1940-05-18-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
p
E
R
U
S
T
E
T
T
U
Canadan suomalaisten viikkolehti
oVu
N
N
A
1
9
3
6
No, 20 — V \aiosikerta LAUANTAINA, T O U K O K U U N ^ PÄIVÄNÄ 1940
iheVOSia Grand Voimakas rakkaus
Arizonalaineh karjankasvattaja
Les Clayton on sanpmaiehdiile selostanut,
että Grand Cänyonin luok-sepääsemältörnissä
. rötkolaaksoiss
raeltelee lauma kääjpiöhevosia. Hän
on omin silmin nähnyt kaksi sieltä
pyydystettyä hevosta insinööri Jack
Tookerilla. Toinen näistä, tamma,
oli 30 tuurnaä^korkea ja painoi alle
90 paunan ja toinen, ori, ^jäinoi ainoastaan
noin 20 paunaa.
Insinööri Tooker oli kertonut, että
hän erään intiaanin kanssa oU väkipyörien
ja nuorien avulla, laiskeutunut
erääseen Columbia-joen lähettyvillä
olevaan huimaan rotkoon ja tavannut
siellä suuren lauman; "noin 50
: ^ppaletta häitä,; kääpiöheypsia, joista
ie onnistuivat pyydystämään ja
ylös hinaamaan nämä kaksi.
Eräät m^^^
. siihen, että iiämä^ h^yxJsiBt' oyat siellä
.eläneet ^nuo^sjaipja^ i i w
sjyksi siihen^ että: ifte ö y a t ^ i^
niä, arvelee Clajrton^.^^^^
. doi lisäksi ne^jiBnft Jkarut laitumet
ja aiikarät elämänehdlöt, joissa; nämä
eläimet joutuvat sieUä r olemaan.
Luultavasti ne alkujaan ovatkin olleet
normaalikokoisia heVosia, vasta
pitkien aikojen kuluessa kääpiöity-
• ' neet. . ' ' ^- / " "
, .-• • oÖo ••
ÄÄNIAALLON etehepiisnopeus i l -
/ massa (jäätymispisteen lämmössä)
on 331 metriä sekunnissa; vedessä
1,435 metriä sekunnisisä ja raudassa
5,000 metriä sekunnissa.
Meksikon pääkaupungissa rakastui
eräs 16-vuotias tyttö, Isabella, samanikäiseen
nuorukaiseen, Fernan-doon.
Tytön rakkaus oli tavattoman
rajua ja hän ilmoitti vanhemmilleen
tahtovansa heti päästä naimisiin,
mutta hänen vanhempansa olivat
vastaan, jolloin tyttö uhkasi hypätä
katolta alas.
Isä ja äiti vain naureskelivat, sillä
talo oli aika korkea, mutta Isabella
ryhtyi sanoista tekoihin. "Naimisiin
tai kuolemaani Teillä on vielä kymmenen
minuuttia aikaal" huusi tyttö
ja juoksi ullakon kautta katolle, sulkien
oven jälkeensä.
Vanhemmat riensivät kadulle ja
näkivät Isabejlan istuvan jalkojaan
heilutellen räystäällä kello kädessään.
"Yhdeksän minuuttia! . . . Kahdekr
san minuuttia!" laski Isabella.
Isä heltyi, mutta äiti oli yhä topakkana:
"Kpetappas! Vai naimisiin!"
Lähellä Pleya palokunta hä-lyytettiin
paikalle ja he levittivät nopeasti
vastaanottoverkon, "Kymmenen
minuuttia!" kuului Isabellan ääni,
ja hän heittäytyi hervottomana
alas, pudoten palopurjeelle.
Hänen rohkeutensa teki vanhempiin
sen vaikutuksen, että he myöntyivät
avioliittoaikeeseen, mutta se
teki myöskin Fernandoon vaikutukr
sensa. Poika selitti, ettei hän tunne
itseään kyllin voimakkaaksi Isabellan
rinnalle. Ja niin tälle rakkausromaanille
tuli surullinen loppu.
Ensi kerran kuuluisat Soqng sisarukset. Kiinan johlavimmät^
naiset, ovat kuvatut yhdessä ja se tapahtui hiljattain sodanaikai'
sessa pääkaupungissa Chungkingissä, He ovat: Rouva H,,M.K^ung,
Kiinan pääministerin vaimo, rouva Suojaisen, - Kiinan, ensittfptäisen
presidentin leski ja rouva Chiang Kaishek, Kiinan ylikenraalin ja
nykyisen johtajan vaifno.
i Jiampaansa
Erääseen Hamiltonin sairaalaan
Nainen haluaa olla
kaunis aina
-oOo-
Kirveistä kunniakuja
, Edith Gra^
^ääkämijaMiyamit^^
'«^^iö» leski Rochesterissä, Minn.,
^ ^^f^tuAnuEHkänm^
^^^^ lisäksi häneOä.on kasvaHUyttö
ottopoika. .
Yiime lauantaina vihittiin eräässä
Kentin (Engl.) maalaiskirkossa "fai^
mirenki-parooni" Sir John Fagge ja
palvelijatar Ivy Frier kristilliseen-avioliittoon.
Sulhasen ystävät, vapaat
palokuntalaiset, olivat tällöin
tehneet kirveistä komean kunniakujan,
josta onnellinen pari sai marssia
kirkosta ulos.
Sir John peri tittelin sedältään, joka
kuoli Marsfieldissä, Mass., viime
maaliskuussa, m»tta päätti sinnik-fcäästi,
että hän tulee jatkamaan
elämäänsä farmi työläisenä vastoin
arvon edelhntämiä tapoja.
oOo- -
Eng-lannissakin
metsäpaloja
Luulisi, että yhtenään tihkuvassa
Englannissa ei metsäpalo olisi mahdollinen.
Mutta toisin on asia. Viime
vuonnakin sattui Englannissa yli
tuhannen metsäpaloa, jotka vahingoittivat
2,000 eekkerin alaa metsää.
Joskus ovat tuhot suurempiakin.
^ g l a m i i n k i n metsä
vatke^^tkuivuudesta j a siellä samoin
kuin monissa muissa metsähoidolii-sesti
pitemmällä olevissa, maissa on
ryhdytty kulötoijuntaan vartiotor-n
i a i j a vakinaisen iniebistön j a kalus-tpn
3^pitämisellä.
työntyi viime viikolla nuori Aytonin Mrs. Barbara Häiden, Oaklandis-farmari
George Leibold ja selitti, että sa, Cal., vietti äskettäin 110:ttä syn-hän
oli nieUyt hampaansa. Aivan tymäpäiväänsä ja päivän kunniaksi
totta, ei huoli virnistellä. Hän oli meni hän beauty-parlorön ottamaan
eilettäin nukahtanut ja silloin se oli erityisen ei ainoastaan hiusten
tapahtunut — miten sitten lieneekin mutta kasvojen kaunistuksen,
tapahtunut. Kokonaista neljä ham- "Tämä nykyinen maailma, sotaa
masta käsittävä silta on mennyt kur- lukuunottamatta, on mukavampi
kusta alas ja siellä se nyt jomottaa, asuttavaksi kuin entinen, jossa ih-
Ryhdyttiin koneiden kanssa tar- olla vanha ^ ja ruma, jos
kastelemaan ja totta se oli: suine
ruokatorveen, mahalaukun lähettyville
oli hammassilta pysähtjmyt, i l mankos
se jomotti. Pelastukseksi
Leibold kuitenkin tuli ja ehkäpä nyt
muistaa olla petollisten hammastensa
kanssa: vähän varoillaan.
ei ollut nuori ja kaunis —- n)rt on
toisin", puheli Mrs. Häiden hymyillen.
•.
/ . : ' o6o ' ' [:. ' '
Nerokas hullu
-oOo-
Veren tyrehdyttäjä
Eräässä Lontoon mielisairaalassa
on saatu pätevä todistus siitä, miten
läheisiä hulluus ja nerous ovat. Siellä
hoidetaan erästä mielisairasta
— — naista, joka siellä ollessaan on kir-
Fysiologisen kemian tutkija W. H . joittanut kokoelman kaunokirjallisia
Seegers sekä patologit E . D. Warner, - kertomuksia. Ne ovat tavattoman
K. M . Brinkhous ja H . P. Smith nerokkaisuuden tuotteita ja häm-
Iowan valtion yliopistosta ovat mästyttävät lukijaa, joten tuossa to-
"Science"-lehdessä-ilmoittaneet vai- teutuu sanonta; suurin hulluus on
mistaneensa keinollisesti entsyymiä, suurin viisaus.
joka aiheuttaa luonnollisen veren On kuitenkin, huomattava, että
hyytymisen.' Tehdessään leikkauksia tämä tapaus on poikkeus. Mielisai-eläinten
maksoissa, luissa ja aivoissa raaloissa on sentään enimmäkseen
he käyttivät suihkuttajaa, jolla le- kujaan olleet kuinka viisaita ja ne-vittivät
leikkaushaavoihin verenty- mielisairaita, vaikkapa he olisivat al-rehdyttäjäänsä.
Se tukkesi veren- rojakin —^ ja toiset heistä paranee,
.vuodon 5—-10 suunnissa. Yksi seik- toiset ei.
lia ehkäisee kuitenkin vielä sen käyt- T \ oOo———
töä ihmisissä. Kaijat eivät ole vie- ^ U R O P A N ensimmäinen sahkdva«
lä saaneet: hyydyttäjäansa steriliksi laistuslaitos rakennettiin Suomessa,
menettämättä samalla sen tehoa. N i i n Finlaysonin puuvillatehtaalle Tampe-pian
kuin tämä vaikeus voitetaan, reellä v, 1882.
tullaan uutta vCTenhyjGdyttäjaafco- - ' =—oOo—-—:—
keOemaan.verenvuototautia poteviin . ALGEBRAN «isä^' on Dio^tus
ihmisiin. Aldcsandrialainea (noin 550 j. Kr.)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 18, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-05-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400518 |
Description
| Title | 1940-05-18-01 |
| OCR text | p E R U S T E T T U Canadan suomalaisten viikkolehti oVu N N A 1 9 3 6 No, 20 — V \aiosikerta LAUANTAINA, T O U K O K U U N ^ PÄIVÄNÄ 1940 iheVOSia Grand Voimakas rakkaus Arizonalaineh karjankasvattaja Les Clayton on sanpmaiehdiile selostanut, että Grand Cänyonin luok-sepääsemältörnissä . rötkolaaksoiss raeltelee lauma kääjpiöhevosia. Hän on omin silmin nähnyt kaksi sieltä pyydystettyä hevosta insinööri Jack Tookerilla. Toinen näistä, tamma, oli 30 tuurnaä^korkea ja painoi alle 90 paunan ja toinen, ori, ^jäinoi ainoastaan noin 20 paunaa. Insinööri Tooker oli kertonut, että hän erään intiaanin kanssa oU väkipyörien ja nuorien avulla, laiskeutunut erääseen Columbia-joen lähettyvillä olevaan huimaan rotkoon ja tavannut siellä suuren lauman; "noin 50 : ^ppaletta häitä,; kääpiöheypsia, joista ie onnistuivat pyydystämään ja ylös hinaamaan nämä kaksi. Eräät m^^^ . siihen, että iiämä^ h^yxJsiBt' oyat siellä .eläneet ^nuo^sjaipja^ i i w sjyksi siihen^ että: ifte ö y a t ^ i^ niä, arvelee Clajrton^.^^^^ . doi lisäksi ne^jiBnft Jkarut laitumet ja aiikarät elämänehdlöt, joissa; nämä eläimet joutuvat sieUä r olemaan. Luultavasti ne alkujaan ovatkin olleet normaalikokoisia heVosia, vasta pitkien aikojen kuluessa kääpiöity- • ' neet. . ' ' ^- / " " , .-• • oÖo •• ÄÄNIAALLON etehepiisnopeus i l - / massa (jäätymispisteen lämmössä) on 331 metriä sekunnissa; vedessä 1,435 metriä sekunnisisä ja raudassa 5,000 metriä sekunnissa. Meksikon pääkaupungissa rakastui eräs 16-vuotias tyttö, Isabella, samanikäiseen nuorukaiseen, Fernan-doon. Tytön rakkaus oli tavattoman rajua ja hän ilmoitti vanhemmilleen tahtovansa heti päästä naimisiin, mutta hänen vanhempansa olivat vastaan, jolloin tyttö uhkasi hypätä katolta alas. Isä ja äiti vain naureskelivat, sillä talo oli aika korkea, mutta Isabella ryhtyi sanoista tekoihin. "Naimisiin tai kuolemaani Teillä on vielä kymmenen minuuttia aikaal" huusi tyttö ja juoksi ullakon kautta katolle, sulkien oven jälkeensä. Vanhemmat riensivät kadulle ja näkivät Isabejlan istuvan jalkojaan heilutellen räystäällä kello kädessään. "Yhdeksän minuuttia! . . . Kahdekr san minuuttia!" laski Isabella. Isä heltyi, mutta äiti oli yhä topakkana: "Kpetappas! Vai naimisiin!" Lähellä Pleya palokunta hä-lyytettiin paikalle ja he levittivät nopeasti vastaanottoverkon, "Kymmenen minuuttia!" kuului Isabellan ääni, ja hän heittäytyi hervottomana alas, pudoten palopurjeelle. Hänen rohkeutensa teki vanhempiin sen vaikutuksen, että he myöntyivät avioliittoaikeeseen, mutta se teki myöskin Fernandoon vaikutukr sensa. Poika selitti, ettei hän tunne itseään kyllin voimakkaaksi Isabellan rinnalle. Ja niin tälle rakkausromaanille tuli surullinen loppu. Ensi kerran kuuluisat Soqng sisarukset. Kiinan johlavimmät^ naiset, ovat kuvatut yhdessä ja se tapahtui hiljattain sodanaikai' sessa pääkaupungissa Chungkingissä, He ovat: Rouva H,,M.K^ung, Kiinan pääministerin vaimo, rouva Suojaisen, - Kiinan, ensittfptäisen presidentin leski ja rouva Chiang Kaishek, Kiinan ylikenraalin ja nykyisen johtajan vaifno. i Jiampaansa Erääseen Hamiltonin sairaalaan Nainen haluaa olla kaunis aina -oOo- Kirveistä kunniakuja , Edith Gra^ ^ääkämijaMiyamit^^ '«^^iö» leski Rochesterissä, Minn., ^ ^^f^tuAnuEHkänm^ ^^^^ lisäksi häneOä.on kasvaHUyttö ottopoika. . Yiime lauantaina vihittiin eräässä Kentin (Engl.) maalaiskirkossa "fai^ mirenki-parooni" Sir John Fagge ja palvelijatar Ivy Frier kristilliseen-avioliittoon. Sulhasen ystävät, vapaat palokuntalaiset, olivat tällöin tehneet kirveistä komean kunniakujan, josta onnellinen pari sai marssia kirkosta ulos. Sir John peri tittelin sedältään, joka kuoli Marsfieldissä, Mass., viime maaliskuussa, m»tta päätti sinnik-fcäästi, että hän tulee jatkamaan elämäänsä farmi työläisenä vastoin arvon edelhntämiä tapoja. oOo- - Eng-lannissakin metsäpaloja Luulisi, että yhtenään tihkuvassa Englannissa ei metsäpalo olisi mahdollinen. Mutta toisin on asia. Viime vuonnakin sattui Englannissa yli tuhannen metsäpaloa, jotka vahingoittivat 2,000 eekkerin alaa metsää. Joskus ovat tuhot suurempiakin. ^ g l a m i i n k i n metsä vatke^^tkuivuudesta j a siellä samoin kuin monissa muissa metsähoidolii-sesti pitemmällä olevissa, maissa on ryhdytty kulötoijuntaan vartiotor-n i a i j a vakinaisen iniebistön j a kalus-tpn 3^pitämisellä. työntyi viime viikolla nuori Aytonin Mrs. Barbara Häiden, Oaklandis-farmari George Leibold ja selitti, että sa, Cal., vietti äskettäin 110:ttä syn-hän oli nieUyt hampaansa. Aivan tymäpäiväänsä ja päivän kunniaksi totta, ei huoli virnistellä. Hän oli meni hän beauty-parlorön ottamaan eilettäin nukahtanut ja silloin se oli erityisen ei ainoastaan hiusten tapahtunut — miten sitten lieneekin mutta kasvojen kaunistuksen, tapahtunut. Kokonaista neljä ham- "Tämä nykyinen maailma, sotaa masta käsittävä silta on mennyt kur- lukuunottamatta, on mukavampi kusta alas ja siellä se nyt jomottaa, asuttavaksi kuin entinen, jossa ih- Ryhdyttiin koneiden kanssa tar- olla vanha ^ ja ruma, jos kastelemaan ja totta se oli: suine ruokatorveen, mahalaukun lähettyville oli hammassilta pysähtjmyt, i l mankos se jomotti. Pelastukseksi Leibold kuitenkin tuli ja ehkäpä nyt muistaa olla petollisten hammastensa kanssa: vähän varoillaan. ei ollut nuori ja kaunis —- n)rt on toisin", puheli Mrs. Häiden hymyillen. •. / . : ' o6o ' ' [:. ' ' Nerokas hullu -oOo- Veren tyrehdyttäjä Eräässä Lontoon mielisairaalassa on saatu pätevä todistus siitä, miten läheisiä hulluus ja nerous ovat. Siellä hoidetaan erästä mielisairasta — — naista, joka siellä ollessaan on kir- Fysiologisen kemian tutkija W. H . joittanut kokoelman kaunokirjallisia Seegers sekä patologit E . D. Warner, - kertomuksia. Ne ovat tavattoman K. M . Brinkhous ja H . P. Smith nerokkaisuuden tuotteita ja häm- Iowan valtion yliopistosta ovat mästyttävät lukijaa, joten tuossa to- "Science"-lehdessä-ilmoittaneet vai- teutuu sanonta; suurin hulluus on mistaneensa keinollisesti entsyymiä, suurin viisaus. joka aiheuttaa luonnollisen veren On kuitenkin, huomattava, että hyytymisen.' Tehdessään leikkauksia tämä tapaus on poikkeus. Mielisai-eläinten maksoissa, luissa ja aivoissa raaloissa on sentään enimmäkseen he käyttivät suihkuttajaa, jolla le- kujaan olleet kuinka viisaita ja ne-vittivät leikkaushaavoihin verenty- mielisairaita, vaikkapa he olisivat al-rehdyttäjäänsä. Se tukkesi veren- rojakin —^ ja toiset heistä paranee, .vuodon 5—-10 suunnissa. Yksi seik- toiset ei. lia ehkäisee kuitenkin vielä sen käyt- T \ oOo——— töä ihmisissä. Kaijat eivät ole vie- ^ U R O P A N ensimmäinen sahkdva« lä saaneet: hyydyttäjäansa steriliksi laistuslaitos rakennettiin Suomessa, menettämättä samalla sen tehoa. N i i n Finlaysonin puuvillatehtaalle Tampe-pian kuin tämä vaikeus voitetaan, reellä v, 1882. tullaan uutta vCTenhyjGdyttäjaafco- - ' =—oOo—-—:— keOemaan.verenvuototautia poteviin . ALGEBRAN «isä^' on Dio^tus ihmisiin. Aldcsandrialainea (noin 550 j. Kr.) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-05-18-01
