1953-08-15-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
33 — Voi. X V i n vuosUceria Lauantaina, elokuun 15 päivänä, 1953
Sen jälkeen kuh Jugoslavian Tito erkani kansan de'nokraattisten maiden leiristä on hän pyrkinyt pa-rantamdati
suhtäid^ brittiläisiä lapsia, joitten isät kuolivat viime
maaUntan sod^ lähellä, ovat lähdössä kuukauden lomalle Belgradiin
Titon vieräimiil^^ hallitus maksaa kaikki kustannukset. Lasten mukana matkustaa Jugo-shviaan
JSfiianniani^^ jäsen mr. Aneurin Bevan ja hänen vaimonsa, joka
ön myöskin k^ "*~
Rene aairiri kiuliuiisaÄföiya
muuttaa läntefen'*^ ön ^aänu
tineensa todeliisuiidessa ^ I t ä r ^
maikka siellä matka t2q>ahtuikm itäiseen
suuntaan.
; *1Keni talo'yKiäail^^
io^ rakennettiin 17(touvuiia^ij
«e ^50 nm k o i i e ^ ^
^ i n korkeinanialla Wöreiiä,. on äs-ttttäin
hajoitettu kappaleiksi Schierken
bapungin asukkaiden toimesta miiutet-
^f«ksi rauhallisemypaanjpaikkaän met-
»fsa, ilnM)ittaa' Saksan D T n u u t i s t o i -
" ^ o A D N . Syynä oli lähinnä se, että
»joutui täysin suuren Brocken-hotel-f
varjoon. Talo rakennettiin 1736
3a oU tarkoitettu paimeniUe, jotka etsi-sieltä
turvaa myrskyltä j a sateelta.
* ^ talon kivet nomeroitiin ennen
Partamista, jotta ne voitaisiin asettaa
samoille palkoille, joilla ne olivat
vuotta: ' -
%kyisin muutaman vuoden vanhas-
^ filmissä ^'Kummitus muuttaa län-esiintyi
amerikkalainen mfljonää-
_"=ioka osti vanhan skotlantilaisen l i n -
antoi muuttaa* seii kotikaupun- "
Hän oli myös antenut numeroi-
^ toki sen kivet : ^
MEIDÄN LAPSET JA MUIDEN
KAKARAT
ON sunnuntai. Koko ^rhe, isä, minä,
kuusivuotias Martti ja kolme-vuotias
Janne olenmie linja-autossa
matkiälla Mummolaan. Isä lukee lehteä
ja nauraa jotakin vitsiä. Hän näyttää
minulle: se onkin vain tuttu, kulunut
kasku pikkupojasta, joka saattaa äitinsä
epätoivoon lausumalla raitiovaunussa
suorasukaisia huomautuksia vieraista
sedistä- ja tädeistä.
Äsh, vanha juttu, sanon. Se lämmitetään
aina uudestaan, kun pakinoitsijoilla
ei ole muita aiheita. Harvoin tuollainen
tapahtuu todeflisuudessa. Katso
nyt esimerkiksi meidän lapsia. E i
ne ikinä ole käyttäytyneet sopimattomasti
linja-autossa.
Katselemme ylpeinä lapsiamme, jotka
ovatkin tänään edustavan näköisiä.
Heiliä on uudet siniset pipolakit, naamat
loistavat pesun jälkeen, ja he rupattelevat
onnellisesti Mummolan rusinoista,
karameUeista ja muista heitä
odottavista iloista. Jokainen lukija tietää,
miten hyvä lapsen on olla Mummolassa!
Saavumme rautatietorille ja vaihdamme
raitiovaunuun.
Martti menee etusillalle kuljettajan
viereen seisomaan, ja minä otan Jannen
syliini. Atirinko paistaa. Tämä on
vanhanaikainen: raitiovaunu, jossa i h miset
istuvat vastapäätä toisiaan ja selin
ikkunaan. Janne yrittää ihailla maisemia
j a taloja, mutta en anna hänen
nousta polvilleni seisomaan, joten hänen
on vaikea nähdä. Hän tyytyy siis
katsomaan muita matkustajia jä keskustelemaan
kanssamme sillä pikkumies
on juttutuulella.
-Kuule äiti, kun tullaan Mummolaan
niin mä sanon mummolle että se
laittaa muUe taskun uusim housuihin/
kun mulla ei oo taskua vaikka mä oon
kolme vuotta.
— N i i n kultaseni.
Vastapäätä istuva vanha nainen hymyilee
ystävällisesti pikkupojalle, joka
ujosti vastaa hymyyn ja jatkaa liverrystään,
pää kallellaan.
— Ja mä näytän Mununolle, että
mulla on uudet kalsalit kun uudet k a l -
salit on samanlaiset kun miehillä.
— N ä ) ^ vain, kuita, sanon toivoen
että hän lakkaisi puhumasta vaatteistaan.
o
o
AUGUST 1953
S M T w r F
1
. 2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 2 8 29
30 31 - - - - -
S
o •
O".
O'
o;
NIMIPÄIVIÄ
IG-^unnuntai
n—Maanantai
18—Tiistai . . . .
19— ^kesUviikiro
20— Torstoi
ai^.^rerj^tai
22—Lauantai • • « * % «, * 1
., «Aulis
Verneri
. Cicevi
Mauno
Samuli
..Soini
,, Iivari
e
l
inätäkuussa
iErään kalastusaluksen miehistö kertoi
äskettäin nähneensä "sukeiiusveneen
kokoisen merihirviön", joka muistutti
lähinnä esihistoriallisen ajan eläintä.
M iesten avatessa tulen vajosi otus ver-
Icalleen näkyvistä.
Veneen kapteeni Sam Randazzo v a kuuttaa
rannikkovartiostolle jättämässään'
ilmoituksessa, että hän j a häiien
yhdeksän-miehinen miehistönsä näkivät
tämän "kammottavan pedon" San Gle-mente-
saaren lähistöllä noin 80 kilometrin
päässä rannikosta;
Randazzo kertoi "hirviön" kohottaneen
päänsä merestä niin lähellä venettä
,että uhkasi kaataa aluksen ja särkeä
verkot.
"Ammuin sitä kohti kaksi laukausta.
Olimme tarpeeksi lähellä kuullaksemme
luotien kumähduksen niiden sattuessa
petoon. • Verta ei näkynyt vuotavan,
otus painui vain hiljalleen veden alle'%
kertoo Randazzo allekirjoittamassaaii
ilmoituksessa.
"Hirviön" kaula oli kolmisen metrin
pituinen ja noin puolitoista metriä paksu
ja sen kartionmuotoisilta vaikuttavat
silmät kolmisenkymmentä sm läpimitaltaan.
Läntiseltä rannikolta on viime vuosien
aikana ilihoitettu samankaltaisista
"merihirviö"-*kertomuksista, mutta K a lifornian
vesillä tämä oli ensimmäinen
laatuaan.
— Isälläkin on sellaiset kalsalit ja
Matilla on sellaiset kalsalit mutta sulia
ei 00, äiti, Janne' mietiskelee. Miksei
sulia 00? Sulia on ihan kuin vauvan
housut.
Kylmä väre hiipii selkääni, j a matkusta
jajoukon läpi käy hiljainen kohahdus.
Vaihdan nopean katseen isän
kanssa. Äskeinen lehtipakina alkaa
kummitella mielessäni.
(Ennenkuin isä keksii keinon, Martti
sekaantuu keskusteluun. Hän on etu-sillalta
huomannut, että pikkuveli on
tehnyt munauksen ja pistää päänsä
ovenaukosta vaunuun. Sieltä hän huutaa
kimeällä äänellä joka kuuluu y l i
vaunun:
— H ^ ö ! Äitihän on tyttol Sillähän
on tytpn housut!
— Janne, isä safloo. , Katso, tuolla
kulkee juna. Katso pian!
Janne tuijottaa minuun pää takake-nossa
eikä välitä isän yrityksistä. P u heenaihe
on hänestä hyvin mielenkiintoinen.
iLopuksi hän huomauttaa:
— E i se oo tyttö.
Huomaan, että puheensorina on l a kannut.
Kaikki matkustajat katselevat
Jannea j a minua.
— Se on äiti, Janne toteaa. Vanha
äiti.
Vaunu hymyilee vahingoniloisesti
minun onnettomuudelleni. Vanhan naisen
vieressä istuu mustatukkainen, l i hava
keski-ikäinen nainen, jonka sota-
JatkttU 3. eivuUa
I
I
ti
IV.
ti
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 15, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-08-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530815 |
Description
| Title | 1953-08-15-01 |
| OCR text | KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI 33 — Voi. X V i n vuosUceria Lauantaina, elokuun 15 päivänä, 1953 Sen jälkeen kuh Jugoslavian Tito erkani kansan de'nokraattisten maiden leiristä on hän pyrkinyt pa-rantamdati suhtäid^ brittiläisiä lapsia, joitten isät kuolivat viime maaUntan sod^ lähellä, ovat lähdössä kuukauden lomalle Belgradiin Titon vieräimiil^^ hallitus maksaa kaikki kustannukset. Lasten mukana matkustaa Jugo-shviaan JSfiianniani^^ jäsen mr. Aneurin Bevan ja hänen vaimonsa, joka ön myöskin k^ "*~ Rene aairiri kiuliuiisaÄföiya muuttaa läntefen'*^ ön ^aänu tineensa todeliisuiidessa ^ I t ä r ^ maikka siellä matka t2q>ahtuikm itäiseen suuntaan. ; *1Keni talo'yKiäail^^ io^ rakennettiin 17(touvuiia^ij «e ^50 nm k o i i e ^ ^ ^ i n korkeinanialla Wöreiiä,. on äs-ttttäin hajoitettu kappaleiksi Schierken bapungin asukkaiden toimesta miiutet- ^f«ksi rauhallisemypaanjpaikkaän met- »fsa, ilnM)ittaa' Saksan D T n u u t i s t o i - " ^ o A D N . Syynä oli lähinnä se, että »joutui täysin suuren Brocken-hotel-f varjoon. Talo rakennettiin 1736 3a oU tarkoitettu paimeniUe, jotka etsi-sieltä turvaa myrskyltä j a sateelta. * ^ talon kivet nomeroitiin ennen Partamista, jotta ne voitaisiin asettaa samoille palkoille, joilla ne olivat vuotta: ' - %kyisin muutaman vuoden vanhas- ^ filmissä ^'Kummitus muuttaa län-esiintyi amerikkalainen mfljonää- _"=ioka osti vanhan skotlantilaisen l i n - antoi muuttaa* seii kotikaupun- " Hän oli myös antenut numeroi- ^ toki sen kivet : ^ MEIDÄN LAPSET JA MUIDEN KAKARAT ON sunnuntai. Koko ^rhe, isä, minä, kuusivuotias Martti ja kolme-vuotias Janne olenmie linja-autossa matkiälla Mummolaan. Isä lukee lehteä ja nauraa jotakin vitsiä. Hän näyttää minulle: se onkin vain tuttu, kulunut kasku pikkupojasta, joka saattaa äitinsä epätoivoon lausumalla raitiovaunussa suorasukaisia huomautuksia vieraista sedistä- ja tädeistä. Äsh, vanha juttu, sanon. Se lämmitetään aina uudestaan, kun pakinoitsijoilla ei ole muita aiheita. Harvoin tuollainen tapahtuu todeflisuudessa. Katso nyt esimerkiksi meidän lapsia. E i ne ikinä ole käyttäytyneet sopimattomasti linja-autossa. Katselemme ylpeinä lapsiamme, jotka ovatkin tänään edustavan näköisiä. Heiliä on uudet siniset pipolakit, naamat loistavat pesun jälkeen, ja he rupattelevat onnellisesti Mummolan rusinoista, karameUeista ja muista heitä odottavista iloista. Jokainen lukija tietää, miten hyvä lapsen on olla Mummolassa! Saavumme rautatietorille ja vaihdamme raitiovaunuun. Martti menee etusillalle kuljettajan viereen seisomaan, ja minä otan Jannen syliini. Atirinko paistaa. Tämä on vanhanaikainen: raitiovaunu, jossa i h miset istuvat vastapäätä toisiaan ja selin ikkunaan. Janne yrittää ihailla maisemia j a taloja, mutta en anna hänen nousta polvilleni seisomaan, joten hänen on vaikea nähdä. Hän tyytyy siis katsomaan muita matkustajia jä keskustelemaan kanssamme sillä pikkumies on juttutuulella. -Kuule äiti, kun tullaan Mummolaan niin mä sanon mummolle että se laittaa muUe taskun uusim housuihin/ kun mulla ei oo taskua vaikka mä oon kolme vuotta. — N i i n kultaseni. Vastapäätä istuva vanha nainen hymyilee ystävällisesti pikkupojalle, joka ujosti vastaa hymyyn ja jatkaa liverrystään, pää kallellaan. — Ja mä näytän Mununolle, että mulla on uudet kalsalit kun uudet k a l - salit on samanlaiset kun miehillä. — N ä ) ^ vain, kuita, sanon toivoen että hän lakkaisi puhumasta vaatteistaan. o o AUGUST 1953 S M T w r F 1 . 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2 8 29 30 31 - - - - - S o • O". O' o; NIMIPÄIVIÄ IG-^unnuntai n—Maanantai 18—Tiistai . . . . 19— ^kesUviikiro 20— Torstoi ai^.^rerj^tai 22—Lauantai • • « * % «, * 1 ., «Aulis Verneri . Cicevi Mauno Samuli ..Soini ,, Iivari e l inätäkuussa iErään kalastusaluksen miehistö kertoi äskettäin nähneensä "sukeiiusveneen kokoisen merihirviön", joka muistutti lähinnä esihistoriallisen ajan eläintä. M iesten avatessa tulen vajosi otus ver- Icalleen näkyvistä. Veneen kapteeni Sam Randazzo v a kuuttaa rannikkovartiostolle jättämässään' ilmoituksessa, että hän j a häiien yhdeksän-miehinen miehistönsä näkivät tämän "kammottavan pedon" San Gle-mente- saaren lähistöllä noin 80 kilometrin päässä rannikosta; Randazzo kertoi "hirviön" kohottaneen päänsä merestä niin lähellä venettä ,että uhkasi kaataa aluksen ja särkeä verkot. "Ammuin sitä kohti kaksi laukausta. Olimme tarpeeksi lähellä kuullaksemme luotien kumähduksen niiden sattuessa petoon. • Verta ei näkynyt vuotavan, otus painui vain hiljalleen veden alle'% kertoo Randazzo allekirjoittamassaaii ilmoituksessa. "Hirviön" kaula oli kolmisen metrin pituinen ja noin puolitoista metriä paksu ja sen kartionmuotoisilta vaikuttavat silmät kolmisenkymmentä sm läpimitaltaan. Läntiseltä rannikolta on viime vuosien aikana ilihoitettu samankaltaisista "merihirviö"-*kertomuksista, mutta K a lifornian vesillä tämä oli ensimmäinen laatuaan. — Isälläkin on sellaiset kalsalit ja Matilla on sellaiset kalsalit mutta sulia ei 00, äiti, Janne' mietiskelee. Miksei sulia 00? Sulia on ihan kuin vauvan housut. Kylmä väre hiipii selkääni, j a matkusta jajoukon läpi käy hiljainen kohahdus. Vaihdan nopean katseen isän kanssa. Äskeinen lehtipakina alkaa kummitella mielessäni. (Ennenkuin isä keksii keinon, Martti sekaantuu keskusteluun. Hän on etu-sillalta huomannut, että pikkuveli on tehnyt munauksen ja pistää päänsä ovenaukosta vaunuun. Sieltä hän huutaa kimeällä äänellä joka kuuluu y l i vaunun: — H ^ ö ! Äitihän on tyttol Sillähän on tytpn housut! — Janne, isä safloo. , Katso, tuolla kulkee juna. Katso pian! Janne tuijottaa minuun pää takake-nossa eikä välitä isän yrityksistä. P u heenaihe on hänestä hyvin mielenkiintoinen. iLopuksi hän huomauttaa: — E i se oo tyttö. Huomaan, että puheensorina on l a kannut. Kaikki matkustajat katselevat Jannea j a minua. — Se on äiti, Janne toteaa. Vanha äiti. Vaunu hymyilee vahingoniloisesti minun onnettomuudelleni. Vanhan naisen vieressä istuu mustatukkainen, l i hava keski-ikäinen nainen, jonka sota- JatkttU 3. eivuUa I I ti IV. ti |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-08-15-01
