Vapaus, October 20, 1925

              gAKKIEN HAlfTEM TYdNEAATJUAt YHTEISEINTMiAAN! TYöMISTEN JA TAIiONPOMAIN KlBUN HALUTOSYALTAr
T>wäen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
3.
^0. 122 — 1925 Federated Pressin jäsen. Tijgtaina lokak. 20 p.^Tues., Oct 20th, 1925
Toronto. — Torstai-iltana' puhui
täkäläisellä Labor Temppelillä brit­tiläinen
noske, Arthur flenderson,
joka, kuten muistetaan, oli sisäasi­ain
sihteerinä Englannissa MacDo-naldin
edesmenneeji hallituksen a i ­kana.
Puheenjohtajana oli James
Simpson. Temppeli oli kuulijoita
ääriään myöten täynnä. Suurin
osa kuulijoista näytti olevan keski-luokkalaisia.
jotka kai olivat saa­puneet
paikalle etupäässä uteliaisuu­desta
nähdä tuon valtiomiehen ja
työläisten kesytetyn johtajan, sekä
taputtaakseen hänelle käsiään sopi­van
tilaisuuden tullen.
Arthurin puheenaiheena oli " B r i ­tannian
Työväenpuolueen kehitys."
Hehkuvin sanoin selitti hän Työ­väenpuolueen
ohjelmaa -— sellaise­na
kuin .'ie on paperille kirjotettuna.
Työväenpuolueen hallituskautta ei
hän selostanut läheskään niin tar­kasti.
Sitä selitteli hän vain hyvin
ylimalkaisesti siihen saakka, kunnes
kunlijain taholta huomautettiin hä­nelle
Davves-suunnitelmasta j a muis­ta
työväenhallituksen aikana tapah­tuneista
epämieluisista asioista.
Puheen loputtua tehdyt kysymyk­set,
joita tekivät kommunistit y.m;,
tekivät pahoja aukkoja Henderso­nin
muutenkin tyhjään puheeseen.
Häneltä tiedusteltiin, minkätähden
hän Mdtäytji asettamasta v i r k o i h i n ­sa
takasin niitä poliiseja, jotka k a ­pitalistinen
hallitus oli erottanut
toimestaan siitä syystä, että poliisit
olivat lakkoutuneet. Hänen pyy­dettiin
selittämään rtinkätähden
Dawes-suunnitelma oli tuomittu
Scarboroughin konventsionissa, jos
riitä olisi työläisille hyötyä? Hä-neftu
tiedusteltiin, uskoiko hän, k u ­ten
MacDonald, että yleislakon sat-
I tuessa on pidettävä yllä tarpeelli-
I simpia töitä? Miksi Moselys on hy­väksytty
Työväenpuolueen jäsenyy­teen,
vaikka komniunisteilta on k i e l ­letty
siihen pääsy? Kannattaako
hän monarkistisen hallitusmuodon
kukistamista Englannissa? Ja miksi
hän kannatti pakollista asevelvolli­suutta
sodan aikana?
Koettaessaan vastata noihin ky­symyksiin
paljasti Henderson itsen­sä
tehoisaksi kapitalistien aseenkan­tajaksi.
Fascisteihin nähden myönsi hän
olevansa samalla kannalla, kuin
MacDonalkin, joka kanta on ilmi-lausuttu
kuuluisassa "Tjmes"-lehdel-le
lähetetyssä kirjeessä. Kirjeessä
vaaditaan hallitusta "pitämään tär­keimpiä
toimialoja käynnissä yleis­lakon
sattuessa," ollen moinen vaa­timus
puhdasta fascismia.
Hän ei tunnustanut väärin teh­neensä
siinä, että oli kannattanut
pakollista asevelvollisuutta. Sitä­vastoin
kerskui hän sillä, "että kol­me
hänen omaakin'poikaansa oli o l ­lut
sotarintamalla, feekä selitti so­dan
saksalaisen militarismin kukista­miseksi."
— Tuota me saamme k u u l ­la
työväenhallituksen ministeriltä
vielä kahdennellakymmenennellä
vuosisadalla. Ja mieheltä, jonka p i ­täisi
o l l a pasifisti.
Samaten hän suoraan tunnusti,
ettei hän halua työskennellä yksin­valtiuden
kukistamiseksi. Kun hän
tunnusti kannattavansa^ yksinvaltiut­ta,
oli koko haali hajota "häpeä"-
huutoihin. ^
Odotetun ystävällisen vastaanoton
asemasta joutui Henderson sellai­sen
arvostelun alaiseksi, että hän
tulee muistamaan sen pitkän aikaa.
Petollisia virkailijoita
rangaistaan Ve­näjällä
Moskova. — Nikolai N i k i t i n , enti­nen
yleisvenäläisen keskustoimeen-panevan
komitean, ylimmän hallin­nollisen
j a toimeenpanevan elimen
jäsen on tunnustanut syyllisyytensä
valtion varojen kavaltamiseen. Tä­män
takia tuomittiin hänet kymme­neksi
vuodeksi vankeuteen. Nikitin,
j o k a oli autonomisen Karjalan Kom­muunin
edustaja, selitti käjrttäneen-sä
rahoja tuhlailuun. Hän pyysi l i e ­vennystä
tuomioonsa sillä perus­teella,
että hän on köyhän talonpo­j
a n poika ja entinen sotilas, joka
o l i auttanut tsaarin kukistamista.
Vuokria on täytynyt
alentaa Panamassa
SISÄISET TAISTELUT ALKATAT
NYKYÄÄN KAIKKIALLA KIINASSA
Mcskpva. — Neuvosto-Venäjällä
odotetaan Kiinan sisäisten taiste-luiderf
meLskeiden tulevan johta­maan
vallankumoukseen. Karl Ra-dek
ofl iBvestijassa julaissut laajan
artikkelin, jossa hän tekee selkoa
Kiinan tilan teest.
Kolme viikkoa sitten antoi neu­vostohallituksen
Pekingissä oleva
lähettiläs Karahan laajan selostuk­sen
Kiinan tilanteesta. Hän sanoi
kenraalien taistelevan keskenääli.-
Tämä ristiriitaisuus ei tällä kertaa
ilmene taisteluina, mutta se saat­taa
syttyä ilmiliekkiin milloin t a ­liansa.
Joku näistä kenraaleista
johtaa' Kiinan itsenäisyyteen j a t u ­ke
perustamaan Kiinan autonomi­nen
valtion, mikä nojautuu^ voitok-
^^aaseen armeijaan.
Karahan antoi ymmärtää, että
niin kutsuttu " k r i s t i t t y kenraali"
Peng on se, joka tuntuu kaikkein
sopivammaksi suorittamaan Kiinas­sa
vapautumisliikkeen voittoon
fiadek syventyy vielä syväliiisemmin
^nan tilanteen arvioimiseen. Äs-
J^eisistä Kiinan «rauhattomuuksista,
mitkä alkoivat Shanghäin lakolla,
^••soo hän saavutetun seuraavat
tulokset: 1) Kiinan työväenluokari
ll^öaÄnituminen etualalle ei vielä
jätj^yneenä tai iuokkatietoisena,
läBsimäisessa merkityksessä, mutta
jo Miia Mlidaarisena kehittääk­seen'boikotin
Englantia" vastaan, ei
^»0, Shanghaissa, vaan koko maas-
^» ,2) pikkuporvariston j a valistu-neiston
asettuminen Shanghain työ-
^isten _ työväenluokan puoleUa;
vallankumoukselilisen armeijan
^ t y ; 4) Pohjois-Kiinan porvaristo
^ tttle ottamaan johtoa taistelussa
*»nan itsenäisyyden puolesta; , 5)
ukomaalaiset ovat. jakaantuneet e-
^tcriitajsuuksien takia.
Pikkuporvaristo j a ralistuaeisto,
tähän asti on tuhlannut ener-ankarisÄ
nousuissa yleen-
! I ^ ' ^ " " ^ ' ^ ^ riistoa vastaan,; sai
««ta rohkaisua boikottiliikkeessä ja
enemmän kansaJEsen eli v a i -
i90ttk.sellisen k^^
'^''ecn anneijan flmestymisessä
vbima, joka on enim-natsionalistista
alkuperäl-
_tuU vähemmän natsionalisti-
Ja enemmän vallanknmouksel''
• lakkoltikkeen ja boik«itin1^e-hittyessä.
Cantonissa sen vaikutus
on Qevinnyt yli ikoko maakunnan
j a on nyt tullut määrääväksi teki­jäksi
koko Etelä-Kiinassa. Talon-poikaisto,
joka tähän asti on pitänyt
kaikkia armeijoita ryöstöjoukkoina,
alkaa punakauluksisia sotilaita p i ­tää
ystävinään j a veljinään. " K r i s ­t
i t t y " Feng havaitsi heti mikä etu
hänellä on työläisistä ja talonpo­jista
kilpailiijaänsa Tshang Tsoliniin
nähden, jonka joukot ovat suurim­maksi
osaksi palkkaväkeä ja elä­vät
ryöstöllä j a - ulkoinaisilla r a ­hoilla.
Radek toivoo, että natsionalisti-nen
liike tulee sotilaiden, työläis­ten,
talonpoikien, pikkuporvariston
jä valistuneiston avulla johtamaan
jonkinlaiseen sosialistiseen järjestel­mään,
joka ei suuresti eroa Neu­vostoliiton
hallitusmuodosta. Ulko­maalaiset
voivat myönnytyksJillään
siirtää vallankumousta, mutta ne
eivät voi sitä kokonaan estää, lo­pettaa
Radek, sillä sipien he ovat
j o l i i a n myöhäisiä.
Meriväld kajtinassa
Tsing Tao, Kiina. — Kiinalai­sen
sotalaivaston miehistön uhates­sa
pommittaa Tsing Taota, j a k i i ­nalaisten
maajoukkojen hinatessa
esiin tykistöä, jöUa voivat merivä-keä
ryhtyä vastustamaan, pakeni­vat
Shantung satamassa asustavat
brittiläiset ja amerikalaiset tors­taina
sikäläisiin konsulaatteihinsa,
lähetyssaarnaajain pääkortteereihin
t a i muihin vedenrajasta etäällä ole­viin
paikkoihin.
Perjantaina kävi tilanne enti­sestään
val£avamm*aksi, kun saatiin
k u u l l a , että Chinwantaosta oli kol­me
kiinalaista sotalaivaa tulossa
tänne käsin, mahdollisesti liittyäk-sseen
täällä kapinoiviin merimie-hiin.
Tsing Taon edustalla olevain
tykkiveneitten miehet ovat nous­seet
kapmaan siitä, kun heille ei
ole maksettu palkkaa usean kuu­kauden
aikana, selittäen että ellei
palkkoja heti makseta, alkavat he
konunittamaan kaupunkia. Meriso-tilaitten
vaatimukseen vastattiin s i ­ten,
että f aang Taohon lähetettiin
kuttsi rylÄienttiä tykki- ja jalka­väkeä,
ja- asetettiin kenttätykit
strategisiin paikkoihin, joista ne
voivat heti vastata' tykkivenheittcn
aöu&tmtaan*--' -
iPanama. — Kaupungin talonisän­tien
ilmotetaan taipuneen hallituk­sen
väliaikaiseen vaatimukseen ja
ovat suostuneet alentamaan vuokria
10 prosenttiin alle tammikuulla val­litsevien
vuokrataksojen. Presidentti
Chiarin j a talonisäntien välinen so­pimus
on julistettu kestäväksi syys­kuuhun
v. 1926, jolloin asia jätetään
kansalliskongressin ratkaistavaksi
lopullisemmin.
Kuten kerrottu, on Panaman
kaupungissa viime päivinä tapahtu­nut
valtavia tyytymättömien työ­läisjoukkojen
liikehtimisiä, jotka
ovat järkyttäneet perinpohjin koko
tasavallan hallituksen perusteita.
Yhdysvaltain sotajoukkoja on käy­tetty
työläisten kokouksien ja mie-lenosotusten
hajottamiseksi ja estä­miseksi.
Panaman hallitus suhtau­tui
kielteisesti työläisten vaatimuk­siin
yleisen vuokrankiskomisen lo­pettamiseen
nähden, käyttäen sota-joukkojaan
työläisiä vastaan, kun­nes
vTiokralakko _alkoi saada myös­k
i n hallitusvastaisen luonteen. Huo­limatta
siitä, että hallitus oh ame-rikalaisten
sotajoukkojenkin tur-?
vaarnana, on sen täytynyt luopiia
entisistä menettelytavoistaan ja par­haillaan
koettaa lauhduttaa joukko­jen
mipliä kehottamalla isäntiä suos­tumaan
ainakin väliaikaisesti osit­taiseen
myönn;'-tykseen.
Vaalitaistelu alettu työ­läisten
vangitsemi­sella
ja kapuloi-misella
'Fremantle, Austraalia. •— Ensi-mäinen
täällä pidetyistä vaalikoko­uksista
muodostui hyvin "myrskyi­seksi"
Brucen hallituksen sisäasian
ministerille, senaattori CT. Prea-celle,
sillä saapuvilla olleet työläiset
ja lakossaolevat merimiehet tekivät
hänen puhuessaan paljo välihuomau­tuksia.
Kapitalististen lehtien ker­toman
mtikaan kuulijain, joukosta
tuli yksi näistä kananmunan muo­dossa
ja oli nähtävästi t^rkotettu
senaattorilH mutta ei kuitenkaan
osunut. Tämän tapahduttua kut­suttiin
poliisit paikalle. Yleinen
tappelu seurasi. •
Munanheittäjäksi syytettiin erästä
merimiestä, joka kuului höyrylaiva
Orscvan miehistöön, ja hänet van­gittiin.
Sillä aikaa, kun häntä vie­tiin
vankilaan, hyökättiin poliisien
kimppuun. Ja tappelu alkoi saada
mellakan luonteen, /mutta poliisit
hyökkäsivät kapulloineen "roskajouk­koa"
vastaan ja lopuksi saivat pääl-lehyökkääyät
asettumaan.
Piispa Brown ei oUut
läsnä erottajai-sissa
New Orleans. — Kun erinäiset
komiteat ja apulaisten osasto olivat
asian johdosta tehneet yhtenäisen
päätöksen kommunistisen piispa
Brownin erottamiseksi, teki siitä v i ­rallisen
julistukisen Brownin vanha
ystävä piispa Ethelbert Talbot.
Läsnä oli noin 20 henkeä St.
Paulin kirkossa, k u n toimitus suori­tettiin,
mutta kun kysyttiin piispa
Brownia, ei häi^ ollut läsnä ollen­kaan.
Häntä kutsuttiin kolme ker­taa,
mutta ilman tulosta. Tämä
mainitaan oleVan historiassa ensi
kerran, kun erotettava piispa e i ole
tilaisuudessa läsnä. Juhlallisesti ve­detyn
pHspa Brownin nimen y li
v i i v a , joteft han toistaiseksi, nimit­ä
i n siihen saakka kan oikeuslaitos
on asian ratkaiBOTt, j 2 i v a i n W i i K am
Montgomery BrowmksL
Moskova. — ;Kuh Neuvostoliiton
keskustoimeenpaiev^n komitea? jä­senet
keskiviikkoni^ kokoontuivat
K r e m l i i n "neuv^stoparlamentih"
säännölliseen neljännesvuosi-istun­toon,
havaitsivat hö hämmästyksek­seen,
että . St. Andrean sali, jossa
tämän lakiasäätäväni elimen kokouk­set
pidetään, oli muutettu keisarien
valtaistuinsalista aivan uudenaikai­seksi
parlamentin istuntosaliksi. Sa­liin
oli asetettu kirjotuspöytä, pen­kit
ja muut mukavuudet aivan
Washingtonin kong^essisalih mallin
mukaisesti.
Keisarillisen kultaisen valtaistui­men
tilalle, jolla entiset keisarit oli­vat
istuneet, oli asetettu tamminen
koroke, varustettuna puheenjohta­jan,
varapuheenjohtajan ja muiden
virkailijain istuimilla j a pöydillä p i -
kakirjureita, raporttereja ja muita
v i r k a i l i j o i t a j v a r t e n . .
Ulkomaiset diplomaatit ja sano­malehtien
kirjeenvaihtajat löysivät
myös erikoisen paikkansa salin toi­sella
sivustalla.
"Koko kokoussali^ on nyt varustet­t
u radiolähettäjillä jä äänensuuren-t
a j i l l a , niin että koko Venäjä voi
kuulla mitä heidäq, valitsemansa
lainlaatijat puhuvat. '
Kultainen valtaistuin, jolla veri­nen
Nikolai oli istunut Moskovassa
ollessaan, on siirretty valtion mu­seoon,
jossa se saa paikkansa kuu­dentoista
muun keisarillisen valtais­tuimen
joukossa j a säilyy muistona
niiltä hirvittäviltä ajoilta, jolloin
tsaarit määräsivät Venäjän kohta­loita.
"Venäjän kaikki näkevä silmä'',
tuomioistuimen symboöli, joka koris­t
i valtaistuimen ylS^saSr ön siirret­t
y pois j a sen tilalle on asetettu
K a r l Marxin kuva.
Keskiviikon istunnossa ei käsi­telty
mitään tärkeitä" asioita, joten
kirjeenvaihtajilla oli tilaisuus k i i n ­nittää
huomiotaan ulkonaisiin ha-vainnoihin.
Kultaisten seinämien,
marmoripylväiden, peileillä varus­tettujen
seinien ja säihkyjen, valo­jen
keskellä istui 200 proletaarista
edustajaa ottaen osaa komitean is
tuntoon tavallisiin työpukimiinsa^ p u ­keutuneina.
Useat edustajat olivat pukeutu­neina
mustaan kauluksettomaan pai­taan.
Toisilla oli yllään villapaidat
tai nahkaset liivit. Edustajien jou­kossa
oli useita työläisnaisia tavalli­sissa
talouspukimissa. Joukossa nä­kyi
myös kymmeniä talonpoikia pit­kine
partoineen, kotikutoisesta kan­kaasta
tehtyine vaatteineen ja pit­kävartiset
saappaat antoivat varsin
proletaarisen kuvan istunnosta, vaik­ka
ei ottaisi huomioon edes niitä
asioita, joita nämä työläisedustajat
ovat kokoontuneet käsittelemään.
Uutuutena olivat myös naiset,
j o t k a olivat määrätyt ylläpitämään
järjestystä. ,
Ranskan j a Italian lähettiläät oli­vat
paikoillaan seuraamassa tilai­suutta.
Gitlow julistettu vaali­kelpoisuutensa
me­nettäneeksi
New York. — Benjamin Gitlow
on New Y o r k i n kaupungin vaalilau­takunnan
toimesta poistettu Vaali­listalta.
Syyksi mainitaan, että hän
on Sing Singin vankilassa palvel­lut
rangaistuksen anarkistisuiiden
takia, eikä hänelle senjälkeen ole
palautettu kansalaisoikeuksia. . Tek­nillisesti
perustuu Gitlowin syrjäyt­täminen
siis sille väitteelle, että
GitIow ei ole Amerikan kansalainen.
Samanlaista keinoa käytettiin v.
1921, jolloin kommunististen järjes-
'töjen toimesta asetettiin Gitlow por­mestarin
ehdokkaaksi, istuessaan
parhaillaan vankilassa.
Workerspuolueen vaalikomitea i l -
mottaa, että Gitlow tulee jatkam^ah
vaalitaistelu aan ja komitea tekee
kaiken voitavansa, että Gitlow pa­lautettaisiin
takaisin vaalilistalle.
Samalla annetaan tietää, että l u ­kuisia
protestikokouksia järjeste­tään
parhaillaan tapahtuman johdos­ta.
Useat uniot ovat yhtyneet kan­nattamaan
protesteeraamista, varsin­kin
Ladies iGarment Workera union
radikaaliset osastot, turkistyöläisten
uniot, j.n.e.
'Gitlow on antanut tietää, että
hänen vaalilistalta poistamisensa on
tapahtunut siksi, että hän on hyö­kännyt
cstetuomioita vastaan, joiden
avulla ehkäistään lakkovahdinta lak­kojen
aikoina j a että hän on "työs­kennellyt
työläisten puolesta vaali­taistelussaan.
"Minä i n tule keskeyttämään tais­t
e l u a n i " , lausui hän. "Päinvastoin,
minä tulen kiihdyttämään sitä. Tä­mä
ei ole hyökkäys minua Vastaan.
Tämä on hyökkäys New Y o r k i n työ­läisiä
vastaan.^j He tietävät kuinka
tähän hyökkäykseen vastataan."
Muutamia muitakin poistettiin
vaalilistalta samaan aikaan. Näi­den
joukossa on m.m. Sosiälist L a ­bor
Partyn ehdokas Herman S.
Weis8mann. '.
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voitta!
K Vuosik.—VoL IX
Vangitsemiset toimitetaan yli sata vuotta van­han
lain perusteella
Suomalainen päättänyt
päivänsä, murhattu-aan
äitinsä ja
veljensä
Kellogg, Idaho. — Kakaikymmen-täyksivuotias
Arvid Jutila, jonka
uskotaan olleen järkivikaisen, am­pui
keskiviikkona kuoliaaksi iiitfnsä,
joka oli 45 vuoden ikäinen leski,
sekä 23 vuoden vanhan veljensä,
^aksoismurhan jälkeen Jutila tap­poi
itsensä, haulikon panos repien
hänen päänsä melkein kokonaan itti
ruumiista. Kamala verityö tapah­tui
perheen vuokraamalla farmilla
lähellä Kingstonia,
Naapurit kertovat, että Jutilaa olj
pidetty osittain mielenvikaisena jo
useita viikkoja j a maanantaina oli
hän saanut raivokohtauksen.
Lahtarilehti sai nenäl­leen
Suomen monarkistien pää-iiänitor-vi
" U u s i Suomi" kertoi oll^eana. ma­kupalana,
että Leningradissa äsket­täin
vietetyissä Tiedeakatemian 200-
vuotisjuhlissa . olisi eräillä juhlapäi­vällisillä
"tshekan" miehet panneet
toimeen tutkimuksen kaikkien vie­raiden
taskuissa.
Seuraavana päivänä oli se kum­minkin
pakotettu julkaisemaan juh­l
i l l a mukana olleen suomalaisen pro­fessorin
G. Melanderin vastalauseen,
jossa tämä kumoaa mainitun uuti­sen
mitä hävittömimpänä, valheena.
" U u s i Suomi" oli nähtävästi .uu­tisen
värkätessään unohtanut, että
j u h l i l l a mukana olleissa tiedemie-hissä
saattoi olla j o k u rehellinenkin.
AMERIKAN TYÖVÄEN-
\ LIITON KONVENTSIONISTA
Suomi myös varustau­tuu
N.-Venäjää
vastaan
Lontoo. — Työläisten pelko, että
imperialistiset maat valmistavat " l o ­p
u l l i s t a " sotaa Neuvosto-Venäjää
vastaan, ei ole aiheeton. Sitä osot-taa
yksistään sekin, että Suoman
valkoinen hallitus on ryhtynyt suun­nattomiin
sotilaallisiin varustelutoi-menpiteisiin,
joihin tarvitaan varo­j
a satoja miljooneja markkoja.
Luonnollisesti tämä kaikki tehdään,
kuten tavallista "puolustustarkotuk-sessa."
«
Puolustuskomitean puheenjohtaja
Homberg, vaikkakin myöntää, että
Suomi ei itse voi suorittaa niin suu­r
i a varoja kysyviä valmistuksia, ei
kuitenkaan sano, mistä tulevat ne
varat, j o i t a tarvitaan näiden varus­telujen
suorittamiseen. Näiden me­nojen
katsotaan arviolta käsittävin
140,000,000 markkaa vuodessa k y m ­menen
vuoden aikana. Tämän l i ­säksi
tarvitaan varoja varsinaisten
lahtarikaartien varustamiseen.
Avoimesti vihjaten,, että raha
suaremmilta kapitalistimailta olisi
tervettiUdt^ selittää hän, että sann-nitelman
taloudellineD puoli antaa
luIHtttlcselle suuria
Atlantic City. — Amerikan Työ
väenliiton konventsioniin tuotiin toi­sen
kerran maailman unionistien yh­tenäisyyden
esitys brittiläisen edus­tajiston
taholta. Tämän suoritti
tälläkin kertaa englantilainen Pur-cell.
Purcell sai tämänlaisen tilaisuu­den
sen kautta, kun Green jakoi
veljesedustajille * lahjoiksi kultakel­loja.
Kaikki toiset tyytyivät jon­kinlaisiin
mitättömiin kohteliaisuuk­siin,
mutta Purcell käytti tilaisuut­ta
suuren asiansa ajamiseen. Hän
lausui: ^
"Minä otan tämän lahjan vas­taan,
en itselleni,. vaan painostuk­sena
Amerikan ja Englannin työ­läisten
solidarisuuden korostamisek­si.
Meillä,on omat erimielisyytem­me,
mutta meidän täytyy työsken­nellä
yhdessä, koska rae Icaikfci py­rimme
samaan suuntaan, työläisten
yhdistämiseksi ja heidän vaikutus­valtansa
lisäämiseksi kaikissa maa­ilman
osissa."
Green . valittu uudelleen Työväen-liiton
presidentiksi
Torstaina valittiin Green edelleen
Työväenliiton presidentiksi huuto­äänestyksellä.
Samaten kaikki toi­set
toimitsijat. Seuraavan vuoden
konventsionin paikaksi määrättiin
Detroit. Itsenäisen Työväenpuolu­een
muodostamista esittävä päätös­lauselma
;ku mottiin. Samaten pää­tösesitys,
jossa vaadittiin Yhdysval­tain
tunnustamaan Neuvosto-Venä­jän.
Monia päätöslauselmia hyväk­syttiin,*
joista useat on hsrväksytty
moneen kertaan aikaisemmin pide­tyissä
konventsioneissa.
k • •
Enarlantilcus-renälaista ammattiani-öitten
yliteBaistyttaBUSJtonfe*
renssta vastustettu
" M e i l l e on esitetty,- että me ot­taisimme
osaa niin sanottuun eng-läntilais-
venäläiseen yhtenäisyyskon-ferenssiin,
jonk a avulla pyritään y h -
tenäistyttämaäh koko maailman työ­väenliike.
"Tässä on kuitenkin kysymys en­tisestä
yhteisen rintaman propagan­dasta,
jonka kautta Moskova on jo
vseäin vuosien ajan koettanut saa­da
maailman työväenliikkeen tuhoi-isän
j a epäkansanvaltaisen määräys­valtansa
alaisel^L
" O n p a miltei mahdotonta käsit­tää,
miten minkään maan harkinta­kykyistä,
demokraattista, kansallis­ta
työväenliikettä yoida'^n\ niin so­kaista,
että voivat antaa pienintä­kään
kannatusta moiselle petolli­selle
hommalle,
" B r i t a n n i a n työläiset ovat täällä
saapuvilla olleiden edustajainsa
kautta vaatineet m'*itä myötätun­toisesti
käsittelemään päätösesityk­seen
sisältyvää suunnitelmaa. Mut­t
a sen lisäksi, että ilmilausumme
oman vihamielisyytemme koko yh-tenäisyyshommäa
vastaan, me kään­nymme
brittiläisten työläisten puo­leen,
j a kehotamme työläisten kaik­kialla
puolustamaan vapautta ja
kansanvaltaa, kansojen itsehallinto-oikeutta,
kansallisten työväenliik­keiden
oikeutta määrätä omat toi-mintataktiikkansa,
j a oikeuttaan ol-
,1a uskollisia maassa vallitseville, v a ­paasta
tahdosta muodostetuille hal-lituslaitok.
sille."
Moisen törkeän oäätöslauselman
hyväksyi Amerikan Työväenliiton
konventsloni kysymyksestä, jota
useain toisten maitten ammatilliset
järjestöt ovat kannattaneet mitä
lämpimämmästi.
Farrington ja Hutcheson veljesedus-tajiks!
Britannian Ammattijär­jestön
konventsioniin
Valitessaan veljesedustajiksi Bri­tannian
ammattijärjestön seuraa­vaan
konventsioniin hiilenkaivajain
järjestön Illinoisin piirin presiden­tin
• F r a n k iFarringtonin ja puusep­päin
veljesliiton presidentin L.
Hutchesonin, joka on järjestöss^n
alottanut karkotushyökkäyksen mili­tantteja
vastaan, antoi Työväenlii­ton
konventsloni . s i t en suoran ja
suunnitellun iskun Britannian am-niatilliselle
liikkeelle.
Lontoo, — Aikaisemmin mainitun
ikuuden kommunistin lisäksi vangit­t
i i n <51asgowis3a torstaina William
Callagher j a Thomas Bell, jotka
tullaan kulettamaan Lontooseen,
kuulusteltavaksi samaan aikaan ja
samassa ^paikassa, kuin aikaisem­min
Lontodss^ vangitut kommunis­tit.
Lisää vangitsemisia tultanee
toimittamaan, sillä Skotland Jaardin
salapoliiseilla on hallussaan luette­lo
sekä vangitsemismääräys k a i k k i ­aan
50 kommunistia vastaan. Ka- -
binetissa lienee kuitenkin tultu sii­hen
päätökseen, ettei tällä kertaa"
ole tarpeellista vangita useampaa^
kuin kahdeksan ^ kaikkein toimeli-aintp
kommunistia.
VonsUnt vapaalla jalalla
Keskiviikkona vangitut kommu­nistit,
nim. -Inkpin, Campbell, Pöl­lit,
Gant, Rust j a Wintringham o l i ­vat
jo torstaina alustavasti kuulus­teltavina
Bow Streetin poliisioikeu-dessa.
Heitä puolustamassa <>li l a k i ­mies
Arthur Henderson; Työväen­puolueen
johtomiehen, Arthur Hen­dersonin
poika. Hendenonin pyyn­nöstä:
lykättiin jutun käsittely seu­raavan
viikon perjaintaihin, j a syy- ^
tetyt laskettiin vapaalle jalalle 100
punnan takauksella henkilöä kohden.
Takausrahat asetti George Lansbu-ry.
Niihikääh pyysi Henderson
Workers' Weeklyn takavarikoidun
painoksen takasih luovuttaihista.
mutta sellaisen toimenpiteen piti .
tuomari sopimattomana yleiselle
syyttäjälle. , , '
VansitsiBinUet "poltjustuvat ,'v. 1707 '
laadittuiin i(Ap!paläliiiA%
Vangitsemiset on toimitettu vuon­na
1797 laaditun kapinalain perus- '
teellä. Kapinalain perusteella syy­tetään
vangittuja miehiä siitä, " e t ­tä
ovat yllyttäneet kuninkaan maa-j
a merisotilaita kaplnaaiu"
Kapinalain perusteella hirtettiin
Thamesin kapinan johtajat laiyain
raakapuihin 1797. t h a m ^ i n ka­pina
kesti useita viikkoja, joiden
kuluessa koko Thames-joen laivalii­kenne
oli kapinallisten merisotilait-ten
kontrollin alaisena, k a i k k i l a i ­vat
purjehtivat punalippujen kans­sa.
Merisotilaille vaadittiin parem­pia
olosuhteita. Kapinaa johtamas­sa
oli Richard Parker. ,
Ruotsin f aseistit toi­messa
Tukholma. —- Ruotsissa harjoite­taan
n.k. vapaaehtoisen ratsuväki­rykmentin
värväystä j a on se eten­k
i n Skänessä varsin tehokkaassa
käynnissä. -Palkattu agentti kier­tää
paraikaa maakuntaa värväystoi-messa,
j a on hän jo hankkinut tä­hän
fascistijärjestdön 104 jäsentäi
Järjestön jäsenet maksavat 2 kruu­nua
vuodessa jäsenmaksuna ^a on
heidän, muutenkin "tarpeco mu*
lonpoikain on niinikään tsrp#ä vku^
tiessä asetettava hevosiaan käytet-taväksL
'
Seitsemän tonnia pai­nava
meteoori tuotu
Sjkotlantiin
Aberdeen, Skotlanti. — Kolman­neksi
suurin meteoori maailmassa
on juuri tuotu tänne Grönlannista
Sökongen nimisellä tanskalaisella
kuunarilla. Kukaan tääUä ei vielä
ole nähnyt kiveä, mutta Sokongehin
kapteeni Pedersen sanoo sen paina­van
seitsemän tonnia.
Eskimoiden sanotaan ilmottaneen,
että kivi putosi v. 191* j a että he
ovat vuodesta 1922 saakka kulotta- ,
neet sitä koiravaljakoillaan sisä­maasta
rannikolle päin.
Kapteeni Pedersen sanoi hänelle
oUeen melko vaikea ohjata laiva
Aberdeeniin, sen johdosta, että me­teoori
saattoi hänen kompassinsa
epäkuntoon. .Kahdesta suurimmista
meteooreista , maailmassa on yksi
Suurbritanniassa j a toinen Yhdys­valloissa.
N i i h kummalliselta k u i n se kuu­lostaakin,
lienee mainittu agentti
erSän maakunnan sos.-dem. nuoriso­l
i i t o n jäsen, minkä vuoksi iei ole
ihmeteltäivä; että muuan sbs.-dem. V
J(%toherra. äskettäin Tukholmajiisa
julkiseska paikassa selitti, l ettei '
mainittu vapaaehtoinen ratsuyäki-rykmentti
mertönnyt mitöän- yaar
'^^öväenluokalle. Miitta Umeis-iA
oh, että rykmentin pääaäia^Qisem-p
a n a tehtävänä tulee oieinäan " r a n - '
hoitustyö" lakkojen sattuessa. ^Suur­talonpojat,
j a aatelisherrat vanuAan-
. ;^nvat kaikesta, päättäen maalyoläis-kaan"
avustettava fasciam%/T^^^ milloinnämä
jryhtyvät. taistelnmi ihmiaarvoisSsta
olemassaolosta, wä& varsiädn
Sktoessa 00/kaik&ea masto.