Vapaus, September 25, 1930

              [iättömien järjestämi-tärkein
tehtävämme • Kaikkien maiden proletaarit^
liittykää yhteen!" — Marx i
1930 Torstaina, syysk> 25 p:nä — Thu., Sept. 25
saartoa valmistetaan NeiF
lillea vastaan
XIV Vuosik. ~ VoL XIV
Sotavarustelu kiih­tyy
Neuvc^itoliifv
I
ton rajamaissa'
KAimLnm^ « p E L E E
V -^TliÄIYHDYSVALTOJr
itii\'inen hallitus ryhtynee edesotta-neiivostokaupan
ehkäisemiseksi
V A L M I S T E T A A N N E C V O S T O V A S T A I S T A R I N T A M A A SAI.AKA.
V A L A S S A M U O D O S SA
Englantilainen laivasto manoveraiU
lut Mustalla merellä
GENEVE. Sveitsi, syysk. 24. i k i n maa tulee olemaan, täysin o i -
V S VM loissa myös saartopolitiikka
kehittyy
I Ranskan ulkoministeri Briandin te- i keutettuna kontrolloimaan omat s i -
' kemää alotetta Europan valtioitten I säiset kysymyksensä.
WIEN syysk. 23. — Bukarestis- yhdistämiseksi muka" taloudelUseen 'JfaloudeUisena liittoutumana täl-vyi;-:.
-4. — Samalla
Yhdy. v;iIloissa on jäl-la
kysymyksenä neu-
1 5aa;;o, lukuisien
ryhnueii työskennel-iliitnn
kaupan ehkäU
lysv:>ra;.ssa on Cana-
1 har.ke hallituksella
.skeincr. parlamentin
Neuvostoliiton lohi-fcalastus
suistaa Ca­nadan
markkinoilta
csyy tullilakiin koh- '
jkaaii hallituksella on Neuvostomaan kalastustuotteet val-s
ryhtyä toimenpitei-liiton
kaupan ehkäl-idasta.
Täkäläiset po-pitavät
tällaista edes-enä
.'sellaisena, johon
h?ti ryhtymään. Kon-ouolueen
vaalitunnuk.
i Neuvostoliiton hiileu
inadasta.
.-lamentin tekemä i ä ä -
ukaiscsti hallitus voi
ostoliiton kaupan Ga­ttiin
selvästikin Neu-staan.
siitä huolimat-maata
Ci erikoisesti
kälän yhteydessä.
laajeneva ulkomaa-taamassa
markkitiaita
ta saapuneiden tietojen mukaan on
englantilainen laivasto lähtenyt Ru-manian
Mustameren satamasta ja
liittoutumaan käsiteltiin kansain- latoen liitto on suoranaisesti mah.
liiton neuvoston kokouksessa t ä n ä ä n : d o ^ n sulattaa toisiinsa.
Lopullisesti tulee Kansainliitto rat-suunnannut
kulkunsa Maltan saarel. kaisemaan suhtautumisensa siihen
huomenna. -
Briandin suunnitelmana on muka
j rakentaa kaikista Europan maista
muodostuva valtio, jonka osana k u -
VALTAKUNNAN KO
SÄÄN RAT
TORONTO, Ont., syysk. 24. —
Sen jälkeen kun Neuvostoliitto ryh­tyi
kehittämään kalastustaan, l ä ­h
e t t ä e n ensi kerran kalastustuot­teitaan
suuremmissa määrin maail­man
markkinoille noin vuosi sit­ten,
on se onnistunut nopealla nou-sullaan
valtaamaan yhä laajempia
markkinoita, tämän «tenkin koskies­sa
vakavalla tavalla Canadan lohi-kalastukseen.
Tilastolliset tiedot o-sottavat
Neuvostoliiton vallanneen
Suurbritannian lohimarkkinat, Ca-
I nadan joutuessa alakynteen. Tämä
on tuloksena siitä, että Neuvosto­liiton
nousevat teollisuudet ovat so­is
Välimerellä.
Rumanian ja Englannin kunin­kaan
väUUä on tapahtunut säh­kösanomien
vaihto, jossa Rumanian
kuningas kiittää Englannin kunin­gasta
englantilaisen laivaston vie­railun
johdosta ja sanoo, e t t ä Ru­manian
laivastolla cn suunnitelma
tulla ensi keväänä vierailulle eng­lantilaiselle
Malta saarelle.
Rumanian sanomalehdet kirjoit­tavat,
että neuvotteluissa, jotka p i ­dettiin
englantilaisen laivaston ko­mentajan
Devisionin kanssa, on Ru­manian
hallitus päättänyt vuoden
1?31 valtiobudjettiin merkitä mää­r
ä r a h a n kevyiden risteilijöiden ra­kennuttamiseksi.
Risteilijät tullaan
tilaamaan Englannista.
Rumanian hallituslehdet kirjoitta­vat,
että englantilaisen laivaston
vierailu Rumaniassa on selvä osoi­t
in siitä pyrkimyksestä, joka Eng­lannilla
on Rumanian laivaston l u ­jittamiseksi
ja edelleen osoittaa
lehti, etä tämä pyrkimys ei ole lujittaa brittiläisen Imperialismin
yksin Rumanian ja Englannin, vaan ' yhtenäisyyttä, sitomalla valtakun-
. Todellisuudessa kysymyksessä on
yleiseuropalaisen kapitalistisen r i n -
t Ä i ä n rakentaminen Neuvostoliittoa
vastaan, t ä m ä n sotavarustelutempun
tu|lessa peitettyä tällaisen salaver-hop.
alle.
Barchelonan yleis­lakko
päättynyt
isten voittoon
isa laaiiprisiys "4
Hallitus ja työnantajat pakotettiin
suostumaan työläisten vaatimuksiin 175 surmaantunut ja satoja haavottunut
-r-rrt-
1AJLOUDELLINEN KRIISITILANN E
TÄLLAISILLA
SSILLA EDES-nOMAT
PULMAT
1 OLE PARANNETTAVISSA
IINOILLA
LONTOO, syysk. 24. — Lontoossa i ^ ^ i i t t e n keskeisten siteitten olles-s
a J ^ l s ä i s t e n ristiriitaisuuksien ja e-r
i a t i en etujen runtelemat.
\utl tällä kerralla, jolloin sota-via^
istelu Neuvostoliittoa vastaan on
jtgi istumassa on myös tälläkin
kto ferenssilla tehtävänsä tässä yh-iey
essä, brittiläisen Imperialismin
köc essa kaikki mahdolliset voiman­sa'.;
taisteluun työliästen ja talon-pbi
alh Valtiota vastaan, mikä tals-te!
w on tulemassa ilmeisemmäksi ja
kohdakkoin kokoontuva brittiläisen
valtakunnan eri osien päämlniste-reitten
konferenssi on porvarilehdls-tön
selostusten mukaan ennen kaik­kea
keskittämässä toimintansa val­takunnan
sisäisten taloudellisten
pulmien ratkaisemiseksi. Tämän
konferenssin kutsuminen koolle
t ä n ä aikana on yhtenä yrityksenä
e t t ä se on koko Länsi-Europan etu-
^^iJ^S^^^Sill^lJ?- «iali3ti^n rakennustyön viisivuotis- ^^J^f^lJ^^r..'^^!
nan eri osat yhtenäiseksi rintamak-
Itämään taisteluaan suunnitelman toteutuessa päässeet
yysk. 24. — Suurbri- pisteeseen, jolloin ne voivat pitää
aistit ovat osana kan-kapitalistisesta
rinta-ama-
ssa myös suurta
itoliiton ulkomaakua-koettaen
osottaa, että
et ovat valtaamassa
;a määrin. Englantiin
ttto etupäässä lähec-lakka
vehnää j a puu-en
tarvikkeiden ohel-ukauden
aikana tuo.
1 Neuvostoliitosta veh-
800,000 bushelia.
tauppalaivoja on suUr
mvostoUiton ulköinaa-eluksessa.
Yksist-ään
•Egistal-öltyjä "aluksia
3van b'j neuvostoveh-ivaran
kuljetuksessa.
omansa ja vallata lisää alaa kapi­talististen
maitten rappeutuvilta te­ollisuuksilta.
Canadalaiset lohikannuttimot o-vat
nousemassa sotajalalle Neuvos­toliiton
kilpailua vastaan, vaatien
hallitusta ryhtymään joihinkin o-
' desottamisiin markkinain turvaami.
seksi canadalaiselle lohikalastus- ja
kannuttimoteollisuudelle.
erikoisesti alleviivaavat "Rumanian
historiallista merkitystä ja tehtä­vää
Europan suojelemisessa Neuvos­toliittoa
vastaan,"
kirhUmmäksi uhkaksi päivä päivältä.
— Barcelonan yleislakko, joka j ä r - Tshekkoslovakian jcstettiin tukemaan rakennustyö- j
Iäisten lakkoa ja joka käsitti 50,000 ]
työläistä, on p ä ä t e t t y loiK-ltaa s e n - ;
jälkeen kun hallituksen ja työ;rnn-;
tajain oli pakko t.iipua työiy steu
vaatimuksiin. Työläiset pa».avar. j
töiliin ensi maanantaina. ;
, MOSKOVA, .sy3'sk. 24. — Tänn©
i .'^aaiMuieet tiedonannot kertovat, et-la
175 ihmistä on surmaantunut ja
jyli 300 loukkaantunut tänään, kun
: ankara maanjäristys hävitti seltse- I unin kylää läliellä Tadjuklstanla.
• 0 1. *£. Nuidon kokonaan tuhoutuneiden ky- SaaVUlianeet VOllOn; li^n hsUksi on maanjäristys tehnyt
I suurta tuhoa ainakin 10 kylässä J«
~ ' 1200 perhettä ilmoitetaan joutuneet
kutomolakkolaiset
Työnantajat ovat tunnustaneet! j,,^^^^^^
rakennustyöläisten unlon, Smdicato, i Entiset merkinnät eivät osoita Ve
Unicnn. jonka diktaattori Rivera ju. I pi^y^ny^. T.shokkfislovakia. f;yysk. i n ä j ä l l ä tapahtuneen aikasemmin'ta-listi
laittomaksi ja myöskin työn-jg.; Wamsdorfiss,a piihfonntit män luontoisia onnettomuultsla,
antajat ovat sitoutuneet ottamaan | j^j^,;,^ kuiouiokomijpanian työläis- ! vaikka v. 1920 maanjäristys surma-takaisin
ne erotetut työläiset, joi-j ^ lakko, joka jwlisl<'ltiin l.'i pro-' si Japanissa n. 200.000 ihmistä. Vuo­den
erottaminen oli yhtenä syynä ; palkanalennusta va.staan. on ; dcn lp2G maanjärLstys surmasi 400
lakon puhkeamiseen. 'kääntynyt, ^-oittoisaksl tvöläisillc ; i h m i s t ä Leninkani.ssa, Armeniassa Ja
Barcelonan yleislakolla oli .suuri ; L^].,^,; j,i„iittäin laaj.-ni Lövviiifrer • 278 ihmistä surmautul Chilen maan-poliittinen
merkitys, sillä se oli täh- , c.lassa kutomoihin Zuickan.ssa. : jä>-i.<;tykscKsil v. 1928. Slslallan ja
datty niitä hallituksen ja t y ö n a n t a - j ^ämän johdo.sta joutuivat kuto-; Italian maa järistyksissä. 1908 sur-jaln
kiri.stystoimenpiteitä va.staan. '^^pj^.,^.^^,^^^^ porävlvmään. He p c i mautui 70.842 ihmi.stä j a 500 i h m i s tä
joiden avulla ne jiyrkivät hajotin- j ,.m,itivat 15 pnKsontln palkanalen- i Carlagossa. Costa Ricassa, v. 1915.
maan Espanjan unionistista liikettä, luisvaatimukson Ja sifotituivat nllp- j ^
Työläisten yksimielinen esiintymi­kirjoittamaan
kollrtcMivison so]->i. :
nen, joka mur.si nilnhyvin polilsitor-j ko:4:i(!n \Varnsdorr-Zwic-iiT . , . | • • .
rorin kuin työnantajain yritykset; ^ .^-^ Sopimus ke.stää holml-| VeSlVOimakOnUSSIOni
t e e t t ä ä töitä rikkureilla, tuotti h e i l . : , . „ „ / i , , p j , „ „ ^ ' . . . ^ ^ a ensi vuonna. * ^ ^ 1V VUIIOnUIIUÖÖlUUl
vilja on valtaamassa
1 viljamarkkinat
•N. syysk. ,24. — Tä-ispiirit
ovat vakavasti
i johdosta, että Neu-ja
on nyt saavutta-i
vehnän hintoihin
nan viljamarkkinoilla,
samaan aikaan kuin
vehnävarastot ovat
intiaani-
Chicagolaiset poliisi-hurtat
taasen sur­manneet
NEW YORK, syysk. 24. — T d .
Herbert Spencer Dickey, tiedemies
j a tutkimusmatkailija, palasi eilen
New Yorkin kuusi-kuukautiselta
tutkimusretkt^ltään Ylä-Orinocon
maahan Etelä-Amerikassa, vakuutet­tuna
siitä, että hän sai vakuuden
valkoihoisen intlaanirodun olemas­saolosta.
T r i . Dickeyn retkikunta meni en­s
in höyrylaivalla Orinoco-jokea ylös
sisämaahan, missä he lähtivät j a l -
sa, taloudellisen k r i l - kaisin kohti tuntematonta maata.
1 kireä mmäksi. Täl-allitossa
on amerika-cneiston
luonnoUises-
/ä hyökkäykssen Neu--
;taan, jonka se on te-
'htymällä jälleen "tut-vehnänmyyntiä,
haafl.
tniteain eteen Neuvos-llisten
järjestöjen toi-eliityttyä
Riihen pis-on
tällä kerralla
Kuljettuaan useiden kartoittamatto­mien
alueiden läpi, retkikunta saa­pui
vihdoin vaalean-keltaisen inti­aaniheimon
luokse.
T r i Dickey kertoi, että nämä o-solttaatulvat
ystävällisiksi Ihmlsik-si,
vaan kesti useita päiviä ennen­kuin
hän onnistui saamaan mitään
merkkikieltä, minkä kautta hän sai
nämä ymmärtämään itseään. LopuL
ta h ä n onnistui keksimään jonkin­laisen
merkkikieli- ja äänesekoituk-
5ita, että Canadan ja I sen, minkä avulla hän kysyi heiltä.
KokQanneii kerran viime kuukausi­na
oyai:.paIkkahiirtat snrman-
'xts^ ihilitimtt^n työ^ ^ .^^ ,
läistalstelijän
ohella on myös Eng-telema.
ssa kaupallista
vo.stoliittoa vastaan,
er.äitten vaikutusval-etujcn
vaatiessa tätä.
•ot ovat parhaillaan
'ltk'-'n.sa kehittääkseen
Haaksi tällaisen saar-fniseksL.
joka el suln-uta
kuin ensimälnen
-•51111 .sotaliikkeisiin ja
ajuison kapitalistisen
a^kayksen aloittami.
liittoa vastaan.
O syöpäpoti-paan
radiu-hoidon?
?yy^k. 24. Pää-
Erusor.in ei!en illalla
Han.a tiedotus, e t tä
'^'J''ta tulee lähifeule-
^^fntaniaan radiumi-e'^
to;mintaah uuden
«anssa, tuli terve-
•K^cnä Toronton l ä ä -
P:irc-ilk'.
'''' tiedonannosta
kä.sityksoen, e t tä
tullaan lähitulevai-
"jaan Ontariossa ole-
'.'»'iit- ilman maksua
'imelli^maksusta. T ä -
•!t uskovat, e t t ä pää-
['[^itstina uusi laitos
josko he tuntevat valkoisia intiaane­ja,
jolloin keltaihoiset osoittivat
suurta vihamielisyyttä ja ;iäyttivät
ruumiissaan olevia arpia j a viittoili­vat
joen yläjuoksulle päin. Retki­kunnan
ruokavarat olivat lopussa,
joten heidän oli palattava takaisin,
mutta tri. Dickey, sanoi aikovansa
l ä h t e ä ensi vuonna näiden valkois.
ten intianien alueelle.
CHICAGO, 111., syysk. 24. — Käy­den
armotonta 'hyökkäystä kaikki­alla
Yhdysvalloissa neekeri työläis­ten
järjestäytymistä vastaan on
laillinen hurttaterrori omaksumassa
hlrvlttävimpiä taistelukelnoja työ­läisten
liikehtimistä vastaan. Täällä
surmasi porvariston palkkahurtta
erään mihtanttisen neekerltyöläisen
Mitchell Grayn, joka oli kommu­nistipuolueen
jäsen ja toimelias
työskentelijä ' työttömien järjestä­miseksi.
Hän työttömänä joutui turvau­tumaan
erääseen tyhjään raken­nukseen
leposijanaan, jolloin polii-sihurtta
tapasi hänet ja haavoitti
kuolettavasti. Gray kuoli tänään
sairaalassa.
Tämä oli kolmas kerta viimeis­ten
kuukausien aikana kun chica­golainen
poliisilaitos on kylmäve­risesti
teurastanut taistelevia työ­läisiä.
Tällä verisellä terrorilla koe­tetaan
ehkäistä työläisjoukkojen l i i ­kehtiminen,
tällä kerralla etenkin
työttömäin ja neekerityöläister. jär­jestymisen
ehkäisemiseksi.
SUURBRITANNIAN
LUE KOMNISTIKAUHUISENA
KOMMUNISTIT TELJETÄÄN U L Ö S Ji^JESTÖSTX —- JÄSENMÄÄRÄ
LASKENUT PUOLELLA KV MJOfeNEN VUODEN AIKANA
LONTOO, syysk. 24. — Ens» kuuh-
6 päivänä kokoontuvalle Suurbri-^
tannian sosialistipuolueen konyent-sionille
tullaan tekemään esitys
puolueen johdon taholta, että Icaik-k
l kommunistiset ahiekset suljetaÄn
pois tästä järjestöstä, samalla, kun
kaikki kommunistiset järjestöt ..«el-i
a i s e n ä a n - j u ä j t e i t e l l ä ä n ' kolJSaÄB*t^
miksi tämän puolueen jäsenyyteen.
Sellaisina järjestöinä, jotka eri­koisesti
asetetaan kommunistisien
järjestöjen listalle mainitaan m.m.
imperiahsmlvastainen liitto, ammat-tiunioiden
vasemmistoliike, kansain­välinen
työväen avustusjärjestö,
työttömäin järjestö/ N\3Uvosto-Ve-n
ä j ä n ystävät-järjestö ja kansaln-
;tiaiswlevaa työveanlllkettä ja kom­munistista
puoluetta vastaan on se
ineinujttämässä Jalansijaansa englanr
t!|E(i|ten ^työmisjoukkojen keskuu" '0sia.^: Nltapltf -yupdesta 1920 kym-wfiMn
vijipaph- aikana, on sqslallstl-jp^
oäiieea^^ laskenut 'e-
'riijMpjälla: kuin puolella, s.2n : nytj
A^^Baft^jgiM)agtaaev^ff?^
semriian 4,359,807 asemasta. Tämä
toteaa että suuremmat työläisjou­kot
ovat näkemässä sosialistipuolu­een
politiikan kavaluuden, tämän
m y y d ^ ä Itsensä kapitallstiluokalle
toimien sen kätyrlnsä työväen luok­kaetuja
vastaa^. Sen sijaan ovat
suuremmat raatajajoukot kulkeutu­massa
vasemmi-stolaisten taistelu-välinen
luokkasotavankien avustus- j järjestöjen viitoittamaa tietä, ITom-järjestö.
] munistlsen puolueen johdon alai-
Samaan aikaan kuin sosiallstipuo-{sena. taisteluihin porvaristoa ja .sen
lue on tehostamassa hyökkäystään ' harjoittamaa riistoa vastaan.
le voiton. Varsinkin poliittisos.sa • hvväksyivät tämän j"a pa-miele.
ssä on sillä suuri mcrklLy.s, jj^^ivat, töihin.
'tun työnantajat pakotetaan tunnus- i " -
tamaan sellainen imlo, jonka hai- j
litus oli- julistanut laittomaksi ju
jonka jä.^enyydestä rangaistiiji v.an- ;
'cilatuomloilla. I Kapinaliike laaje­nee
Chilessä
Järjestymättömien
järjestämisryntäys
Yhdysvalloissa
Huomio on keskitettävä
työttömäin joukkojen jär.
jcstämisecn
tekee uusia ostoja
TORONTO, syysk. 24. — Onta­rion
maakunnallisen veslvolmako-mlsslonln
puheenjohtaja C. A. Älr-
Gralth on selostanut, että Brusen
piirikunnassa olevien kolmen Pos-hay-
yhtiön omistamien sähkötehtal-den
komissionllle ottamisella oa
liuomattava merkitys, vaikkakaan
vesivoiman tuotanto el tule niiden :
kautta suuresti lisääntymään.
K u n mainitun yhtiön omaisuus,
joutui viime syksynä pcsänselvitte-
., , ... , 4. *„;- Ivn alaisek.sl, oli niiden hinta-arvlo
•ctta kommunl:,t,on johtamat tyo. ; wrjols.sa $963.000 ja komiasi-
.inisten joukot ov.at yhtyneet slel!.! -^^^ ^^^^^^ $481,000 sekii^52.. :
000. . .
^ , ... Vaikka äskeiset tiedonannot ker-
; tanut etta ulosmencv.U ledonar-• tuomari B. Swanson oh
;not ovat vnpynecL Santiago-ssa siit=i , määräyksen. ..etta
! MEXICO CITY. .syy.sk, .24., — Sa­nomalehti
"La Pron.sa" ktfrtoo saa- |
; noensa luotottavasta lähteestä tie- :
I don. ettii Antofa«astnn ' kaupunki
1 Chilessä on ollut viime simnuntnts.
I ta lähtien kapinallisten kilsiesä ja
. 1 sotilaisiin,
suurien Lej-,(j;.:u kirjeenvaihtaja on ' SCIOE.
I
u v a o v . . , ^ . - ' - « - y .......................... fjiiekirjolttanut
saakka kun kapma puhkos^ Crm- ^ - on myytävä vesivoima.:-::^^^-
antanut kaikille alaisilleen unioille | taa sitä. että kapinaliike on laa- .
ia TUUL:n ryhniille tehtäväksi a- ' fommalle levinnyt kuin mitu hai- •^'"Pl"'''
loittaa voimakas järjestymätUimlen j jitus on antanut tledaksi, vaan .sa-ja
työttömäin järjestäminen. Syys-j noo jälkimäisen kapinan ctllem puh.
kuun 28 piiivä.stä alkaen tullaan j taasti sotilaallinen. i
kaikkialla maas.sa aloittamaan T.; ; '
U. U. L : n johdolla "solidaarisuus.;
viikko." Suurissa teollisuuske.skuk-i gm.uJ||f|gf| ItlUrhenäy-!
Cuban tilanne huo­lestuttaa
Amerikaa
Parlamentin istunnon
kustannukset
• O T T A W A , syy.sk. 24. — Cana­dan
parlamentin ylimääräisen is­tunnon
kustannukset lasketaan
nou.sevan $145,000 paikkeille, mis­t
ä suurin osa menee parlamentin
j a senaatin j ä s e n t e n palkkoihin.
Parlamentin j ä s e n i ä on 245 j a se­naatin
96, j o i l l e maksetaan $15
p ä i v ä l t ä 15 p ä i v ä n ajalta. Näiden
lisäksi on monia, muita kustannuk­sia,
niin e t t ä menot mahdollisesti
nousevat korkeammallekin.
Rautatieyhtiöt neu­vottelemassa
O T T A W A , syysk. 25. — Cana­dan
kansallisten rautateiden sek^
G.P.Rnn edustajat ovat tänään
neuvottelussa hallitusvirkailijoideh
Tehoisa lentoko­neiden
pudot­taja
keksitty
LONTOO, syysk. 23. — T ä ä l l ä on
/Otilasammattituntijain läsnäollessa
<okeiltu uudella lentokoneiden pom-mitustykillä
ja sen saavutuksiin on
oltu erittäin tyytyväisiä. Tässä uu­dessa
tykissä on useita piippuja. Jo
ten se monlnkertalstuttaa tavalli­sen
konekiväärin ammuntanopeuden
ja se on huomattavan kokoinen.
Siitä voidaan ampua kylliksi suuria
ammukkeita ja näistä räjähtävistä
immukkeista leviävät luotlsirut voi­vat
tehdä laajat Ilma-alueet y h ­deksi
iyotisateeksl.
T ä t ä uutta keksintöä pidetään e-r
i t t ä i n tehokkaana alhjialla lentä­viä
pommeja ja torpedoja ampu­via
lentokoneita vastaan, vaikka sen
ei uskota, voivan ampua 5,000—15,-
000 jalan korkeuteen, jota varten
on keksittävä vieläkin voimakkaam­pia
aseita. Näitä tykkejä on ase­tettu
kaikkien brittiläisten sotalai­vojen
kansille.
Tämäkin keksintö edellyttää uu­sien
panssaroitujen lentokoneiden
rakentamista, sillä tämänlaatuista
on sota-aseiden kehittyminen ollut.
Tehokkaita hyökkäysaselta vastaan
keksitään toisia tehokkaampia.
Brittiläiset sotaherrat uskovat ny*
Lontoon .ta muiden ^tärkeimpien
keskusten olevan turva.ssa ilmahyök.
käyksiltä.
Kaivosräjähdys
haudannut
yhdeksän
J^i:,e>t: olemaan osa kanssa laatiakseen jonkinlaisen ob=-
• nstitutista jh se jelman työttömyystilanteen lieven-
>ii:.H-=t! varu<imaan I tämiseksi. ,
H ; " ; ! ' ' ; f. *^,^'"'n»väli-1 Rautatie- ja kanavaministeri
• JetentaalJa ja ra- i Manion on selostanut, että neuvot-
Niimeksi mainitut; telu.-sa tullaan mahdollise.sti esit-
'f,^ New Yorkis- tämään uusien haarateiden raken-
• r.u.ku on hidasta • tami-sta eri osiin maata ja että rau-
J.-en sairaalan yh-! tatieyhtiöt tilaavat nyt jo sellai-
• .ava radmmisäde-sia tavaroita ja tuotteita, joita ei
taman vuoden tavallisesti osteta ennenkuin tal-
(vella. tai keväällä.
k-.
W A S H I N G T O N . — Senaattori
Walsh, Massan valtiosta, palat­tuaan
Cubasta, antoi tänä iltana
julkisen selostuksen etelä-Ameri­kan
tilanteesta, jossa hän m.m
mainitsee, että "jotakin täytyisi
tehdä pikaisesti taloudellisen ro­mahduksen
estämiseksi Cubas.sa,
josta voipi olla seurauksena va­kava
poliittinen kapina, joka näyt­t
ä ä k i e r t ä m ä t t ö m ä l t ä ellei pikais­ta
käytännön ohjelmaa voida esit­t
ä ä tilanteen huojentamiseksi, ny­kyisen
Cuban halh'tuksen j a Yh­dysvaltain
hallituksen taholta."
Raportissaan Walsh myöskin
mainitsee, että ".syy vallitsevaan
k r i i s i in on maailman laajuisessa
epävarmassa taloudellisessa elä­mässä,
joka on uhkaava kaikkial­la,
mutta vaara on t ä l l ä k e r t aa
uhkaavin Cuba-i^sa." Senaattori
Wa!shin julkilausuma Cuban tilan-ceesta
on kauttaaltaan hälyyttävä.
"Se mitä on tapahtunut muissa
E t e l ä - A m e r i k a n maissa hiljattain' ROOMA, syysk. 25. — Augasto
n ä y t t ä ä . k i e r t ä m ä t t ö m ä l t ä Cubassa J Turati, fascistipuoluen sihteeri, on j
ellei Yhdysvaltain hallitus voi saa-J eronnut ja pääministeri Mu-ssolii-1
da palautettua Cuban taloudelH?»^» nin sanotaan hyväksyneen hänen e-1
JOHANNESBURB, Etelä-Afrika,
syysk. 24. — Yksi valkoihoinen Ja
.seitsemän tai kahdeksan alkuasu­kasta
ilmoitetaan räjähdyksen ai­heuttaman
luhistumisen vuoksi hau
taantuneen syvään kaivantoon. K o i -
mekymmentä kaksi alkuasukasta on
haavoittunut räjähdyk.se.ssä. Pelasj
tu.sjoukot koettavat päästä hautaan-tunelden
kaivosmiesten luokse, mut­ta
luonnolli.sta on, e t t ä miehet ei­vät
voi pysyä kovin kauan hengissä
ja Jos luhistuminen on suuri, e:
heidän luokseen päästä kyllin ajois­sa.
Räjähdyk-sen aiheutti ilmapaine.
Sotahankkeet kaukai­sessa
idässä
Faseistijohtaja saanut
potkut
ä humeros;a kirk^ite: ^^^^^ kirkon katolla työssä olluUr: i f Jol!<a halkki hu::V„<v.t. Vii-.:, asunnon palkakseen. t^nS^T^Jilo^t «raestä ilmoitetaan loukkaantuneoa.. kaln.-:;.a,-.-rd., •(.. on k«- Maakunnan työ- j a oik,
penaiLsu.set, vanat oyai, , df>k.si.'v;.'i Cnncr.rnr-nistn ]n 2V, Lori- on tehty vaatimuksia, että
MOSKOVA, syy.sk. 24. — "Prav­dan"
eilisessä
taan, e t t ä im
uudelleen Manchurian tapahtumien
takana, koettaen keskeyttää Neu-1
vostoiiiton—Kiinan väliset suhteet.
Lehdessä sanotaan edelleen, että
valko-rysslen äskeisillä toimenpi­teillä
Mänchuria-ssa on ollut tarkoi- j
sissa kutsutaan koolle mlUtanttisot;
teplli.suustyölälset, työttömät ja I
työssä olevat, perustamaan työttö- \
mäin neuvostoja.
ori ijolstattavä. - ; ^njaenlciiln
voidaan päättää.
Neuvostoliiton tuot­teille
yritetään
sulkua
telmä farmilla ; WASHINGTON, syysk. 24, — Ne-
YORK Pa ;;vyr,k li4. — Harry \ vadan republikaaninen senaattori
„ , " •» 11, i „ .niotriro-, 4n V fTvmir; loVi v-nnin"- Oddio on luvannut e s i t t ä ä seuraa-
Solidaarlsuu.,-viikon ajalla tullaan ; Dieti cl "^J-J^^l^^^^^J^:^^ kongre.s.sln Istuntokaudella la-kaikkialla
-suori tamaan uu.slen ^ minkä kautta asetettal-
.enien värväystä TUULrn unioihin o 1 « '^^^ ^ ^ ^ V ^ tuontikielto Neuvostoliiton mag.
ia paikallisryhmiin, levittämään La- h"H.i .^onjalk,, fi il.vn... ' r ,.^,,^51,^ hjijei-^ „yutav2>ralle massal-bor
Uni^lehtejl. sekä ^koniänniän i ^ ^ - s a k^^^^^
varoja $100.^30 jarjestamisrahas-, 1-^^^^^^^^^^^^^ '^^^Z^^L'^ - - i vielä aikovansa liittää
man^vkirn tntkiia .'.anoi mcrkklpi '^ivupykälän, mikä kieltäisi Neuvos-viittaavan
.siihen, eitä tämä .suru!- tohallituk.solta oikeuden osallistua
ilinen miirhcnävtelmä oli tapahtunut 1 ''"°^-^«ti tai epäsuorasti vehnäkaup-toon.
Salama iski kouluun'•'«'nnuntai-iliana;'R.mn.lit löydoUimiP^'-!'^^^ maanvehnäpörsselssä. aiheuttaen pako ivasta tiistaina iHapitiväHii. kun erivs 1 ' _ ^ TTTT"! ITT"
kauhun 1 kauppias meni katsomaan, miksikä : TupakkatyÖläiSlUe
jSfSJunStr '^'^'^'^\ makseta palkkoja .
PORT WILLIAM, syy.sk. 24. ~ WTNDSOR, syysk. 23. — Esaexin
Täkäläisen ruotsalaisen kirkon kel-i ^yrskv Vaatinut kym- alaikäisten oikeus Jou-larlssa
olevan kansakoulu luokan ( . . . . .1 . 1 . ; «'il'?" käsittelemään Leamingto-tyttöä,
menia inmiSUnrOja ; mssa olevan Turklsh Tobacco-yh,
: tiön ja yhtiön työläisten välisiä rll-
PRERT. Ran*n, .-^yy.sk. 24. — iai.:iiuksla. Kuusi ^vlndsorllalsta poL
oppilaat. kolmekymmentä
joutuivat tänään hirvittävän panii­kin
valtaan, kun ankara .salaman-;
kappaleita irti. Lapset
kaikki pieniä. Heidän kauhun-huutorLsa
.saattoi kuulla usei-vain
mahdoilL;ta. . tä ho olivat työ.ssä. Noin tusinan^
^ ^^^^ M.vrsky on vihdoinkin f.-.ilttunut, vorta muita yhtiön työläisiä on käy-d^^
kadunvälle^n^päähär kun o^pet-i "'""-^ aallol ovat ftJpllffnk.in ktjr- nyt hallituksen työnvälltystolmlstos-tajatar,
neiti McKcnzie yritti tar-i l.'..sko( a-an v.-intin-^n ^ ilmoittamas.sa, että heidät on
mokkaa.sti estää pakokauhua svn-i -'^^ ihnu,s!K-nkcä ja t ö h n i n oroitettu. ilmi
tymä.stä ja hän onnistuikin rau. rni!Jooniin fr.ni-ihm nou-^ovaa o- mä t.yölälset
ilman palkanmaksua. N ä -
ovat vailla asuntoa,
maisiiusvahinkoa. Conoarnfaun ka- ruokaa ja rahaa. Joitain työläisiä
tä nämä eivät loukannr-et tosiaan !''^'''''•''^-"^'^•'•"''^ ilmoitr-taan myr.sk.yn; ihncicetaan olevan edeUeenkln työs-syök.
sye.ssään ulcs rakcnnuk%^s•ta.l^^'^"^•''" - ' - i " .saaden alnoa.staan ruuan Ja
Istuikin
holttamaan lapsia niin paljon, cX-oikeusjostolle
että sen olisi
,'nntin aJiir:''ifa. rn:.".a <ifd"f.;i;in myö,- ryJidyttiivä tutkimaan tätä asiaa.
I kin 10 ihmistä hukknnofin. Vanhasta rikoksesta
syytteessä i Canadahiislen läivain
tuksena saada häiriötä aikaan Kii- | .TYI^ER, Tex.. svysk. 24. — Jame.s i
n a n / i t ä i s e U ä rautatiellä .sekä .selosti,; F r a n k l i n ' Neelr-y," 70 v., raska?.r.
kaappausjutut
mutia sieltä el ole vielä tähän men­nessä
vastattukaan kaupungin por­in
rstarin sekä joidenkin toimisto­jen
lähettämiin sähkösanomiin.
MONTREAL, syysk. 24. — PäämL
.. ^ , , ; WASKINGTO>r. ;;yv-k. 34. Yh-• nistori Ta.sehereaii on se
etta: nämä toimenpiteet .saattavat. työn uuvuttama, kumarahart<?inftn 1 dysvnlrain j.V t^.nna/inn haliltukrrt tä h ä n .sekä pääministeri Ferguson
roamisensa.
olla^ uhkaavana vaarana yl3i-se,;f.'j vanhus vietiin tänään Alabamaan . ovat vaiiitan"f, kr^kcmi-in diplo- kirjoittivat varoitusklrjeen päätnlnis-
"^^.f. ^, Idässä; . rvastaamaan Hiram Coolcyn mur., rnaattisr-t nor.tit koski-n viimeisin';' ' tr^ri Eennettille. ennen tämän valta-
. 5. .''^ f ^""^^ ^^"^ ''f''''''• ^'''•'^ mikä tapahtui V. 1832. laivan kaappanr-lapaifla. km Y h - • kunnan konferenssiin lähtöä, koska
lyat, etta kiinalatsten on taytettavu ; Hiram Cooley oh James j a ' T om cysvaltain ranr.i>kovnr'.io-ton ai:-, heidän mlelipiteen.sä on. että niiden
jli^pauksOTsa rijsua a-sei-sta ja kar-, Neeleyn y.stävä siihc-n .saakka kun- kpappa.si irinadalaisen laivan Yhdys- maakuntien, jotka 7, 1867 alleklrjolt.
'1:.°'"^* Manchuriasta kaikkj val/.o-.n^s he riitelivät, mikä riita päättyi valtain rannikolla. tivat British North America-lain,
JCooleyn kuolemaan. Veljeksiä syv. Canadan hallitus- prot'^.7teera.si äs- velvollisuus olisi tehdä selväksi, että
itettiin tä.stä murha.sta ja he katosi-. keitain ke.säkuun 5 p. tr Dahiunutta : mainittua lakia ei saa muuttaa iL.
ivat paikkakunnalta. Tom kuoh Ten-; canadalaLsen •rimttorilalv.a "Firo. ' man maakuntien tävdeUistä suostu^
tilannetta tasapainoon." QUITO, Ecuador, sfysk. 24. — i nessee.s.sä 37 vuotta takaperm. Pii-: lait^htin" kaappau.^>a va-taan mi-: musta. ' , •
Cuban tilanne on poikkeus A r ­gentiinaan
nähden siinä, e t t ä C n - j ö e t t u julkisesti tiedoksi, mutta _
bassa muodostaa hallituksen Y h - ; donanto tiskotaan tapahtuvan tämän jeenvaihtajalle antamassaan haa.s-' 47 vuotta sitten voimassa olleen lr.:.i | määrittelemiin 12 mailin aluorn s5-,
dy8va!tain imperialistien käskyläi- Iltaisessa fasclstlen virallises.sa leh-j tattelussa maas.saan olevan kaikki ;mukaan. Jo.s h ä n e t tuomitaan .syyl.säpuo!c!!a, ni;r.la kolrr.o mailia alu- nadan peru.stusJäkiin.tehlä!Wfe^^^m^
set. kun Argentinassa sen sijaan, dessä "Poglio D*OrdinIssa". Turatln rauhallL>ta, syyttäen kommunisteja jllseksi. hän tulee hirtettäväksi, ei-leellisen vesirajan ulkopuolella. • tost
Eroamisen syytä ei ole vielä an-1 Ecuadorin presidentti Ayora on va- \ rikunnan .syyttäjä on selostanut, kä tapahtui Yhdysvaltain ja Cana- I Ta.schereau sanoi varsinkin liuo-tie-
kuuttanut As.sociafed Pres.sin kir. ; e t t ä Neeley as;la tulee kä.siteltäväk':i | dan välL-y-n .sa:akuljotu:,-.=;a;)imuk.?'^T .-empien maakuntien asiikk^eii fces»
väkivaltaisesti kukistettu hallitus i seuraajafcti tulee Blovanni Battista
toimi Englannin imperialistien pii-1 Gfuriati, edustajahuoneen presi-lin
mnkaan. _ j denttl.
a-udessa ilmenevän mi^JjIiteitä Ca-
^ an peru.stusJakiin. tehlävi^ muu­ten
tarpeellij^ud^ta; ;mui^ että
sellaisten huhujen levittämisestä ul- j k ä sähkötuolissa teloitettavaksi, k»;-1 VaItir,.iao.sto lunna<^tl nootin ilman l.mainittuasopinrusta el. voida^^^^ra^
komallla, e t t ä maa-ssa olisi vallan- ten nykyinen Alabaman laki sL-ii. ; va.s*aväitteit*, juton a-sia kat.sotaan ! taa ilman a3Iefcirjolttan^ddm;.S*^
kumousUikehtimlsiä. lää. i i r-uätt.ynet>k.si. 1 uintien suostumusta,"