Vapaus, February 9, 1928

              y - -
KA] y MAITTEN TYÖNRAATAJAt YHTEISRINtAMAAN! • \
TYÖLÄISTEN JA TAIX)NPOIKAIN KÄSIIN HAIJuITUSVALtaJ
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen i t s e n s ä kautta!
No. 28 — 1928 Federated Pressin jäsen
Vain järjestyneenä joijkkona
voi työväenluokka voittaa!
Torstaina, helmikuun 9 p;nä-~Thur., Feb. 9 Member The Federated Press Xn Vuosik. — VoL
MARA miTÖMYYS
Pääministeri Ferguson suhtautuu välinpitämät­tömästi
asiaan — Kuntien lähetystö
hallituksen puheilla
TORONTO, helmik. 7. Noin
30 OI Ontarion kunnan j a kaupungrin
kunnallishallintoa edustava lähetystö
kävi maakunnan pääministerin, F e r -
gusonin, luona eilen esittämässä e-rinäisiä
lainsäädännöllisiä toivo­muksia.
Tässä lähetystössä olivat
€dusteji;uina Kitchenerin, Ottawan,
Toronton, Stratfordin, ' Hamiltonin,
iBrantfordin, Oshawan, Fort Willia-min.
St. Gatherinesin j a Owen
Soundin kaupungit.
.- Niiden asiain joukossa, joihin lä­hetystö
kiinnitti huomiota, oli
maakunnassa vallitseva työttömyjrs-tilanne,
jota tänäkin talvena pide­tään
erittäin vaikeana. Sitä todistaa
j u u r i sekin, että mainittu kaupun­kien
j a kuntien porvarillineif lähe­tystö
katsoi olevan syytä painostaa
hallituksen avustustoiminnan jär­jestämistä.
Pääministeri Ferguson kuitenkin
rohkeni julkeasti väittää, ettei v a ­ltavaa
työttömyyttä olisikaan, mut­ta
jos sitä kuitenkin jollakin paikka-ikunnalla
pienemmässä määrässä e-siintyisi,
niin "hallitus tutkii asiaa".
Ferguson sivuutti huutavan työt-tomyyshädän
kyynillisellä kysymyk­sellä,
että eikö herrojen, lähetystön
jäsenten, -iäähän ole koskaan juo.
lahtanut se ajatus, että tällä "avus-tusbisnek^
ellä" ainoastaan pahenne­taan
asemaa?
Herra ministerin suhtautumisesta
työttömyyskysymykseen kuvastuu
riistäjien tjrypillin^rt kanta. Työttö­myyttä
ei ole-poistettava, koska sen
avulla saadaan kiristää palkka- ja
työoloja. Työttömiä ei ole avustet­tava,
koska avustuksen varaan jou­tuvat
työläiset muka veltostuvat, e i ­vätkä
enää omaa sitä tarmoa koet­taa
itse selviytyä vaikeuksista, kuin
silloin, kun nälkä pakoittaä heitä ha-ikemaan
"japia" mistä palkasta t a ­hansa.
hajeDHiHssa
yli Espanjan
DIKTAATTORI RIVERAN HALLI.
TUS ON H MMXSTYNYT TYÖ-
LAISTEN NOUSUSTA
Amsterdainin
iteroationaleii
KanrostSsume
Nova Scotiassa
POMOT UHKAAVAT TÄYTTÄÄ
KAIVOKSET VEDELLÄ, ELLEI
TYÖLÄISET TAIVU EPÄEDUL.
LISEEN SOPIMUKSEEN
» e n
BERLININ KOKOUS OLLUT VAIN
PELKKÄ LÖRPÖTTELYTILAI-SUUS;
t RKEIMMÄT TYÖ-
VÄENKYSYMYKSET SIVUU-TETTU
i
LONTOO. (Postitieto) Ai-I
Yaiihuiiseläke-kysymys
Ontariossa
Ehdotettua vähäpätöistä uudistusta
vastustetaan "liiaksi kustan-
' nuksia vaativana" hankkeena
TORONTO, helmik. 7. — Viime
aikoina on eräissä maakunnissa poh­dittu
sen suuntaisen vanhuuseläke-uudistuksen
aikaansaamista, jota
edellytetään parlamentin aikaisem­min
hyväksymässä laissa. Jonkun
maakunnan lainlaatijakunta onkin
jp"^ hyväksynyt lain, minkä mukaan
maakunta suorittaa puolet eläkejär­jestelmän
kustannuksista.
Tämä mitätön laki rajoittaa eläk-keenmaksamisen
vain henkilöille,
jotka ovat täyttäneet 70 vuotta, o-vaf
maan kansalaisia, j a asuneet
vissin pitkän ajan Canadassa ja asi­anomaisessa
maakunnassa.
Moinen "uudistus" maassa, missä
ei aikaisemmin ole ollut mitään
järjestettyä vanhuudenhuoltoa, on
siis todellisen vanhuudeneläkejar-jestelmän'irvikuva.
On huvittava
nähdä, miten tästä huolimatta en
maakuntien hallitusviranomaiset
jarruttavat mainitun lain voimaan-eaattamista.
\ T
\ Tuorein esimerkki on eilen tapah­tunut
Ontarion kuntien ja kaupun-ikien
lähetystön käynti maakunnan
päämJnisterin Fergusonin luona. ^
Lähetystö m.m. kiinnitti huomiota
eläkelain hyväksymiseen Ontariossa.
Mr. Ferguson kuitenkin ryhtyi l a ­telemaan
"uudistuksesta" maa.cun-nalle
koituvia menoja. Ontariossa on
kuulemma 100.000 — 105,000 hen-kHöä,
joiden ikä on y l i 70 vuotta.
Jos kunkin heistä tulisi saada $^bo
vuodiessa, joista maakunta maksaisi
puolet, oUsi se F : n mielestä ma_akun-nalle
"suunnaton rasitus"., S!ita koi­tuisi
maakunnalle n. $5,000,000 Iisa-menoja.
Ferguson valitti sita, e.ta
maakuntien mieltä el kysytty, kan
tämä laki laadittiin. .
Äitien' "avustuksen laajentumiseen
nähden osoitti pääministeri saman­laista
lisämenojen, pelkoa, mamlten
että'jos avustus ulotettaisim aideilj
le, joilla on yksi lapsi, koituisi snta
kahden miljoonan dollarin Usamsno,
joka^ olisi vastenmielistä, koska
''koetamme tänä vuonna ^)^lla toi­meen
ilman mitään lisäverptusta .
Ylläolevasta nähdään, miten kapi-taKstien
hallitus on" haluton j a ky-ike^
emätön ratkaisemaan niitä yh­teiskunnallisia
pulmia, joita nykyi­nen
järjestelmä synnyttää.
M A R S E I L L E S , helmik. 6. —
Yleislakko joka alkoi Barcelonassa
j a levisi nopeasti koko Catalonian
piiriin, uhkaa nyt levitä koko E s ­panjaa
käsittäväksi taisteluksi. Dik­taattori
Primo de Riveran hallitus
tuntuu olevan hyvin heikolla perus,
talla, koska se ei ole uskaltanut r y h .
tyä ainakaan toistaiseksi äärimmäi­siin
toimenpiteisiin lakkotaistelua
vastaan.
Siitä huolimatta että koko maan
sotaväki on liikekannalla j a poliisi­voima
yrittää sotilaiden tukemana
estää lakkolllkettä, niin Madridin ja
Balboan tehtaat j a kaivokset ovat
joutuneet pysähdyksiin.
Hallitus on säikähdyksissään siitä,
että . lakkoliike on saanut niin val­tavan
luonteen, alkaen Barcelonassa
protestiksi hallituksen määräämää
työpalkan veroittamista vastaan.
Poliisit skäappeina
H E N D A Y E , Ranska. — Poliisi­voimalla
on yritetty kuljettaa eräitä
junia j a raitiovaunuja Barcelonas­sa,
mutta liikenne on muuten koko­naan
pysähdyksissä.
Taisteluja hallituksen aseellisten
joukkojen ja työläisten välillä hu­hutaan
tapahtuneen, mutta hallitus
estää tiukan sensuurin kautta kaik­kien
yksityiskohtaisten tietojen saa­pumisen.
Hajanaisista tiedoista vain
voidaan päätellä, että lakkoliike on
saanut erittäin kärjistyneen luon­teen.
protesti Espanjalle
Neuvostoliiton oljy riidanaibeena
MADRID, helmik. 7. — Yhdys­valtain
valtiodepartementin kautta
on annettu protesti Espanjan halli­tukselle
amerikalaisten öljykomppa-niain.
puolesta sen johdosta, että E s ­panjassa
astui voimaan tammikuun ,1
päivästä lähtien valtion ö:jymono-j)
ooli. Sen kautta on amerikaldsten
komppaniain osakkeet ja tuotanto­välineet
joutuneet arvottomiksi E s ­panjassa.
Samanlaisen protestin ovat anta­neet
Englannin j a Ranskan öljyka-pitalistit
hallitustensa välityksellä.
Kuten muistetaan, teki Espanja
suuren öljykaupan Neuvostoliiton
öljysyndikaatin kanssa. Sillä . teolla
astui Neuvostohallitus pahasti kapi-
.talistien etujen tielle. Siitä juontaa
mainitut protestit.
Italiassa 15,C00 työläis­naista
lakkotais-teliissa
noatakaan työväenluokalle tärkeää j
kysymystä ei käsitelty hiljakkoin
Berlinissä pidetyssä Ammattiunioi-den
Kansainvälisen liiton (Amster­damin)
toimeenpanevan komitean
kokouksessa. Tämän järjestön pik­kuporvarillisia
johtajia, Sassenbac-hia,
Leipartia, Mertensiä, Jouhau-
;xia, Hicksiä, Citrineä ' j a kumppa­neita
ei vähääkään liikuttanut ka­pitalistien
aloittama suurhyökkäys
työläisten palkkoja ja : työpäivSä
vastaan kaikissa maissa; sodanvaara
Neuvostoliittoa vastaan syrjäytet­tiin,
j a mitään huomiota ei k i i n ­nitetty
. ammatillisen 'liikkeen y h -
tenäistyttämiselle.
Ainoastaan mieto esitys kansain­välisen
työtoimiston kokoukselle
alinta palkka koskevasta kysymyk­sestä
hyväksyttiin, mutta sitäkin
vastustivat saksalaiset edustajat.
Pikkuseikoista riidellään
Ainoastaan teknillisistä kysymyk­sistä
nousi kiihkeä kinastelu. Kun
oli esillä kysymys Jnternationalen
päämajan siirtämisestä pois Ams­terdamista,
niin saksalaiset vaati­vat
sitä Berliniin, englantilaiset
taasen kannattivat Brysseliä ja
ranskalaiset "puolueettomina" aset­tuivat
Amsterdarhin kannalle. Asia
jäi ratkaisematta.
^Myöskään ei päästy minkäänlai­seen
ratkaisuun puheenjohtajan ja
sihteeristön valinnassa. Erikoispiir­teenä
ilmeni saksalaisten vaatimus,
että saksankieli tulee ottaa käytän­töön
Geneven työtoimistossa.. Tä­hän
vastasivat Ranskan j a Belgian
edustajat, että he pelkäävät joujfcu-van^
a siinä suhteessa hallitustensa
kanssa ristirjitaan.
Tässä kokouksessa voitiin todeta
perinpohjainen Amsterdamin Inter-nationalen
moraalinen ja järjestöl­linen
vararikko. Eräs kyllästynyt
saksalainen edustaja lausuikin sat­tuvasti:
"Tämän kokouksen edustajiston
enemmistönä oli e r i maiden por­variston
agentit, jotka eivät voi pääs­tä
yksimielisyyteen sen paremmin
kuin heidän isäntänsäkään. Puhua
tällaisessa kokouksessa kansainväli­sen
työväen keskenäisestä solidaa­risuudesta
on yhtä naurettavaa, kuin
jos lähtisi puhumaan sellaisesta asias-
21.V\JOTiAILLE NAISILLE ÄÄ­NIOIKEUS;
HALLITUSTA AR-VOSTELTU
TUIMASTI
LONTOO, helmik. 7. Sisämi-f
GLACE BAY, N. S... helmik.
8. — Yhdistyneiden kaivos­miesten
anio on saanut sähkö­sanoman,
missä ilmoitetaan, et­tä
Standard Coal Companyn
Hebert Riverissä olevan kai- f '•
voksen johtaja on uhannut \ \
poistaa kaivoksesta pumput, f ' i ^- i >. .... ,..
jollei työläiset allekirjoita .o- f • f^^^^Tv*"
. ' . . ., ,, 1 tulee lahimpina paivina esittämään
pimusta, jos^ luvataan olla {lakiehdotuksen, jSka myöntää nai-toimeenpanematta
m.taan tyo- f gjij^ äänioikeuden 2l:sta ikävuodes-
V. • I lähtien. Nykyään on ainoastaart
, « ! 130 vuotta täyttäneilli^ naisilla oikeus
30 miestä UUcoon, kosk* työn- f ^^^^^ ^^^^ äänestykseen,
antaja oh aiheettomasti ero.t- f pääministeri .Baldwin lisäsi, että
j nisteri Joynson-Hicks ilmoitti tänään
Ainerikdaiset M o t a t a
menettää merkitylsem
60,000 kirkkoa ei ole. saanut ainoatakaan uutta
jäsentä kuluneeri^oden aikana; papit
käyvät toivottomiksi
tanut erään työläisen.
43 il iistä hukkunut
jokeen Kiinassa
HANSil, Ranskan Indo-Kii-na,
helmik. 7. — Kolme rans­kalaista
virkamiestä ja 40 kii­nalaista
hukkui Mekong-jokeen,
kun alus nimeltään Trentinian
upposi. Useita muita matkusta­jia
loukkaantui, mutta pääsivät
pelastumaan. Syynä onnetto^
muuteen oli lastina olleen ga-'
soliinin räjähtäminen aluksen
f lastiruumassa.
Kommunisteja jahda­taan
Koreassa
TOKIO, Japani, helmik. 6.
—' Seouiissa,, Korean pääkau­pungissa
on vangittu 33 korea»
laista työläistä, joita syytetään
f kommunisteiksi. Vangittujen
joukossa on useita naisiakin»
Vangitsemiset ovat johtuneet
kotitarkastuksien johdosta, kun
poliisit ovat takavarikoineet
"luvattomia" asiakirjoja.
tarkoituksena on saada uusi ääries-tyslaki
voimaan jo ennen tulevia
valtiollisia vaaleja.
Kun kuningas avasi parlamentin
istunnot, lausdi hän hallituksensa
käsittelevän suurella huolella rau­hallisten
suhteiden ylläpitämistä A-merikan
kanssa. Liberaalien ^htaja
Lloyd George j a työväenpuolueen
johtaja MacDonald hyökkäsivät an­karasti
vanhoillista hallitusta vas­taan.
Etenkin viimemainittu sjryt-ti
Baldwinin hallitusta siitä, että se
PARLAMENTILLE JÄTETTY VA­LAISEVAA
AINEHISTOA —
TULUVIRANOMAISET KYKE­NEMÄTTÖMIÄ
JA LEVÄPERÄI.
SIÄ
OTTAWA, helmik. 7. — Canadan
PYSSYHURTAT AMPUNEET KAH-TA
POLIISIA VAHINGOSSA
Suun ratasuunni­telma
Europan
ja
-LONTOO, helmik. 7. Afgh^-
nistan kuningas AmanuUah on nyt
Europassa ja mahdollisesti tulee
matkustamaan Yhdysvaltain pää-
„ , . i kaupunkiin. Hänen tarkoituksenaan
ta Englannm kapitalist3en koolle on saada rahallista tukea sille insi-kutsumassa
"rauhankokouksessa" j „g5j.ie„g- tekemälle suunnitelmalle.
PITTSBURGH, Pa., helmik. 7. —
Lähellä. Californiaa, Pa., olevalla
kaivoksella tapahtui kahakka pyssy-hurttain
j a lakkovahtien välillä, jos­sa
hurtat vahingossa ampuivatkin
poliiseja, haavoittaen kahta*' :
Erään kasakan hevonen ruhjoi
lakkovahdissa ollutta työläisnaista
pahoin. Unioon kuuluvia lakkolai­sia
kerrotaan olleen useita satoja,
jotka saapuivat mainitulle Crescen.
tin kaivokselle, tarkoituksella estää
rikkurien tytHiÖn meno. Poliisit yrit­tivät
hajoittaa lakkolaisten joukon
ja alkoivat ampumaan suoraan lak.
kolaisia vastaan.
Saattaa olla hyvin paljon mah­dollista,
että myöskin suuri osa lak­kolaisista
on tullut haavoitettua ja
kärsinyt vammoja, mutta niistä Ass.
Pressin uutinen ei kerro.
unioiden edustajain jä kapitalistien
välillä."
Suurta ääntä pitänyt Amsterda­min
järjestö on tullut siis ajankoh­taan,
jolloin sillä ei ole mitään mer­kitystä
työväen yhä kärjistyvien tais­telujen
edistämiseksi. Päinvastoin
se pyrkii myymään työväen taiste­lut
kapitalisteille ministerituo^eista
Ja parlamenttien «dustajapaikoista.
Ranskan-Amerikan so­pimus
sodan "laitto­muudesta"
että Aasiasta tultaisiin rakentamaan
suurenmoinen rautatielinja Euro-paan.
Tämä aloite käsittää osittain
maailmansodan aikana paljon puhu­tun
Bagdadin ratasuunnitelman. Tä­mä
uusi linja tulisi kulkemaan jat­kona
nykyiselle Konstantinopolin-
Angoran radalle, Erzerum'!in asti;
siitä Kaukaasian linjaa pitkin Tab-riz'iin
ja Teheraniin, sekä vihdoin
sieltä Herätin j a Kabulin kautta
Afghanistaniin. Loppujen lopuksi
ajatellaan rata voitavan rakentaa
halki Kiinan, jä yhdistää se poh.
joise-sa ok; aan trans-Siperian r a ­taan
Irkutskissa.
On itsestään selvää, että tämän
hankkeen takana ei asiallisesti ole
Naisia rääkätty vankilassa ja am­muttu
laMtcpaikalla
. Parisii. — (F.F.) A^karL-ta vai­noista
huolimatta, on Italijin Irrjtoiro-teollisuudessa
huomattavia lakKojJi
käynnissä. Naiset, joita poliisit ovr.t
vastahakoisia vangitsemaan, ovau
johtaneet vallankumopi;sellisia lau­luja
laulaen 15.000 lakkolaista. M i ­lan
maakunnassa ovat puuvillakuto-mo^
Esa työskentelevät nsistyölaiset
menneet ^ssii^^Eeen lakkoon S3 pro­senttista
' palkanalennusta vastaan.
Lakkoutuneet naiset ovat tyo-
WASyTINGTON, helmik. 6. — Tä­nään
allekiricitcttiin tnäl];! Ranekan, . , .
ia Yhdvsvaltain hallituksien puoles-i Afghanistanm kunmgas, vaan vm-ta
':-;opimus, jonka tarlcoitnk-^ena on j perial .stit, jotka ka>-ttavat häntä va-ju-
istaa pota "laittomaksi". Toi-^in likappaleenaan. Tämän radan ra-,
•sanoen, että kumpikaan maa ei ssa icentaminon tähtää kaikissa suhteis-clcittaa
sotaa toista maata vastaan, sa -ekä Neuvostoliittoa, ettaite^^
rikkomatta tätä Sfipimusta. ' '
Presidentti lätti sopimuksen heti
.sonantslle, j a niin pian kuin sopimus
on ehditty tarkastaa toimeenpanevan
nauvoston istunnosEa. tulir.an sen
sisältö antamaan julkisuuteen.
gpitalistmeii lehdistö
ja hallitns
syyteen pyrkivää Intiaa j a Kiinaa
vastaan.
Hollanti ja Yhdysvallat
taisteiiissä meri­liikenteestä
j a Yhdysvaltain välillä tapahtuvaa
suurta väkljuomain salakuljetusta
on" syypää Geneven konferenssin ha- kuvataan siinä todistusainehistossa,
jalle menoon. jonka Yhdysvaltain tulli- j a aksilsi-komissioni
on koonnut Wa8hingto-nissa.
Pääministeri iKing esitti tä­män
ainehis^on eilen parlamentille,
j a sitä tietä on kömissionin työntu-lokset
ensikerran tulleet sanomaleh­tien
palstoille.
Komissionin kuulustelemat tulli-j
a rajavartiovirkailijat ovat kerto­neet
rajalla vallitsövasta tilanteesta,
miten Canadasta käsin harjotctaan
jatkuvasti suurta väkljuomain sala­kuljetusta
sekä millaisia vaikeuk^ä
Yhdysvaltain viranomaisilla on y-rittäessään
asettaa esteitä sitä vas­taan.
~ .
Useimmissa lausunnoissa viitataan
siihen, että Canadan tulli- ja sata-mavirkailijäin
tullikontroUi ei mil­lään
tavalla rajoita salakuljcttajain
toimia. Väkijuomalasteja kuljettavat
alukset antavat säännöllisesti val­heellisia
tietoja laivan nimestä, las­tista^-;
määräsatamasta/ miehistöstä
j a päällystöstä laivanselvittclypape-reihin.
Canadan viranomaisten levä-peräisyyden
takia on ollut mahdol­lista,
että sama salakuljetusalus voi
tehdä samasta satamasta kolmekin
reissua päivässä, jättäen joka kerta
erilaiset selvittclypaperit.
Vielä mainitaan, että Canadan
puolelta ei ole, määräyksistä huoli­matta,
annettu Yhdysvaltain raja-viranomaisille
puhelintietoja Cana­dasta
lähteneistä väkijuomalaivoista,
j a niissä tapauksissa, jolloin cana-dalaiset
tullivirkailijat ovat tällai­sia
tiotoju antaneet, ovat ne saapu­neet
niin myöhään ettei niistä olo
ollut mitään hyötyä,
Salakuljcttajain tärkein toiminta-alue
on pitkin St, C l a i r - j a Detroit-jokien
rantoja, mutta väkijfaoma-a-
Itisten lähtösatamina mainitaan y-leensä
kaikki suurten järvien ran­noilla
olevat canadalaiset satamat
Torontoa j a Kingstonia myöten. Sa­lakuljetuksen
teknillistä puolta k u ­vaa
se, että Detroit-joen varrella
voivat Sö—40 mailin tuntinopeu­della
kulkevat tilukset tehdä matkan
tuon •. 3,500 jalan- levyisen joen
poikki, tyhjentää lastinsa, j a pa­laa
takaisin, , puolessatoista minuu­tissa.
Tilanne muka parantuisi, jos teh­täisiin
molempien maiden väliseen
KslakuI jetu ssoplmuk^en sellainen
muutos, joka oisältyy Amerikan ja
Cuban sopimukseen, nim. että lai­voille,
joiden lasti sisältää ilmeii;-
tä .'vslakuljetustavaraa, c i myönnet­täisi
selvityspapereitä lähtösata-massa.
Luottamustoimesta
eroitettu
Vanhoillinen ammattiuntomies Watt
saanut potkut
TORONTO, helmik. 8, — Toissa
iltana pidetyssä täkäläisessä räätä­lien
union kokouksessa otti jäsenten
raadikaalinen enemmistö urioon kuii-luvan
yanhollisen pomomiehen James
Wattin, tilille virkavaltaisista edes-ottamisistaan-
Watt julistettiin
sopimattomaksi olemaan työvuesain
luottamustehtävissä ja eroitettiin
piirin ammatillisen neuvojiton (Dis-trict
Trades and Labor Council)
sihteerin toimesta, jossa virassa hän
oli ollut seitsemän vuotta.
Watt oli edustanut räätälien unio-ta,
vaikka hän oli tunnettu A . F . L :n
unionistiksi. Jäsenten enemmistön
kärsivällisyyden sanotaan loppuneen,
kun Watt oli ruvenut agiteeraamaan
edustajien Canadan työväenpuolue<;-
seen lähettämistä vastaan.
Coolidgrc vsatfi Ichdiatöä pa.!vcleniaan
haljittttscn politiikkaa
Terlfflsctaan raahdolliscstt tulee
useat maat osallisiksi
MONTREAL, helmik. 7. _ Tä-r.
ään saapuneet, tiedot ilmaiseyat, et-
„ , ^ „ , - „ ^ i , r t , - >a-« tä T9arhaillaan ollaan tilanteessa, j o i -
W\SHINOTON, helmi.<. 7 - Na- ^ Inkara kilpailu Pohjois-tional
'^''^'^^lll^^^^^^ g"^" Atlannin laivaUikenteen kaljetus- vvaajjaaiis^iis^saa p^i't^i ^ .p^r^e"s'i"dTenr -tt.iJ - ^Co- orlr?d- igte,a^r^i^^^^^^^. ^^^ TT ÖäJh, ä? Jn„ t+a^i5setfeohii»u„„n ttu, ,lWevoaft
nu..een kapitai^risen l e M os^isir^z Bel^a, Hollanti,
tavalle ^^^^^^^,,^^^^^1^ ja mahdollisesti myös-
Toiselta puolen tulee kilpailassa
seuraamaan
stenkin kansainvälisissä kyisymyk-j
sissä.
Kenxeieuiösva- * ^^.^ -
ole toimineet, koska sotilaat ova.
lakkolaisten omaisia ja-nnn on lak­ko
levinnyt useampiin tehtamm.
Poliisit kuitenkin • ovat ampuneet
lakkolaisia ja surmanneet yhden Ja
haavoittaneet useita kutomotyolai^ia.
Eräs raskaana oleva nainen on kucl-
Int vankilassa rääkkäysten ja piek­sämisien
johdosta.
Tämä tarkoiltaa esim. sitä, että; «'eniaan osaltona U . S. Shippmg
v^an hSliSs j-ulirtaa sodan jotain i B o a r d j a American Diamond Lines
-uS)valtaa vas aan, tulee l:apita!isli-ä'^^f Lloyd,^Royal
W lehdistön automaattisesti ^set-1 Beige. ^Eed Star, Ellermans Wikon,
te^ tukemaan sotanoHtiOtkaa. Suuri j a Ho mnd-Amencan Lin^^
joukko saapuvilla olleita lehiiparoo--;ika„ sitten yiatett.m Pani^sa^ja
neja %-annoi preddentille, että halli-; Berbmissa^ pidettyjen , KokooBten
tus tulee s a a r a n vastaisuudessa kautta saada nidat en yhfioidcn va-kuten
tähänkin asti lehdistön kaa-jJiUä sovitettua, mutta^ lopullisia tir-
I natuksen- 1 loksia niistä ei o!e ollut.
Työläinen vaatii tapa­turmakorvausta
NEW YORK, heUnik. 7. — Yh­dysvaltain
200,000 protestanttisesta
kirkosta on 60,000 sellaisia/jotka
viime vuoden ajalla eivät ole kyen«
neet saamaan yhtään ainoata uutta
jäsentä.
Tämän kirkoille vakavan tilan«
teen esillä ollessa, ovat kaikki Joh­tavat
kirkonmiehet kerääntyneet
tänne pitämään koko maata käsittä,
vän konferenssin, Jossa pyritään rat­kaisemaan
kysymys: "Mikä vaivaa
meidän kirkkojamme?"
Kirkkoliiton taholta on kerätty
tilastoja, Jotka osoittavat seuraavan­laista
tilannetta:
Yhdysvaltoin presbyterialaisten
0,299 kirkosta oli 3,268 sellaista,
jotka eivät v. 1927 saaneet yhtään
uutta Jäsentftv
Paptistien kirkkojen asema oli -vie.
läkin pahempi; niiden 8,766 kirkos­ta
oli 3,474 sellaista kirkkoa. Jotka
eivät saaneet yhtään uutts^ jSsentä
viime vuonna.
Methodisticn 16,681 kirkosta oli
4,662 sellaista, Jotka eivät saaneet
yhtään uutta Jäsentä. Muiden kirk­kojen
tilanne on suhteellisesti yhtä
huono tai vieläkin huonompi. Yh.
tcissummasth on lähes kolmas osa
sellaisia kirkkoja, Joilla ei ole ollut
kykyä saada ensinkään uusia kan­nattajia.
Toisaalta, ci tilastoissa tuoda
kisuutccn sitä erittäin tärkeää.
kaa, kuinka paljon nuo 60,000
k(ia ovat kuluneen vuoden
menettäneet entisiä jäscniääh^^^
matta iainoatakoan uutta "kääiihy:.
tcttyä" tilolle. Vaikka kirkot saa-vat
kymmeniä miljoonia dollareita;
vuodessa avustusta maan rikkaalta'
porvariluokalta,'^eivät ne silti kyke-f
rie vetämiiän suuria Joukkoja puo­leensa.
Niiden oleilla - Ja katso-'
muksilla ei ole enää menestyksen
mahdolUsuutta sikäli* kun ihmiset
alkavat ajattcloniaah matcrialistises-'
ti. • • .
Avloerolakiehdotusta
vastustetaan
OTTAWA,; helmik. 8. — Se­naattori
Willoughbyn lakiehdotus,
että Ontarion maakunnan oikeus-laitolcsille
myönnettäiRJin oikeus rat­kaista
avioeroasioita, on senaatin
kolmanneensa lukemisessa kohdannut
vastustusta katoolilaisen senaattori
MONTREAL, helmik. 7. — Tänä
aamuna aliettiin täällä käsitellä työ­mies
Audrey Majerickih korvaus­juttua
Montrealin raitiotieyhtiötä
vastaan- Kantaja vaatii tapaturma-korvauslain
nojalla $3,000 - yhtiöltä j Belcourtin taholta, joka väitti, että
sen johdosta, että hänet oli yhtiön j avioerojen helpottaminen sotii s i -
palyeluksessa ollessa velvoitettu nos-> viiliiakia vastaan, koska se hävittää
tamaan erästä rautakiskoa, jossa oli | oikeuksia, joita on laillisesti sol-enemmän
painoa, kuin yksi mies mittu. Avioerojen lisääntyminen
jaksoi kantaa, minkä takia hän oli
Icaatuhut kisko kädessä, loukaten i t ­seään
vaikeasti.
ONNETON TAPAUS
Montreal. Maanantain aamuna
eri osissa maailmaa jo nvkvään muo­dostaa
suuren vaaran perheelle, i h ­missuvun
pysyväisyydelle j a yhteis*,
kunnan ja valtion vakavuudelle,
selitti sensattorL
Senaattori on ehdottomasti vää­rässä.
Niin vakava ilmiö kuin avior
pudotti Lachincssa asuva 15-vuot erojen lisääntyminen onkin, on t a r -
Simone Barbarie sormuksen sormes-i haa taistella sitä vastaan pakkokei-taan
lattialle j a alkoi sitä etsiä pa-|noin. Kun olevien olojen kurjuus
lavan tulitikun avulla, jolloin sai; ei salli riittäviä edellytyksiä pysyväi-tulen
vaatteisiinsa, palaen niin pa­hoin,
että kuoli myöhemmin haavoi­hinsa.
selle perhe-elämälle, on hyödytöntä
yrittää ehkäistä avioeroja lainsää­dännöllä.
Quebecin työläiset
orjan asenrnssa
Keskustelua lainlaatijalninnassa
QUEBEC; helmik. 8. Puhuja-saan
lainlaatijakunnassa ellen, se-'
Iitti konservatiivien edustaja Trem-v
blay, Muisonneuvesta, että Quebe­cin
hallitukselle on tullut aika aset^
vaa komissioni järjestämään mies­puolisten
työläisten minimipalkka-asiaa
samoin kuin on tehty naistyö­voimaan
nähden.
Nykyisin maksetut palkat ovat a i ­van
liian alhaiset, hän sanoi, ja
osoittaa se kansan hyvän henjeren
halveksimista. •
Ihmisiä kohdellaan kuin orjia;
m.m. Montrealissa maksetaan yaih
20—26 senttiä tunnilta perheen i s i l ­le-'
• : 'X
Liberaali DeKsle, Chicoutimist^
puhui T:tä vastaan, selitteen, että
työläisillä tässä maakunnassa niin­kuin
muuallakin on huonot sekä i i y -
vät aikansa, joten sellaisen huudon
kohottaminen, kuin Treinbläy teld,
on bolshevismin saamaam.Sia.
Konservatiiviporvari erehtyi tässä
kerrankin saöomaan totuuden. Que--;
.>edn työläfeet todellakin ovat orjan
«semasla. Mutta jos konservatiivi-
-et herrasmiehet saattavalkin näin
puhua ollessaan opposltsionissa, ei
se raerkitee sitä, että näillä porva-re:
lla olisi hallitukseen joutuessaan
sen iJarerapi halu korjata vaUitse-'
vaa vääryyttä, kuin muunkaan kar­vaisilla
porvareilla. r v
Manitobassa. alkaa
oluen lasittain
myynti
WmNIPEG, hehnik. 8. ~
kunnan kuvernööri T. A , . BurTbwÄ""
vahvisti eilen Manitoban uuden väld-;^^.
Jiuoraain kontrollilain. Laki, J ^
laillistuttaa oluen lasittain myyim^f
scn hallituksen lupakirjoilla vJarus-K
tetuista kapakoista, tulee luultairasti ^
julkaistuksi enisi maanantainav^ f l^
tiistaina.
Oluttupien avaaminen kuifenk^
viivästyy ensi nsaaliskuun äiSsixaätiit-i
moittavat hallituksen vöanomaise^ f:
johtuen viivytys siitä, että lisenssL; ?
anomusten tulee lain mukaan; olla
pari viikkoa nähtävänä.
ms