Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 6, 1950

              KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
.Vo. 18 _ XV VUOSIKERTA LAUAXTAIXA. TOUKOKUUX 6 PÄIVÄNÄ, 1950
( I
Torontolainen mrs. Dorothy Meredith on perustanut keskuksen, jossa iäkkäät ihmiset saavat vahnistaa
taiteellisia esineitä, joita känen tyttärensä pitää käsissään. Mrs. Meredith myy näitä kotivalmisteita
Prosenttikqupqlla niiden valmisiajieh määräämällä hinnalla.
'h.
'Sairaudet raivoavat
Eräs armeijan lääkäri on todennut,
9"^chinista Man. noin 500 mailin
päässä pohjoiseen olevalla eskimoäsu-tukseUa
on sairautta ja nälänhätää by-
^ faajassa mittakaavassa. Useita kuo­lemantapauksia
on jo .sattukut tautien
•^'urauksenä mainitulla asutuksella.
, ^^mojen keskuudessa tekee tubsr-
^uloosi myöskin tuhoaan. Vitamiiiiipi-
^isten ruokien puute' öh aiheuttanut
^ että heidän keskuudessaan ovat sil-
25a- ja ihotaudit hyvin yleisiä.
siviilioiiMiiaii .
^'«folkin herttua — Britannian yksi
jomatuimpia aatelissukujen edustajis-on
ilmoittanut anovansa lupakirjaa
2da avata gasolinin myyntiaseman iä-
-^rundel-Iinnaansa.
^ hionet aristokraatit ovat joutuneet
/^»•^•autumaan sivuhomniiin voidakseen
,^baa veronsa ja .suurten-linnojensa
: "»Klannijkset, sanotaan Lontoosta' tul-
^^öa tiedossa.
Pieni, mutta edistysvä ^
osiiiistiikkiiliiJke , "
Vancouverin osuustukkuliike, jon­ka
öimi on Co-operative WholesaIe
Society, edistyi viime vuonna hyvin. Jä­senistön
vuosikokoukselle, joka pidet­tiin
maaliskuun lopulla, esitetyt tilira-portit
osoittavat, että liikevaihto v. 1949
aikana l i e n t y i 54 prosentilla. Koko­naisliikevaihto
oli $335,790. Puhdasta
ylijäämää liikeloimiimasta oli jäänyt
$10,536 ja sen lisäksiiOli tukkuliikkeellä
ollut muita tuloja noin $12,300.
Viime vuoden aikana liittyi tekusliik-keeseen
neljä uutta osuuskauppaa ja jä­senmäärä
oli vuoden lopussa 69. Osuus-tukkuliike
on ostanut kaiken sen tava­ran,
mitä se jäsenliikkeilleen välittää;
osuustoiminnallisista yhtymistä, m. m.
kaiken viljan ja viljatuotteet Vehnäpoo-lin
myllystä, joka on Saskatoonis^.
Yhtenä tärkeänä kys^ntnyksenä ctöuus-tukkuliikkeen
kokouksessa oli käyttöva­rojen
lisääminen. Mutta osuuskunta ei
lisää käjrttövaroja velkapääomalla, vaan
se kehoittaa jäsenliikkeitään sijoitta­maan
. .enemmän varoja tukkuliikkeen
osuiispääoniaaii-
Pahanoiiiieii vapiiii|iälvä
."varkaalla
Vapunpäivä oli erittäin huonon onnen
päi^^ä-John 'Guenard-nimiseOe miekko­selle
New Yorkissa.
_Eräs poliisi tapasi Jussin tulevan
eräästä lihakaupasta illalla myöhään,
joDoin kaupat olivat jo kiinni, kainalos­saan
iso laatikko. Poliisi ryhtyi kuulus­telemaan
Jussia, mutta tämä, joka on
entinen'nyrkkeilijä, rupesi käyttämään
n5Tkkejään ja pääsi karkuun.
Poliisi: ampui Jussia vasempaan jal­kaan;
mutta tämä. vain juoksi. Hän kii­pesi
12 jalkaa korkean aidan päälle, me­netti
tasapainonsa ja putosi syvään
monttuun, jolloin hänen oikea jalkansa
katkesi. Hänen kantamansa laatikko
meni rikki Ja siellä oli $37.75 hopeara­haa,
jonka poliisi sanoo Jcissin %'a'rasta-neea
lihakaupasta. Kun hänet oli saatu
sairaalaan, ryhtyivät poliisit tutkimaan
asiaa ja havaitsivat, että Jussi,oli et­sintäkuulutettu,
joka on rikkonut ehdon­alaista,
vapauttaan, ollessaan vankilasta
impaana entisistä varkauksistaan. -
mm if M
i
a
ei o.
0 1
o
o
o
o
'% e
o0
1
0
1
o
o
o
o
o
»»»«tmi(w»mj m sat o
. I 2 3 4 S S
1 a S-1® 1112 13
141S1S1TIS19 2Ö
2 1 2 2 2 3 M » 2 € »
e»
o
Nimipäiviä
7—SönaoBtai Helmi
S—M*»aasital ^ Heino
9--Tlistat Timo
10—Keskiviikk® ; Aino, AimlkM
11— ^Torstai O^mo
13—.Perjantai', Lofcta
IS—lÄuaatml Kukka
o
Q
O
O
©
o
o
Keksintöjen historiasta tiedänmie,
miten monet huomattavia keksintöjä
tehneet miehet ovat itse kuolleet puut-
- teessä ja- kurjuudessa. Sen sijaan ovat
monet pikkukeksinlöjen tekijät kyenneet
luomaan itselleen omaisuuksia. Tällai­sia
esimerkkejä on runsaasti. Niinpä
eräs amerikkalainen, joka sai patentin
parannetulle hansikkaansulkimelle, an­saitsi
keksinnöllään ^4 milj. dollaria.
Eräs toinen mies, joka keksi nykyiset
kaulunksennappimuodot, tienasi vuosit­tain
40,000 dollaria. Eräs sattumalta
tehty pullonkorkkimalli on edelleenkin
keksijälleen rikkaudenlähteenä.
Vanhemmilta ajoilta on kerrottava,
että silloin, kun naiset vielä solmivat
pitkän tukkansa nutturalle ja käyttivät
liiusneuloja, eräs mies kyllästyi vaimon­sa
alituiseen tuskittelimn, kun sileät neu­lat
eivät pysyneet tukassa, vaan tippui­vat
pois. Hän keksi silloin tehdä neulat
aaltomaisiksi, sai sille patentin ja ansait­si
omaisuuden.
Naisen tukka aiheutti seuraavankin
keksinnön. Elsassilainen Heilmann kat­seli
eräänä päivänä, miten hänen tyttä­rensä
kampasi pitkää tukkaansa ja ha­roi
sitä sormin. Heilmann, joka toimi
kudonta-alalla, sai siitä idean ja rakensi
kampalankakoneen, mikä hänestä teki
upporikkaan.
Sanotaan, että hätä , on keksintöjen
äiti. Ainakin tämä pätee oxfordilaisen
ylioppilaan William Leen tiimalta. Kes­ken
opintojaan hän oli mennyt naimi­siin,
jolloin professorit eväsivät hänen
stipendinsä, niin että opinnot keskeytyi­vät
kokonaan. Leen epätoivoinen tila he­rätti
hänen uinuvan lahjakkuutensa.
Hän oli seurannut vaimonsa työlästä su-kankudontaa,
sai aatteen, ja rakensi ku­tomakoneen.
Se tuotti hänelle (mainet­ta
ja rikkautta, kun taas niiden rankai-suintoisten
professorien nimet ovat jää*
neet unholaan.
Ammatm määrääiiiliieit
^otti' Iiijille' ^ ,
/ Thailandin hallituksella oli äskettäfa*
vaikea proble^i ratkaista'vai]aan. K y ­symys
oli nimittäin siitä, etfö kuinka
kuningas Phumiphon Aduidet allekir­joittaa
naimarekisterin. Kiinitigas aikoo
mennä naimisiin eösi kuussa ja hänen»
on myöskin allekirjoitettava naimare-kisteri
samoin kuin muidenkin siami­laisten.
Jotkut hallituksen viranomaiset
halusivat, että hän merkitsee ammatik­seen
_ rekisterissä ''kuningas" ja toiset.,
halusivat yksinkertaisesti hänen alle­kirjoittavan
niniensä ja ammatikÄea
"hallituksen virkamies".
Lopulta — luonnollisesti pitkän poh­dinnan
jälkeen päästiin yksimielisyyteen
Ja' kuningas kirjoittaa ammatikseen
**maan hallitsija''.