omistamilla onaUla. i
PXXSI PIENEIIUC RANGAISTUK-SELU
Cobalt, Ont. ^ yUme kesänä ta­pasi
Philip UsofI; eräässä Ansonvil-len
ravintolassa : i^vaimonsa toisen
miehen seurassa .jfa ampui heihin
kaksi laukausta/','Häntä syytettiin
murhayrityksiest^j- r mutta kun hän
tunnusti syyUisyy^tfflisä runmiinvam-man
- tuottamuloseeh* lievensi yleinen
syyttäjä kannettaan, ja Usoff tuo­mittiin
ainoastaatto^hden kuukauden
vankeuteen. A
SUURI. »lEtäÄKAUPPA
Vancouver;
;River'€07;
on, vancouverilaiselta James ' Log-ging
Oo':lta ostanut yli 85,000 eek­keriä
tukkimetsää, jossa on kolmat­ta
biljoonaa jalkaa tukkipuuta^ ja
sahalaitoksen, joka valmistaa enem­män
kuin 50,000 jalkaa lautatava­raa
päivässä, kolme :isoa. hinaaja-alusta
sekä täydelliset sahalaitoksen
ja tukinveto-koneistot. Kauppasum­ma
nousee- yli 5 milj,i <dollarin.
Duhoborit pakotetaan
panemaan lapsensa
könlunn ,
- Victoria, B. C — Nähtyään leh
dissä olleen uutisen duhoborien Jdel-täytymisestä
panemasta lapsiaan
kouluun, sanoi pfifimlnlsteri Oliver,
että hallitus aikoo menetellä lujuu­della;
heitä kohtaan ja. j^akottaa hei­dät
noudattamaan maakunnan lake­ja.
Jos tarpeelliseksi nähdään, tn
lee lisää lakeja säädettäväksi. "Me
emme voi sanoa heille: 'Jos ette
tänään lähetä lapsianne koulttun,
otamme huomenna teiltä maanne
pois'. . Maiden takavarikoimisessa
meidän täytyy menetellä, lakien mu­kaan.
: Hallitus tosiaan aikoo pakot­taa
duhoborit noudattamaan lakia,
nifnkuin muidenkin British Colum­bian
asukkaiden täytyy tehdä. Jos
nähdään välttämättömäksi, ryhdy­tään
ankariin toimenpiteisiin^\
Grand Forks, B^ C, -rp Pääkons-taapeli
J. A. Fraser, Pentictonista,
ja konstaapeli G. F. JKillam ovat
lähteneet nuuskimaan,niiden 50 du-hoborin
jälkiä, joille heidän olisi
vietävä haasteet saapua oikeutaen
vastaamaan siitän etteivät ole pan­neet
lapsiaan kouluun. Haastetta­vat
ovat paenneet metsiin j a vuoris­toon.
,
•Lasten koulutuksesta on duhobo-reillä
ollut rettelöltä viranomaisten
kanssa jo monta vuotta.-Tämäntäs-t
ä on palanut hallituksen koulura­kennuksia,
Joita duhoborien arvel­laan
tahallaan sytyttäneen.^:
Nuorempi väki i:ai,ol{Bi taipuvai­sempaa:
maan tavoille, mutta van­hempi
polvi lienee niin sisukasta, et­tä
ennen menettää maansa,) jos nlik.
si tulee, ja palaa takaisin Venä­jälle
kuin antaa'' opettaa lapsilleen
"synnillistä sivistystä", • i
EPÄONNISTUNUT NXLKX-LAKKO
Kingston, Q n t . - - - ; : B u r v ^^
vankifarmilie on «iirretty
.. •. , . . jiläläinen vanki, joka oli Portsmout-er,
B . - : i k v Ö ? C i « Ä ^V^>WifralfitttiivÄiUffl^^^
tähden oli putkeUa väkisin ruokittu.
Vanki oli
vastalauseeksi ;)Jen hupnipiir tkbhtc»-
lun johdosta, jota hän /ongittaessa
oU joutunjit käirsiraään^^l^
notckoineii: raokinta
miinrakenteelleen niin hyvästi, että
hän toista ^Vuptta^,
lakkonsa jälestll^ paiöol;lÄ v^OTöäa
enemmän kuin vangittMssa, i :
Kuinka Mussolini aikoo selviytyä
Matteotlin murhajutusta
HiDilenliDrg Sabn niniar-
.Berliini. ~ - Sotamanikf Paul von
Hindenbuig tulee olemaan taantc
mukseUis-mönarkistlMn kokoomuk
sen ehdokkaana ratkaisevassa tais-telussa
monarkistien ja tasavalta-laispnolueitten
välillä. Tasavalta
laistan ' ehdokkaana tulee olemaan
ent. kansleri Wilhrtm Marx.
Toht. Jarres, joka ensimSiisessS
äänestyksessä sai, enemmän ifiniä
kuin kukaan tainen presidenttiehdo-kas,
op« nyt heitetty roskatunjciolle,
sillä Hindenburgin kuuluisana ni­mellä
toivotaan saatavan enemmän
ääniä kuin millään muulla natsiona-listien
ehdokkaalla. ,
Kun oitceistopuolueetensin pyysi
vät Hindenburgia ehdokkaakseen,
kieltäytyi hän jyrkästi. Turhaan
myös amiraali Tirpitz koetti häntä
taivuttaa: vastaanottamaan ehdok
kuuden; 'Mutta aitta tuli erityinen
sanansaattaja Kaiserilta "Doorniste,
Koeannista, tuoden "keiBarillisen
kädEykirjeen'^ HlndenburgiUe rupea'
maan ehdokkaaksi. Silloin Htnden<
burg taipui — ei minkään puoluo'
ryhmien eikä parhaimpainkaan ys->
tävlensä pyytalylhin, vaan^ herransa
j a keisarinsa Icäskyyn.
Hindenburgin ehdokkuudesta on
se etu, että taistelurintama on en-tistään
selvempi: .ylulnvaltiufko vai
tMAvalta, Nyt on sivulIUilla mitä
parasr tilaisuus nähdä, onko Saksan
kansa mitään oppinut viime vuosi
kymmenen kokemuksista — «odaS"
ta ja sen Saksalle tuottamista 8eu-<>
rauksista — vai vieläkö se on' val­mis
jonkun Hindenburgin johdolla
palaamaan keisarillisiin junkkeri
seikkailuihin.
konunohistit, Jotka hyvin käiiit-tävät,
että kapitalistinen riista käy
varmaan järkähtämättä äänestiiyät
oitaaa ehdokastaan, taveri Ernst
Thälmannia. HeiUä on yhtä vähän
syytä kannattaa Marxin liääsemistä
presidentiksi V kuin Hindenburgin.
Herriotin ministeristo
eronnut
haki kanootin:ja kirveellä haUcasi
sille väylän avannolle asti, jonka
reunasta^ nuori mies Icaikin voimin
piti Jdinni. GreeniKä meni toista
tuntia, ennenkuin pääsi hukkuvan
luo. - Tämä oli .vielä tajussaan, mut-ta
liian heikko enäa_ ääntämään.
Vanhus ei jaksanut kiskoa kohmet­tunutta
miestä kanoottiin, vaan' si-taihäneiiltätensä
lujasti kanootin
perään ja hinasi hänet hakattua
väylää myöten rantasln. Sitte hän
kantoi hänet lähimpään taloon,' jon­ne:.
puhelimella : Jcutsui.- lääkärin
Huntavillestä; Nuori Brooks on tai­pumassa,
vaikka hän oli aivan jäy­kistynyt
oltuaan lähes kaksi tuntia
kylmässä vedessä.
VERITÖITÄ ITALIASSA
Chiasso, Sveitsin rajalla, r— Sa
manlainen taistelu kuin tuonnottain
oli Italian parlamentin hajottamises­ta
ja uusien vaalien toimeenpanosta
fascistihalKtuksen ja liberaalien joh'
tamain ,vastapnolueitten välillä kai'
kessa hiljaisuudessa kuninkaan ' V ai
taistuimen juurella"; on taas käyn^
nlssä. Vaikka siitä puhutaan aino­astaan
kuiskaamalla eikä mikään
Rooma. — Poliittinen'tilanne on
kireä inonessa Italian kaupungissa,
eritaten Fäenzassa, Bariissa ja Ca-puassa,
joissa on ollut verisiä toppe-
Inite fascistien j a kommnnistien vä­lillä.^
Ruumiitakin on tehty. AHm
lähti Bolognasta, jossa eras fasdsti
tapettiin ja myöhemmin eras.kom­munisti,*
luultavasti IcostoksL Fäen­zassa
'yhtenä'yönä surmattiin kaksi
fascistia jaerasta. kreivi Naldia haa-votcttiin
vaÄeastL Yldsen kiihty-i
^ ^ n vaoksi on käildd säännölli­set
toimet jätetty sikseen. . M n n |
ffikkect; paitsi^
-rorakanpat, on «oljettn. Suuri mä"
' r ä sbtaväklÄ on" järjestystä - yaihr
itäat?"^^foetövat
'^^ammaanSSaij^-^ - Poliisia ctdi
tffimnnri'^*, jonka väittään;
lehti uskaHa 'siitä hiiskahtaa,^ seu
raavat- kamppailevain : puolueitten
johtajat 'suurimmalla ; jännityksellä
taon taistelun kehitystä.
Fascistit koettavat, taivuttaa Ini-ningas
Victor Emantielin julista­maan
yleisen amneitiaa sen johdos­ta,
että tänä vuonna vsattau ole­maan
hänen* hallitakseen:astamisen-sa
25^ vuosipäivä. Liberaalit y.
m. kansanvaltaiset :ja^perustuslait
liset pn^ueet'ja ryhmät tekevät pa­rastaan
jestääkseen kuninkaan sitä
tekemästä. Sillä he tietävät fascis­tien
ainoana iarkotnksenaol^^^
siUä . tavoin -päästä irti Matteottin
jutasta.
Suhen saakka, v kunnes . senMttti
ryhtyi eosi^istiedustaja Matteottin
murhajutun 'Icäsittelyy^, fascistit ei­vät
pitäneet aöaa vaarallisena.^ He
aikoivat järjestää oikeudenkäynnin
pidettäväksi jossain maasentoIcaQ-pnngissa;
jossa lautakunta; ei<5iBkal-tam.
julistaa, fsyyllisikn" sellaisia
fa^cisteja kuin puolueen sanmHehet
JDumini, filtppellt ja Rosa, jotka
nyt ovat eräässä Rooman vankOass^
odottamassa-JEunlustelna. /
'Xskettain oli Bolognan piirioiken»
dessä , f aseisti Begazzi syytettynä
eräanlsoäaEstisen farmarin änirhas.
t ^ vaäcka hifnet^ aivan^miir
;8erJl^viIIa todistidailla osotettiin
:ÄKUä^^
hänet Etenkin, josta' näeomie. mfl-rikostoverinsa
ovat varmat. vapaut­tavasta
'tuomiosta, voi luottaa sii­hen,
^ e t t ä he pitävät' suunsa kiinni
oiVätkät:' .puhu mitään kuuluisasta
fascisti-"tsekasta", joka .Mussolinin
omalla johdolla pani taimeen sala­murhia
ja piek^jäisiä. Mutta jos
heidät yllättää pelko :j£uolemantuo-miostai
niin silloin he vannaan pal­jastavat
sarjan semmoisia hallituk­sen
sisäisimmän renkaan salaisuuk­sia,
joilla talee tadistetuksi, ^ mitä
kansan keskuudessa nyt ainoastaan
kuiskitaan: nimittäin että pääminis-
.teri Mussolini itse antai käskyn
Matteottin: kaappaamiseen sekä
edustajien Amendolan ja Misurin
miltei: kuoliaaksi pieksämiseen, en­tisen
pääministeri Nittin' asunnon
hävitykseen ja muihin samanlaisiin
ilkitöihin.
Sitä iskua Mussolinissa ei olisi
miestä kestämään.
' H ä n t ä jo ovat painajaisen tavoin
vaivanneet Rossin salaa levitetyt
paljastakset, samoin Filippellin
myöhemmin tekemät; vielä vaaralli
semmat, inämä kun i^vat suutuksis-saan
siitä, e t t ä Mussolini Antaa hei­dän
— hänen omien käaatyiensä toi-meenpanijain
-— virta vankilassa,
mutta suopea oikeus . olisi voinut
j ä t t ä ä nno paljastakaa; huomioon­ottamatta,
tahi olisivat asianomai­set
Itse voineet niistä pei^ntyä
nähdessään, ettei heitä mikään vaa-
Todella pahan kää^xt^n sai asia
silloin, loin. munan: ryhmä; vastapuo-r
Ineitten > sanomalehtimieUä jnUdses-ti
syytti fasdstisenaattozSft' dOe Bo^
noft osalfisnudesta Malfteottia mnr-haam
l ^ n i ieniuittMu^
t ä y ^ .IfaUan lakien , mokaaa asäM
kokonaisnodessaan aixOA^^Moiuän
maan icoriteimman tnondoistnimen;
perinpohjin ttttktttavaksL -Senaatti
parastfagcaa-iaUaa n i i s ä . todistos-lustelee
uusia tadistojia.i De Sono
itse on ollut kuulusteltavana; se­naattori
Santoro, jonka tehtävänä
on lukea alituomarin asiakirjat, piti
häntä' sangen lujilla kolme tuntia
kestävässä kuulustelussa. \
Fascistihallitus hyvin tietää, ettei
senaattia ' voi pelotella eikä lahjoa,
niinkuin : : j o l t ^ n • maalaislautakun-t
i a . ' Ainoa pelastus sentäbden on
saada kuningas myöntämään yleisen
amnestian tämän vuoden ajalla.
Matteottin oikeusjutan paperit hau­tautuisivat
silloin senaatin arkis­toon,
josta ne sopivassa tilaisuudes­sa
salaa poistettaisiin j a ' poltettai­siin..
:• Kuningas epäilemättä on kovin
vaikeassa asemassa. Yleinen .tapa,
niin, kirjottamatan laki vaatii; että
hallitaijat vAlteistuimelle nousunsa
^6-vuotispäivänsä johdosta j a muis­sa
samanlaisissa, tapauksissa julista­vat
amnestian; Mutta maanvpems-tuslailliset
ainekset: ovat asian joh­dosta
kovin huolissaan. : Asia' näyt­t
ä ä heistä sitäkin arveluttavammal­ta,
Icon sanomalehdet, jotka kautta
rantain_oyatvijtanneet siihen mah-dolliisunteen,
että ' Matteottin Juttu
voitaisiin taolla tavoin haudata^ on
hetipaikalla takavarikoitu.: Ja se
herättää laajoissa piireissä suuttu­m
u s t a / e t t ä kuninkaallinen hallitus
rankaisematta t ^ v a r i k o i sanoma­lehtiä
pelkästään puolnesyistä.
^ Monet lainkuuliaiset italialaiset
kuiskailevat taisilleen, että nykyi­nen:
hallitus on' paqnut kuninkaan
sellaiseen asemaan, mikä on autta-maitosiasti
vastoin sitä pemstada-
Ida, Jota hän on vannonut voimas-n
kaildci,,mihin poryariUiset liberaalit
j s heidän hännäidcannattajahsa, so-
Pariisi, — Senaatin aötamatt epä-;
luottamuslauseen johdosta;- on Her­riot
|a häne;iTOini8teristönsä eron­nut.
Tosin oli ministeristo edelll-'
senä päivänä edustajakamarisss saa»
nut luottamuslauseen 44 ääneti
enemmistöllä, ja epäluottamuslau­seen
puolella senaatissa: oli vain' 22
äänen 'enemmistö. Mutta 'edusta-jakamarin
jäsenistä oli noin 100 pi­dättäytynyt
äänestyksestä, ijoten. mi
nisteristö ei voinut tuohon enem­mistöönsä
luottoa.
Tekosyynä hallituksen kukistami­seen
käytettiin sitä, että Ranskan
panklci, hallituksen/ suostaroiiksella
ja . pakotuksesta, ilman parlamentin
valtuutusta — siis laittomasti — oU
laskenut liikiceelle 2 biljoonaa pape-rifrangia,
jollainen menettely ej)äi-lemättä
Montaa Ranskan rahan
kurssia. Se oli kuitenkin < pakko-tilantaesstt
välttämätön toimenpide,
mutta Herriotin puoluelaisten kukis­tamat
ent. pääministeri Poincare
ja ent. presidentti Millerand ^-käyt-tivät'
hyväkseen tuota muodollista
laittomuutta kostaakseen Herriotil
le, ja onnistuivat.
Vielä ei tole tietoa uuden minis-teristön
muodostamisesta.
IX yinM^--^Vol;
Arabialaiset tnielenioso^
tulisella Balfouria
vastaan
^•:::^:;ss:;t:;•;.!F;.i?.;^^^
Danuuteos: — Arabialaiset ovat
oQeet pahalla päällä loordi' Salfou-J
rin Palestinan - matkan johdosta»^
sentShden että tao loordi, öUjuUs-,
tanut Palestinasta tarkotettavan ni-'
xnenomaan Juutalaisten maata, vaik­ka
asukasten suuri enemminö nt^^^
kyään on mtthametinuskotda arabiaa -
lafsia. Poliisisuojeluksen ^urvih e&K
1:^ Jalo loordi pahemmilta mielen-osotttksilte
aina' dihen asti, ikuhnes'
hSn saapui*:Bamascoon, Siellä kahr.'
tana Jltana perätysten, ^faatniellset >
arabialaisjoukot melusivat ja klvlt^'
tlvät sitä hotalUa, jossa, loordi sna-jaili.
Ensi iltana sid, poliisi joiikon
veiraten helposti hajotetuksi, muV
ta'toisena iltana.oli,ihielenoaotiajia
6,000, m i e i ^ jotka syyrialaiaen po­liisin
' hajaahtumlskäflicyyn' vastasi­vat
kivisateella. Hurja tappelu' syii-»
tyi, jolloin täytyi kutaua algierllais-ta
sotaväkeä poliisin avuksi. Tappe­lussa
kaksi henkilöä sai. surmansa Ja
11'haavottui* Meteleitä on'myS^.
ollut Damaacon juutaläifdborttoliMk^/
muissakin Syyrian kaup^ngeisM,
ovat arabialaiset ja Juhtalaiset'ta*,
pelleet, ' ' \
Tiedonannoissa et selitatB, mitä
asiaa loordi Balfourilla on oUnt Ba-.f"
mascoon, joka Icvuluu Syyriaan Ja '
on Ranskan vallänalalBUUdessar ^
Radek syrjäytetly,
Moskova. —' Karl Badek, JoUs on,
ollut ;melkoinen vaikutus kommonls^
tisiasa .piireissä, jouta^fie «yrjäytet^.
tävScsi juU^itest» toiminnasta; »iin^ <
kuin, hänen:,.me8tai:insa|' 1!fot«^ J o.
tea on luikarAstI tuomlni^i^lSideidn
yritykset ryhmätj}i8telui»,j,^p|^
m i s ^ Saksan Icomninnifitipuoljees*
sa, ja hänelle on'änhi'ttb;f.ifik^^
e t t ä ^os hän edelleen J a & M ^ v i ^
rintaansa' Saksanikömmiini«blpjlo^ii,
een keskuskomiteaa ,.vastaani)iii|it
hänet' erotetaan Venfijftii komnMinfs-tipUoiueen
jlsehyydesitt.. f,,lti^Lek«
Heinrich Brand ja thalhamer/ Jot^
kavennen ovat ojleei ^ttS&(kn 1^-
munlstipuölueen johtaVia' c n i ^ ; «n
kielletty ottamasta' osaa 4cojnmun!sr;
tisen kansainvälisen neuvosj^n Hoi»
mintaan. . , h'
Ti«to - on porvarillisenj, .ttulistal-mistpn
lählttämä, ^ mutta!' nilyttfift
todenmukaiselta^' sillä Itadelbn toi­mintaa
,Sak8an Jcomanunistipnotuees-sa
on jo V'aikasemmln|cin ankarasti
moitittu. ' . ' '
KXVXSI AAIPUMASSA
MIESTÄ ^
KAKSI
KURDILAISET SAARNAAVAT
"PYHXX SOTAA", MUTTA .
J A A V A T SEUUXNSX
Konstantinopoli — Kurdilaisefc
kapinalliset yrittävät tehdä viimeis­t
ä järjestettyä vastarintaa Gundsin
ja Palun rintamalla. Kun heidät
on saatu näistä asemistaan karfco-^
tetaksi, otaksutaan heidän pienissä
joukoissa v e t ä y ^ ä n vuoristoon.
Säännöllisten sotajoukkojen on sil-
Belleviiie; Ont. -> Erään iäidiläi. :
sen pankin |ähettin& palveleva sota-veter8anri)
avi4;;AHhur.Mooit läksi \
asunnostaan,* 3(äveil' ^ u n , toisella
puolella olevaan rohdos- j a virvoke-'
juoma-kauppaan, ampui 'jtaupassa i;
palvelevat Clayton Me^ilUams' ja
John Ciameron McGie nlmiaet-nuo­ret
miehet, sydämestä läpi JiUmpa-senkin,
j a ; meni takaisin asnntoonsa,
jossa vastarintaa yrittämättä antau­tui
poliisiUe. <. f
Moon oli pari kuukautta asunut
erossa vaimostaan. Jota hän myös
6U revolverilla uhannut. Hoon'}le-nee
epäillyt vaimonsa </levan suh­teissa
McWijiam8iin,.vaikka vaimo
sanoo: tanteneensa tämän vain ivlko-näöltä.
McGie näyttää saaneen sur­mansa
rientäesisään toverinsa avuk* '
sL ' Murhaaja oli haiskahtanat vä-
Iceviltä; mutta el ollut sanottavasti
päihtynyt. f <, -
PUOLA TAAS lULISTAA SA-lohi
kovin vaikea aiaa niitä ta­kaa,
sillä Kurdistani ^ / v i e l ä ' s y ­vän'
lumen peittämä;. Hallitus on
luvannut paikallisille asukkaille
lyinris palkintoja Said sbeOdti Ja
hänen
ta. yeSäcA balUtuspiirelssä ollaan
toivorikkaita kapinan nopeasta Icu-stsmisesta,
myönnetääii Icaplnallis-tan
tekevän tarmokasta Idihotostyö-i
ä , saarnaten pyhää .sotaa Ja ta-
Pariisi. Puolan sotaministeri*,
kenraali. Sikorski, Joka ' vasf ikään
on tänne saapunut, neuvottele|aaai|
Bansican hallitasmiestett Icanssa,' on
haastattelussa selittänyt, että"Poo*
38 tulee' taistelemfiait^" ennenkuin
Inovntta^ i t n m a i ^ n , maata idästä
taikka lännestä. , Jl^astoksella, hän ;
pnhtti Puolan ky](eneTäisyydestä''fi- \
tämätojvpjM^^
assa Eturopäa p i ^ ^ :
Irastellaan Saksan terveistä \FuoIatt
^ ( i ^ y t ö ^ f i i J a i l Ä i ^ ^
suhteen.
Poolan «dceirin Jcalkksn|a sellaMen
suannftelmien totentooaiten «slämi^