1949-04-09-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
im mm mm mm
5ti siilien
i i n .
'ältä, salkun
pii
oiltujja
ivila oli
ja eräs
lieshoi-aytellen
amman
fie luö.
loi hän,
nin ne-kia,
sa-son,
on
en veti
•ussissa
nähtä-,
1 enkä
lempää
Luulin
lyttäisi
lestyk-luksL
ähitel-i
kuin-idgren
it juo-emään
raitio- |
n pää*
sson,
olleet
m as-sta
ja
rl§gon
nuun.
kado-ipak-takki-ilaan,
B. rai-ultua
insa.
tulin
nassa
5esta,
sent-iikon
lisen
iskin
»s. ^
tnme
taas
kana
ime-
»iitä.
Kaunokirjallinen mikkölehti
1^-^ 25 _ XIV \Tiosikerta
Ensmimämen Suomessa
valmistettu täpettiköne
on käytännössä Toijalassa Pihlgremn ja
Ritolan lapettitehtaallä. . Koneen^ on
Valmistanut työnjoliiaja ;Ilmari Kansanen
Toijalan Konepajassa, j a häneltä
[•meni siih'en a i k a a kolmaHa vitotta. KaB-sanen
on itse piirtänyt kaiken ja ollut
I myös inailipuuseppäiia — Parhaillaan
paiaetaan koheella kuiisiväristä t ^ e t t i a .
Koneeseen tarvittavat a p u k o n ^ öx^at
myös Kansasen valmistamat. . Tähän
I asti ön Suomessa käytetty vain ulkomai-jsia,
saksalaisia ja ruotsalaisia painoko-
[ n e i t a . . ' '-^' C.. .
••K
''Rautaverhoa" ei
Kun Burman -RangQöB kaiipungin-
I eräässä teatterissa ryhdyttiin .esittäaiääi?
I a m e rikkalaista Rautaverho"-filmiä,
järjestivät väkijoukot teatterin edustal-
I Ie niin valtavan mielenosoituksen, että
teatterin johto katsoi parhaaksi,, kes-
I keyttää filmin esityksen.-. :Kaikki • tätä
filmiä koskeva: ilmoitukset revittiin alas.
i i i i
Uusi keinotteIutapa_
Californiasta lähtenyt, ja kujovälkean
tavoin y l i maan kulkenut uusi "ketju-kirjekeinottelu"
on ilmestjrnj;^ jo^New
Yorkiin j a sen ympäristön pienempiin
kaupunkeihin. Nimenä on tällä kertaa
'•Pyramiidi'"-arpajaiset, joissa , listan
J^limpänä olevan henkilön pitäisi saada
2,000 doilaria, sitten sitä seuraavan jne.
Jokaisen listaan nimensä kurjöittavan on
löydettävä kaksi lisäliittolaista, joitten
on yhdessä mentävä listan ylimmällä
korrella olevan nimen osoitteen omistajan
luokse ia vietävä hänelle rahaiisa,
joka nyt maksaa dollarin; ja näin rakentuu
siis pyramiidi jonkun aikaa, mutta
luonnollisesti keruu aina keskeytyy, kun
k^tju menee poikki, sx). kun henkilöitä
ei eriää löydetä rahojaan antalnaan ja
kun tavanmukainen innostus tällaisen
helpon rahansaannin tulosta häipyy ole-inattomiin.
- '
Sattuuhan sitä joskttSy vaikka tiiin' perin harpoin; yliätiävä onni
köyhääkin potkaisemaan, kuten Williafn Coxeleytä, Kin^eyssä,
Sask., että voittaa lOO,0(X)'doUartn "s^veepstaken", kilpaa jo-arpavoiton.
Williamin 4-vuotias poika El'iVOod juttelee naapurin
pojalle tästä asiasta ja sanoo, että "kun isä sai kuulla tämän uutisen^
niin hän meni valkeaksi kuin palttina". Co^^ey on vSja-säiliötyöläinen.
nen)
le.
•eUut
[nen-
Imen
kanatta
iimn
pai-ayr-rmi-iäk"
Kansakoulupojat painivat
Suomi-Seura tiedottaa, ett^PoWo^^^^
53 suoritettiin inaälis&liun 20 pnä Suo-unessa
ensimmäiset ja koko maailniassa
ainutlaatuiset painikapaihit. • Niissä k i l pailivat
keskenään'-PoKööit. ja-Lapuan
kansakoululaiset -yhdeksässä' -sarjassa,
Lapualaiset voittivat 5l4-5ri ?Klaisuu-dessa
esittivät eräät laptiälaiset mestaripainijat
näytöspäimai Vuoden kuluttua
Iähte\^t porvoolaiset vastavierailul-i^
apualle.
'Pirun makuupaiksm"
>tiaanimetsästäiät j ö i t ^ i n - v i i k^
^ I s b n d LakeiraliiefeltarMaiMtobasta.
^™en päätelmään 1^ t u l i y a t , ^ u i i l u -
""^ittämässä met^s^ haomasiipt
50 jalkaa ISpimitaltäaii^^cflevan a i -
lumettoman j a iiiln o l l o i perin sa-
'^räisen paikan; - ^lankoban^ riistan-
^ i j a t ahrdit^tnaassaolevie»
foteiden a i h ^ i t t a n ^ Imnöisulamisen
12 lupasivat: t u t k i a i - ^
Ei ole ainoatakaan toista kansaa, joka
olisi yhtä julmalta luonnolta itselleen
valloittanut pysy\-äisei: toimeeniulon, ei
ainoatakaan, joka olisi yhtä vähillä apuneuvoilla
kyennyt hankkimaan itselleen
jokapäiväisen elämän välttämättömät
tarpeet, elämään ilman mitään kasvikunnan
apua napamaitten pakkasissa, ainaisen
lumen ja jään keskellä ja lämpöisen
verensä suojaksi pakoittaraaan
senkin, mita me pidämme kaiken elämän
perivihollisena: lumen ja jään. Ellei
eskimo olisi oppinut rakentamaan l u mesta
kodikasta "igluaan", jossa hän
hylkeenahkaisissa vaatteissaan, hylkeen^
rasvaa syöden ja samaa ainetta lampussaan
poltellen voi-yerraten- paksusti niin
olisi varmaan talven vietto^ Amerikan
napasaaristossa ja Grönlannissa mahdotonta.
He ovat tämän puolen elämän
kysymyksestä ratkaisseet niin h3rvin,
että karaistut valkoiset napamatknsta-jatkin
ovat huomanneet parhaaksi hylätä
huolella sommitellut kalliit varustieksensä
j a rupeamaan "elämään maassa
maan tavalla". Vasta k im Nansenit,
P ^ r y t , Amniidsenit ja nraiit ottivat eskimoista
oppia, kävi heille Jäämeren sa-laismiksien
sel\nty5 ja napaseutujen val-lotus
«aahdolliseka.
Eskimolta on nji^yaän arvion mukaan
kaikkiaan nelisenkymmentatuhatta sie-;
l i i a . V a i ^ he asuvat min laajalla alall
a ja lieida? kesken erotetaan
matta eri heimoa, niin ovat he kuitenkin
niin yhtenäistä kansaa, että Grönlannin
eskimo vai\'atta vTnmärtää Alaskan
eskimon puhetta, .
Eskimot ovat kokonaan merenrannikon
kansaa, harvoin he lähtevät kauaksi
merestä, joka heille antaa lapsipuolen
ravinnon ankaran taistdun hinnalla.
Hylkeestä he ensi sijassa saavat ravin-
_4on5a, vaatteensa, valonsa ja tulensa.
Eskimot o\^t "raa"an lihan sj'öjiä" luonnontilassa,
s.o.missä he eivät valkoisilta
ole saaneet keittoastioita. Ennen luul-tiin
heidän kuuluvan mongoleihin, ny-k3risin
saavuttaa yhä enemmän kannatusta
se mielipide, että he polyeutu\'at
Amerikan intiaaneista? Luonnon ankaruus
on tässä pyj^täjäkansassa kehittänyt
alkeellista sosialisnua. Kesällä he
asuvat teltoissa, talvellarjoko lumi- taikka
kivima joissa, j a niissä saa usein monta
periiettä sijansa ahtaaassa tilassa,
niissä asukkaat synt3rvät> sairastuvat ja
kuolevat, niistä hautaan kannetaan.
K u i r ^ hyvä sopu antaa tilaa, näemme
seuraavasta '*koti-interiorista": E -
rääseen Grönlannin heimoon kuului 413
yhteentoista pieneen yhteiskuntaan j a kautunutta
h e n k ^ Yhteiskunnat viettivät
talvea kuikin (nhalla asemallaan,
josta saattoi oUakymmenen penSkulmaa
j a enemmänkin lähimpään naapuriin.
Kullakin aymalla on vain yksi maja,
Viikon uiitissato
Kerännyt N E E K E R I
Suurri^oiiiset-kiriassaan
"The
- Elnier L . Irey kertoo
Tax Dodgers^^ etta
L A U A N T A I N A . H U H T I K U U N 9 PÄIVÄNÄ. 1949
R i n g l i n g - s i r k i ^ l l a o'i $ 3 ^ 0 0 . 0 0 0 tulo-verot
niaksaaiatta Setä SamulUle; K o s -
ka \-erovelka oli paljon suurempi kuin
kc^o sirkuksen arvo> sovtitim asia SSOO,-
OCO suorituksella. -
JSTefref^Puhuessaan paaston ] ^
dosta äsketi^on Roomassa sanm paavi
Pius, että pappien olisi ei^mmain painostettava
helvetin tulen merkitystä —
heiteltävä öHx^ä helvetin tuleen.
/i^ööKindigissä, Xei!\-O5to-Kauka-asiassa
ilmoitetaan olevan 154-vuötiaan,
Mamsir Kiut-nimisen mi<^en. Hänellä
on 56-vuotiäs " p e i p i^
Yhdistykset — Suomessa oli v . 194S
lopulla yksi rekisteröity yhdistys kutakin
67 asukasta kohtien.
Ruotsi Ruotsin ravintoloissa vallinnut
säännöstely lopetettiin vasta maa-
- l i s k 24 pnä. Liha ja voi oliv^at olleet
kortilla siihen saakka.
Kurkut ^ Asiantuntijat väittävät
karhun kykenevän saavuttamaan 50
km. tuntinc^uden juostessaan lyhj-en
matkan. ^
Perintö — Vuonna 1950 Philadelphiassa
kuollut mrs. Henrietta Garrett jät-
~ t i y l i 17 miljoonan dollarin omaisuuden.
Sen jälkeen on 30 eri niaasta ilmaantunut
26.CKK) henkilöä tavoittelemaan hä-
^en perintö jään. Omaisuus on se-n jälkeen
kasvanut yli 30.000.00D dollariksi.
Passit — Suomessa on paljastettu entisen
ohranan virkailijain |>assikauppa-homma.
He o\-atmy\neet passeja noin
570,000 markan arvosta.
Harkittiin — Hattie Johnson j a John
Perkins päättivät äskettäin Florencessa
South Carolinassa käyttää \ahdöin v i i -
mein hj^väkseen sitä ayioliittolupaa;, jonka
he saivatATionna 1932.
Rikollinen — Detroitin poliisi varoitti
äskettäin autoilijoita sen johdosta,
ettäjoku oli \-arastanut seitsemän 150
paunan painoista viemäriaukon kantta
kaduilta.
Perheasia — Bertha Elizabeth Sim-mons
kieltäytyi äskettäin todistamasta
Des Moinesissa George James Bellia
vastaan, jota sx-ytettiin Berthan kellon
varastamisesta- "^leidät vihittiin, eilen
illalla", sanoi Bertha.
.Y. B.—^ A'äestöasioiden tutkijat väit-t3\
rät, että New Brunswickin maakunnassa
on enemmistö ranskankielistä väestöä
\iionna 1955. Nyt on maakunnassa
ranskankielisiä noin 38 prosenttia.
Ennätys—-Joe de Bona saavutti maa-lisk.
29 pnä ennätyksen mantereen y li
lentäniisessä — neljä tuntia j a 57 m i nuuttia.
_ Hän lenti Biurbankista, C a liforniasta
New Yorkiin. Entinen « i -
nätyis oli 6 timtia j a 7 min. j a 5 sek.
Tcfeijmo — C B C ^ u a a saada $4,-
000,000 lainan hallitukselta televisiotoiminnan
kehittämistä ja lähetysasemien
M^Tntreallin j a Torontoon perustamista
varten. —
Olympiakisat — Canadan olympia^»
laisyhdistyksen presidentti A ; Sydney
Däwes on ilmoittanut, että Canada pyytää
v. 1956 talviolympialaiskisojen järjestämisoikeutta.
Kisat on tarkoitus p i tää
Montrealissa j a Laurentiaii vuoristossa.
•
- Nokikolari ^ Halifasin Valtuusmies
nokikolari (Chimney sweep) John A*
Walker on keksinyt ammattikunnalleen
uuden j a hienon nimen: Fluonflfxmst.
'MM
m
V 1,
¥ 11
i.
•SIÄ*
1
7
li
d
Hi
•v 1- ti
} im,
'il
•f
\
liiti ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 9, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-04-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490409 |
Description
| Title | 1949-04-09-01 |
| OCR text | im mm mm mm 5ti siilien i i n . 'ältä, salkun pii oiltujja ivila oli ja eräs lieshoi-aytellen amman fie luö. loi hän, nin ne-kia, sa-son, on en veti •ussissa nähtä-, 1 enkä lempää Luulin lyttäisi lestyk-luksL ähitel-i kuin-idgren it juo-emään raitio- | n pää* sson, olleet m as-sta ja rl§gon nuun. kado-ipak-takki-ilaan, B. rai-ultua insa. tulin nassa 5esta, sent-iikon lisen iskin »s. ^ tnme taas kana ime- »iitä. Kaunokirjallinen mikkölehti 1^-^ 25 _ XIV \Tiosikerta Ensmimämen Suomessa valmistettu täpettiköne on käytännössä Toijalassa Pihlgremn ja Ritolan lapettitehtaallä. . Koneen^ on Valmistanut työnjoliiaja ;Ilmari Kansanen Toijalan Konepajassa, j a häneltä [•meni siih'en a i k a a kolmaHa vitotta. KaB-sanen on itse piirtänyt kaiken ja ollut I myös inailipuuseppäiia — Parhaillaan paiaetaan koheella kuiisiväristä t ^ e t t i a . Koneeseen tarvittavat a p u k o n ^ öx^at myös Kansasen valmistamat. . Tähän I asti ön Suomessa käytetty vain ulkomai-jsia, saksalaisia ja ruotsalaisia painoko- [ n e i t a . . ' '-^' C.. . ••K ''Rautaverhoa" ei Kun Burman -RangQöB kaiipungin- I eräässä teatterissa ryhdyttiin .esittäaiääi? I a m e rikkalaista Rautaverho"-filmiä, järjestivät väkijoukot teatterin edustal- I Ie niin valtavan mielenosoituksen, että teatterin johto katsoi parhaaksi,, kes- I keyttää filmin esityksen.-. :Kaikki • tätä filmiä koskeva: ilmoitukset revittiin alas. i i i i Uusi keinotteIutapa_ Californiasta lähtenyt, ja kujovälkean tavoin y l i maan kulkenut uusi "ketju-kirjekeinottelu" on ilmestjrnj;^ jo^New Yorkiin j a sen ympäristön pienempiin kaupunkeihin. Nimenä on tällä kertaa '•Pyramiidi'"-arpajaiset, joissa , listan J^limpänä olevan henkilön pitäisi saada 2,000 doilaria, sitten sitä seuraavan jne. Jokaisen listaan nimensä kurjöittavan on löydettävä kaksi lisäliittolaista, joitten on yhdessä mentävä listan ylimmällä korrella olevan nimen osoitteen omistajan luokse ia vietävä hänelle rahaiisa, joka nyt maksaa dollarin; ja näin rakentuu siis pyramiidi jonkun aikaa, mutta luonnollisesti keruu aina keskeytyy, kun k^tju menee poikki, sx). kun henkilöitä ei eriää löydetä rahojaan antalnaan ja kun tavanmukainen innostus tällaisen helpon rahansaannin tulosta häipyy ole-inattomiin. - ' Sattuuhan sitä joskttSy vaikka tiiin' perin harpoin; yliätiävä onni köyhääkin potkaisemaan, kuten Williafn Coxeleytä, Kin^eyssä, Sask., että voittaa lOO,0(X)'doUartn "s^veepstaken", kilpaa jo-arpavoiton. Williamin 4-vuotias poika El'iVOod juttelee naapurin pojalle tästä asiasta ja sanoo, että "kun isä sai kuulla tämän uutisen^ niin hän meni valkeaksi kuin palttina". Co^^ey on vSja-säiliötyöläinen. nen) le. •eUut [nen- Imen kanatta iimn pai-ayr-rmi-iäk" Kansakoulupojat painivat Suomi-Seura tiedottaa, ett^PoWo^^^^ 53 suoritettiin inaälis&liun 20 pnä Suo-unessa ensimmäiset ja koko maailniassa ainutlaatuiset painikapaihit. • Niissä k i l pailivat keskenään'-PoKööit. ja-Lapuan kansakoululaiset -yhdeksässä' -sarjassa, Lapualaiset voittivat 5l4-5ri ?Klaisuu-dessa esittivät eräät laptiälaiset mestaripainijat näytöspäimai Vuoden kuluttua Iähte\^t porvoolaiset vastavierailul-i^ apualle. 'Pirun makuupaiksm" >tiaanimetsästäiät j ö i t ^ i n - v i i k^ ^ I s b n d LakeiraliiefeltarMaiMtobasta. ^™en päätelmään 1^ t u l i y a t , ^ u i i l u - ""^ittämässä met^s^ haomasiipt 50 jalkaa ISpimitaltäaii^^cflevan a i - lumettoman j a iiiln o l l o i perin sa- '^räisen paikan; - ^lankoban^ riistan- ^ i j a t ahrdit^tnaassaolevie» foteiden a i h ^ i t t a n ^ Imnöisulamisen 12 lupasivat: t u t k i a i - ^ Ei ole ainoatakaan toista kansaa, joka olisi yhtä julmalta luonnolta itselleen valloittanut pysy\-äisei: toimeeniulon, ei ainoatakaan, joka olisi yhtä vähillä apuneuvoilla kyennyt hankkimaan itselleen jokapäiväisen elämän välttämättömät tarpeet, elämään ilman mitään kasvikunnan apua napamaitten pakkasissa, ainaisen lumen ja jään keskellä ja lämpöisen verensä suojaksi pakoittaraaan senkin, mita me pidämme kaiken elämän perivihollisena: lumen ja jään. Ellei eskimo olisi oppinut rakentamaan l u mesta kodikasta "igluaan", jossa hän hylkeenahkaisissa vaatteissaan, hylkeen^ rasvaa syöden ja samaa ainetta lampussaan poltellen voi-yerraten- paksusti niin olisi varmaan talven vietto^ Amerikan napasaaristossa ja Grönlannissa mahdotonta. He ovat tämän puolen elämän kysymyksestä ratkaisseet niin h3rvin, että karaistut valkoiset napamatknsta-jatkin ovat huomanneet parhaaksi hylätä huolella sommitellut kalliit varustieksensä j a rupeamaan "elämään maassa maan tavalla". Vasta k im Nansenit, P ^ r y t , Amniidsenit ja nraiit ottivat eskimoista oppia, kävi heille Jäämeren sa-laismiksien sel\nty5 ja napaseutujen val-lotus «aahdolliseka. Eskimolta on nji^yaän arvion mukaan kaikkiaan nelisenkymmentatuhatta sie-; l i i a . V a i ^ he asuvat min laajalla alall a ja lieida? kesken erotetaan matta eri heimoa, niin ovat he kuitenkin niin yhtenäistä kansaa, että Grönlannin eskimo vai\'atta vTnmärtää Alaskan eskimon puhetta, . Eskimot ovat kokonaan merenrannikon kansaa, harvoin he lähtevät kauaksi merestä, joka heille antaa lapsipuolen ravinnon ankaran taistdun hinnalla. Hylkeestä he ensi sijassa saavat ravin- _4on5a, vaatteensa, valonsa ja tulensa. Eskimot o\^t "raa"an lihan sj'öjiä" luonnontilassa, s.o.missä he eivät valkoisilta ole saaneet keittoastioita. Ennen luul-tiin heidän kuuluvan mongoleihin, ny-k3risin saavuttaa yhä enemmän kannatusta se mielipide, että he polyeutu\'at Amerikan intiaaneista? Luonnon ankaruus on tässä pyj^täjäkansassa kehittänyt alkeellista sosialisnua. Kesällä he asuvat teltoissa, talvellarjoko lumi- taikka kivima joissa, j a niissä saa usein monta periiettä sijansa ahtaaassa tilassa, niissä asukkaat synt3rvät> sairastuvat ja kuolevat, niistä hautaan kannetaan. K u i r ^ hyvä sopu antaa tilaa, näemme seuraavasta '*koti-interiorista": E - rääseen Grönlannin heimoon kuului 413 yhteentoista pieneen yhteiskuntaan j a kautunutta h e n k ^ Yhteiskunnat viettivät talvea kuikin (nhalla asemallaan, josta saattoi oUakymmenen penSkulmaa j a enemmänkin lähimpään naapuriin. Kullakin aymalla on vain yksi maja, Viikon uiitissato Kerännyt N E E K E R I Suurri^oiiiset-kiriassaan "The - Elnier L . Irey kertoo Tax Dodgers^^ etta L A U A N T A I N A . H U H T I K U U N 9 PÄIVÄNÄ. 1949 R i n g l i n g - s i r k i ^ l l a o'i $ 3 ^ 0 0 . 0 0 0 tulo-verot niaksaaiatta Setä SamulUle; K o s - ka \-erovelka oli paljon suurempi kuin kc^o sirkuksen arvo> sovtitim asia SSOO,- OCO suorituksella. - JSTefref^Puhuessaan paaston ] ^ dosta äsketi^on Roomassa sanm paavi Pius, että pappien olisi ei^mmain painostettava helvetin tulen merkitystä — heiteltävä öHx^ä helvetin tuleen. /i^ööKindigissä, Xei!\-O5to-Kauka-asiassa ilmoitetaan olevan 154-vuötiaan, Mamsir Kiut-nimisen mi<^en. Hänellä on 56-vuotiäs " p e i p i^ Yhdistykset — Suomessa oli v . 194S lopulla yksi rekisteröity yhdistys kutakin 67 asukasta kohtien. Ruotsi Ruotsin ravintoloissa vallinnut säännöstely lopetettiin vasta maa- - l i s k 24 pnä. Liha ja voi oliv^at olleet kortilla siihen saakka. Kurkut ^ Asiantuntijat väittävät karhun kykenevän saavuttamaan 50 km. tuntinc^uden juostessaan lyhj-en matkan. ^ Perintö — Vuonna 1950 Philadelphiassa kuollut mrs. Henrietta Garrett jät- ~ t i y l i 17 miljoonan dollarin omaisuuden. Sen jälkeen on 30 eri niaasta ilmaantunut 26.CKK) henkilöä tavoittelemaan hä- ^en perintö jään. Omaisuus on se-n jälkeen kasvanut yli 30.000.00D dollariksi. Passit — Suomessa on paljastettu entisen ohranan virkailijain |>assikauppa-homma. He o\-atmy\neet passeja noin 570,000 markan arvosta. Harkittiin — Hattie Johnson j a John Perkins päättivät äskettäin Florencessa South Carolinassa käyttää \ahdöin v i i - mein hj^väkseen sitä ayioliittolupaa;, jonka he saivatATionna 1932. Rikollinen — Detroitin poliisi varoitti äskettäin autoilijoita sen johdosta, ettäjoku oli \-arastanut seitsemän 150 paunan painoista viemäriaukon kantta kaduilta. Perheasia — Bertha Elizabeth Sim-mons kieltäytyi äskettäin todistamasta Des Moinesissa George James Bellia vastaan, jota sx-ytettiin Berthan kellon varastamisesta- "^leidät vihittiin, eilen illalla", sanoi Bertha. .Y. B.—^ A'äestöasioiden tutkijat väit-t3\ rät, että New Brunswickin maakunnassa on enemmistö ranskankielistä väestöä \iionna 1955. Nyt on maakunnassa ranskankielisiä noin 38 prosenttia. Ennätys—-Joe de Bona saavutti maa-lisk. 29 pnä ennätyksen mantereen y li lentäniisessä — neljä tuntia j a 57 m i nuuttia. _ Hän lenti Biurbankista, C a liforniasta New Yorkiin. Entinen « i - nätyis oli 6 timtia j a 7 min. j a 5 sek. Tcfeijmo — C B C ^ u a a saada $4,- 000,000 lainan hallitukselta televisiotoiminnan kehittämistä ja lähetysasemien M^Tntreallin j a Torontoon perustamista varten. — Olympiakisat — Canadan olympia^» laisyhdistyksen presidentti A ; Sydney Däwes on ilmoittanut, että Canada pyytää v. 1956 talviolympialaiskisojen järjestämisoikeutta. Kisat on tarkoitus p i tää Montrealissa j a Laurentiaii vuoristossa. • - Nokikolari ^ Halifasin Valtuusmies nokikolari (Chimney sweep) John A* Walker on keksinyt ammattikunnalleen uuden j a hienon nimen: Fluonflfxmst. 'MM m V 1, ¥ 11 i. •SIÄ* 1 7 li d Hi •v 1- ti } im, 'il •f \ liiti ^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-09-01
