Vapaus, March 9, 1961

              Britanniassa pakoi
leva Mere määräs
1,000 ammuttavaksi
Lontoo. — Eestiläiselle oikeudel­l
e todistettiin eilen kuinka eräs ny­kyään
Britanniassa asuva eestiläl-
; nen oli v. 1942 määrännyt 1,000
' miestä, naista ja lasta ammuttavak
s i , kerrotaan Tallinnasta saapunees­sa
Neuvostoliiton uutiätoiraisto Tas­sin
tiedoituksessa.
Eestissä sijainneella keskityslei­rillä
vanginvartijana ollut Friedrich
A n i j a l g todisti, että A i n E r w in
..vMere. o l i määrännyt kokonaisen j u -
nalastin natsi-Saksasta saapuneita
vankia ammuttavaksi syyskuussa v.
1942.
Meren väitetään toimineen Ees­t
i n silloisena turvallisuuspoliisipääl-likkönä
natsilaisessa turvallisuus-palveluksessa.'
Häntä syytetään r i -
;^oksista poissaolevana.
Eräs toinen todistaja, entinen
. eestiläinen armeijaupseeri Edgar
Meos kertoi oikeudelle, että Mere
.oli määräpnyjt myös useita eestiläi-
. ^siS^^piuariu-meijassa palvelleita up-seereitaAmjfiuttavaksi.
USAn joukot
jäänevät edelleen
Cfiurcbilliin
IVinnipeg. — ^räs armeijan pu­hemies
sanoi eilen, että huhut jotta
.Yhdysvaltain armeijan JQufcot voi­vat!
i lähteä Churchillista FieUä ' ta­pahtuneen
tuhoisan tulipalon jäl­keen,
! perustuvat vain arvailuih in.
ii A ^ Joissakia: 'tiedotuksissa >on>' perus»
teitu näitä huhuja s m S / e t t ä J Ä^
yhdysvaltalaiset tiedemiehet ovat
lähteneet' kotimaahansa sen jälkeen
* k u n täältä noin 610 maili» pohjoi­seen
sijaitsevalla Yhdysvaltain' ar­meijan
käyttämällä rakettUäbetys-asemalla
paloi useamman miljoonan
dollarin arvosta rakeimuksia. Lähe­tysasema
sijaitsee 12 mailia itään
Churchillin kylästä.
Canadan armeijan vii^anomaiset
sanoivat eilen, että tiedemiesten ko-tiinsg
lähteminen on v a in normaa­linen
tapahtuma sen johdost."). että
heidän käytettävissään c i ole lait­teita
tällä hetkellä.
E i l e n saatujen tietojen mukaan
rakettiasemalla riehunut tulipalo
aiheutti noin $5 miljoonan vahingot
eikä aikaisemmin ilmoitetuii $2 mil­joonan.
International Nickel-yhtio on
ilmoittanut, että v. 1960 seii voi*
.tot nousivat 80,701,000 dollariin
yhdysvaltalaisessa rahi|ssa, joka
merkitsi $2.76 voittoa osukoa
kohden.
Voitto viime vuodelta oli vähän
pienempi kuin edelliseltä vuodelta,
jolloin osakkeenomistajille jaettiin
$85.157,000 e l i $2.91 osaketta koh­den.
Viime vuonna jaettuun voit­toon
on epäilemättä vaikuttamassa
jossain määrässä Thompsonissa Ma-nitobassa,
tehty suuri sijoitus'uu­denaikaiseen
tuotantolaitokseen.
Yhtiön presidentti J . Roy Gordo­nin
j a johtokunnan puheenjohtaja
Henry S. Wingaten antamassa r a ­portissa
korostetaan, että yhtiö ky­keni
myymään Eurooppaan ennä­tysmäisen
määrän metallia — sa­massa
määrässä kuin se myi Yhdys­valtoihin.
Rap^ortiss^ sanotaan, että y h ­tiön
johtajat odottavat erittäin
tuI,okseHista vuotta tänä^vuonna
erikoisestikin siitä . syystä, että
Thompsonissa tuotantokuntoon
valmistanut tuotantolaitos ava­taan
virallisesti tämän kuukauden
, aikana.'"
Nifckelimyynnit kohosivat huo­mattavasti
edelliseen vuoteen ver­rattuna
nousten !351,880,Oo6 pau-,
naan. i V ; i l 9 5 9 nikkelimj^nnit^olivat
yhteensä • äl7,040,6oo' paunaa. V i i ­me,
vuoden myynnit nousivat täten
kall^kien aikojen ennätystasoon ja
Sprmenjälkien
vaatimisesta
luovuttanee?
Wäshingtoii. — Viisuminsaanti
Y h d y s valtoihin matkustamista
varten helpottua, ilmoittaa V S An
ulkoministeriö.
Hakemuskaavakkeet yksinker­taistetaan
j a kaikki hakijan po­liittisia
mielipiteitä koskevat ky­symykset
poistetaan. Asiaomai­sen
on ainoastaan ilmoitettava n i ­mensä,
syntymäaikansa, osoitteen­sa
jne.
suuremmiksi kuin yhtiön laitosten
tuotantokapasiteetti oli viime vuon­na.'
. • .
Samoin kuparimyynnit nousivat
viime vuonna 292,540,000 paunaan
verrattuna 252,450,000 paunaan
vuonna 1959. Vain platinametalli-en
— platinan, palladiunun, rhodiu-min,
rutheniumin j a iridiumin —
my}mn\t vähenivät vähäisessä mää­rässä
359,300 unssiin 384,600 unssis­ta
edellisenä vuonna.
Johtuen pääasiallisesti suurem­masta
kysynnästä Euroopassa, kapi-talistisenmaailman
nikkelin kulu­tus
nousi arviolta 515,000,0()0 pau­naan
viime vuonna, eli noin 20 pro­senttia
suurempaan määrän kuin v.
1959, jolloin saavutettiin entinen
ennätys nikkelin kulutuksessa kapi­talistisissa
maissa. Määrä on noin
kaksi kertaa n i in suuri kuin 1950-lu-vun
alussa näissä, maissa käytetyn
nikkelin määrä. >
Suurin nikkelinkulutuksen lisään­tyminen
kapitalistisssa maissa ta­pahtui
länsi-Euroopassa j a Britan­niassa,
joissa maissa käytettiin ar­violta
235,000,000 paunaa viime
vuonna verrattuna 170,000,000 pau-
4.naan v.^1959.
Nikkelinkulutus väheni vähäises­sä
määrässä Yhdysvalloissa viime
vuonna, _ johtuen pääasiallisesti
maassa vallinneesta pitkäaikaisesta
terästyöltisten lakosta.
Thomplionissa sijaitsevan tuo­tantolaitoksensa
aloittaessa tuo­tannon
pikapuolin yhtiön johta­jat
odottavat voittojen yhä l i ­sääntymistä
ja "uuden aikakau­den
alkua'^ yhtiölle.
Voittc^sinkojen suuruutta piti
vähäisempänä viime vuonna se seik­ka,
että yhtiö oli tehnyt suuria s i ­joituksia;
siirtänyt suurempia raha­määriä
omaisuuden kuoletustilille
ja tuloverotilille sekä o l i saanut vä­hemmän
nikkeliä omista kaivoksis­taan.
Myönteisenä puolena voitto-osin-koille
o l i se, että n i i n nikkelin kuin
kuparinkin myynnit lisääntyivät ja
yhtiö sai platinametalleista parem­paa
hintaa.
Gizenga ei osallistu
Tshomben^ja Kasa-vubun
neuvotteluun
Tananarive, Malagasyn tasavalta.
— Patrice Lumumban poliittinen
perillinen Antoine Gizenga on kiel­täytynyt
osallistumaan Moise
Tshomben, Joseph Kasavubun ja
Albert Kalonjin järjestämiin neu­votteluihin
täällä, j o i l la viimemai­nitut
ilmeisestikin toivovat saavan­sa
aikaan jonkinlaisen yhteisrinta­man
Y K n aikeita vastaan Kongossa.
Konferenssin alkua~ siirettiin kah­desti
24 tunnilla toiveissa, että G i ­zenga
osallistuisi siihen, sillä ylei­sesti
tunnustetaan, että konferens­silla
ei ole mitään mainittujen bel-gialaismielisten
henkilöiden toivo­maa
menestymisen mahdollisuutta
ilman Gizengan osallistumista.
iGizenga on kuitenkin tuominnut
koko konferenssiajatuksen yrityk­senä
estää Kongon todellisen itse­näisyyden
toteutuminen.
'Konferenssiin osallistuneet ovat
kuiteiUun lähettäneet Y K n pääsih
teeri Hammarskjöldille sähkeen
pyytäen tätä viivyttämään Y K n ai­keita
Kongossa väittäen, että tur­vallisuusneuvoston
päätöksien to­teuttaminen
vain vaikeuttaisi tilan­netta
maassa.
Katangan maakunnan pääministe­ri
on kehoittanut kanssaneuvotteli-joitaan
muodostamaan yhteisrinta­man
j a vaatimaan Y K : t a vetäyttä-mään
joukkonsa pois Kongosta.
Britanniassa asuvaa midstä myös syy-
Britaimia kieltäytyn3rt luovuttaimsta im
Eestille vastaamaan joukkomurhasyytöksistä
Montrealin kaasusltaiidaaKa tutldttaessa:
Myös liberaalit olivat
ostaneet kaasuyhtiön
osakkeita v. 1957
Montreal. — Kuninkaallisen ko­mission
tutkimuksen ensivaihe
Montrealin yhteiskunnallisesti omis­tetun
kaasunjakelulaitoksen myymi­seen
yksityisille ihmisille v. 1957
päättyi tiistaina siihen, että nimi­tettiin
myös joitakin liberaaleja,
jotka olivat ostaneet Quebec Natu-r
a l Gas-yhtiön osakkeita.
CUnion Nätionale-puolueen lain­opillinen
__neuvönäntaj a Edouard
Majson sanoi: esittävänsä näitä
osakkeita ostaneiden huomattavim
pien liberaalien^nimet siitä,syystä,
että hän pelkäsi jotta kolme kuu­kautta
kestänyt tuticimus olisi anta­nut
sellaisen yleisen käsityksen, et­tä
vain Union Nationale-puolueen
jäsenet olivat ostaneet näitä osak­keita.
Hän kutsui todistapaikalle quebe-cilaisen
Clement Guimont-sijoitus-yhtiön
varapre,sidentti Paul-Henri
duimontin ja pyysi tätä lukemaan
joitakin nimiä luettelosta.
Näiden joukossa o l i entinen Uit-tohallitusministeri
Paul Martin, ny­kyinen
Quebecin nuoriso- j a sosiaa-lihuoltoministeri
Paul Gerin-Lajbie
senaattorit Jean-Märie Dessureault,
CyriUe Väilläncourt j a Paul Bouf-i
a r d sekä lainlaadinnallinen neu­vonantaja
Philippe Brais,
Komission lainopillinen neuvon­antaja
kutsui viimeisenä todistajtma
todista japaikaile montrealUaisen
investointifIrman johtaja j a Que­bec
Natural Gas-yhtiön president­tinä
VV. 1957—60 olleen Maurice
Forgetin.
Mr. 'Forget todisti virheelliseksi
V. 1958 eräässä montrealilaisessa
sanomalehdessä - julkaistun uutisen,
jossa sanottiin, että hän e i ollut
tietoinen siitä josko jotki^t Union
Nationale-puolueen — ministeripei-koilla^
olleet jäsenet olivat ostaneet
kysymyksessäolevia osakkeita.
Mr Forget todisti kuulustelussa
aikaisemmin, että jotkut Union Na­tionale
puolueen hallitusministerit
o l i v a t ostaneet häitä osakkeita huh'
tikuussa V i 1957.
Maakunnan omistahiq Quebec
Hydro-yhtiö myi montrealilaisen
kaasunjakelulaitoksensa yksityisel­le
yhtiölle huhtikuun 25 päivänä
1957.
Tuomari Elie Salvas pyysi ko­mission
lainopillista neuvonantajaa
j a Union Nationale-puolueen neu­vonantajaa
laatinuian yhteenveton­sa
komissiolle esitetyistä todistuk­sista
huhtikuun 4 päivään mennes-
•sä.' . . . . .
Hän sanoi, että- toinen julkinen
kuulu-stelu voidaan pitää maalis-
Ifitussa jos lainopilliset neuvonanta­jat
ilmoittavat haluavansa sitä.
Tutkimus oli ensimmäinen osa
siitä ehkä • kolmivaiheisesta Uniöh
National-hallituksen tutkimisesta
joka aloitetuin sen jjälkeen kuti hal­litus
kaatui oltuaan 16 vuotta yhtä-raittais^
ti vallassa.
Tallinna. — Tshekkiläinen nai­nen
Hanna Klenkova todisti täällä
kolmea sotarikoUisuudesta. syytet­tyä
miestä vastaan aloitetussa oi­keudenkäynnissä,
että natsien kes­kitysleireillä
olleita naisvankeja
pakoitettiin. osallistumaan • orgioihn
yöllä jonka jälkeen heidät murhat­tiin
seuraavana päivänä. t
Klenkova antoi todistuksensa tiis­taina
jutussa miehiä vastaan, joita
syytetään vankien joukkomurhaami-sestä
täältä lähellä sijaitsevalla J a -
galan leirillä natsien ollessa vallas­sa
viime maailmansodan aikana.
Neuvostoliiton uutistoimisto Tas­sin
tiedotuksen mukaan Hanna
Klenkova ja kaksi muuta Tshekko­slovakian
juutalaista naista syytti
rikoksista myös luutnantti Alexan­der
Laakia, joka siirtyi Canadaan
sodan jälkeen ja teki Winnipegissa
itsemurhan sen jälkeen kun hän sai
kuulla, että kaksi hänen kanssari­kollistaan
oli pidätetty Eestissä j a
syytetty sen aikaisista rikoksista ja
murhista, jolloin hän myÖs oli ollut
vanginvartijana Jagalan leirillä.
Ralf Gerrets ja Jaan V i j k pidä­tettiin
ja kolmas syytetyistä A i n
Erwin Mere asuu nykyään Leiceste-rissa.
Englannissa. Hän on kieltä
nyt syyllisyytensä ja Britannia on
kieltäytynyt luovuttamasta häntä
eestiläiselle oikeildelle.
Kaksi muuta todistajaa, Eva
Meisnerova ja Markitta Masheya,
todistivat että eestiläiset (natsival
lan aikaiset) poliisit pieksjvät heitä^
•ja ryöstivät heitä kaiken omaisuu
tensa~sillä aikaa kun heidän van
hempiaan lahdattiin^lähellä sijaitse-,
valla hävitysleirillä. -—
Masheva sanoi, että hSnet suljet­tiin
eristyskoppiin kolmeksi päivää
iiraan minkäänlaista ruokaa, vettä
ja vuodetta siitä syystä, että hän
oli yrittänyt salakuljettaa ruokaa
toiselle jo aikaisemmin Jagalan
vankileirille viedylle, eristyskopissa
olevalle tytölle, .
N i i n Gerretsin kuin V i j k i n k i n sal­littiin
ristikuulustella todistajia/
mutta he eivät onnistuneet vähem-mässäkään
määrässä kumoamaan
heidän todistuksiaan.
Nais«t kertoivat, että leirille tuo­tiin
junalla 1,150 Tshekkoslovakian
juutalaista, .joista kaikki paitsi 250
kuljetettiin heti ammuttavaksi mil­tei
kuulomatkan päähän nuorem­mista
vangeista, jotka yalittiin leii
r il) työ joukkoon. '
Todistaja Ruth Kpeshkbva kuvasi
näkymää seuraavasti:
"Juna saapui ja bussit ja kuorma-autot
olivat odottamassa. Minulta
kysyttiin. jos minä voisin kävellä
leirille. Vastasin, että voin. Täten
äiti : pakoitettiin siniseen : bussiin.
En nähnyt häntä koskaan sen jäl­keen.
Siniset bussit ajoivat suoraan so­rakuopille,
jossa juutalaiset ammut­tiin
sen jälkeen kun heidät o li
marssitettu 10 metriä pitkään, 3
metriä leveään j a 2 metriä syvään
kuoppaan.
Entinen saksalaisten turvallisuus-poliisipäällikkö
Jak Lats todisti, et­tä
Mere hyväksyi kuolemantuomiot
joita jakoi Meren perustamat eri­koiset
komissiot.
Mere on väittänyt, että syytökset
ovat täydellisesti perusteettomia.
Toinen turvallisuuspolii.sin jäsen
Pavil Kurovsky^ joka palveli saksa­laisena
turvallisuuspoliisina kolme
Kommunistipuolue
tuomitsee myynti-verosuunnitelman
Toronto. — Canadan kommunisti­puolueen
Ontarion komitea antoi
viime maanantaina lausunnon, jos­sa
tuomitaan Frostin hallituksen
suunnitelma saattaa voimaan myyn-tivero.
E i ole olemassa minkäänlaista oi­keutta
saattaa voimaan disknmi-.
naattorinen myyntivero, sanotaan
lausunnossa. Sellainen merkitsee
kaksinkertaista verotusta ja on
kohdistettu köyhiä vastaan.
Myyntfvero merkitsee epäsuoraa
palkanalennusta työssä oleville i h ­misille
koska se alentaa' jokaisen
ostokykyä ja lisää joukkotyöttö­myyttä.
Kirjeessä Ontarion hallitukselle
Ontarion komitea esittää:
a) vähentää asevoimien menoja
viidelläkymmenellä prosentilla ja
painostaa Ottawaa käyttämään täs­tä
saatuja varoja oppilaitoksiin,
terveys- ja yleishyödyllisiin tarkoi­tuksiin.
b) panna voittoilijat ja keinotteli­jat
maksamaan pääomavoittojen
verotuksen kautta.
c) saattamaan voimaan asteet-tainen
korporatioiden voittojen ve-^'
ro koskien, erikoisesti siiuria ulko­maalaisia
k o r p o r a t i o i t a ,.
Kpnimunistipuölueen Ontarion
komitea kehoittaa liikemiehiä, työ­läisiä,
unioja ja ieri kansalaisjärjes­töjä
lähettämään protestikirjeitä
suunniteltua : myyntiveroa vastaan
Frostin hallitukselle ja vaatia sen
peruuttamaan tekemänsä ehdotuk­sen.
• •
vuotta Saksan vallan aikana, todisti
oikeiksi Lätsin väitteet, että Meren
perustama komissio o l i langettanut
kuolemantuomioita poliittisille van­geille,
erikoisestikin niille, joiden
epäiltiin olleen myötämielisiä Neu­vostoliittoa
kohtaan.'
OTTAWA PESSYT L A A K IN
" P U H T A A K S I "
Ottawa. — Canadan siirtolaisuys-ja
kansallisuusmnisteriö väitti edel­leen
tällä viikolla, että se on oike­assa
havaittuaan eestiläisen siirto-
Iäisen, Laakin, syyttömäksi joukko­murhista,
joita neuvostoliittolaisella
taholla väitetään hänen suoritta­neen
viime maailmansodan aikana.
Ministeriö on pessyt lumivalkoi­seksi
Laakin, joka suoritti Winnipe-gissa
viime syyskuussa itsemurhan
saatuaan tietää, että häntä syyte­tään
Eestissä sotarikoksista.
Ministeriön virkailijat sanovat
että kun Laakia kuulusteltiin silloin
kun hän anoi Canadaan siirtymisoi-keutta,
ministeriö ei havainnut mi­tään,
joka olisi osoittanut jotta hän
olisi sopimaton saapumaan maahan.
Laak hirtti itsensä sen jälkeen
kun neuvostoliittolaisen uutistoimis­to
Tassin tiedotuksissa syytettiin,
että hän o l i osallistunut sotarikok­siin.^
Samanlaisia syytöksiä on esitetty
erästä toista eestiäistä siirtolaista,
Axel Luitsaloa vastaan, joka asuu
nykyään Torontossa. Luitsalo on
kieltänyt syytöksien todenperäisyy­den.
~
Lontoo. — Saavuttuaan tänne ei^
Ien .alkaneeseen Britannian kanso-jenyhteisöri
maiden pääministerien
konferenssiin C_anadan pääministeri
John Diefenbakef ilmais sanoma-lehtimiehille,
ettei olemitään perää
viime päivinä liikkuneissa huhuissa,
joiden mukaan odotettiin hänen, a i ­kaansaavan
jonknlaista. ristiriitaa
kansojenyhteisön maiden keskuu­dessa
suhtautumisessa E-Afrikan
hallituksen rotusyrjintäpolitiikkaan.
Aikaisemmin huhuiltiin, että Ca­nadan
pääministeri vois mahdolli­sesti
vaatia jonkinlaisia toimenpi­teitä
Etelä-Afrikan rotusyrjintäpo-litiikan
johdosta j a mahdollisesti
sitäkin, että maalta kiellettäisiin jä­senyys
Britannian kansojenyhtei-sössä.
•Jo ennenkuin Diefenbaker oli ta­vannut
Britannian pääministeri
Macmillanin sanomalehtimiehet sair
vat tietää, että Diefenbaker oli suh­tautunut
myönteisesti Britannian
pääministerin omaksumaan kan­taan,
jonka mukaisesti ei tultaisi
kieltämään E^lä-Af rikalta kanso­jenyhteisön
jäsenyyttä sen takia, et­tä
se omaksuu valtapolitiikakseen
maan väestön suurimman Osan, nee-keriväestön
hyljinnän j a huonom­piosaisena
pitämisen.
Täten näytti sanomalehtimiehiltä
asioiden kehittyneen siten, että pää­ministerit
olivat päässeet yhteisym­märrykseen
jo ennen konferenssin
kokoontumistakin.
. Canadalaisen kirjeenvaihtaja Ro­bert
Duffyn selostuksen mukaan
Etelä-Afrikan kansojenyhteisön jä­senyyteen
hyväksymisen tiellä sen
julistautuessa itsenäiseksi Britan­nian
siirtomaavallasta ei oFe muuta
mahdollista estettä kuin se, että
Etelä-Afrikan pääministeri ; Ver-woerd
itse vaatisi pääministereiltä
vakuutusta, jotta EtelärAfrikan r o '
tusyrjintäpolitiikalle annettaisiin
kansojenyhteisön taholta avoin siu­naus.
' Kirjeenvaihtajan mielestä
E t ^ - A f r i k a n pääministeri Voinee
kuitenkin tyytyä siihen, että asia
jätetään ratkaisematta j a hyväksy­tään
Etelä-Afrikka kansojenyhtei­sön
jäsenyyteen • muitta mutkitta.
• Canadan pääministeriä lentoken­tällä
vastassa olleet sanomalehti­miehet
saivat kuulla pääministerin
vastaavan aina sitoutumattomuudes­ta
hämäräperäisyyden asti vaihte­levaisuudella.
Yleiseksi käsitteeksi
hän jättrkuitenkin sen, että hänellä
ei ole ainakaan jtänä vuonna mitään
aikeita esittää—mitään mullistavia
ehdotuksia ja että hän on valmis hy-i^^aikka valtaosa " canadalaisista
väksymään brittiläisen kannan Ete­lä-
Afrikan rotusyrjintään nähden.
Diefenbakerin käsitteen' mukai­sesti
Britannian kansojenyhteisön
edessä oleva tärkein kysymys on
aseistariisumisesta j a siitä miten
kansojenyhteisö voi parhaiden aut­taa
Yhdistyneitä Kansakuntia kam­panjassa,
joka pääministerin mie­lestä
on käytävä "Neuvostoliiton
johtamaa kommunististen maiden
hajoitushyökkäystä" vastaan. Näi­den,
kysymyksien lisäksi pääminis­teri
oli sitä mieltä, että pääministe­rien
on käsiteltävä myös kysymystä
uusien maiden, Sierre Leonen ja
Kyproksen hyväksymisestä kanso­jenyhteisön
jäsenyyteen.
Diefenbaker oli edelleen sitä
mieltä, että tässä konferenssissa ei
tulla ratkaisemaan kaikkia näitä ky­symyksiä,
mutta siitä huolimatta
Siltä muodostunee tärkein sellaisista;
konferensseista sitten v. 1945.
Sanomalehtimiesten kysyttyä hä­neltä
josko hän v o i lähemmin se­lostaa
aikaisemmin ilmoitettua mie­lipidettään,
että hän kannattaa koko
kansojenyhteisöä koskevaa oikeuk­sien
lakia, Diefenbaker vastasi et­tei
tulisi kiirehtiä sellaisia asioita
ja viittasi siihen, että Canadankin
oikeuksien laki hyväksyttiin vasta
viime vuonna'^ useiden vuosien kä­sittelyn
jälkeen.
Diefenbaker sanoi edelleen, että
ei
hsrväksy Etelä-Afrikan rotusyrjintä-politiikkaa,
hän kieltäytyi sitoutu­masta
Etelä-Afrikan kansojenyhtei­sön
jäsenyyttä vastustamaan. Siitä,
hän sanoii on edelleen keskustel­tava.-
•
Vähän myöhemmin saatiin tietääi
että Intian pääministeri JawahaTlal
Nehru oli myös asettunut saman­laiselle
kannalle kuin Canadan pää­ministeri.
Jompi kumpi näistä miehistä olisi
voinut aikaansaada syvällistä eri­mielisyyttä
kansojenyhteisön pää­ministerien
keskuudessa, joten hei­dän
ilmoitettu asennoitumsensa
raivannee tietä.asian ratkaisematto­maksi
jättämiseen.
Quebecissa tapetaan .
16,000 sutta kuluvan
talven aikana
Quebec ^ Metäsäslys- ja kalas-tusasioiden
ministeri Gerard Leves-qu€
sanoi, että hänen department-tinsa
käy sotaa susia vastaan. ~
Hän arveli, että kuluvan talven
aikana nousee tapettuj en susien
määrä 16,000:een. Pääaseena on
käytetty strykniiniä, sanoi hän.
KASAYUBU VAATII
LENTOKENTTIEN KÄYTÖN
YK:LTA KIELTÄMISTÄ
Leopoldville. — Leopoldvillen
hallitus on uhannut kieltää YKlta
oikeuden käyttää maan tärkeintä
lentokenttää.
" Tiistai-iltana pidetyn kokouksen
jälkeen Kasavubun nimittämän J o ­seph
lieon johtama hallitus vaati,
että Y K n on palautettava sen armei­jan
kontrolliin " k a i k k i strateegiset
kohdat kansallisella alueella, mu­kaanlukien
Ndjilin lentokenttä."
Mainittu lentokenttä sijaitsee pää­kaupungin
lähellä, f
VIIME TIEDOT
Toronto. -^Ontarion pääministeri Frost vihjasi eilen,
että tänään esitettävässä maakuntahallituksen budjetissa
seuraavalle tilivuodelle esitetään perittäväksi 3 prosentin
myyntivero vähittäismyyntiportaalla.
Toronto. ~ Maaliskuinen lumimyrsky yhdessä aina 50
mailin tuntinopeuteen nousevan luulen kanssa katkaisi yh­teyksiä
Etelä-Ontariossa eilen ja uhkasi tyrehdyttää liiken­teen.
Toronton alueella satoi noin viisi luumaa lunta.
Halifax. — Lännestä päin Atlantin rannikon maakuntiin
tänään matkalla olevan lumimyrskyn odotetaan luovan tul­lessaan
vähintt n 12 tuuma lunta näihin maakuntiin.
Gochrane. — 23-vuotias kaivostyöläinen Owen Feener
tuomittiin eilen h!rtettäväksi kesäkuun 13 päivänä. Hänen
todettiin murhanneen 26-vuotiaan palvelijattaren Kay
Chouinorin viime lokakuun 5 päivänä yksinäisellä sivutiellä
no!n 11 mailia lounaiseen Tinuninsista. Verityö suoritettiin
meisästyspuukolla ja jollakin lyöntiaseella.
Kasavubun uhkaus annettiin Y K n
viranomaisten neuvotellessa oikeu­desta
päästä takaisin Matadin sata-makaupifnkiin,
josta Y K n joukot
pakoitettiin lähtemään sunnuntaina
kaksi päivää kestäneen Kasavubun
j a Y K n joukkojen välisen taistelun
jälkeen.
Nukkehallituksen vt. sisäministe­r
i Albert Delvaux sanoi, että h a l l i ­tuksen
taholta oli aimettu määräys,
jotta tästä lähtienminkään Y K n
lentokoneen ei sallita lähteä eikä
laskeutua N d j i l i n lentokentälle i l ­man
hallituksen antamaa nimen­omaista
lupaa. Hän sanoi, että kon­golaiset
(Kasavubun) virkailijat t u ­levat
tarkastamaan kaikki Y K n len­tokoneet.
Hän uhkasi vielä lisäksi, että jos
Y K n lentokoneet ylenkatsovat mää­räystä
niiden ohjaajat tulevat te­kemään
siten omalla vastuullaan.:
: Lumumbalaisen hallituksen pää­ministeri
^ t o i n e Gizenga o l i velä
tiistaina Stanleyvillessa Orientalin
maakunnassa vaikka aikaisempien
tietojen mukaan hänen o l i määrä
matkustaa Tananarvieen, Malagäsyn
tasavaltaan (ent. Madagascar) neu^
votellakseen Moise Tshomben, Ka­savubun
ja etelä-Kasain (kaivosval-tion)
Kalonjin kanssa.
Samanaikaisesti Yhdysvaltain lai­vasto
on määrännyt neljä sen K o n ­goon
matkalla olleen sotalaivan
kääntymään takaisin.Ne olivat mat­kalla
alueelle auttaakseen Y K n
joukkoja jos tarpeellista. Laivasto-viranomaiset
ilmoittivat, että he
olivat saaneet tietää Y K n johdolta
Kongosta, että niitä ei tarvita.
Brittiläisiä ydin-aseharjoituksiin
Canadaan
Ottawa. — Pataljoona brittiläisiä
sotilaita (noin 1,200 miestä) saapuu
ensi kesänä harjoittelemaan cunada-laisella
leirillä Gagetowni3sa, .Ne\v
Brunsvvickissa. Kysymys ön ydinase­sotaan
valmistautumisesta. Noin
kuukauden kestävien harjoituksien
viimeisen viiden tai kuuden päivän
kuluessa brittiläiset harjoittelevat
mahdollisimman läheisesti oletetim
ydinasehyökkäyksen vallitessa.
Se tulee osallistumaan harjoUuksiin
yhdessä Canadan 3. jälkaväkiprikaa-lin
kanssa.
Armeijaih viranomaiset sanoiyat
että viimeksi oli Canadassa sumem-massa
määrässä brittiläistct asevä-keä-
v. 1906, j o l l o i i i Halifaxissa buu­risodan
jälkeen ollut brittiläinen
garnisoni matkusti kotiin. Viimei-neri
Canadassa ollut brittiläinen
rykmentti lähti Quebecista V; 1871.
Nkrumah vaatii afrikkalaista johtoa
Kongon tilantien selvittämiseksi
United Nations. — Ghanan p r e s i - t a m a t jalfentokentät on saatettava me."
denttiK\vame Nkrumah syytti tiis- Y K n kontrolliin, jotta voitaisiin taa- Suurin osa Ghanan presidentin
taiha, että Y K n viranomaiset oli- varusteiden kuljettaminen maa- syyjöksistä oli kohdistettu länsimai-
, . . , han, kaikkien^ilkomaalaistendiplo- ta ja Y K n länsimaalaisia v i r k a i l g o i -
vat saattaneet, kolonialismin takai- ni^gttien on lähdettävä maasta jot- taivastaan. Hän sanoi, että Y K e i -
stn Kongossa, Samalla- hän" syytti ta ne eivät voisi osallistua ideolo-
Y K n pääsihteeri Hammarskjöldia giseen vehkeilyyn, parlamentti on
i kykenemättömyydestä, käsittämät­tömyydestä
ja puolueellisuudesta.
Intialaisista lähteistä paljastet­t
i i n , että Nkrumah on tavallisesti
ollut paljon suopeampi, Y K n joh­toon
nähden kuin hän o l i tiistaina
pitämässään puheessa, jossa hän
syytti länsimaita vehkeilystä.
Esittäessään' Casablancan maiden
— Marokon, Ghanan, Guinean, -Ma­lin
ja Yhdistyneen Arabitasavallan
— mielipiteet Nkrumah vaati, että
Y K n joukot Kongossa on saatettava
vahvistetun ja uuden afrikkalaisen
komennuksen alaiseksi, kaikki kon­golaiset
asevoimat on riisuttava
aseista — vapaaehtpisestir jos • mah--
dollistä, mutta pakollisesti jos tarr
peellista —• kaikki ulkomaalaiset
asevoimat ön kuljetettava pois
maasta, kaikki huomattavimmat §a-kutsuttava
koolle ja Y K n rauhoitet­tava
kaikki kongolaiset asevoimat.
Nkrumah vaati myös sitä, että
Y K n on pakoitettava Katangan Kon­gosta
eroamista johtaneet henkilöt
antautumaan.
Selostaessaan ulkomaalaisesta in­terventiosta
johtuvaa vastainterven-tion
vaaraa Nkfumah sanoi että sen
jälkeen kun Belgia o l i antanut asei­ta
Katangaan, venäläiset antoivat
tCarisporttilentokoneita ja sptilas-teknikkojä
Patrice Lumumballe;
Voimablokit, sanoi hän, aina taiste­levat
taistelunsa toisten kustaiinuk-sella.
- "Älkäämme saattako Afrik­kaa
siihen asemaan, ettäse on pä-koitettu
hyväksymään sitä; vastaan
kohdistetun painostuksen takia ul­kopuolelta
tarjottua apua siitä syys­tä^
että susi o n ilmestynyt ovell«Jm-voi
palauttaa lakia ja -järjestystä
Kongossa omaksumalla puolueetto­man
asenteen järjestyksen j a jär-jestymättömyyden
välillä.
Yleiskokous ja turvallisuusneu­vosto
ovat kylmän sodan hypnotisoi-mia
ja yrittävät päästä ongelman
ratkaisuun kylmän sodan linjaa
seuraten, sanoi Nkrumah.
Tuloksena tästä asennoitumisesta,
sanoi hän,!YKn johto on väittänyt
että sen on oltava yhteistoiminnas­sa
paikallisten viranomaisten' kans­sa
Kongossa. Sellaisen yhteistoi­minnan
vallitessa annettiin Y K n
varoja kenraalimajuri Joseph Mo­butulle,
jotta hän kykeni maksa-maaii
palkkaa niille sotilaille, j o i l la
hän hajoitti parlamentin. .
— Betusoida, korjailla, parannel­la,
ehennellä, tasoitella puutteelli­suuksia.