1953-05-02-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 18 VoL. XVIII vuosikerta lauantaina, toukokuun 2 päivänä. 1953 Hyvää tuuria on erittäin monenlaista \Maailmankaikkeuden kauneimmalla tytöllä", Armi Kuuselalla oli Manilassa liian hyvä ihailijatuuri. Lentokentälle oli keräytynyt nelituha*ntinen joukko, pääasiassa kuumaverisiä etelän miehiä, jotka ilmaisivat Armilte ihastustaan, kolhimalla hänet sinelmille. Eipä ihme. että Miss Universumilta pääsi itku ennenkuin poliisi pääsi hätään ja pelasti hänet liian railakasotteisten ihaili-jainsa kynsistä. Pahat puolet sitä on kaikella, niinkuin ylenmääräisellä kauneudellakin. Hyvää tuuria oli myöskin Simolasta kotoisin olevalla Jaakko Monosella, vaikka han ei valinnutkaan kaikkein turvallisinta lepopaikkaa itselleen, koska ehkä enemmän kuin tarpeeksi vink-kelivettä nauttineean astahti alas moottorivaunusta Hytin asemalla ja nukahti, radalle. Erehdyksensä l^n huomasi, vasta silloin, kun Lappeenrannasta tule- \'an tavarajunan veturi kulki hänen ylitseen. Veturinkuljettaja, kuuli ankaraa kiljumista, joka ei kuulunut tavanomaisiin veturiääniin ja pysäytettyään koneensa ja alettuaan etsiä äänen aiheuttajaa, havaitsi hän, että Jaakkohan se oli joka kiljui, sillä hän oli tarrautunut veturin alusrautoihin. Kilometrin verran oli mies seurannut veturin mukana, missä kyydissä häneltä menivät kengät, mutta henki ja ter\eys .säilyivät, mikä on enemmän liuin ihmeellistä, tai sitten n.s. humalaisen tuuria. Nainen sai 400 ruusua, aika nätti kimppu Egyptin entinen kuningas Faruk osoittautui siksi tuntemattomaksi ihailijaksi, joka lähetti 400 punaista^ruusua amerikkalaiselle Linda White-nimiselle näyttelijättärelle, joka esiintyy :Malib-- ran teatterissa Venetsiassa. Tämä valtavan suuri ruusukimppu, jonka mukana ei ollut minkäänlaista.ko/Llii, ojennettiin Bostonissa syntyneelle kaunottarelle, kun hän kumarsi yleisölle mu-siikkire\ y\n päätyttyä. Kun miss AVhitelta kysyttiin tietääkö hän. kuka tällainen suurenmoinen ruusukimpun lähettäjä on, vastasi hän, että hän ar\elee ihailijan olevan Egyptin entisen kuninkaan. Farukin. Kun miss \Vhite esiintyi jokin aika sitten Roomassa, tapasi hän usein Farukin, jo^a kerran lähetti hänelle 400 ruusua. Inhalla sitä sakot »maksetaan Atlantassa, Georgian valtiossa joutui saksi miestä kiikkiin luvattomien arpa- "i^Pujen myynnistä. Tuomari mätkäisi f^iehille 1.000 dollarin sakon kummalle- ^, ., Miehet p>Tsivät vähän aikaa, voi- ^^^^n hankkia rahat ^n-önt\ikin. ja tuomari ^^iiehet lähtivät oikeu^huoneesta ja Mitä naiset sanovat tämän vuoden hattumuodista? |[~~ Onneksi ei tämä kai ole aivan virallinen muoti, vaan §^ Toronton pdäsiäisparaatissa nähty noin vain leikkis-päällä kannettu hattu o o o o o 0 1 . . . . . I 2 3 4 5 6 7 a 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 - - - - - • o o NIMIPÄIVIÄ O' l o o 3— Sunnuntai - Outi 4—Maanantai Huusu 5— Tiistai Maini Ylermi . Helmi Hefno e-^Keskiviikko 7— Torstai 8—PerMntai 9— Lauantai Timo Intiaanipäällikkö haluaa lentokonekyydin Squamish-intiaaniheimon päällikkö Mathias Joe sanoi Vancouverissa, että Canadan ilmavoimien tulisi asettaa lentokone ''vähintään pommiltajakone** hänen käyttöönsä, että hän voisi matkustaa arvoaan vastaavalla tavalla Englantiin kruunajaisiin ensi keslinä. Hän sanoo laskeneensa, että matka ja kustannukset tulisivat maksamaan noin 2.000 dollaria, josta hänellä on säästettynä osa. •Minun asemani brittiläisessä valtakunnassa oikeuttaa minun matkustamaan meren yli ainakin pommitu.sko-neessa", sanoo Joe ja lisää: "Minä tiedän, että kiuiingatar haluaa nähdä minut ja siinä tapauksessa minä en halua missään tapauksessa, että tässä matkassa on mitään lialpaa." Hänen huolenaan on nimittäin se, että hänellä täytyisi olla niin paljon varoja, että voisi esiintyä täydellisesti arvoaan vastaavalla tavalla. Vaimo saattoi miehen hermostuneeksi ^ Everett S. 0\vens, joka on toiminut ikkunanpesijänä eräässä liikkeessä ja siinä ominaisuudessa on joutunut kapuamaan hyA-inkin korkealle, vaati äskettäin avioeroa Bostonissa, sanoen vaimonsa tehneen hänet niin hermostuneeksi, ettei hän voi enää pestä yläkerroksien ikkunoita. Hän saikin eron. Owens selitti oikeudessa, että hänen ^•aimonsa oli kerran lyönyt häntä kengällä ja heitellyt häntä jatkuvasti padoilla ja pannuilla. Tästä hän oli tullut niin hermostuneeksi, ettei hänen esimiehensä sallinut hänen enää kiivetä pesemään ikkunoita ylemmissä kerroksissa. . "LAULU TULIPUNAISESTA KUKASTA SUDBURYN FINNISH-HAALILLA palasiv 'at tunnin päästä takaisin. Heillä 1^^^ isonlainen paperipussi, jossa oli 2,000 >öden dollarin seteliä. Viime supnuntai-iltana esitettiin Sud-buryn Finnish-haalilla vanha suomalainen näytelmä 'Xaulu tulipunaisesta kukasta"', jossa varsinkin muutamat esittäjät onnistuivat mainiosti. Parhaiten onnistuivat mielestämme Marget Johnston Pihlajanterttuna, Kaija Hoh-ter Hilsuna ja Eino Seppilä Jerminä. Pihlajantertun osa on erikoisen vaikea, sillä siinä täytyy tulkita niin monenlaisia tunteita. Marget tulkitsi ne mainiosti, näytti aivan, että hänellä ei ollut mitään vaivaa tulkinnassa ja roolinsa muistamisessa, vaan kaikki sujui hyvin luonnollisesti ja vakuuttavasti. Hilsun osa, vaikka se on lyhyt, on vaikea, sillä se on myöskin tunneosa. Kaija loi hyvin elävän ja uskottavan kuvan juuri sen tyj-pin naisesta, mitä hän esitti niin liikkeineen kuin eleineen-kin. Luihun Jermin osan tulkitsi Eino Seppilä niin hy\-in, että tuskin tuosta pienestä osasta juuri enempää saa irti. Olavin osassa, jota esitti Eino Nordberg, ei oikein tullut esiin se'reippaus eikä itsevarmuus, mitä mielestämme osan esitys vaatisi. Tämä ei luonnollisesti ole Einon syy, sillä hän teki parhaansa osassa, mikä ei ollut hänen tyyp-piään vastaava. Xiin pitkän roolin lukeminen ja muistaminen on suuri työ. Laulut onnistuivat melko hyvin. Kyllin osalla esiintyi Rauha Mäki, joka samalla ohjasi näytelmän. Hänen esityksessää oli varmuutta, joskin tunteellisuus varsinkin viimeisen edellisessä näytöksessä olisi saanut mielestämme Ilmetä voimakkaammin. Tämä oli muuten ensimmäinen Rauhan ohjaama näytelmä. Moision isännän osan tulkitsi Emil Johnson melko onnistuneesti, mutta vähän enemmän karskiutta ei olisi ollut haitaksi. Muilla pienenmiillä osilla esiintyivät IVIies haluaa muuttaa nimensä joulupukiksi Muuan alaskalainen mies, Robert Lee Chesser, on anonut liittovaltion oikeudessa nimensä muuttamista ja hän haluaa nimekseen Santa Claus. Chesser asuu pohjoisnavalla Alaskassa, 14 mailin päässä etelään Fairbank-sista. Anomuksessaan hän .sanoo haluavansa muuttaa nimensä joulupukiksi "rahallisista ja liikesyistä". Eini Salminen, Laila Vauhkonen, Myr-na Mäki, Raili Johnson hyvin edukseen. Jorma Palomäki näkyi potevan roolin muistamattomuutta. Joukkokohtaukset, varsinkin ensimmäisessä näytöksessä, eivät olleet oikein sulavia, sillä, niissä oli jotain kankeaa. Tukkilaisten reippaudessa olisi ollut vähän toivomisen varaa. Tyttöjen kansallispuvut olivat hyvin kauniit. Näytelmän monet laulut säesti Helen Grenon. \1eisöä oli huonosta ilmasta huoli* matta keräytynyt sali täyteen ja monen täytyi tyytyä seisomalippuunkin.—JWS m. '•H
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 2, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1953-05-02 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki530502 |
Description
Title | 1953-05-02-01 |
OCR text | KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No. 18 VoL. XVIII vuosikerta lauantaina, toukokuun 2 päivänä. 1953 Hyvää tuuria on erittäin monenlaista \Maailmankaikkeuden kauneimmalla tytöllä", Armi Kuuselalla oli Manilassa liian hyvä ihailijatuuri. Lentokentälle oli keräytynyt nelituha*ntinen joukko, pääasiassa kuumaverisiä etelän miehiä, jotka ilmaisivat Armilte ihastustaan, kolhimalla hänet sinelmille. Eipä ihme. että Miss Universumilta pääsi itku ennenkuin poliisi pääsi hätään ja pelasti hänet liian railakasotteisten ihaili-jainsa kynsistä. Pahat puolet sitä on kaikella, niinkuin ylenmääräisellä kauneudellakin. Hyvää tuuria oli myöskin Simolasta kotoisin olevalla Jaakko Monosella, vaikka han ei valinnutkaan kaikkein turvallisinta lepopaikkaa itselleen, koska ehkä enemmän kuin tarpeeksi vink-kelivettä nauttineean astahti alas moottorivaunusta Hytin asemalla ja nukahti, radalle. Erehdyksensä l^n huomasi, vasta silloin, kun Lappeenrannasta tule- \'an tavarajunan veturi kulki hänen ylitseen. Veturinkuljettaja, kuuli ankaraa kiljumista, joka ei kuulunut tavanomaisiin veturiääniin ja pysäytettyään koneensa ja alettuaan etsiä äänen aiheuttajaa, havaitsi hän, että Jaakkohan se oli joka kiljui, sillä hän oli tarrautunut veturin alusrautoihin. Kilometrin verran oli mies seurannut veturin mukana, missä kyydissä häneltä menivät kengät, mutta henki ja ter\eys .säilyivät, mikä on enemmän liuin ihmeellistä, tai sitten n.s. humalaisen tuuria. Nainen sai 400 ruusua, aika nätti kimppu Egyptin entinen kuningas Faruk osoittautui siksi tuntemattomaksi ihailijaksi, joka lähetti 400 punaista^ruusua amerikkalaiselle Linda White-nimiselle näyttelijättärelle, joka esiintyy :Malib-- ran teatterissa Venetsiassa. Tämä valtavan suuri ruusukimppu, jonka mukana ei ollut minkäänlaista.ko/Llii, ojennettiin Bostonissa syntyneelle kaunottarelle, kun hän kumarsi yleisölle mu-siikkire\ y\n päätyttyä. Kun miss AVhitelta kysyttiin tietääkö hän. kuka tällainen suurenmoinen ruusukimpun lähettäjä on, vastasi hän, että hän ar\elee ihailijan olevan Egyptin entisen kuninkaan. Farukin. Kun miss \Vhite esiintyi jokin aika sitten Roomassa, tapasi hän usein Farukin, jo^a kerran lähetti hänelle 400 ruusua. Inhalla sitä sakot »maksetaan Atlantassa, Georgian valtiossa joutui saksi miestä kiikkiin luvattomien arpa- "i^Pujen myynnistä. Tuomari mätkäisi f^iehille 1.000 dollarin sakon kummalle- ^, ., Miehet p>Tsivät vähän aikaa, voi- ^^^^n hankkia rahat ^n-önt\ikin. ja tuomari ^^iiehet lähtivät oikeu^huoneesta ja Mitä naiset sanovat tämän vuoden hattumuodista? |[~~ Onneksi ei tämä kai ole aivan virallinen muoti, vaan §^ Toronton pdäsiäisparaatissa nähty noin vain leikkis-päällä kannettu hattu o o o o o 0 1 . . . . . I 2 3 4 5 6 7 a 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 - - - - - • o o NIMIPÄIVIÄ O' l o o 3— Sunnuntai - Outi 4—Maanantai Huusu 5— Tiistai Maini Ylermi . Helmi Hefno e-^Keskiviikko 7— Torstai 8—PerMntai 9— Lauantai Timo Intiaanipäällikkö haluaa lentokonekyydin Squamish-intiaaniheimon päällikkö Mathias Joe sanoi Vancouverissa, että Canadan ilmavoimien tulisi asettaa lentokone ''vähintään pommiltajakone** hänen käyttöönsä, että hän voisi matkustaa arvoaan vastaavalla tavalla Englantiin kruunajaisiin ensi keslinä. Hän sanoo laskeneensa, että matka ja kustannukset tulisivat maksamaan noin 2.000 dollaria, josta hänellä on säästettynä osa. •Minun asemani brittiläisessä valtakunnassa oikeuttaa minun matkustamaan meren yli ainakin pommitu.sko-neessa", sanoo Joe ja lisää: "Minä tiedän, että kiuiingatar haluaa nähdä minut ja siinä tapauksessa minä en halua missään tapauksessa, että tässä matkassa on mitään lialpaa." Hänen huolenaan on nimittäin se, että hänellä täytyisi olla niin paljon varoja, että voisi esiintyä täydellisesti arvoaan vastaavalla tavalla. Vaimo saattoi miehen hermostuneeksi ^ Everett S. 0\vens, joka on toiminut ikkunanpesijänä eräässä liikkeessä ja siinä ominaisuudessa on joutunut kapuamaan hyA-inkin korkealle, vaati äskettäin avioeroa Bostonissa, sanoen vaimonsa tehneen hänet niin hermostuneeksi, ettei hän voi enää pestä yläkerroksien ikkunoita. Hän saikin eron. Owens selitti oikeudessa, että hänen ^•aimonsa oli kerran lyönyt häntä kengällä ja heitellyt häntä jatkuvasti padoilla ja pannuilla. Tästä hän oli tullut niin hermostuneeksi, ettei hänen esimiehensä sallinut hänen enää kiivetä pesemään ikkunoita ylemmissä kerroksissa. . "LAULU TULIPUNAISESTA KUKASTA SUDBURYN FINNISH-HAALILLA palasiv 'at tunnin päästä takaisin. Heillä 1^^^ isonlainen paperipussi, jossa oli 2,000 >öden dollarin seteliä. Viime supnuntai-iltana esitettiin Sud-buryn Finnish-haalilla vanha suomalainen näytelmä 'Xaulu tulipunaisesta kukasta"', jossa varsinkin muutamat esittäjät onnistuivat mainiosti. Parhaiten onnistuivat mielestämme Marget Johnston Pihlajanterttuna, Kaija Hoh-ter Hilsuna ja Eino Seppilä Jerminä. Pihlajantertun osa on erikoisen vaikea, sillä siinä täytyy tulkita niin monenlaisia tunteita. Marget tulkitsi ne mainiosti, näytti aivan, että hänellä ei ollut mitään vaivaa tulkinnassa ja roolinsa muistamisessa, vaan kaikki sujui hyvin luonnollisesti ja vakuuttavasti. Hilsun osa, vaikka se on lyhyt, on vaikea, sillä se on myöskin tunneosa. Kaija loi hyvin elävän ja uskottavan kuvan juuri sen tyj-pin naisesta, mitä hän esitti niin liikkeineen kuin eleineen-kin. Luihun Jermin osan tulkitsi Eino Seppilä niin hy\-in, että tuskin tuosta pienestä osasta juuri enempää saa irti. Olavin osassa, jota esitti Eino Nordberg, ei oikein tullut esiin se'reippaus eikä itsevarmuus, mitä mielestämme osan esitys vaatisi. Tämä ei luonnollisesti ole Einon syy, sillä hän teki parhaansa osassa, mikä ei ollut hänen tyyp-piään vastaava. Xiin pitkän roolin lukeminen ja muistaminen on suuri työ. Laulut onnistuivat melko hyvin. Kyllin osalla esiintyi Rauha Mäki, joka samalla ohjasi näytelmän. Hänen esityksessää oli varmuutta, joskin tunteellisuus varsinkin viimeisen edellisessä näytöksessä olisi saanut mielestämme Ilmetä voimakkaammin. Tämä oli muuten ensimmäinen Rauhan ohjaama näytelmä. Moision isännän osan tulkitsi Emil Johnson melko onnistuneesti, mutta vähän enemmän karskiutta ei olisi ollut haitaksi. Muilla pienenmiillä osilla esiintyivät IVIies haluaa muuttaa nimensä joulupukiksi Muuan alaskalainen mies, Robert Lee Chesser, on anonut liittovaltion oikeudessa nimensä muuttamista ja hän haluaa nimekseen Santa Claus. Chesser asuu pohjoisnavalla Alaskassa, 14 mailin päässä etelään Fairbank-sista. Anomuksessaan hän .sanoo haluavansa muuttaa nimensä joulupukiksi "rahallisista ja liikesyistä". Eini Salminen, Laila Vauhkonen, Myr-na Mäki, Raili Johnson hyvin edukseen. Jorma Palomäki näkyi potevan roolin muistamattomuutta. Joukkokohtaukset, varsinkin ensimmäisessä näytöksessä, eivät olleet oikein sulavia, sillä, niissä oli jotain kankeaa. Tukkilaisten reippaudessa olisi ollut vähän toivomisen varaa. Tyttöjen kansallispuvut olivat hyvin kauniit. Näytelmän monet laulut säesti Helen Grenon. \1eisöä oli huonosta ilmasta huoli* matta keräytynyt sali täyteen ja monen täytyi tyytyä seisomalippuunkin.—JWS m. '•H |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-05-02-01