Vapaus, February 13, 1962

              K'. • >
Menojen kokonaismäärä tule a olemaan 1962-63
$7.02 miljardia eli $294 miij. suuremmat kuin nyt
Ottawa. — Finanssiministeri Don­ald
Fleming esitti maanantaina ala­huoneen
istunnolle ennätysmäärSi-sen
menoarvion: $7.02 miljardia
dollaria, eli ainakin $294 miljoonaa
enemmän kuin tänä vuonna, huhti­kuun
1 pnä alkavaa tilivuotta 1962
- ^ v a r t e n . Tämä tarkoittaa, että
valtion menot jokaista lasta, naista
j a miestä. kohti cn tulevan tilivuo­den
aikana $377 e l i $1508 jokaista
keskinkertaista, eli 4-henkistä per-^
hettä kohti.
Valtaosa näistä menoista menee
puolustusvoimien ylläpitämiseen
(1.7 miljardia dollaria) ja suurelta
osalta entisten sotien aiheuttamien
koV|comenojen (788 miljoonaa dol­laria)
maksamiseen. Yhteenlaskien
puolustuslaitos ja korkomenot ai­heuttavat
ensi tilivuonna $137 vero­tuksen
jokaista lastat, naista ja mies'
tä Kohti eli $548 jollaista keskinker­taista,
eli 4-henkistä perhettä kohti.
Verrattaessa viime vuoden varsi­naiseen
menoarvioon j a jättäen huo­mioonottamatta
erältä jo ilmoitettu­ja
menoeriä, mr. Fleming antoi sel­laisen
kuvan, että ensi vuoden me-loarvio
on 203 miljoonaa dollaria
oienempi kuin nyt päättymässä ole­van
tilivuoden meroar\io oli. Ar­viot
osoittavat kvitenkin, että kan­san
varsinainen verotaakka tulee
.'(ohoamaan noin. 550,000 000 dolla­r
i i n.
Paremmin verrattavissa olevat t i ­lastot
osoittavat menojen nousevan
169 miljconalla dollarilla nyt päät­ymässä
olevasta vuodesta eli 6.9
miljardiin, mihin summan on vielä
lisättilvä $124,000 000 menoerä jo­ka
koituu vanhuudeneläkkecn, so­keiden
eläkkeen ja eläkeavustuksen
{ohottami^te^t» kymmenellä dolla­r
i l l a kuukaudessa.
Verrattuna tämän vuoden varsi­naisiin
puoli:-itusmenoarvioibin, en­s
i vuoden puolustusmenot ovat
563,000 000 suuremmat, eli yhteen­sä
$1.7 miljardia. Mutta Kun huo­mioidaan
kuluvan vuoden varsinais­ien
arvioiden ylittämät lisämeno-
3i'ät, niin silloin ovat tulevan tili­vuoden
puolustusmenot $5,800,000
pienemmät nyt päättymässä olevan
vuoden menoihin verraten.
Valtion velkamenot lisääntyvät tu­levan
tilivuoden aikana tämänvuo­tisiin
velkamenoihin verraten lähes
dollarilla jokaista canadalaista koh­ti,
eli tarkemmin sanoen 15 miljoo
nalla dollarilla yhteissumman ollen
kaikkiaan $788,000 000.
[eriän kysymyksen
ratkaisua odotetaan
' Pariisi. — Viralljsiäta ranska­laisista
piireistä ilmoitettiin sun-nuntaina^
rettä Ranskan j a Algerian
iVälisissS; vneuvotteluissa odotetaan
ratkaisevaa käännöstä kolmen päi-
;$vän kuluttua.
' '-v Samalla kiellettiin, että Rans­kan
Algerian ministeri Louis Joxe
olisi tavannut Algerian väliaikai­sen
hallituksen edustajat, lähellä
Sveitsin rajaa sununtaina. Kuiten^
k i n pidettiin hyvin mahdollisena,
että sellainen tapaaminen voitai­s
i in järjestää ehkä 48 tunnin ku-
:lues:>a siitä ajasta — siis tänään.
Kolme Algerian hallituksen mi-pisteriä
matkusti Zyrichiih, Sveit­siin,
ilmateitse lauantaina'Tunisis­ta.
H e ovat varapääministeri Bel-kacem
Krim, ulkoministeri Saad
Dahlab ja tiedoitusministeri Mo­hammed
Yazid.
N i i n Pariisisaa kuin Tunisis­sakin
ollaan toivorikkaita, että tä­mä
viimeisin vaihe Ranskan ja
Algerian välisissä jokseenkin pit-
KiKii venyneissä neuvotteluissa
tuottaa myönteisiä tuloksia vaikka
Ranskan oikeistolaisissa lehuistös-sä
ilmaistaankin mielipide,. että
neuvotteluista ei voida odottaa mi­tään
tulosta muutamien setiräavlen
päivien kuluessa. Agence France^
Presse-uutistoimiston tiedossa sa­nottiin,
että mitään ei voida rat­kaista
ennenkuin on sovittu Rans­kan
j a Algerias:ia olevien euroop­palaisten
etujen takaamisesta.
K r im johti algerialaisten edusta­jistoa
tuloksettomissa rauhanneu­votteluissa
Evianissa viime vuoa'
na. Silloin neuvottelut raukesivat
kun algerialaiset kansallismieliset
syyttivät, että Ranska tavoittelee
edelleenkin etuisuuksia Saharan
erämaan öljyn: j a luonnonkaasun
tiimoilta.
Pääministeri Michel Debre sa­noi
viikonvaihteessa, että kysymys
Saharasta - l i i t t yy nyi- presidentti
de Gaullen esittämään itsenäisyy­den
myöntämiseen Algerialle. A i ­kaisemmin
Ranskan valtionjohtaja
oli omaksunut sellaisen kannna,
että •• kysjrmys Saharasta oli e r i l l i ­nen
kysymyksestä Algeriasta.
Samanaikaisesti Ranskan ääri­oikeistolaiset
ovat uhanneet uusil­la
mielenosoituksilla j a terrorilla
Algerian pi ämisekji edelleenkin
iiiitomaana eurooppalaisten maan­omistajien
hyödyksi.
SKDLn äänimäärä
puolen milj. rajan
Helsinki. — TorsUina iltepäi-väliä
käytettävissä oUeet vaali-tulostiedot
osoittivat, että kan-sandemalu^
ttien äänimääri on
ylittänyt huomatta\«sti puolen
miljoonan äänen rajan.
Viimeisimmän laskelman mu­kaan
kansandemokraattien saa­ma
äänimäärä on tarkalleen
302.810. eli yli 52.00a ääntä suu­rempi
kuin edellisissä vuonna
1958 suoritetuissa vaaleissa.
Huomattavalta osalta vaalitek-nillisistä
syistä vaaleissa voitU-neen
maalaisUiton (oddlinen ää-aiiaSirä
on nyt laskenut Jo alle
520,000 ja on.sUs ..vain 16.000^
17,000 suurempriulOKl>L:n.
MERITIEN YLLAPtto~
KUSTANNUKSET LASIj^VAT
' Ottawa. — St. Lawr6öeen meri-tieballinto
tulee toimeen tulevana
tilivuonna huomattavasti pienemäl-iä
budjetilla kuin tähän asti. Par­lamentin
alahuoneessa ilmoitettiin
viime viikolla, että rakennuskus­tannuksiin
sijoitetaan tilivuonna
1962 - 6 3 vain $4 500,000 verrattuna
$324,538.32ö:iin nyt päättymässä
olevan tilivuoden kuluessa.
Tällä villakoiran pennulla ei ole mitään kovia pakka­sia
vaataan, koska se tarjoaa tilaisuuden lipoa kieleK
lään pullosta pursunutta jäätynyttä kermaa j a maitoa.
VIIME TIEDOT
Cape Canaveral. — Täällä ilmoiteltiin eilen, että hyvin
mahdollisesti • on jälleen siirrettävä everstiluutnantti John
Glennin a^aruitsmatkayrityslä. jokd aikaisemmin ilmoitettiin
tapahtuvaksi huomenna monien., aikaisempien siirtämisien
Jälkeen. Tällä kertaa ilmoitetaan syyksi raivoava meri keski-
Atlantilla/Johon lasku avaruudesta oii suunniteltu tapahtu-
'Vakti.'':: •
Yhdysvallat aloittanee
uudelleen ydinaseSiokeet
ilmatilassa
Washingtoii. — Yhdysvallat
mahdollisesti räjäyttää ensinunäi-sen
kolmen vuoden kuluessa ilma­tilassa
räjäyttämänsä ydinaueen
Nevadan erämaan yllä ensi kuus­sa.
Tiedoitus tästä annettiin niiden
virkailijoiden taholta, jotka sanoi­vat,
että he odottavat presidentti
Kennedyn ilmoittavan mahdollisesti
maaliskuun alussa, että Yhdysval­tain
on "pakko ryhtyä uudelleen
ilmatilassa räjäytettävien ydinasei­den
kokeiluihin Neuvostoliiton toi­menpiteiden
ppkoittamäna". •
SEVIGNY ESITTI
MÄÄRÄYKSESTÄ
ANTEEKSIPYYNNÖN
Ottav/a. —' Puolastasministerin
apulainen Pierre Scvigny esitti
alahuoneen istunnossa maanantai­na
anteeksipyynnön siitä, kun
hän oli Montrealissa äskettäin pi­tämänsä
puheen yhteydessä lei­mannut
Latinalaisen Amerikan
kaksi maata kommunistimailui Ja
höpissyt Kiinasta puheen ollen
Joutavia "keltaisesta vaarasta".
i"Minä olin ehkä hicmsn pois lin­jalta",
sanci puolustusministerin
apulainen, jonka sanotaan esittä­neen
anteeksipyynnön tökeryydes-tään
pääministeri Diefenbakerin
määräyksestä.
CCFn edustaja. H. W. Herridge
(Kootenay West) sanoi Sevignyn.
puhetta "viimeisimmäksi ja kaik­kein
valitettavimmaksi sotkaksi" ja
hän kysyi, että eikö mr Sevigny
suostani; •pvyt3'mälln ulkoministe^
i^j^ : , : "
Ranskan ammattiyhdistykset uhmaavat
presidentti de Gaullen määräyksiä^
P a r i i s i . — Ranskan suurimmat
ammattiyhdistykset ja opiskelijain
ryhmät uhmasivat viime viikonvaih­teessa
presidentti de Gaullen mää­räystä
jolla kielletään kaikki mie­lenosoitukset
maassa.
Yksistään ' rocmaiais-katolisetkin
ammattiyhdistykset yhdessä sosia­lististen
yhdistyksien kanssa päätti^
vät järjcstud mielenosoituksia kaut­t
a Ranskan eiliseksi, maanantaiksi,
protestoiden äärioikeistolaisen ter­rorin
ja viime torstaina Pariisissa
tapahtuneiden mellakcidcn johdos­ta.,
kahdeksan ihmistä kuoli väkival-taisv''
Uksissa •:. torstaiiiä - mielenosoi­tuksissa
äärioikeistolaisten terrorisi
vastaan. Seitsemän heistä Vältetään
kUQll^^il väkijoukon jalkoihin ' ja
yhden p"äka1Ion murtumasta.
Kommunistiset ammattiyhdistyk­set
ovat ilmoittaneet järjestävänsä
mielenosoituksia tapahtuvaksi sa­manaikaisesti
kahdeksan mielen­osoituksissa
kuolleen henkilön hau-tajaister^
kanssa.
Presidentti de Gaulle julisti kaik­ki
mielenosoitukset pannaan Alge-
.ian äärioikeiston nousun aikana
v'iime hrhtikuussa.
, Sisäministeri Roger Frey esiintyi
-adiossa ja televisiossa viikonvaih-
'ec.s.sa varoittaen kansaa mielen­osoituksista.
' Kommunistinen puolue otti aloit­teen
eilisessä 'm\e)cnosciluk3essa",
sanoi hSn. Sadat poliisit ja mielen­osoittajat
loukkaantuivat tapahtu­neissa
yhteVn9toi§$a."'
-jön neuvoja aina ennen kuin hän
intaa samantapaisin lausuntoja.
Montrealissa pitämänsä puheen
yhteydessä mr. Sevigny varoitti
kuulijoitaan kommunistivaarasta.
' Katsokäat ne, jotka epäilevät sa­nojani",
hän sanci, "mitä on nyky­aikana
tapahtumassa.
' H e tulevat näkemään.että musta
Afrikka on liekeissä kommunisti-
]>ropagandan takia. Etelä-Amerikan,
missä kommunistit ovat ottaneet
viimeksikclunecn kuuden kuukau­den
aikana haltuunsa brittiläisen
Guianan j a Ecuadorin.
'Keltainen vaara, josta kaikki
I juttelivat huolettomaan tapaan vic-iä
äskettäin, on yksi kolkkein voi­makkain
vaara sivistykselle, jonka
me haluamme säilyttää.'*
Anteeksipyyntönsä yhteydessä
mr. Sevigny sanoi maanantaina ala­huoneen.
istunnos.sa clevan.sa va­kuuttuneen
ssiitä, että brittiläinen
Guiana ja Ecuador eivät ole_kom-muni-
stimaita. "E.sitän, ilomielin kor^-
•auk&en antamaani lavtsuntoon'',
bän sanoi. ,.
Romuuttacs.saan puheensa " k c K
täisestä vaarasta",.ministeri Scvigny
i sanoi tarkoittdvaiisi/ Kiinan Kan­santasavallan
astrniabdin. aiheutta­maa
vaaraa. '
Lontoo. — Täällä kokoontuu huomenna perustuslakikon-ferenssi,
jonka tuloksena kenialaiset toivovat saavuttavansa
itsenäisyytensä Britannian siirtomaavallanalaisuudesta tä<^
min vuoden kuluessa. Kenian suurimman poliittisen puo-
.lueen johtaja Jomo Keniatta saapui tänne eilen osallistuak­seen
konferenssiin.
Washington. — Yhdysvaltain valtiosihteeri Dean Rusk
hylkäsi eilen Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hrushtshevin
ehdotuksen, että pidettäisiin 18 aseistariisumisneuvotteluihin
myöhenunin osallistuvan maan huipputason neuvottelut en»
nen varsinaisen konferenssin pitämistä ensi kuussa. ,
Toronto. —Ontario Hydron työläisiä edustavan union
taholta.on hyljätty sovittelulautakunnan enemmistön ehdo­tukset
uudeksi työehtosopimukseksi Ja Hydron 9.000 työläistä
tulee piakkoin äänestämään josko he ryhtyvät lakkoon vaa-timuksiensa
puolesta.
SUOMI El OLE "POH­JOLAN
VAHTIKOIRA"
"Suoraselkäinen"
Junnila menettänyt
omiensa kannatuksen
Suomen ärioikeiston "suorasel­käiseksi"
kovanaamaksi täällä
Canadassakin ennen vaaleja mai­nostettu,
kokoomuluen Tuure
Junnila on Suomessa menettänyt
omlensakin kannatusta siinä
määrin, ettei •• hänelle löytynyt
paikkaa uudesta eduskunnasta.
Valitsematta jäi myÖs maalais­liiton
edDsfcuntarybmän puheen­johtaja
Kusti Eskola ja eräitä
muita' johtohenkUöitä. eri puolu­eista.
Oslo. — Presidentti Urho Kek­konen
^mainitsee Arbeiderbladet-in
kirjeenvaihtajalle Per Monsen-iile
antamassaan haastattelus­sa
että Suomen Neuvostoliitolta
viiirte vuoden lokakuun 30. päi­vänä
saama, nootti ja sitä Novo-sibipskiKsä
seurannut päänUniste-
-T'ri*''Hrushlshevin tapaaminen el
- ole - muuttanut Suomen puoluee­tonta
asemaa, eivätkä häiritse pe­rinteellistä
pohjoismaiden yhteis­työtä.
Presidentti Kekkonen alleviivasi
'lyvin voimakkaasti, että sillä toi-
.sissa Pohioismaisissa ilmituodulla
käsityksellä jonka mukaan Suomi
olisi asetettu "Pohjolan, vahtikoi­raksi",
ei ole mitään yhteistä to­dellisten
olojen' kanssa. Hän viitta-
• i . tässä yhteydessä Novosibirskin
kommunikean kohtaan, jonka mu­kaan
Suomen asiana on tästä läh­den
ensi kädcs.sä ottaa aloite ys­tävyys-
ja avunantosopimuk.scn 2.
•irtiklan mukaisten mahdollisten
kcnsultaatioiden aloittamiseksi ja
iUä sodanuhkaa, joka mainitaan 2.
artiklassa, ei voi todeta ainoastaan
loineu osapuoli vaiu molemmat.
Presidentti kumosi kaikki väit-
Icel. joiden mukaan Neuvostoliitto
olisi asettanut Suomen sisäisiä asi­oita
koskevia vaatimuksia, ja hän
alleviivasi, ettei nootti -myöskään
käytännössä ollut' tuonut mitään
muutoksia Suomen ja Neuvostolii­ton
välisiin suhteisiin. Päinvastoin
-^Icn vahvislunrt käsityksössäni, et-
'ä Suomen itsenäisyys j a turvalli-uiis
ovat kestävällä pohjalla, sanoi
presidentti.
— Katsotteko te, että Pohjolan
inaid-jn erilainen ulkopoliittinen
uscnncitumincn on lähemmän poh-oismaisen
yhteistyön esteenä?
— Historiallisten Ja maantieteel­listen
tosiasioiden vuoksi ovat poh-joismuat
toisen maailmansodan
lälkcen ratkaisseet turvallisuusky-
.symyksensä erilailla. Se ei ole kui^
tcnkaan estänyt näitä maita kehit­tämästä
yhteistyötä muilla aloilla
ia laajuudessa, jolle tuskin löytyy
vastaavuutta maailman muissa osis-
.':a. Tällä yhteistyöllä on niin svvät
juuret kan.sassamme, että minun
näkökantani mukaan se on riippu­maton
ulkopoliittisessa tilanteessa
tapahtuvista muutoksista, sanoo:
;nc5idcntti Kekkonen.
' Moskova. — Neuvostoliitto va­pautti
viikonvaihteeäsa kymmenek-ii
: vuodeksl^vapautensa nienettä-mllän
tuomitun yhdysvaltalaisen
vakoilulentäjä Francio Gary Pow-ersin,
jonka lentokone ammuttiin
alas ohjuksella toista tuhatta mair
l ia Neuvostoliiton rajojen sisäpuo­l
e l la vapunpäivänä V. 1960.
Powersin ilmoitetaan sanoneen
kun hänet vapautettiin, että hän
ei tule koskaan enään lentämään
Neuvostoliiton alueella.
Yhdysvaltalaisen vapauttaminen
Neuvostoliiton toimelta oli toinen
samanlainen tapaus sitten Yhdys­valtain
presidentti Kennedyn pre­sidentiksi
valitsemisen. Ensimmäi­sessä
s a n o m a lehdistökonferens­sissaan
tammikuussa 1961: Kennedy
ilmoitti, että Neuvostoliitto oli va­pauttanut
kaksi yhdysvaltalaista
vakoilulentäjää, kapteeni John R.
McKone ja kapteeni Freeman B.
Olmsted, joiden lentokone am­muttiin
alas Neuvostoliiton arkti
sella rajalla heinäkuussa v. 1980.
Tiedoitus Powersin vapauttami­sesta
annettiin Neuvostoliiton uu-l
i s t o i m i s t o ' ! ässin välityksellä Ja
.^amanaikaiiiCäti siitä tiedoitcttiin
.»loskovan radiossa,
Tifcdoituksessa sanottiin, että
Neuvostoliiton hallitus oli tehnyt
päätöksensä siksi, että Povversin
ukulaiset olivat anoneet hänen va­pauttamistaan
j a itse Powers o l i
tunnustanut rikoksensa vakavuu­den.
• •
Heti Pöwersin vapauttamisen;
jälkeen Yhdyövallat ilmoitti Neu-
Työttömiä yritettiin
pakoittaa siviili-puolustuskursseille
St. Boniface, Man. — Kahdeksan
miestä pääsi poiä avustuksen va­rasta
viime viikolla, sen jälkeen
kun heiUö:.oli. annettu määräys
yhtyS armeijan kuiisiviikkoiselle
siviilipuolustusl^mrsseil^.
I Miesten o l i onnistimut saada an-
I siotyötä sen Jälkeen kun kunnalli-vostoliitbn
hyväksi väkoilömisesta Itä-Saks^äsp..' 2^Vubtiaf michig^i-lainan
ylioppilas Frederick lieroy
^i^V^jokii Itä-BiJÄiK
niösä yiiine. elokuu^^ 25 päivänä
syytfettynä'vakoilusta., ' ; '.
j Powers ikaijetejtii» YhdysyaltailiJ'
ilinäymmien^^
öiäti 1f h d j ^ l!Mk?*
^uojeiiik^n alaisena^ että; bäii jci
ehtinyt edes: keskustella president­t
i {Cejgtned:^ Öerliiniisä olevan iä-hettiläau
kÄraajii tAiciiK^^^ Clayri
kahisa^ Iläieisestikiii Yhdysvaltain
yiraiiömaisten v!;tM^
kiiUlustella Käiltä hyvin läheisesti
fennenl^uin annetaan mitään lähem­piä
JtietQjasiitäI miteij häntä; koh-d
e l i i in l4euvoi^odUto3sä ja mitä
hän o l i sänoiltit .lieuvost6liittölai6il-le.•^
A:-.:/-••'I;^^^
joissakin piireissä huhuilliaan,
ktä vielä kölnias Neuvostoliitossa
täUä kertaa .pidätettynä oleva yh­dysvaltalainen
^. yoitanee vapauttaa.
Hän on 22 viipden ikäinen ;äsh-burnhamUaihenltMich.)
opiskelija,
joka pidätettiinj viime elokuun 25
pä.väjiiä Kievissä epäiltynä vakbi-
30 vuodeksi vankeuteen tuomitun
yhdysvaltalaisen, eversti Rudolph
ivanoviich Abeiin vapautlaunseo-ta.
Hänet tuomittiin V. 1957.
Neuvostoliittolaiselta taholta i l ­moitettiin,
että Powersin vapautta-mijpäätös
tehtiin siinä mielessä,
että voitaisihi jossain määrin hel­pottaa
kylmää sotaa ja aikaansaa­da
parempia suhteita kahden maan
välillä.
Yhdysvaltain päätös Abelin va­pauttamisesta
oli tehty ilmeisesti
vastaioimenniteen"), mutta län^i-maiset
tarkkailijat täällä ovat i l ­maisseet
sellaisen mielipiteen, että
toimenpiteesiä on tuskin mitään
suurempaa propagandahyötyä Y h ­dysvalloille,
sillä kysymyksensä ei
ollut minkäänlaiset neuvottelut
kahden maan välillä " v a i h t o k a u ­pasta'.
Yhdysvaltain päätös teh­tiin
sen jälkeen kun Neuvostoliit­tolaiselta
taholta oli ilmoitettu yk-sitahoise:,
ti Powersin vapauttami­sesta.
• .
Juuri ennen Povversin vapautta­misesta
ilmoittamisen vapautettiin; lus;a.
et viranomaiset olivat ilmoitta­neet
heille, että heiuän on osallis­tuttava
kursseille ja saatava siten
hallituksen antama korvaus kurisi-ajalta
jotta he eivät olisi kunnan
varoja rasittamassa ollessaan köy­häinavun
varassa'.
asisti-diktaattorit
Sai azar ja Franco
suunnittelevat liittQa
Madrid. —- Fasististen diktaatto- i sena on saada Espanjan sotiIaall{s'
rien jatkuvasti' harventuvien rivien • ta apua >nyt,'.taikapa, jolloin mlMto-lujittamista
yritettänee tänään k un
jiaksi heistä Espanjan Francisco
Franco j a Portugalin Antonio de
J l i v i e i a Salazar tapaavat toisensa
mahdollisesti siinä tarkoituksessa,
tieiLu .^^li^r tugalin. siirtomaa-alueidön.
Goän j a • kahdeä muun erillisalueen,
vapauttaminen Intiassa. Ilmeisesti-:
kin ön tarkoitus pitää kiinni :yielä
jäleUä • blievista siirtoi^aäista, JdlsCia
että yhdistettäisiin tai solmittaisiin el^<Hse9til^^.^;^
ainakin jonkinlainen liitto näiden koinaoUitthromattavasti uutisissa.
Pyräneitten ' niemimaan maitten
kesken.
. .Saatujen tietojen mukaan dik-taattoripääministeri
Salazar o l i pyy­tänyt
sellaisen tapaamisen, järjestän;
mistä 15 mailia Portugalin rajalta
ijai ise\ assa espanjalaisessa Ciudad
lied.ngon kylässä.
Samoi ita lähteistä ilmoitettiin, et­tä
Portugalin diktaattorin aikomuk-
INFLUENSSAEPIDEMIA
JATKUU SAULT
STE. MARIESSA
Sault Ste. Marie. — Täällä rai- peruutti aikaisemmin määräämän-voava
influenosa epidemia pakoitti
viranomaiset pitämään 54 kaupun­gin
Ja alueen 62 koulusta suljettu­na
eilen. Niidenkin koulujen luo­kilta.
Jotka vielä olivat auki. jäi
kotiin noin 4Ö prosenttia opiskeli­joista.
Paikallisen terveyslautakunnan
puheenjohtaja tri. J . E . Grimsby
sanoi että tauti on laajalle levin­nyt,
mutta onneksi vain lievää
laadultaan.
Kaksikymmentäyhdeksän kau­pungin
32 protestanttiiesta ja ka­tolisesta
kansakoulusta oli suljet­tuna
ja kaksi korkeakoulua. Ko-rahn
Townshlpissa oli suljettuna
kaikki sen 11 koulusta Ja Tarento-rusin
Townohlplösa 12 koulua 13:-
sta. •;
Vierailukielto oli eilen vielä voi­massa
sairaaloiden lapsi, ja synny­tysosastoilla.
,
Burks Fallsllla aikaisemmin rai­voava
epidemia on ilmeiscotikin
talttumassa ja terveyslautakunnan
puheenjohtaja tri^M. A. Whittick
sä kokoontumiskiellon.
Hän julisti voimaan yleisten ko­kousten
kokoontumiskiellon helmi­kuun
5 päivänäf^ j o l l o in jouduttiin
sulkemaan lukuisia kansa- ja kor­keakouluja.
Samalla kiellettiin ko­koontumiset
kylän Arenalla ja
teattereissa ja k i e l l e t t i in vieraile­minen
kylän Punaisen Ristin sai­raalassa.
Arena Ja teatteri kuitenkin avat­tiin
uudelleen kylän asukkaiden
käyttöön sen jälkeen kuin oli pi­detty
terveyslautakunnan kokous
helmikuun 7 päivänä
Jos.POiriujgaHnSalazar. saisi fasis­tisen
Et^i^njan hyvis aseistetun
5O0,O0D-ndehisen armeijan kanna­tuksen
'llän voisi ehkä parenunin ja
menestyKseliisemmin tukahduttaa
Kansallisinieliset kansannoufut-An­golassa
A^ijikan länsirannikolla ja
muisto ^^^drt^galin vallan^Iäisuu-acssa
oleyissa'siirtomaissa.
"Jos seUaineö.liitto muodostettai­s
i i n " , sado^un. eräälläkin taholla,
• kukaan ei voisi protestoida sen
.iohdosta, että Espanja sekaantuisi
asiaan sellaisilla alueilla kein An­gola
j a Mozambjkue. Joita ihnan
Portugalin diktaattorivaltion ole­massaoloa
el voitaisi taata."
Samoista lähteistä saadun tiedon
nukaaii pääministeri Salazar uskoo,
itVi liitto Espanjan ja Portugalin
kesken olisi parasv vastapaino sille
painostukselle, joka ilmenee Yhdis-yneissä
Kansakunnissa Angolan
siirtomaavallanalaisuudesta vapaut­tamisen
puolesta.
Samalla näissä piireissä ollaan
sitä mieltä, että kahden diktaatto­r
in mielessä on vankan keskitetyn
vallan jaikiuninen sen jälkeen kun
he siirtyvät |><p«,näyttämöltä.
Diktaattori-pääministeri Salazar,
joka on cUut vallassa y l i 33 vcotta,
on 72 \ubden ikäinen. Kenraali
Franco, joka anasti itselleen dik-taattorivaltuudet
Espanjan sisällis­sodan
aikana v. 1936, on 69 vuoden
ikäinen.
OLISI MIELETM miSTAÄ
SOTA INDONESIAA VASTAAN,
SANOI AUSTRALIAN PÄAMiNiSTEftl
Canberra, Australia. Päämi-
Galvaone 22
vuoden tuomia
poissaolevana
Lissabon, Por^igal. ^ Portuga­l
i n kapinlajohtaja kapteeni Hen-rique
Galvao tuomittiin täällä vii­konvaihteessa
poissaolevana 22 v.
vankeuteen portugalilainen mat­kustajalaiva
Santa Marian kaap­paamisesta
tammikuussa V. 1961.
Entinen kenraali HumbertoDcl-gado.
Joka on ollut ulkomailla
paossa sitten häviämisensä Portu­galin
presidentinvaaleissa vuonna
1958, tuomittiin niinikään poiSoa-olevana
19 vuodeksi vankeuteen.
Vankeustuomiot, joista • l y h i i i 15
vuotta, langi&tettiin myös toimille
matkustajalaivan kaappaukseen
osallistuneille. Kaikki tuomittiin
poissaolo vinu.
nisteri RoJ^ä^t.MjemSie&^^^anoiitS{Sill'jL
sunnuntaina, että bfisi ihidletb^iitaja
vastuuttomuutta Australiasta jos se
Julistaisi sodan Indpne^ifla vasitaan<
Läntisestä Uudesta <>uin6asta, joka'
tällä, hetkellä on vielä. Hollannin
hallussa j ^ jonka Indonesia väittää
todellisuudessa kuuluvan' sille, osa­na
sen alueesta. Indonesia on luvan­nut
vapauttaa alueen siirtomaaval­lanalaisuudesta
vielä tämän vuoden
kuluessa.
Pääministeri antoi lausuntonsa
vastauksena oppositiojohtaja Art­hur
Calwellin viime viikolla lausu-m^
alle'mielipiteelle, että jos Indo­nesia
käyttää väkivaltaa muodos­taakseen
potentiaalisen uhkan Aus­tralian
turvallisuudelle Australian
on kohdattava ^e~nhka.
Australia hallitsee Uvddjn Gui­nean
saaren itälstii puoliskoa.
' IVlr Menzics äahoi: 'Huolimatta
enMekä menetä luottamustuiinA^^
.'auu»iiouiitio\.cu j a ouceuUcuhlukui-s^
eiv'j;at)cBistiun — mr Calwell i l -
.%i^stl]^i)l) - ra! jfläMnyt kehittää
selTaiicn ilmapiirin, jonka vallitcs-
!a olisi tulevaisuudessa erittäin vai-keti-
elää sopusoinnussa naapirricm-me
kanssa." ' .,
, Hän sanoi, että Britannia ja Yh­dysvallat
olivat hyvin tietoisia siitä,
että Australia haluaa jotta käytet­täisiin
kalkki mahdollinen, painos­tus
aseiden käytön estämiseksi.
"Jos mr Calwellin lausunto mer­kitsee
sitä, että huomioimatta mikä
tulisi olemaan näiden suurmaiden
asenne tai mihin toimenpiteisiin ne
voisivat ^ryhtyä siinä tapauksessa,
että Indonesia aloittaisi aseellisen
Hyökkäyksen Hollannin Länsi-Gui­neaa
vastaan, on selvääkin, että se
olisi mielettömyyttä ja vastuutto-
;nm'tta"; sanoi hän.
• ' S i l l B pn väistämätön tosiseikka,
että vaU^Ha me olequnc tunnusta-n^
ci Hollannin ^ suvereenisuuden
t-äqtisessä; Uudessa Guineansa kdik-
U m.uut ihaat Aasiassa kannattavat
indoflosian väitettä."