Vapaus, October 13, 1926

              No. 119 X — 1«26 Fedented Presän SSaea Keskiviikkona, lökak. 13 p;nä~-Wed., Oct 13 M«mber The FederaUd P w « X ITuÖfflk* ^^V^L|I
ifer"**
ROBDOSKAinmEN
IIINUT TUMTAVm
Ottawa. — Pn^rietary AHides
Trade Association on Canadan tnk-jni.
ja väluttäisrohdoskauppiaiden
yhdistys, joka on perustetta rohdos^'
-]caäppiaiden keskisen faintain pol-kemisfen
j a kilpailun ehkäisemiseksi.
. Joku aika takaperin nosti. eräs
torontolainen rohtoliike : ^rytteen
: nainittua yhdis^rstä vastaan liiket­tä
vastaan kohdistetun boikotin Job
dosta. Tämä boikotoi oU aiheutu­nut
sen johdosta, että '^mä — sa­moin
kuin eräät ftoisetidn liikkeet
^ «i noudattanut yhdistyksen sane­lemia
rohtojen ja muiden senlaa­tuisten
valmisteiden, ^kauppaa kos­kevia
hintoja ja ehtoja.
V :Näiden boikotin -alaisiksi joutu­neiden
liikkeiden valitukset kiinnit­tivät
puoleensa viranomaisten huo­mion,
liittohallitukaen iydasiain
ministeriön valvottavana olevan Iii-keyhtymäin
toimintaa koskevan lain
perusteella ryhtyi F.. A . McGrecor
' toimittamaan : tutkimusta rohdos-kauppiaiden
yhdistyksen toiminnas­ta
ja vaikutukÄsta."
Knlattajien edon j f lain vutain«n
-Äskettäin'^-'esitti' M<^rgcor 'tyS-asiainministeri
Peter Heenanille rse-lostuksen
toimittamansa tutkimuk­sen
johdosta.
. Siinä selitetään, että Proprietary
Artides Trade Association/' jonka
päävirasto: sijaitsee Montrealissa,
käsittää melkein kaikki maan roh­doksien
y.m.s. tavarain tukku- ja
väiiittäiskauppiaat. Edistyksen vii­me
elokuussa julkaisema hintaluetr
telo käsittää alimmat myyntihinnat
noin 600 rohdoskauppa-alan tava­ralle.
Selostuksessa mainitaan edel­leen,
että yhdistyksen tarkotuksena
on saattaa >kaikki rohdoskauppa-alan
tavarat kiinteästi noudatettavaksi
määrättyjen alimpien myyntihinto­jen,
alaisiksi.
Tässä hintayhtymässä pidetään
kuria yllä boikotin avulla. Jos jon­kun
rohdcskauppiaan havaitaan
myyvän tayaroitaan alle määrätty­jen
rajahintojen, niin hänelle ei sen
jälkeen anneta tavaroita: myytäväk­si.
Tavarain valmistajatkin pakote­taan
suostumaan tähän sillä uhka­uksella,
että yhdistys ryhtyy muus­sa
tapauksessa boikoteeraamaan tai­pumattoman
tehtaili j an tuotteita.
Täten ovat tavarain valmistajatkin
vedetyt mukaan tähän taisteluun
korkeiden myyntihintojen puolesta;
vaikka se on monessa tapauksessa
valmLstajain etujen vastaista.
Kulkenut Baffininmaan
poikki
~ ' Ottawa. ^ Tänne on saapunut
liittohallituksen • ikaivosininisteriön
tutkija J . lDew6y Soper, joka lähti
kesäkuussa 192^ tutkiinaan tätä
Canadan pohjoista seutua. Tällä
yli kolme vuotta kestäneellä ret^
kellään on Soper kerännyt suuren-
Inoisen kokoelman näytteitä eläin­kunnasta,
kasveista, mineraaleista,
puvuista^ eaneistä y.m.s. -
Soperin kertomuksen mukaan
asuu saarella nykyään noin tuhat­kunta
eskimoa, jotka eroavat suu-i^
esti saarella aikaisemmin asusta­neista
Tuneet-nimisistä eskimoista,
joiden kulttuuri on ollut' nykyistä
eskimokulttuuria paljoa korkeam­malla.
Hän on tuonut matkassaan
valokuvia näiden ehkä noin 1,500
vuotta vanhoista • asetuksen jättefs-ta.
S&aren nykyiset asukkaat asu­vat
tilapäisissä asumuksissa, kun en­tiset
tuneetit asuivat kivisissä ra-kennuksissa;^
Ba£fininmaa on yleensä tasaista.
Itärannikolla on kyitäkin vuoristoa,
joka nousee paikottain aina 7,000
jalkaa yläpuolelle merenpinnan.
Puita ei kasva lainkaan. Maa on
kesällä ruohon'ja sammaleen peit­tämää.
Vuoristossa ei tapaa sitä­kään.'.
,
•Kapitalistista kulttuuria edustaa
saarella 'Hudson's Bay Companyn
kanpp::-2sema ja Royal Canadian
Mounted poliiän vartio.
Mineraalirikkauksia ei Soperin
kertoman m^ukban 15ydy niin suu­ressa
määrässä kuin oli. aikaisem­min
arveltu.
Pohjois-Qntaripn met-sätyöläisten
edusta­jakokous
Pohjois-Ontanon metsatyoläisten
edustajakokous' pii^etään Gonnaught
Stationissa ^ jm '<js. haalilla <£män
lokakuun 20 pmä klo 1 ip. Ko-
I kouksessa tullaan keskustelemaan
j a päättämään Cochranesta länteen
Mile 86 asti olevan alueen suhteen
ja siitä mitä toimenpiteitä alamme
käyttää, että voitaisi taistelua te­hostaa
j a saada; se alue taipumaan,'
siellä kun on työmaatcdsteluun osaa-:
ottaVat työläiset häädetty kämpiltä.
Myös keskustellaan muista tär­keistä
esille 'tulevista asioista.
Koko. pohjoisen alueen kaikkien
kämppien toivotaan lähettävän yh­den
edustajan kukin.
Keskuskomitean kokous alkaa tun­tia
aikaisemmin eli klo 12 päivällä^
F.-O. metsatyoläisten keskuskomi
tean puolesta: •
E. Tuomaala.
Paanumsten
Lontooseen
Calgraryssa kerätty tu­hannen
dollaria britti­läisille
kafvoslakko-laisille
Selostuksessa edelleen mainitaan,
että tämän alan tavarain hinnoissa
on nyt jo huomattavissa lievää nou­sua!-
jätettä' sitä on edelleenkin odo­tettavissa,
sillä yhdistys on ottanut
tarkotuksekseen taata -vähittäiskaup-piaille
33 1/3 prosentin ja .tukku­kauppiaille-
16 2/3 prosentin osuu­den
valmisteiden myyntihinnoista.
Selostuksessa sanotaan lopuksi,
että yhdistys on senlaatuinen yhty­mä,
jonka tarkotuksena on ja tulee
olemaan korkeiden hintojen • kisko­minen
ostavalta jyleisöltä ja että se
on sellaisena yhtvmä, jonkalaisten maan
toiminta on laissa kielletty.
Calgary, Alta. — Ammattiyhdis­tysten
täkäläisen, keskusneuvoston
toimesta järjestettiin täällä menes­tyksellinen
keräyspäivä Suurbritan-nian
lakossa olevien kaivostyöläis­ten
hyväksi, jona calgarylaisilta ke­rättiin
tuhannen dollaria. :
Tulos' jäi kuitenkin useita: satoja
dollareita pienemmäksi Nova Sco-tian
kaivostyöläisten hyväksi täällä
aikaisemmin järjestetyn keräyspäi-vän
tulosta siitä syystä* että valmis­teluille
jätettiin vain kaksi päivää
aikaa. •
Kun - esitys hyväksyttiin ammatti­yhdistysten
keskusneuvostossa, näyt-tr
siltä kuin jokainen olisi aivan
aötomaattisesti ryhtynyt työhön.
Suuriji osa työstä luonnollisesti sä-lyi
naisten harteille. He täyttivät
tehtävänsä kiitettävän hyvin jär­jestämällä
tehokkaan keräysjärjes-tpn,
joka takasi menestyksen. Ra­ha
lähetettiin heti Suurbritan-
Kalastoken
vaatinial n U
Lunenburg, N . S. — Vasta päät-tynjrt
kesän kalastuskausi on ollut
mitä menestyksellisin saaliin pal­jouteen
nähden, mutta toisaalta on
se ollut m^9s onnettomampia kalas­tuskausia
kalastajien ja aluksien
menettämiseen nähden.
92 Lunenburgin seudun satamista
merelle lähteneistä aluksista - kolfne
jäi palaamatta. Samoin aluksien
mukana kadonneet 52 miestä. Ka­lastuskauden
saalis nousi 200^000
sentneriin, osottaen noin 50,000
sentnerin ^ lisäystä edelliseen vuo­teen
verraten. v *
Suurimmat vauriot^ kärsittiin/-elo-,
kuun 8 päivänä, jolloin edellisenä
iltana puhjennut troopillinen hirmu­myrsky
tuhosi lähellä Sable-saarta
Sylvia Mosher- ja Sadie Knickle-nimiset
alukset ja niiden 47 mies­tä
käsittäneet miehistöt. • Myöhem­min
on löydetty joidenkin miesten
ruumiita Sable-saaren .rannikolta,
jonka lähelle myöskin Sylvia Mos-herin
hylky ajautui North Bar-matalikolle.
Lunenburgin kalastus­laivaston
muutMn alukset kärsivät
erinäisiä vaurioita samassa myrs­kyssä.
•,• , • . • • •
Canadan asukasluku
Syytteen Boataminea
Tämän perusteella s a a t t a a ' l i i t t o ­hallitus
tai maakuntahallitukset nosy
taa Icanteen yhdistystä vastaan.
Täs.sä'-'utussa voidaan ryhtyä s a ­m
a n l a i s i i n toimenpiteihin kuin v i i -
•me talvena britishcolumbialaista he-delmäyhtvmää
vastaan, jota sako*
t e t t i in sadoilla tuhansilla dollareilla.
RohdMkknppiMt i IuiSi^tr»St koin
•ienet sateeHa
Mielenkiintoisena seikkana täiiän
asian yhteydessä on paljastunut se
tosiasia, 'että\rohkoskauppiaiden l u ­kumäärä
nousee päivä päiväin Sil­lä
Vuonna 1908 oli maassa rohdos-kauppias
kutakin .3,297 henkeä koh­den.
Sittemmin on kauppiaiden l u -
Inunäärä noussut dten, «ttä 1914
oli rrohdoakauppias kutakin 3,030
ja 192R 2,624 henk0-kohden. -
"KakS , T o h t o j e n ksnppoajien l i -
aäähtyraiaesta j o h t u u , 4 ^ heidän
p s t a j ^ i i r i n s ^ ja samalla voittonsa
"pienenevät. Jotta kaikille rohdos-
^nppiaiUe voimaisiin saada "koh-tunlUnexL
voitto",,on luovuttii, pau­hatusta
j a ylistety8tä./''vapaasta k i l -
p a i l u B t a " , josta ostavalle yleisölle
^lisi o l l u t h y ö t y ä halvesipien faiatd-jcn
muodossa.
YHDYSVALTAIN HALLITUS VA­LITTAA
ARMEIANSA MIES-LUVUISr
PIENUUTTA
Washington. — Yhdysvaltain ar-meian
miehistön lukumäärä 6n nyt
110,345, nimittäin palkkalistan mu­kaan
laskettuna. Asetuksien mu­kaan
- olisi armeia oikeutettu pitä­mään
14,655 miestä enemmän ja
Tnaksuvoimaksi ilmotetaan, että
8,405 miestä olisi voitu pitää enem­män.-.
..
Hallituksen sotadepartementti kui­tenkin
ilmottaa, ^että varojen puut­teen
takia ' o n sotadepartementin
täytynyt antaa määräys, että syysk.
viidenteentoista päivään mennessä
on lopetettava uusien miehien vär-väls.
Depattementti i^ t ä ä , «ttä
kongressi on antanut liian vähäisen
määrärahan : miehistön ylläpitämi-seksL
' .'Heinäkulihnn päättyvän fiskaali-vnoden
aikana on tarkotnksöna pi­tää,
yllä rajotettua värväystä. Sen
jälkeen arvellaan saatavan lisää
määrärahoja: Amerikan, tehtailijoi­den
liitotf fconvebt^iomssa hiljat­tain
juuri «sitettiin, että Yhdysval­tain:
armeiaa on voimistutettava^ jo­ten
sen -.'mukainen ' hallitaksen : toi­menpidekin
on odotettavissa. .. .
Montreal. — Maan nykyisen väki­luvun
ilmotetaan nousevan 9,364,-
200 henkeen. Vuonna 1901 oli asu­kasluku
5;371,000, joten 25 vuoden
aikana lisäys tekee noin 75 prosent-r
tia.
Tämän vuosisadan • ensimäisenä
kymmenvuotiskautena oli väkiluvun
lisäys nopeinta, osottaen 34 pro­sentin
nousua Eurdpari 12 ja Yh­dysvaltain
22: prosenttia vastaan .sa­mana
aikana. .: Toisen. vuosikymme­nen
kuluessa osotti Canada edel­leenkin
olevansa ensimäisellä' til^Ua
väkiluvun lisääntymiseen nähden,
vaikkakin lisäys teki tänä aikana
ainoastaan 22 prosenttia, Europan
1 ja Yhdysvaltain 15 prosefftin l i ­säykseen
verraten. ^
i Quebec Pääministeri King ja
oikeusminiisteri;' ; Lapointe lähtivät
täältä viime lanantai-iltana Lontoo^'
seen, jossa he tulevat edustamaan
CaShadtt^r brittiläisen valtakunnan
maiden konferens^ssa, mikä Aiot-taa
istuntonsa 19 päivänä.
' Konferenssi tulee olemaan erään­lainen
brittiläisen imperialismin
johtokunnan jäsenten kokous, jos­sa
tullaan keskustelemaan kaikista
valtakuntaa koskevista vaikeuksista:
Sellaisina voidaan pitää kyvystä
kaupasta, siirtolaisuudesta, sotalai­toksesta
ja tiedotuslaitoksista, mut­ta
ennen kaikkea on sitä kysymys
brittiläisten siirtomaiden itsenäi-syydesrtä
omiin ulkomaisiin suhtei­siinsa,
samoin kuin emämaahankin
nähden.
Tämä eri siirtokuntien itsenäi-syysky^
mys on esiintynyt' vaikeim­pana
Canadassa j a Etelä-Afrikan l i i ­tossa,
jonka pääministeri. kenraali
Hertzog , pani adän vireille viime
toukokuussa; Sen jälkeen joutui
Englanti eristetyksi Locarnon sopi­muksessa
/ siirtomaistaan täydelli­sesti.
Siirtomaat vaativat itselleen
oikeutta päättää täydelleen ulko­maisista
asioistaan ja sopimuksis­ta,
joihin ne •joutuvat osallisiksi.
Nyt arvellaan kuitenkin, että ken­raali
Hertzog on jossain määrin luo­punut
: alkuperäisestä, erittäin jyr­kästä
kannastaan ja että/ on mah­dollista
pitää brittiläistä valtakun­taa
vielä toistaiseksi koosssi * On
kuitenkin ilmeistä, että siirtomaiden
itsenäisyyspyrkimykset tulevat ajan
oloon yhä sutremmiksi jsTettä niis­tä
on lopulta: seurai^ksena brittiläi­sen
maailmanvaltakunnan lahoami­nen.
Canada on va^na^anut suunnitel­tua
Tyyneh valtameren''^ y l i : laskefc^
tavan lisäkaapelin rakentamista,' 6il-lä
Canadassa arvellaan olei^n pa­rasta
luottaa langattomaan lennätti-meen
tulevaisuuden tiedotusvälinee­nä.
Tämä lennätinkysymyskin tu­lee
harkittavaksi konferenssissa.,
^ Tärkeimpänä päivänkysymyksenä
tulee kuitenkin olemaan valtakun­nan
eri'maiden välisen: kaupan el­vyttäminen,
sillä siinä on se to­dellinen
^pohja, joka vielä tänä-päivänä
pitää valtakuntaa koossa.
Konferenssiin matkustaneita Ca­nadan
edustajia seurasi suuri jouk­ko
asiantuntijoita ja' sihteerejä.
Kommunistipuoiue vaa­tii
kuntoa edusta­jiltaan
Montevideo, Uruguay. >-^Kommu>
niatin^n;eAnsUoa<MibelIi on ei»imni
Uruguasm eduskunnasta; johtuen
tämä puolueen laajennetun toimeen­panevan
komitean päätöksestä, joka
tehtiin' heinäkuun Ioppupäivinä,s kun
Mibellin käytös,ja toiminta parla4
mentissa ja sen ulkopuolella - vaka-^
vasti tuomittua. Hänet 8elit«fc»iin
sopimattomaksi edustamaan kom-munis^
puoluetta parlamentissa ja
neuvottUn. eroamaan.
Mibelliä syytettiin opportunismis­ta
8euraa;iHissa tapauksissa:
1. Kön MibelU ehdotti palkan­korotusta
Uruguayn opettajille, hän
kirjotti, että tämä ' kommunistien
suunnitelma tulee täydellisesti rat­kaisemaan
näiden, "yleisön: palveli­jain
taloudelliset ja yhteiskunnalli­sen
lukutaidottomuuden pulmat.
Kun ::toimeenpaneva: komitea o-sotti
sellaisen selostuksen-.suureksi
virheeksi ja erheelliseksi määrlteli
maksi porvarilliselle parlamentille
kelvollisena perusteellisesti ratkaise­maan
yhteiskunallisen pulman, ei
hän perääntynyt, va%n puolusti se­lostustaan.
2. Kun espanjalainen sotilaslen
täjä Franco raepui Uruguayn Ien-td^
matkallaän ' Espanjasta Au^aa-liaan.'
Mibelli ehdotti parlamentissa
ominpäitisä kommunistipuolueen ni­messä,
että Francolle myönnettäi­siin
palkkioksi Uruguayn kansalai
Het^esten SI: sm
SUUB.
En^lanlnin 4(onservatii-vien
suunnitelmat Eujgr-lännin
ammatillisen
liikkeen murskaa­miseksi
Hänelle selitettiin, että Franco
taisteli riffejä vastaan Marokossa
j a myftskin, että hän tulee palaa
maan takaisin \ Marokkoon : j a että
Mibellin esitys auttaisi chauvinis-tien
ja militaristien kamppailua.
Mutta Mibelli ei nähnyt, että hän
olisi kompromiseerannut kommu­nistipuolueen
vaikutusvallasta ja
koetti puolustaa menettelyään ver­taamalla
siihen seikkaan, että Neu
vostohallitys ön kunnioittanut Nor-gen
pohjoisnapalentäjiä. : :
3. Mibelli ^kannatti parlamentin
suunnitelmaa, jonka mukaan kai
kille , edustajille, jotka eivät tule
uudelleen valituksi, myönnettäviin
eläke. Hän ei tunnustanut^ että
kommunististen edustajien tulee
puolustaa ainoastaan työläisten etu­ja
;;eikä porvarillisten edustajien.
Näiden kaikkien l^olmen syyn pe
rusteella selitettiin :: Mibelli sopi­mattomaksi
edustamaan puoluetta
parlamentissa. Häntä ei kuiten­kaan
erotettu puolueesta, kun hän
alistui toimeenpanevan ' komitean
päätökseen. • .
Stinnesin liike ameri-kalaisille
Berliini.. — Hugo Stinnesi kuu­luisan
saksalaisen ieräskapitäiatin
poika, ilmottaa Stinnesin perheen ja
erään amerikalaisen panlddsyTidikaa-tin
välillä käydyn neuvotteluja suu­ren
lainan saannista. Tarkotukse­na
oli, sanoi hän, ' "yhdistää, koko
Stinilesin perheen liike kahteen
amerikalaiseen yhtiöön". .
"Yhtiöt tulevat hankkimaan Ame­rikasta
kaksi lainaa 7 prosentin
korkoa vastaan. Lainasumma tulee
käsittämään 25,000,000 dollaria";
Toiseen yhtiöön tullaan yhdista-
|nään kaikki ne Stinnesin perheen
Uikehaarat,: jotka olivat vanhemman
Stinne8in~~ teollisuuslaitoksen pohja­na
— hiilikaivososakkeet j a kaikki
kaivosteollisuuden yhteydessä olevat
teollisuuslaitokset ja myös hiili-kauppa
Jculetusnenvoineen Saksassa
j a ulkomaiila, oirm. laivat ja^Jolu-alukset.
Toiseen yhtiöön tullaan liittä­mään
kaikki ne Sl^nnesln perheen
hallussa olevat liikefaaara^ jotka
eivät olo yhteydessä' pääliikkeen
kansaa. ; %
Lontoo. ^— Englannin konserva
tiivipuolueen kokouksessa Scarbo-roughissa
'tuomittiin jyrkästi kaikki
lakot, hyökättiin ammattiunionismia
vastaan ja kehotettiin pääministeriä
olemaan - "enemmän leijonamainen
ja^vähemmän lammasmainen" lak­koja
käsitellessään. ^ Pääministeri
Baldivin , vastasi keskusteluun pitä­mällä
pitkän puheen, jossa hän kos­ketteli
lakkokysymystä.
f
'Myöhemmin kehotettiin konferens­sissa
hallitusta tekemään laittomiksi
kaikki lakot, joita e! ole julistettu
salaisen äänestyksen := perusteella.
Ankarasti arvosteltiin: ^hänastisia
yrityksiä rajottaa unioiden valtaa,
koska "ne Qvat osottadtuneet koko­naan
"riittämättömiksi",
Baldwin yritti ^ukan hillitä ko^
kousta, selittäen yhteiskunnan tar­vitsevan
vielä nnioita^ Hän lupasi
kuitenkin ottaa huomioonsa päätös­lauselmat,
joissa suositellaan salais­ta
äänestystä pakolliseksi, kehote­taan
hallitusta tekemäiln' lakko var­tiointi
suuremmassa joukossa ja yk­sityisten
asuntojen vartiointi lait^
tomaksi. Edelleen yaaditaan unioi­den
tilien' tarkastamista halUtnksen
tilintarkastajien toimesta.
Baldirin lupasi, «ttä niin pian^
kun ballitfas käsittelee Ityi^yktessä
olevia asioita, tullaan sen toimesta
esittämään lakiehdotus, /-
Neljätoista fascistia
tapettu Italiassa
Chiasso, Sveitsi.^— Genovassa ta-pa|
itui viime viikolla ennenkuuluma­ton
tapaus, kerrotaan efäässä sen­suurin
välttäneessä uutisessa.
Erään fascistimiliisin upseerin i l ­motetaan
iskeneen erästä varsinai­sen
armeian sotilasta kasvoihin Ge­novan
kadulla^ ^un tämä ei ollut
tehnyt fascistillev kunniaa. Tietä-
'nrätöntä on^ eikö hän ollut huoman
nut upseeria, vai halusiko hän osot-taa
mieltään. Tapaus olisi ehkä
päättynyt siihen, mutta paikalle
tuli säännöllisen, armeian eversti,
jcka moitti f aseistin menettelyä^
Ffcscisti suuttui ja antoi everstil­le
loukkaavaan vastaukseen j a iski
häntäkin kasvoille, selittäen päämi­nisteri
Mussolinin haluavan upsee
tirsa vastaavan sillä tavalla.
: "Tällä Javalla haluaa kuningas
upseerinsa vastaamaan", sanoi evers­ti,
otti esille revolverinsa ja ampui
miliisiupseerin kuoliaaksi.
Kaksisataa 9fascistia hyökkäsi sil­loin
kasarmia vastaan, jossa' eversti
piileskeli. Hän oli antanut fascis-teille
määräyksen hajaantua uhal­la,
että hän muussa tapauksessa
kymmenen minuutin kuluessa avai)
kuularuiskutulen heitä vastaan.
Kymmenen minuutin kuluttua, avat^
tiin kasarmista kuularuiskutuli, j o l ­loin
neljätoista f ascistia sai sur­mansa.
. ''
Kkmit ryhts^eet yal-
V lottamaan Torontoa
Toronto. — Canadalainen klani-järjestö
piti uusien jäsenien vär-
. väyskokoaksen viime sunnuntaina
Sovet«fgn V äallissa Dovercourt Röa*
din varrella. ,
Kokouksessa «sitettyjen\ lausun­tojen
mukaan ryhtyvät klanit; vai*,
tannaan Torontoa. Samoin sen' lä­hintä
ympäristöä. Järjestön joh­taja
tri Fowler selitti järjestön tais­televan
pSäasiassa'^; katolilaisuutta
vastaan ja valkoisen rodun puoles­ta.
Hän kehotti protestantteja^ syö­mään
vain valkoisten riSbkalolssa Ja
tekemään ostoksensa iirotestaottien
myypiälöista.
Hän selitti klanijärjestöir^ tulevan
pitämään salassa iäseniensä nimet
j a ne menettelytavat, joita se tulee
käyttämään tarkotuksiensa * toteut­tamiseksi.
Sillä Columbus-ritarian
salainen katolinen järjestö menet*
telee samoin.
Liittyviltä jäseniltä peritään ikym-menen
dollaria* j a naisilta knu^l
dollaria. Liittymismaksua ei tar­vitse
makupa yhdessä erässä; vaan
voi sen suorittaa vähittäinldn. K l a -
neilla ön siis käytännössä nykyaikai­set
liikemenetelmät : vähittäismak*
suineen. *
Rumanian pyövelit saa­neet
taas uhrin
Beriiini. Hirvittitvän kidutuk­sen,
raakamaisen kohtelun ja häpe-äUlsen
pilkan jälkeen on Pavel
Tkatchenko murhattu. Hän oli
oppinut ja sivistynyt mies, joka i oh
urhoollisesti' taistellut Bessarabian
työläisten puolesta. Rumanian val­koisen^
terrorihaltituksen: agentit
hyökkäsivät Tkatchenkon '^kimp­puun,
joka oli melkein kuollut re-volverin
^lupdeista. He :: potkivat
häntä, iskivätN^äntä kalikoiUa, k i -
duttlvat häntä mttä hirvittävimmällä
tavalla. ' ,
Mutta mikään ei murtanut Tkat­chenkon
rohkeutta. Vaikka hän
oli^ hirvittävästi haavottunut, pies­tynä,
selkäranka poikkinaisena ! ja
veriä. sylkevänä, ei hän lausunut'sa­naakaan,
mikä olisi ollut -taistelu»
tovereidensa pettämistä.
Kommanittlsea liikkeen : voimitta* ^
minen syynä
Port, Arthur, lokak. / S t p m i . ;-r-.-^.
Taistelumme puut^vi^pttoonej»
vastaan jatkua ennallaan, ollen» yh-*,; ^
.ta täydeUiata/ kuin. nJkaifrfrtalrin..,
Minkäänlaista liorjnntaa^«1'ole',!!^^,.;\
maantunut. RiUpxi^Jakaan «i |
sen enempää koin: on, oliot; alasta' V|
alkaen, ^a nyt »upeamme jaUcaiV,*!
semaan luetteloa ielstä.,; ÖainuoSa '
eilen juuri tietoömm», ettS^Paas < ^
Lakella Korpia kämpällä ovat TIS^,
mä 7 miestä katkaisemalla paperi-.
puita rikkoneet lakkoa koko alan. i y
Tässä seuraa heidän nimensä, jotka } |
päätettiin julkaista sanomalehdissä:'
Kalle SUtanen; Jack Arffman» v i
Konsttt Pasi, Nikolai SoUdto^' Emll^^
Esman, Urho Rlihiluomä ja KäUö. ^|
Viita, ollen heistä kolme ensin* ttai^n f;
nittua j oikein ankaria taist^lomme^ , L
par/aajla. He olivat kiyttännet -f
noja, jotka,eivät sovt^noraalekden
pahjtolOa julkaistaviksi, niiden \f8)>' ,
keyden;takia. < ' . - ^ ' |
Pari päivää aikaisemmin oli kansi
fortwUllamUalBta koiÖÄhtoria. työn* ^. I
välitystoimiston kautta ibnottaneet
olevansa halukkaita ^kesknstelenuiiian •
lakkolaisten' kanssa., Silen oUkil^' ' -
järjestetty tilaisauB keskosteluille, ^
ja saapuivat he'myös määräaikana.;. ^ >
Asia ei kumminkaan tällä. kertaa'' J
tullut sen kummemmaksi. Pahotte»/
livat vain sitä s e i l ^ , että }akkbm>
me tuli niin pahaan aikaan, kun he
juuri ^ olivat kerenneet ^kemään
konrakdit. Asia*raukesi täUä ker>' J
taa sikseen. Sillä ^misidän puolelta ^
ei tule olemaan mitään erilcoista k i i ­rettä
sovintoon. Asemamme tallai-
&ena o|lessa tulemme kestämään " -
vaikka vähäm kauemmankin. lakoa-sa.,,
Varat tulevat riittän^ään jo
nykyisillSfinkin lähemmäs joalua. '
Ja näyttää innostustakin ^ riittävän '
tarpeeksi. * . , ' ^ \
Tilanteen tällaisena ollessa emme
tule aivan heti kaijpaalmaan keldän , ' i
neuvottelujaan, ^a' joa he eivät
saa rikkureita tarpeeksi, niinkuin
tähän asti on näyttäityt, J a metsä- ^
Rumanian ylimystö, tämä raukka­mainen
ja petollinen koplakunta, ha­lusi
tappaa tämän miehen sentäh-:
den, «ttä Rumanian kommunistipuo­lue
oli onnistuntit: kokoamaan ;ta8k^
seen sodan jälkeen Rumaniaan l i i^
tetyn maaseudun työläiset; Kansal­linen
sorto j a raakamainen riisto oli
johtsnul työläiset etsimään turvaa
kommunistipuolueesta, joka rohke^
asti taistelee heidän; taisteluaan. '
Ei ole mikään sattuma, että Tkat­chenkon
kanssa samaan saikaan van­gittiin
Stefanov Dobrudjassa, mikä
myös on liitetty: Rumaniaan siitä
huolimatta, että väestö on suurim­maksi
osaksi bulgarialaista.: Sekä!
Tkatchenko että Stefanov olivat* tä-mänKin
kansallisen vallankumous-
|Iiikkeen johtajia,
Pavel Tkatchenko on murhattu!
Toveri Boris Stefanovia uhkaa sama
kohtalo. Molemmat toverit pysyivät
asemillaan ja uhkailusta huolimatta
jatkoivat taisteluaan työväenluokan
vapauttamiset puolesta.
' Työläisten mpvm tarvftaan
Toveri Tkatchenkon ' raakamaisen
murhan johdosta on kansainvälisen
työväenluokan kohotettava protes­tinsa.
Ellei työväenluokka j a oikeu­den
puoltajat sekaannu estämään
Rumanian pyövelelden aikeita, tule­vat:
murhat jatkumaan. Boris Ste-fanovia
ja useita muita tovereita
uhkaa samanlainen kohtalo millä
hetkellä tahansa. ~
RUOTSIN KOMMUNISTIPUOLU­EELLA
VAAUMENESTYSTX
(Eteenpäin kirjeenvaihtajalta)
Tukholma, syysk. 26 p. — Tähän­astisen
lääninkäräjävaallen äänten­laskun
mukaan on Ruotsin kommu­nistipuolue
vallottanut 14 uutta
paikkaa, samalla kun 36 kommnnls^
tia on valittu eri kanponginvaltaus-r
töihin.
miehet siirtyvät niin .suuretoa mää­rin
pois paikkakunnalta, niin vähän
ajan kuluttua on heidän'sovittava
ntelfceifi ehcioilla millä hyvänsä.^ V
Nyt on neljäs «yiikko jo .kulumaa-> .
sa, kun on lakko ollut meUlä tais-teltavana.
Tämä^aikal on ollut koet-'
telemusten aikaa siitä,^josko työläi-' >i>
set ymmärtävät toisiansa, .kun} tulee "
kysymykseen 'baistelut. . Nyt on yh­teisymmärrys
ollut täydellinen.'. Joa'^'
sen säilytämme'^ edelleen, niin- voit-touTme
on varma. •. ^ , , '
Olkoon tämä esimerkkinä tule-ville'taisteluillemme,
joita on odo­tettavissa.
Sillä ilman taistelua .
emme mitään saa mahtavalta yaA- \ >"
tustajaltamme.
Lakkokontitean puolesta: *^ *• ,
- V . T.
EUROPAN VOIMAKKAIN RADIO.
PUHELINASEMA TULEE
MOSKOVAAN ' . , ,
WRANGEL.SAAREN OMISTUS
RIIDANALAISEKSI
New York, — Amerikalaineh Carl
J . Lomen on nostanut f30,000 kor^
vausvaatimuksen : Neuvostovenäjän
hallitusta vastaan sen johdosta, että
mainittu hallitus hiljattain pystytti
Venäjän ; Upau; Wrangel«8aarelle.
Tämän jutun käsittelyä ei tieten-käätt
voida alottaa, ennenkan Y h -
dysvaltfltin ja Neuvostovenäjän ve­lillä
on teannstetut suhteet
Mainitta Lomen väittää, että saa^
Nishni Nowgorodi8sa sijaitsevassa
Leninin'radiolaboratoriossa on Mos­kovaa
varten rakennettu uusi suuri
radiopuhelinasema j a on jsilla jo ko­keiltu
hyvillä menestyksellä.,
hety^asem^ on miltei valmis, jälellä,
on vain muutamien yksityiskohtien
tarkistus ja kuletus Moskovaan,
missä viimeistcOytyöt suoritetaan.
Puhelinlähetyksessä tulee aseman
teho olemaan 85 kiIowattia^ anten­nissa,
j a kun asemaa rakennettaessa
on otettu huomioon ja käytäntöön
kaikki radiotekniikan vUnleisimntät
saavutukset, on kokeilujen pems-^
teellä tultu siihen tulokseeii, etta
asemaa. voidaan: k u u lU yksiibmppui-sella
vastaanottajalla kautta Euro-,
pan ja läntisessä Siperiassa. Moni-lamppuisella
vastaanottokonfMdIa on
teho luonnollisestikin paljoa suu­rempi.
^ ^ '
:-:;.-i;<.>^-'v;:;:.,::^',,^;;"'V;'^
TOV. FRUNSENLESaU
KUOLurr
Moskovana on yJc: 16 päivänäL/^V'
pitkäaikaisen vaikean sairauden jäi- ^
keen kuollut tov. Frunsen. leskt fio- ''
fia Franse;
ti kunlun Yb4y8vanoille-j» «Unikin'
pemsteella, että v. J881 oli ame-,.
rikalainen ensimälnen liinainen; jo<^/
ka koskaan OA aaazelle 'a8tanut.\' y?-"
Tämän jatkeen oa Wra!B«Ml« «aar ' , ,^
rella pideti^ siirtolaa,^ joka'.oa,Ta^r^ \