1952-11-29-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
s. KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI - • ^ L: 1--.'.'-: ' -- >.• is ^ 'VJ Ontarion perunasadok toisen palkinnon sai Dufferin-kauntin näyttelyssä Harold WUson ja myöskin ensimmäisen palkinnon laadussa. IVUsonin sato oli keskimäärin 699 bushelia eekkeriltä, Mrs. Wilson Wi kuorii palkinnon saaneita perunoita poikiensa Bertin ja Brucen katsellessa tyytyväisinä ja hymyilevinä Kuningas Fredrik Suuren testamentti Fredrik Suuren "poliittineh testamentti", joka toistaisek^si selvittämättö-mienr olosuhteiden vallitessa "katosi" Berliinin kaupunginarkistiosta sodan päättymisen jälkeeny on nyt löydetty Yhdysvalloista. Se ön luvattu toimittaa takaisin vanhaan paikkaansa. Testamentti, -joka:-käsittää 52^000 musteella hyvinsäiljnaeelle {^erille joitettua sanaa, on laadittu ranskaksi ja se valmistui v. 1752, jolloin kuningas Fredrik oli 40-™tias.- Testamentin, •valmistaminen kesti 4 vuotta ja se^ muistiinkirjoittaminen Skuiikaiitta. Testamentissa on kuningas Fredrikin tätä nykyä kuuluisa »vaalilause: *^u- »iökaana katson olevani kansi^ensim- °»äinen palvelija." Hän esittää njyöskin t^tamentissaan näkemyksiään sodan-syntiin, kruanunperiinykseen ja suhteisiin ulkovaltoihin nähden. "Venäjä « ole mikään Preussin-^apUipen^^sat noo hän muun muassa, "vaan se on vain sattuma, joka tekee isen Äyt meidän vi-aoUiseksemrae." ' PEKKA KINNARI: ESPANJAA MERIMIEHEN SILMIN •A ""Astalle listalle*^ Uutta lakia alkohöli^ieh "mustasta on ensi kerran sovellettu Itä-kun eräälle suurjuopölie mää- ^tbui porttikielto kaikkiin kotiseutun-jakoihin nähden ^^nionsa pioliisil- ^ tekemän ihnoituksm johdosta. Vai-valitti miehen juoneen kohnen vii- '^J' palkan ja vielä pantanneen perheen r"^tteet saadakseen enemmän ra- ^ viinaksiin, . : ItayaUan,^rtaäei?^^ TTAUKOAMATONTA lastaamista ja purkamista/ melua ja ihmisten mo-nenkaltaista sadattelua, töllistelyä ja vallaton.ta vilinää ön Marseillessa, kuten muissakin satamakaupungeissa vuorokaudet läpeeiisä- Harpiaakylkinen ruotsalainen hedel-mälaiva lepäilee siinä erääseen laituriin kiinnitettynä ja laivavahti, roteva bulgarialainen emigrantti tepastelee mahtipontisena käyntisillan lähettyvillä. -^Tähän laivaan, ajattelee suomalainen rahaton merimies . . . — No, sanoo bulgaari. — Yes, sanoin minä. — No-no, kiljaisi roteva olento jo tiukemmin ja oli valmis tarttumaan tuur geskelijaa kauluksesta. Maitta osuipa oikeaan aikaan paikalle laivan perämies, joka asiani kuultuaan takasi laivaan pääsyn. Miestä tarvittiin. ' Siihen päättyi harhailuni Ranskassa ja huomispäivä näki laivamme keinahtelevan jo Välimeren syvänsuiisillä aalloilla. Helteestä väsyneet springarit aamu voimistelivat laivamme ympärillä ja me tähystelimme vasemmalla kohoavia 'Baleaareja. 'Merimiesten tavan mukaan odotimme antaumuksella uutta satamaa: Cartagenaa Espanjassa. Millainen olisi Espanja? Pieniä kos-jo keväällä laki, mutta sitä ei ole sovellettu kä3^ntöön ennenkuin vasta nyt. Se merkitsee sitä, että parantumattomat juopot merkitään muistiin luetteloihin ja luettelot jaetaan kolmeen luokkaan alfla Hkköoiuäen laadun mukaan. ketuksia olin saanut jo aikaisemmin: Gibraltarissa olin hieroskellut kauppaa heidän kanssaan, Ceutassa, Espanjan ;Marokossa, olinmie myyneet toverini radion vastarintaliikkeen miehille jä joskus olin tavannut merellä höyryävän, likaisen espanjalaisen trampin kellertä-vine savupiipp^uineen. Mutta millaista olisi itse emämaassa, Suomea puolitoista kertaa suuremmassa maassa, jossa Francon fau täinen kuri ympäröi sen 27 miljoonaa'asukasta. Seuraava päivä tyydytti uteliaisuutta - Una peseta, senor! -Pst, peseta minulle, senor! -iLeipää, leipää lapsilleni! Katsokaa — niin nälkäinen . . . ! Tunsin palelevani. Heitähän oli kaikkialla. Kopeloin muutamia taskussani kiliseviä pesetoita. Mitäpä apua olisi muutamasta omistamastani lantista joukolle nälkäisiä ihmisiä! Espanja, tulisten senoritain ja rohkeiden matadorien Espanja, josta jokainen olemme lukeneet kiehtovia tarinoita, oli ympärilläni. Rääsyiset, työttömät ja lannistetut miehet kiertelivät katseessaan kovuutta, katkeruutta tai välinpitämättömyyttä. Särisevällä äänellä huutelivat vanhat vaimot kaupan kaikenlaista rihkamaa — keskenkasvuiset pojat tyrk3rtteltvät alaikäisiä sisariaan. Nuori äiti lepäsi puiston ruohikolla likaisen kalvakkaan lapsensa kanssa ja. toin^ii öjensf minulle' S M T W T F S I 2 3 4 5 0 7 8 9 10 II 12 13 14 IS 1« 17 18 19 20 21 22 23 24 25 20 27 23 • • • • 30 •». 31 •' • • • • *^ NIMIPÄIVIÄ 30—Sunnuntai Antti ^1—Maanantai . . . . . . . . . ... Oskari 2- <-TUatal . . « . . . . . . . . . . . . . Anelma 3- ~Ke8kiviikko Vellamd | 4—Tocstat Aira ; 5— perjantai SeUna | 6~^Lauantai . . . . . . . . . . . . . . . , <Nlllo i V ff-gJUUUUUUUUAJJLStiUUUUAIJ^ Helsingin iltalehtien etusivun uutisia Äskettäin julkaisivat Helsingin ilta» pährälehdet järkyttävän sensatiojutu» ja "Uusi Suomi" oikein etusivun pääuutisenaan. Juttu on seuraava ''Kaunis miss Ranska, Nicole Drouin, joka edustaa Ranskaa kauneuskilpailuissa Lontoossa, on viikon verran itsei». pintaiseseti kieltäytynyt istumasta. -"Valokuvaajati jotka ovat koettaneet-, saada hänet istumaan, jotta miss Droui-- nin^ kauniit jalat saataisiin kuvaan, ovat' saaneet vastaukseksi va in arvoituksellisen hymyn. Tämän vuoksi hän on aina saanut kuvissa seistä muiden takana, jotka istuvat sohvalla auliisti näytellen kauniita sääriään. , "Nyt on arvoitus saanut yhtä yksinkertaisen kuin inhimillisenkin selvityksen. Kaunis miss Nicole on näet i l moittanut, että häntä vaivaa tilapäinen vamma, jollaista voisi pikemminkin odottaa Ranskan ympäriajoon osallistuvilta pyöräilijöiltä kuin kauneuskunin-gattarelta. Hän on nimittäin saanut paiseen varsin hankalaan paikkaan. "On epävarmaa, voiko miss Ranska osallistua kauneuskilpailuihin perjantaina, sillä lääkärien ilmoituksen mukaan kuluu ainakin viikko, ennenkuin hän on jälleen kunnossa.;^' Kaikesta sitä tehdään lehtiin — ja itseään arvovaltaisina lehtinä pitäviin — johtava etusivun uutinen! "bombinoaan": ' — Leipää, senor — leipää, herra! Ja vuolaana virtaavasta sanatulvasta käsitin heidän tarkoituksensa: Tämä vaimo,, nuori, äiti, kauppasi itseään saadakseen ruokaa lapselleen! Merimiesvuosielii aikana olin tavannut itseään kaupittelevia naisia Lontoon Cityssä, Amsterdamin- kaduilla, kaikissa mahdollisissa satamissa, mutta ensimmäisen kerran tapasin naisen, joka olisi myynyt itsensä leipäpalasla rakkaittensa suuhun. Kaikkialla kulkijaan tarrautuvat, syvästä kurjuudesta puhuvat elämykset-tekivät mahdottomaksi löytää sitä huoletonta, kiehtovan salaperäisyyden Espanjaa, josta moni tänne tuleva on uneksinut. Lukumäärältään valtavampi raihnaisten kasvojen joukko piilotti taakseen huolettoman hymyri! Oli vielä aikaista, mutta uni ei malta matkalaiselle. Peräkannella tervehti minua Välimeren raikas aamu. Satamaa ympäröivien vuorten takaa, meren kirkkaan sinisestä sylistä kohosi auringon kehrä värittäen puuttomat jat alastomat vuorten rinteet. Läheisen puiston penkillä yötään viettänjrt ryy-syläinen ojenteli jäseniään Espanja heräili jälleen aamuun. Satama-alueen appelsiini- ja viini-rypälelaatikoiden muodostamien röykkiöiden ' välitse puikkelehdin; jälleea kaupungille. Iltaisin niin vilkkaiden V ^. r Jatkuu II. fliViaUn
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 29, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1952-11-29 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki521129 |
Description
Title | 1952-11-29-01 |
OCR text |
s.
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
- • ^ L: 1--.'.'-: ' -- >.•
is
^ 'VJ
Ontarion perunasadok toisen palkinnon sai Dufferin-kauntin näyttelyssä Harold WUson ja myöskin
ensimmäisen palkinnon laadussa. IVUsonin sato oli keskimäärin 699 bushelia eekkeriltä, Mrs. Wilson Wi
kuorii palkinnon saaneita perunoita poikiensa Bertin ja Brucen katsellessa tyytyväisinä ja hymyilevinä
Kuningas Fredrik Suuren
testamentti
Fredrik Suuren "poliittineh testamentti",
joka toistaisek^si selvittämättö-mienr
olosuhteiden vallitessa "katosi"
Berliinin kaupunginarkistiosta sodan
päättymisen jälkeeny on nyt löydetty
Yhdysvalloista. Se ön luvattu toimittaa
takaisin vanhaan paikkaansa.
Testamentti, -joka:-käsittää 52^000
musteella hyvinsäiljnaeelle {^erille
joitettua sanaa, on laadittu ranskaksi ja
se valmistui v. 1752, jolloin kuningas
Fredrik oli 40-™tias.- Testamentin,
•valmistaminen kesti 4 vuotta ja se^
muistiinkirjoittaminen Skuiikaiitta.
Testamentissa on kuningas Fredrikin
tätä nykyä kuuluisa »vaalilause: *^u-
»iökaana katson olevani kansi^ensim-
°»äinen palvelija." Hän esittää njyöskin
t^tamentissaan näkemyksiään sodan-syntiin,
kruanunperiinykseen ja suhteisiin
ulkovaltoihin nähden. "Venäjä
« ole mikään Preussin-^apUipen^^sat
noo hän muun muassa, "vaan se on vain
sattuma, joka tekee isen Äyt meidän vi-aoUiseksemrae."
'
PEKKA KINNARI:
ESPANJAA MERIMIEHEN SILMIN •A
""Astalle listalle*^
Uutta lakia alkohöli^ieh "mustasta
on ensi kerran sovellettu Itä-kun
eräälle suurjuopölie mää-
^tbui porttikielto kaikkiin kotiseutun-jakoihin
nähden ^^nionsa pioliisil-
^ tekemän ihnoituksm johdosta. Vai-valitti
miehen juoneen kohnen vii-
'^J' palkan ja vielä pantanneen perheen
r"^tteet saadakseen enemmän ra-
^ viinaksiin, .
: ItayaUan,^rtaäei?^^
TTAUKOAMATONTA lastaamista ja
purkamista/ melua ja ihmisten mo-nenkaltaista
sadattelua, töllistelyä ja
vallaton.ta vilinää ön Marseillessa, kuten
muissakin satamakaupungeissa vuorokaudet
läpeeiisä-
Harpiaakylkinen ruotsalainen hedel-mälaiva
lepäilee siinä erääseen laituriin
kiinnitettynä ja laivavahti, roteva bulgarialainen
emigrantti tepastelee mahtipontisena
käyntisillan lähettyvillä.
-^Tähän laivaan, ajattelee suomalainen
rahaton merimies . . .
— No, sanoo bulgaari.
— Yes, sanoin minä.
— No-no, kiljaisi roteva olento jo
tiukemmin ja oli valmis tarttumaan tuur
geskelijaa kauluksesta. Maitta osuipa
oikeaan aikaan paikalle laivan perämies,
joka asiani kuultuaan takasi laivaan
pääsyn. Miestä tarvittiin.
' Siihen päättyi harhailuni Ranskassa
ja huomispäivä näki laivamme keinahtelevan
jo Välimeren syvänsuiisillä aalloilla.
Helteestä väsyneet springarit
aamu voimistelivat laivamme ympärillä
ja me tähystelimme vasemmalla kohoavia
'Baleaareja. 'Merimiesten tavan mukaan
odotimme antaumuksella uutta
satamaa: Cartagenaa Espanjassa.
Millainen olisi Espanja? Pieniä kos-jo
keväällä laki, mutta sitä ei ole sovellettu
kä3^ntöön ennenkuin vasta nyt.
Se merkitsee sitä, että parantumattomat
juopot merkitään muistiin luetteloihin
ja luettelot jaetaan kolmeen luokkaan
alfla Hkköoiuäen laadun mukaan.
ketuksia olin saanut jo aikaisemmin:
Gibraltarissa olin hieroskellut kauppaa
heidän kanssaan, Ceutassa, Espanjan
;Marokossa, olinmie myyneet toverini
radion vastarintaliikkeen miehille jä joskus
olin tavannut merellä höyryävän,
likaisen espanjalaisen trampin kellertä-vine
savupiipp^uineen. Mutta millaista
olisi itse emämaassa, Suomea puolitoista
kertaa suuremmassa maassa, jossa
Francon fau täinen kuri ympäröi sen
27 miljoonaa'asukasta.
Seuraava päivä tyydytti uteliaisuutta
- Una peseta, senor!
-Pst, peseta minulle, senor!
-iLeipää, leipää lapsilleni! Katsokaa
— niin nälkäinen . . . !
Tunsin palelevani. Heitähän oli
kaikkialla. Kopeloin muutamia taskussani
kiliseviä pesetoita. Mitäpä apua
olisi muutamasta omistamastani lantista
joukolle nälkäisiä ihmisiä!
Espanja, tulisten senoritain ja rohkeiden
matadorien Espanja, josta jokainen
olemme lukeneet kiehtovia tarinoita,
oli ympärilläni. Rääsyiset, työttömät
ja lannistetut miehet kiertelivät
katseessaan kovuutta, katkeruutta tai
välinpitämättömyyttä. Särisevällä äänellä
huutelivat vanhat vaimot kaupan
kaikenlaista rihkamaa — keskenkasvuiset
pojat tyrk3rtteltvät alaikäisiä sisariaan.
Nuori äiti lepäsi puiston ruohikolla
likaisen kalvakkaan lapsensa kanssa ja.
toin^ii öjensf minulle'
S M T W T F S
I 2 3 4 5 0
7 8 9 10 II 12 13
14 IS 1« 17 18 19 20
21 22 23 24 25 20 27
23
• • • • 30
•».
31
•' •
• • • *^
NIMIPÄIVIÄ
30—Sunnuntai Antti
^1—Maanantai . . . . . . . . . ... Oskari
2- <-TUatal . . « . . . . . . . . . . . . . Anelma
3- ~Ke8kiviikko Vellamd |
4—Tocstat Aira ;
5— perjantai SeUna |
6~^Lauantai . . . . . . . . . . . . . . . , |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-11-29-01