Vapaus, July 10, 1952

              " ^»Pauttaaiiaj; Li
»ti t a i a J i ^^
amemit ont
n kokouksen
*timalden lIxnestyY tsislaisin, torstaisin Ja lauantaisin Perustettu vuonna 1917 Canadan suoxoalaisten itsenäinen työväenlehtl
lään
stetttfi _^
^^u 5 eakJaljS
itämään R B t o
»««takin auäij
liennäkdisestiiit
kotaan tulevin,
kka Erieh Vt
Mannrtdn pi
"»miota Nenvorti
*tMtt l i k ^
lee esille kentti
'Olttu on tosBitt
alaisen tapattaoi
Uä.
I ijglÖ^- Voi. X X X V vuosikerta Torstaina, heinäkuun 10 p. — Thursday, July 10, 1952
luttupain
enccf-läinpiliij,
o W. H. TtaM^
^in. että XamB
astumassa O I BM
." aänousaap
lan viinakaui^g
nan kokoukots
igionan^eireotej
ida olutanniiktli
h7lj&ttiin kosi
nääräaikai}a. l i
rjestön Johtajii
ttäLegionanoiai
ssa ainoastaan li
tapailla
Isa
•n kutsun tut-m
kotiini hä-eUo
1 ip. vio­ista,
syntymä-i:
I- •
L W
lYstävällmeny mutta vakava vetoomus
muutamiOe uusille canadalaisille
{joita käytetään työläisiä vastaan
I (Julkaisemme oheisen artikkelin, jonka on kirjoittanut Sud-buryn
työväen puhemies, M-M union paikallisosaston presidentti
I Mike SolskL Se on lämpimästi tervehdittävä ia ajankohtainen
i yhteenveto tilanteesta, missä jotkut edesvastuuttomat piirit
{käyltävät hämäräperäisten tarkoitustensa edistämiseen niitä
harvoja uusia canadalaisia, jotka pahaa aavistamatta ovat joutu­neet
työväen vihollisten käytettäväksi. Koska tässä kirjoituk-tessa
määritellään niin selvästi työväen kanta tähän kysymyk­seen,
me suosittelemme että Vapauden,lukijat, niin vasta tähän
maahan tulleet kuin. muutkin, lukisivat sen ja keskustelisivat
siilatyöioveriensakin kanssa.)
KIRJ. MIKE SOLSKI
M-M Union No. 598 presidentti
r o s
itos siitä ;llät7k-|
lttemeqie22iiiii
yhteiseläoiämnit]
ailahjasta j ^ i ^
istaanottoofSli
inottajllle. jotti
ri Kuihpulaa jl-lattoi^,
lahju
Häntänä oloiu.
Aino Banyllejii
starjollemlseftj.
Srdämellisesti
en:
nil Teitto [
Ontanof
lläisUIe ysti-nottaalaulu-stoksl.
KUtos
ijasta. Ja sa­in.
•
BUBY.ONT,
i i i i i i i i i f i w n n i|
äremme
1 toimitetaan
n vilAijnlsen
LEN L A H PB
iiiiiiiitiiiniuS
Ailcana jolloin me olemme taistelun
tuoksinassa niklceliteolllsuudessa ja
^ttäessämme voittaa itsellemmi työ­läisinä
turvallisuuden ja paremmat
olosuhteet perheillemme,, on : noussut
kysymys, mikä saattaa kehittyä hyvin
vakavaksi.
Se on probleemi, jota on käsiteltä­vä
rehellisesti ja mistä on avoimesti
"keskusteltava.
Vlimeksikuluneen kolmen tai neljän
vuoden aikana me olemme avosylin
vastaanottaneet joukkoomme satoja
uusia canadalaisia, Euroopan eri mai­den
työläisiä, jotka ovat tulleet Sud-buryn
piirun ja -ryhtyneet työhön
nikkeliteollisuudessa. Meidän u n i -
onune, Ja koko yhdyskuntamme, olen
silta varma, on rehellisesti lausunut
tervetulleiksi nämä uudet työläiset ja
I on tehnyt kaiken voitavansa vakuut­taakseen
heille, että he ovat tervetul­leita.
Me olemme vetäneet nämä uu­det
työläiset unioomme ja kehoit-taneet
heita osallistumaan' täydelli­sesti
uniomme kaikkiin rientoihin.
Uudet canadalaiset työläiset ovat
samanlaisia kuin vanhatkin canada­laiset
— heidän välillään ei ole m i ­tään
eroa. <Me olemme kaikin kiinty-neet^
samanlaisiin ^asipihin rr sSSfiyJz.
lisun työolosuhteisiin Ja ''Säädylliseen
elintasoon. '
Mutta vaikka me työläiset olem­me
tehneet kaikkemme ladsnak-semme
undet canadalaiset terve­tulleiksi,
on myös toisia jotka
työskentelevät yhtä peräänanta-mattomasti
lyödäkseen kiilan na-sien
canadalaisten ja niiden väliin
jotka ovat tulleet tänne aikaisem­min
tai ovat syntyneet tääliä.
Miksi he niin menettelevät?
Ne meistä, jotka olemme vuosikau­sia
työskennelleet nikkeliteollisuudes­sa,
tiedämme vastauksen. Vuosia sit­ten,
ennenkuin me järjestyimme uni­oomme,
tama teollisuus seurasi ohjel­maa,
jonka mukaan työläiset Jaettiin
kansalhsuusryhmiin ja kiihoitettiin
toiset toisiaan vastaan. Täten mene­tellen,
kun työläisten rivit olivat ha­jalla,
yhtio sai pidetyksi palkat a l ­haalla
ja työolosuhteet niin huonoina,
ettavam vanhat työläiset tietävät
sen.', •
Kun me järjestyimme ja rakensim­me
uniomme siihen pisteeseen missä
me pakoilimme työnantajat allekir­joittamaan
kollektiivisen työehtosopi­muksen,
mikä antoi työturvan, pa­remmat
palkat, vanhemmuusoikeudet
Ja muut parannukset, me saimme pa­hoitetuksi
,yht;ön luopumaan maini­tusta
hajoituspolitlkasta , työläisten
«itrteen heidän kansallisuutensa pe­rusteella,
v
, K u n toisen maailmansodan jälkeen
on taas tullut uusia siirtolaisia yhtiö
tuntee olevansa taas asemassa, missä
se voi uusia vanhan ohjelmansa.
Viimeksikulnneen kahden tai
kolmen vuoden ajan Sudbnry Dail-ly
Star on palstoillaan käynyt jär­jestettyä
kampanjaa eristääkseen
uudet canadalaiset muista lunsa-laisista.
Mainittu pomojen riepu on tehnyl;
lika:sta työtään hyvin ovelalla Ja hio­tulla
tavalla. Mutta se on tehnyt kui­tenkin
sita. Se on Julkaissut toimi-tuskirjoituksia
ja artikkeleita Joissa
ollaan kiittävinaän uusia canadalai­sia,
mutta Jos Juette nuo tolmituskir-joitukset
ja artikkelit huolella Ja luet­te
niitä päivästä toiseen, te saatte lo­pulta
hyvin selvän vaikutelman, että
uudet canadalaiset ovat. sittenkin
muukalaisia, Jotka kelpaavat vain r a ­hisemaan
Ja väkivallantöihin mei­dän
uniotamme vastaan.
Ja juuri tätä Sudbury Star ha­luaa
— väkivallantöltä, työtäteke­viä
vastaan.
•-.: M i n u n tarvitsee vain viitata sen
jetufuum. Jalmitusklrjoltukseeniikesä?
kuun 25 pnä; Sallikaa minun lainata
siitä: "Tämä palauttaa mieleen men­neitä
tapahtumia... jolloin palokun­talaisten
vesijohdot ja poliisien patu­kat
kylmensivät punaisten poikain
tunteita Sudburyssa." Tämä ns. t o i -
mituäkirjoitus on hyvin innoissaan
kommunistivastaisen liiton suhteen
silla tämä pomojen riepu on Johtanut
kampanjaa minkä avulla leimataan
meidän uniomme ja sen toimitsijat
punaisiksi. Yhdyssiteet yhtiön, Sud­bury
Starin ja ns. kommunistivastai­sen
liiton välillä ovat huutavan sel-
Valitettavasti tämä likainen propa-gandalehti
on voinut joidenkin uu­sien
canadalaisten myötävaikutuksel­la
tehdä tehokkaammin tyotaan.
"Noin viikko _sitten tai vahan kau­emman
oli Joillakin ihmisillä kokous
Sudburyn eräällä haalilla. siinä ko­kouksessa
tapahtui Jotakin sellaista
mikä on vastoin kaikkia uniomme Ja
koko Canadan kansan perusperiaat­teita,
huolimatta siitä mikä on hei­dän
kansallinen alkuperänsä.
Tässä kokouksessa mellasti Joukko
uusia canadalaisia jotka oli ilmeisesti
värvätty tähän kokoukseen liäiriotä
tekemään. On mielenkiintoista, huo­mioida
että vain päivää tai kahta a i ­kaisemmin
Julkaisi Star yhden sala­kavalan
toimituskirjoltuksensa uusille
canadalaisille. J a heti toisena päivä­nä
mafnitun kokouksen Jälkeen se
«Jatkuu kuudennella sivulla)
mmm
VUmeaikaisten helteiden johdosta ov^t ihniiset valittaneet kuumuudesta niin Euroopassa kuin täälläkin.
Mutta mitähän sanottaisiin jos jouduttaisiin paahtavan auringon alla pitämään tällaisia turkkeja mitä
nämä lampaat kantavat hartioillaan? Tämä lammaskuva on muuten otettu Heatcotesta, Ont. mr. ja mrs.
R. N. Whi|en farmilta. Edellä mainitut henldlöt spesialisoituivat kolmfc vuotta sitten lammastalouden hoi­toon
ja nyt heillä on Ontarion suurin lammasfarmi. Heidän sukufarminsa pinta-ala on 600 eekkerinalaa
ja heillä on nyt 275 emälanmiasta ja 325 karitsaa, joista viimekslmainituista on kolme kotllemmlttyä. Tällä
farmilla ei ole muita eläimiä paitsi yksi lehmä: j a hevosvaljakko. Mr. White on elinikänsä ollut farmarina.
Yksi malakkalainen
sataa ulkomaista
sotilasta, vastaan
Lontoo. — Täällä maanantaina Julf
kaistusta : virallisesta kirjasesta saa­daan
lukea* että noin 3,000—5,000 ma-lakkalaista
sissiä. Jotka Järjestävät
taisteluja milloin Ja minne Ihaluavat
tiheässä viidakossa, pitävät sidottu­na
noin 300,000 brittiläistä sotilasta,
poliisia Ja paikalliskaartUalsta. Toi­sinsanoen,
yksi malakkalainen vastaa
sataa vierasmaalaista sotilasta!
Näihin kiinnisidottuihin sotavoi­miin
kuuluu 40,000 vakinaista sotilas­ta
(niistä 25,000 iBritanniasta tuotet­tuja),
60,000 poliisia Ja. Ifilhes 22,000
kotikaartilaista.
•Nämä tiedot''julkaistiin siirtomaa-viraston
kirjasessa "Malaya — the
Facts*' (Malakka— tosiasiat).
Siinä selitetään, että loppumaton
kommunistietsinta on vaikeampi on­gelma
"kuin neulan etsintä heinäsuo­vasta".
Malakan menetys Johtaisi pian
kommunistien herruuteen Etela-Aa-siassa,
sanotaan tassa kirjasessa, mis­sä
maan itsenäisyyden puolesta tais­televia
sissejä sanotaan "kommunis­teiksi",
"terroristeiksi" Jne,
Vaatii sotaihenojen pienentämistä
ja USA:n politiikasta eroamista
töslauselmaehdotusta vastaan ja
. Yhdysvalto sotaohjelman puo-
Poliittiset huomioitsijat ovat selit­täneet,
että tämä oli toiseksi suurin
unio, mikä on liittynyt tukemaan Be-vanin
rauhanoppositiota työväenpuo­lueessa.
Amalgamated Engineering
Lontoo. — Britannian rautatie-työläisten
kansallinen nnlo. Joka
edustaa ,400.000 työUUstä, hyvältsyl
tiistaina päätöslauselman, missä
v a a d i taan aseistumiskilpallusta
luopumista ja tuomitaan Yhdys­valtain
sotainen ulkopolitiikka, se­kä
luvataan union yksimielinen
kannatus rauhantoiminnalle. , ^ „,ut .
I Unio, Joka edustaa 800,000 työläistä Ja
Puoluepoliittiselta kannalta katsoen \ on siis Englannin suurin unio. aset-yttärenl
•haalin»^
folmitetaan
iltapäivällä.
: A .
INOIA
gndbofT
Tanska uhmasi
USA:n ukaasia
Täytti Neuvostoliiton kanssa
tekemänsä sopimuksen
^Kööpenhamina, — Uhmateii Setä Tanskalaiset viranomaiset sanoivat,
^rnm uhkausta, että Amerikka lopet- ] että täniä kiistanalainen laiva on v a -
silta sotilaallisen avustuksen. Jos paa lähtemään milloin tahansa Neu-
^anska ei kieltäydy kaupankäynnistä vostolliton merimiehet päättävät nos-
«euvostoliiton kanssa, Janska luo-j taa ankkurin. Annettujen tietojen
^W maanantaina viraDIsestl uuden mukaan laivan piti lahteä tiistaina,
'äi&kiiaivan Neuvostoliitolle. Sen määränpäänä on Odessan sata-
^Neuvostoliiton Tanskan lähettiläs ma Mustalla merellä,
«ikhall Vetrov katseli ylpeänä kun Yhdysvaltain hallitus yritti estää
Ifeuvostoliiton lippu nostettiin 13,000 tämän laivan luovutuksen. Sen pro-
»nnin tankkilaivan mastoon. Sa- testissä vedottiin liittolaisten päätök-g|
an aikaan Yhdysvaltain Tanskan
Jjnettllas mrs. Eugene Anderson pis-
«ytyl ulkoministeriössä vastaanotta-
Tanskan virallisen tiedoltuk-
1 että se hylkää Yhdysvaltain pro-
I «estin.
j ^ashingtonin tietoisissa piireissä
[^"'eltim. että vaikka sotllaaUIsen a-
I j ^ " ' " ^ " lopettamisuhkaus ön edel­l
ä käsittelyn alaisena, niin kaikesta
«ollmatta on mahdolUste, että Ame-l^
njäytyykuiteridn jatkaa tämän «u-u».
I^^^Pan puolustusjärjestelmän tär-' ollut voimassa Jo e n n ^ Euroopan
— tukikohdan aseistamista. I puolustussunnitebnan laathnlsta.
Varustautunut Saksa
liittyy N:l1ittoon
sanoo Niemöller
seen, minkä mukaan strategisia tuot­teita
ei muka saa lähettää Neuvosto­liittoon
Ja tankkilaivat leimataan tär­keiksi
strategisiksi tuotteiksi.
Tanskan ulkoministeri Ole Björn
Kraft tiedoitti, että Tanskan hallitus
on hyljännyt tämän Yhdysvaltain
protestin siksi kun Tanskan kaikki
puolueet tukevat hallltulcsen kantaa
asiassa Ja myös siksi, kun kyseinen
laiva on rakennettu v. 1948 tehdyn
kauppasopimuksen mukaan, mUcä on
Freudestadt, Wyttemberg. — Jäl-leenvarustetun
Saksan täytjry Ja sen
on taisteleva idän puolella idän Ja
lännen välisessä sodassa, sanoi pastori
Martin Niemöller vilkUco sitten keski­viikkona
pitämässään puheessa.
Jotta voisimme toivoa kansastamme
olevan biologisesti Jotakin Jälellä u u ­den
sodan jälkeen, meidän on yhdyt­tävä
Neuvostoliittoon, Jatkoi pastori
Niemöller.
Niemöller ei sanonut pelkäävänsä
kommunismia. Hän sanoi liittokans­leri
Adenauerin politiikkaa vb-heelli-seksi.
"On pyrittävä yksimielisyyteen
.naapurimme Neuvostoliiton kanssa.
Ellei I>änsi-Saksa varustaudu, el ole
odotettavissa sodanvaaraa".. lausui
Niemöller.
on kiinnitetty siihen, että tämä voi­makas
Ja vaikutusvaltainen unio aset­tui
ykslmlellsefiti Aneurin Bevanin
Johtaman rauhanoppositlonin kan­nalle
Britannian työväenpuolueessa.
dEläutatietyöläisten unfon vuotuises­sa
edustajakokouksessa, mikä plde-
•tään Scarboroughssa, hyväksyttiin a-sialliscstl
puhuen ykfilmieliscsti tämä
päätöslauselma missä Julistetaan, et­tä
maailmanlaajuinen aseistumiskil-pailu
on päätekijänä elinkustannusten
kohoamisessa Ja vaaditaan sotavarus­telujen
vähentämistä. Tämän päätös­lauselman
puolesta annettiin 78 ääntä
kokouksessa missä on 80 edustajaa.
Puhuen tämän päatöslausebnan
puolesta union sihteeristön Jäsen J . S.
Campbell tuomitsi Yhdysvaltain so­taisen
ulkopolitiikan Ja sanoi: " M e i l ­lä
ei ole mitään halua liittyä amerik­kalaisiin
heidän maaihnanvalloitus-suuiuiitelmissaan".
Eri . mielipidesuuntien yksimieli­syyttä
kuvannee se, kun eräs edustaja,
W. W. Aldcrman sanoi, että esitetys­sä
päätöslauselmaehdotuksessa on
piirteitä Joita hän el hjrväksy. mutta
pasifistina Ja rauhanmlehenä hän a n ­taa
sille kannatuksensa, v
Koko tämän suren union vuotui­sessa
edastajafcokouksexsa oli vain
yksi edustaja, joka puhui tätä paa­tui
Jö viime . toukokuussa Bevanin
johtaman -rauhanoppositiohin kan­nalle.-
Atomikäyttöinen
sukellusvene on
rakennettavana
WashlnKion. — Yhdysvaltain laivas­to
pani pnaanantalna näytteille nel­jän
Ja puolen Jalan mittaisen mallin
atomikäyttöisestä sukellusveneestään.
Tämä malli el paljasta mitään salai­suuksia,
sanovat laivaston edustajat.
Mallin paljastaminen tapahtui sa­malla
kun kapteeni Rickoverille an­nettiin
mitali työstään tämän sukel­lusveneen
suunnittelemisessa Ja kehit­tämisessä.
Laivan köli laskettiin pai­kalleen
kesäk; 14 pnä. .
Mallista näyttää siltä kuin atomi­voiman
kchlttämislalttcet ottaisivat
noin kolmanneksen aluksen pituudes­ta
Ja että ne sijoitetaan sen keski­osaan.
Kapteeni Rlckover sanoi kui­tenkin,
että malli on summittainen
Ja että sen tartcoitukscna ci ole pal­jastaa
aluksen kokoa, mittasuhteita
eikä laitteiden sijoituspaikkoja.
Aluksen köliä laskettalssa todettiin
sen nimeksi tulcvan"Nautilus" Ja et­tä
se kykenee kulkemaan tuhansia
mallia mitä suurimmalla nopeudella,
käyttäen ainoastaan muutamia pau­noja
uraanift.
Uraanilämmön sanotaan kehittävän
höyryä turbiineja varten. Jotka käyt­tävät
aluksen kahta potkuria. Uraa-nlpesän
Ilmoitetaan vaativan raskaan
suojan, mutta aluksen miehistön sa­notaan
kykenevän liikkumaan va­paasti
tämän suojan päänä j a ympä­rillä.
Canterburyn tuomiorovasti Johnson
on sitä mieltä, että syytökset
bakteerisodasta ovat tod^peiräisiä;
De Gasperin
sanomalehtivapaus
Rooma. — Vastatessaan opposition
syytöksiin, että hänen hallituksensa
aikoo uuden lakltekeleen avulla pan­na
maan sanomalehdet diktatuuriko-mcnnon
alaisuuteen, pääministeri de
Gasperi antoi tiistaina sanomalehtl-haastattelun,
missä ylistetään sano-malcfhtiväpautta
yleensä Ja sanotaan,
että sanomalehtien täytyy saada ar­vostella
hallitustakin "mutta", tämä
arvostelu on tehtävä sellaisten "sään.
töjen" puitteissa, mikä hallitukselle
sopii.
Nainen kuristettu
sanoo lääkäri
Hamilton. — Kaupungin patologis-ti
"VV,. J . Oeadman on selittänyt, että
kesäkuun 12 pnä kuollut Kathleen
Sloman kuoli kuristukseen.
Tri Deadmanin todistus kuultiin o l -
kcuskuulustclussa missä Ileginald
Sloman on syytettynä vaimonsa mur­hasta.
Jutun käsittely lykättiin tors­taihin.
Kaksi 'korpilakkoa'
Fordin tehtailla
Englannissa
Dagenham, Englanti. — British
Ford Motor Car Co:n täkäläisillä teh­tailla
on Jo yli kahden viikon ajan
ollut lakossa noin 13,000 työläistä.
Lakkoa sanotaan korpilakoksi koska
se ei ole saapui änlon Johdon siu­nausta..
. . y ,•
Lakko alkoi täällä sen Johdosta, että
Fordin täkäläisille .tchtaiUe ^uton
runkoja valmistavan- tehtaan 10,000
työläistä ryhtyi lakkoon vaatien yh­deksän
sentin koroltusta tuntipalkkoi­hin.
Johon vaatimukseen myöskin
Fordin tehtaan työläiset yhtyivät.
Nämä kaki$l lakkoa ovat pysähdyt­täneet
työt Fordin kahdessa suurhn-massa
tehtaassa Britanniassa..: V i ­ranomaiset
ovat komentaneet poliiseja
lakkopaikaaie, että työnhalulset pää­sisivät
töihin. Maanantaina yritti
noin satakunta ;<miestä päästä tehtaa­seen
poliisien suojeluksessa, mutta a i ­noastaan
30 Ilmoitetaan onhistuneen
yrityksessään.
Tehtaat valmistavat autoja etu­päässä
vientikauppaa varten.
Lontoo. — Canterburyn taamlo-
^ rovasti, tri Hewlett Johnson, 78-
: vuoU.os patriarkaalinen klrkonmiefl
Ja maailmanlaajuisesti innneitn
vakaumuksellinen ronhanpnolusla-
Ja, antoi täkäläisessä pienessä ho»
tellis.sä sanomalehtlhoastattelanri
mis.sä hän esitti kerrassaan ras­kauttavia
syytöksiä sUtä, että ¥h-
' dysvaltaln kenraalit ovat Koreatsa
syyllistyneet bakteerlsodan kiiyn-tiin.
TuDmiorovasti Johnsonin sanoma-lelitihaastattcluun
osallistui 60 b r i t t l -
liiistä Ja amerikkalaista sanomalehtl-raporttcrin.
Jotka esittivät hänelle 00
pilnuutin ajan kysymyksiä.
Viime maanantaina K i i n a n matkal­ta
palannut tuomiorovasti- Johnson,
sanoi, että häneUä on eittämättömiä
todistuksia siitä, että Yhdysvaltain
kenraalit ovat syyllistyneet bakteeri-sodan
käyntiin.
Tämän s a n o m a lehtlhaaAtattclun
Johdosta eräs oikeistolainen ylähuo­neen
laboristljäsen, lordi Ammonn
esitti kysymyksen.: että eikö hallitus
voi nostattaa syytöstä tuomiorovastia
vastaan sillä perusteella, että hän on
aiheuttanut suhteiden huononemista
toisiin maihin. Poliittiset huomioit­sijat
pitävät tätä osana siitä pitkä­aikaisesta
kampanjasta, jonka avulla
on yritetty kehittää Jonkinlainen " r i ­kosjuttu",
minkä varjossa tuomioro­vasti
Johnson voitaisiin sivuuttaa toi­mestaan.
Sanomalchtlhaastattelunsa aikana
tri Johnson veti matkalaukustaan
cr.iin 12 jaardia pitkän nlmUistan Ja
sanoi:
. " T ä s s ä on miljoonien kiinalais­ten
kristittyjen ääni. Tämä Joak-koääni
kumoaa lopullisesti sen väi­töksen,
että syytökset bakteerlso-dan
käynnistä ovat Moskovasta
tulevaa kommunlstlpropaipandaa.''
Siinä nimllucttebssa, selitti tuomio­rovasti
Johnson,, on manifesti ja sen
allekirjoittajina Kiinan krifitillisen
kirkon 410vjohtttjaa.
TuomiorovEiBti veti matkalaukustaan
esiin muitakin kilnankicllsiä kirjeitä! — Pulloissa.
]a sen lisäksi myös valokuvajäljennök- i
keskus-
_ i i i
sen sUtä tunnustuksesta,: minkä Itedntl
yh^ysyaltalalstal, Jentäjää «^fptau».;
sotavankina voUeäsaan antaneen iOxM $
teerisodan käynnlsUL Nämä jhdjv^v
valtalaiset lentäjät ovat Almeltä^a';
JohnQuinn j a Kenneth L. finocli.''J'* '
Tuomiorovasti Johnson selosti'inySs
melko laajasti sitä suurta muutosta,'"
minkä hän havaitsi Kiinassa'tapah­tuneen
sen Jälkeen kun v;'1033'fvii^*
raUi Kiinassa. '
Bnkteerisotakysymyksestä'
teltacssa hän sanoi, että "totuutta :^el
voida salata". Hän sanot, ettft^sUtft
on kerätty laajakantoisia Ja tieteet- .
lisiä todlstiuksta Pckinglin Ja Mukdis-i ^
Hänen mielestään on koltCjnUn
kalkkein mkauttavln Kiinan Ia1s^%i
tiilisen kirkon syytös. KUnala^nt
; papit ovat nähneet kätJAsiät «l^s-kiä
Ja hämähäkkejä lumen peittä­mällä
alueella, eli olosnhtebsa nib-:J
sä ne eivät ole voineet :mitenUi8n:¥
kehittyä.
.Brittiläiset ja amerikkalaiset sano-ii.;
malehtlmlehet esittivät Icysymifsttf^-':^^
van tuomiorovasti Johnsonille:' -
— Miksi kiinalaiset eivät suostu
Punaisen Ristin tutkimukseen? -
— Siksi, vastasi tri Johnson, kun'
Punaisen Ristin Mnsainvälinen7°,jDa^.^:: %^
mlteä on muodostettu vain sveltsUfli-sistä,
eikä ole siis edustava laiträV ' '
— Oliko hän nähnyt ketään bak­teereista
sairastuneita? ,
— E i , vastasi tuomiorovasti, mutta
hän oli nähnyt kahden lapsien aivp^,'
Ja nämä lapset olivat kuolleet selläi-seen
tautiin^ mitä el siihen, vuoden- t
aikaan tavata,
— Hyväksyykö hän Kiinan tiede-,
miesten lausunnot varauksetta? '
— K u n en ole bakterlblogistl, iniri&
en voi t ä^n asiaan antaa vastausta.}'
— Ovatko kiinalaiset papit ^sltien
päteviä lausuntojen antamiseen?
— He ovat itse olleet Ipaikan päällä
Ja «osallistuneetkin taisteluun baktee-v.
rlsodankäyntt4 vastaan. )
— Näkikö hän itse taudinbasllleiUa
saastutettuja hyönteisiä?
Jatkuu 6. sivulla
V I I M E T I E D OT
Glace Bay. —^Täkäläisessä klvihiillkalvoluiessa eilen tapahtuneessa rä­jähdyksessä
hautautui seitsemän miestä Ja heistä knoll 6. Bäjähdys ta-pabtul
luultavasti kaasun palnostuksesto Ja räjähdyspaikalla oli työssä
25 miestä, Jobta 18 peUstui vaurioitta.
Dollaripula aiheuttaa
kauppakriisin
Toronto. — Joukko canadalaisia
liikkeitä. Jotka ovat rakentaneet hy­vät
markkinayhtcydet Kauko-idän
alueiden' kanssa, ovat menettäneet
dollaripuutteen vuoksi markkinansa.
Ja ainakin yhdessä tapauksessa tämä
on aiheuttanut Cyövoiman lomautta­misen.
Paric Pcn Co. sulkee ovensa viideksi
viikoksi kaupaksi käymättömien va­rastojensa
vuoksi. Tämä varastojen
kasvu Johtuu pääasiassa siitä kun y h ­tiö
on. menettänyt Kaukoldäh mark­kinansa.
Yhtenä syynä on raakakumin hin­tojen
lasku, minkä vuoksi sillä alu­eella
kehittynyt dollaripula. Coleman
Lamp Co. on myös menettänyt mark
kinoltaan Indonesiassa, Burmassa,
Indo-Klinassa Ja Hongkongissa.
Etelä-Koreasta kotoisin olevat
vangit pääsisivät suoraan kotiin
Vancouver. — Täkäläisisia oikelstopllrelssä arvellaan, että Social Cre­dit
puolue voi muodostaa Vbdes» muiden porvaripuolueiden kanssa vä­hemmistön
kokoomnshallitnksen C C F : n jäädessä oppositioon. Nämä arviot
perustuvat siihen, että vaiklia Social Credit Ja C C F paolueilla on kummal­lakin
nyt 16 valittua edustajaa niin enxinmafnittu Johtaa kolmessa vaali­piirissä
j a C C F vain kahdessa. Liberaalit saivat valituksi 6 edustajaa Ja
tontl^kxi. B C J H lainlaatijakunnassa on kaikkiaan 48 Jäsentä.
Enemmän avioeroja
Ontariossa
Toronto. — Osgood Hallista tiedoi-tettlin
viikon alussa, että Ontarion
avioerojen määrä on lisääntynyt 12
prosentilla kuluvan vuoden kuuden
ensimmäisen kuukauden aikana ver­rattuna
samaan aikaan edellisenä
vuonna.
Puolen vuoden aikaim qn myönnetty
1,340 lopullista avIoerojÄätöstä ver­rattuna
2,008 lopulliseen avioeroon
koko viime vuoima.
Edmonton. Sääsuhteiden parantuessa yukonlssa ryhdyttiin ellen
uudeiieeh etsimään 11 päivää sitten kadonnutta pommittajakonetta, jossa
on nelihenkinen miehistö. •.
Chicago Jos kaikki megee suunnitelmien mukaisesti, niin täällä
koolla olevassa vuoden "snurimmasiia nayttelym«ä"i Bepubllkaanlpuoloeen
konventionissa. nimitetään. tänään mainilan taantomnspuolueen kärki­mies,
eli presidentin ebdolias.
Tokio. — Korean eri rintamaosilla oli eilen teräviä yhteenottoja.
Lontoo.—'Britannian alahuone päätti eilen äänestystä suorittamatta,
että kuningattarelle myönnetään 475.000 punnan vuositulot eliniäkseen.
Työväenpnolocen vasemmlstojäsenten monlosclidotns. Jonka mukaan k u ­ningattaren
Ctilot olisivat vähentyneet miltei puolella, tnU hyljätyksi 344
äänellä 25 ääntä vastaan.
Lisää miljoonia
atomiaseisiin
Washington. — Yhdysvaltain kon­gressi
lomautettiin maanantaina he­ti
sen jälkeen kun se hyväksyi lftW)
miljoonan dollarin lisämäärärahan
Yhdysvaltain pitkänmatkan Jättiläis­mäiseen
atomlascvarustclutarkoituk-seen.
, ,•
Kaiken kaikkiaan senaatti Ja edus­tajahuone
myönsi Icäytettäväksi ato-miaseistuksen
laajentamista, ulkomai­den
sotilaallista avustamista Ja soti­lastukikohtien
rakentamista varten
kaikkialla maailmassa $11,703,776,339.
Lisää valtuuksia
kenraali Ridgwayile
WaBblogion. —- Kenraali Mathew
B. Ridgway, Jota Euroopassa sano­taan
ruttokenroaliksi, sai tiistaina en­tistä
tiukemman kontrollin Yhdysval.
tain sotajoukoista Euroopassa.
Kongressin puolustusvaliokunnan
toimenpiteen perusteella liittolaisten
Euroopan voimien ylipäällikkö .Rldg-'
way tuli myös Yhdysvaltain Euroo­pan
voimien ylif»äälliköksi, Joka on
yksin vastuussa Yhdysvaltain ohjel­masta
Euroopassa.
Lontoo. — Epävirallisista piireistä
saatujen tietojen mukaan Y K : n ase-
Icponouvottelijat tutkivat nyt ICorean
Kansantasavallan Ja "Kiinan edusta­j
a in jokin aika sitten tekemän kom­promissiehdotuksen
lisäksi myös I n ­tian
pääministeri Nehrun ehdotusta
Korean välirauhosoplmuksen joudut­tamiseksi.
Tässä yhteydessä on palautettu
mieleen Intian pääministeri Neh­run
kesäkuun 21 pnä antama lau­sunto,
että hän antabi "ilomielin
palvelustaan" Korean väliranbaso-pimuksen
Jonduttamiseksl.
Valtiosihteeri Sel^yn Lloyd sanoi
maanantaina alahuoneen istunonssa,
että korealaisten Ja kiinalaisten Jokin
aika sitten ehdottamaa kompromissia
sotavankien vaihtamlsasiassa pitäisi
huolella tutkia. Hän myönsi laljorlsti
Woodrow Wyattln olevan oikeassa s i i ­nä,
että ''kommunistien ehdotusta p i ­täisi
vakaasti harkita eikä polkea s i ­tä
Jalkoihin,"
Korealaisten ja kiinalaisten kom-promifisiehdotus
Joka esitettiin eh­kä
vähän toisenlaisessa muodossa Jo
useita viikkoja sitten, edellyttää, että
kaikki Pohjois-Koreassa »asuneet l i i t -
tolai»ten hallussa olevat sotavangit Ja
kaikki kiinalaiset sotavangit: sekä
kalkki korealaisten vtiallussa olevat
amerikkalaiset Ja muut sotavangit pa- ^
lautetaan kansainvälisten n sääntöjen
mukaan viimeistä miestä joiyöten,?
mutta niille eteläkorealaisille, JoUca
Joutuivat pohjoiskorealaisien vangiksi;
Ja ovat: sittemmin taistelleet Korean:
Kansantasavallan anneijassa > maa-hanhyökkääjiä^
astaan. ja Joutuneet
taas amerikkaliiisten vangiksi, anne^^
taan tilaisuus päättää sUtä menevät­kö
he Pohjols-Koreaan, vai jäävätkö
Etelä-Koreaan missä heidän kotinsa
on aikaisemmin ollut.
Koje, Korea. — Y K : n sotilaat am­puivat
viime viikolla ja tappoivat
kaksi sotavankia Ja haavoittivat kah­deksaa
muuta kun sotavankileirillä
nousi uusia kahakoita. Tämä' tieto
saatiin vasta maanantaina. KaJuTi-kymmentä
kahdeksan 8otavatdda'pa-kenl
mainitun viikon kuluessa mutta
11 on saatu uudelleen pfdätctyksl^Ml-tään
virallista tietoa el ole saatu siltä;
mistä syystä uudet levottomimdelt^käi^
kityslelrillä kehittyivät. ^ -
Tokio.—^Pekingin radiolähetykses­sä
viime torstaina sanottiin, että i u a -
sanarmeijan: maajoukoti ovat ampu­neet
alas Ja vaurioittaneet 119 ame-,.
rikkalalsta lentokonetta Koreassa .vii­den
päivän aikana viime kuun lopulla:
Heidän palkkansa ovat syvissä
kuopissa huonon sopimukia^ vuoksia
Montreal. — Noin 125,000 rautatie-työläistä
edustavien unioiden virkaT-lijat
aloittivat maanantaina työnan­tajain
tonssa neuvottelut syyskuun 1
pnä uusittavaksi tulevasta kollektiivi­sesta
työehtosopimuksesta.
Union neurottelljain etumiehenä
toimii Frank Hall. IVÖnanteJain e-dusUJain
päämiehinä ovat G P B ; n va­rapresidentti
D. I. McNeil Ja CNR: n
henkilökunnan presidentti W. H.
Hobbs. '
Uniot vaativat 45 sentin palkanko­rotusta
tunnissa selittäen, että viime
vuonna tehty kolldctiivinen työehto­sopimus
ei nostanut rautatletyöläis-tamasta
paädcoja ennen, sopimuksen .
päättymistä, kuten tapahtui useilla
muilla teollisuusaloilla. ^ ,
: Union lausunnossa selitetään. ett&\
nykyinen 45 sentin patkankorotunraa-timus
on tehty siinä mleless&r.jfittft
rautatletyöläisten reallpalkat saatat- :
siin ennalleen. Ja että rautatietyöläljBt-;
ten elintaso nousi vastaavalle taspHo;:
muiden teollisuusalojen työläjle^^':
kanssav.;\.;-;-'yj;-:;-.; ;^
Viime vuonna rautatietyöUUset.ynl^^:
tivat 40 tunnin työviikon ^kotiin; ^ 1 ^ . -
tävan'^ palkan ^ alentumatta; -1 mufita
asiallisesti se Jätti työläisten palkat
syviin kuoppiin.
Rautatletyöläisten lakko lopetetflb^^p)
ten palkkoja siinä määrin mitä ovat jlllttoparlamentin laatiman laln^
elinkustannukset kohonneet. Tästä kaan. mikä suosi työnantajia nxiliMep^^''^
huolimatta yhtiöt kieltäytyivät korot-1 työläisten vablngoksf. ' : '!