Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 7, 1950

              KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
Xo. 1 — X V VUOSIKERTA LAUANTAINA, TAMMIKUUN 7 PÄIVÄNÄ, 1950
;SKHM0«<tm«3»THO HU SAT
^1 2.3 4 S 6 7
' S' S 10 1112 13 14
15 IS 17 IS 19 20 21
^ ^ 2 4 25-26 27 28
SO 31
Nimipäiviä
8—Simnuatai .Umo, Gunnar
S—Maasiaiilai Veli, Veikko
10— Tiistai Nyjri-ikki
11— ^KesMviildio .......Kari, Os\vaM
12—Torstai Toini
13—Perjantai .Nuutti, Knut
14— ^Lauantai Sakai-i. Feliks c
Uusi jatkokertomus
aikaa tässä niimerossa ,
Tässä numerossa alkaa uusi jatkoker­tomuksemme
"Suotorpan tyttö". Jul­kaisemme
sen samalla sivulla, jolla vii­me
numerossa loppunut '"Sällin seikkai­lut"'
julkaistiin.
Kuten olemme aikaisemmin mainin­nut,
on kertomuksen kirjoittanut Lie­kin
lukijoille monet vuodet —- tarkem­min
sanottuna 14 vuotta — tuttuna ol­lut
perheenemäntä, Alina Sikala. Hän
on yksi niitä harvoja kirjoittajia, jotka
ovat olleet Liekin mukana koko sen ole­massaolon
ajan. Perheenemännän mo­ninaisten
töiden ohella hän on silti aina
löytänyt ajkaa Liekin avustamiseen.
Toimme tässä vielä salaisuutena mai-nita,
että Alinalla on valmisteilla taas
uusi kertomus — liekö sitten kilpakirjoi­tus
tai sellainen ^'muuten vain" kirjoi­tus.
Pian sekin kuullaan.
•o mm
SF,
f
samana Yuoima
Vuoden lopussa ryhtyi atlantalainen
mrs. Thelma Öibbs tekelnään tiliä
niistä siunauksista, mitä hän oli v.
1949 kuluessa saanut. Huomattavim­mat
hän havaitsi olevan kaksoiset, koi-
'i?/3set ja — kolme pesukonetta.
yirs. Gibbsin mieli ei ollut vielä myr-tynyt,
kun hän viime vuoden tammi­kuussa
sai kaksoiset, Waynen ja Janen
I — vaikka perheellä" jo ennestään oli nel­jä
5—H ikävuosien välillä olevaa las-
I ta. Mutta kun sitten saapuivat kolmo-
! set. Glenda, Brenda ja Linda viime mar-
I raskuuri 5 p:nä, niin äidin mieltä veti
• vähän synkäksi. Ei ollut pesukonetta!
Kun hänen huolensa tulivat tunne­tuiksi
kotinsa ulkopuolella, sai mrs.
Gibbs viimei vuoden loppuun mennessä
kolme pesukonetta, sähköjääkaapin, 20
tusinaa "taippereita", lasten kannunio-kia,
tuttipulloja, vaatteita ym. sympaat­tisilta
ihmisiltä.
Kirjoituskilpailumme, josta olemme puhuneet jo useasti aikaisem­min,
alkaa tänään. Uskallamme toivoa, että mahdollisimman laajatLie-,
kin ystävien joukot ottavat kilpailuun osaa. Alla julkaistaan tarkat sään­nöt,
jotka selvittävät kaiken sen, mitä tässä kilpailussa on varteenotetta­vaa.
1. Kirjoituskilpailuun voi'vat ottaa osaa kaikki tämän mantereen
suomalaiset kynäilijät, paitsi suomenkielisten lehtien toimittajat ja
järjestöjen palkalliset toimitsijat.
2. Kilpailu suoritetaan kahdessa sarjassa, lyhempinä kertomuksina
ja jatkokertomuksina. Jatkokertomukseksi käsitetään sellainen kirjoitus,
joka kestää julkaista vähintään viidessä numerossa.
3. Kirjoitusten aihe saa olla mitä tahansa alaa käsittelevä, mutta ei
sotaa ja fasismia edistävää.
4. Kirjoitusten tulee olla ehdottomasti omintakeisia. Kirjallisen var­kauden
.KarjQit±ixri>ia't<5Troi-i--irfctietTya7~^
5. Kaikkiin kirjoituksiin, jotka on aiottu kilpakirjoituksiksi, tulee
merkitä sana ''Kilpakirjoitus".
6. Jokaisen kirjoittajan tulee ilmoittaa toimitukselle oikea nimensä,
mutta nimimerkin käyttö on sallittu.
7. Kilpakirjoitukset julkaistaan toimituksen harkitsemassa järjes­tyksessä.
8. Kaikki kilpakirjoitukset tulevat Liekiii omaisuudeksi ja toimitus
pitää itsellään oikeuden harkita mitkä kirjoitukset ovat julkaisukelpoiset.
9. Palkintolautakunnan muodostaa Liekin toimitusneuvosto, jonka
päätös on ratkaiseva. .
10. Kirjoituskilpailu alkaa tänään ja loppuu helmikuun 25 päivänä.
P A L K I N N C T
Jatkokertomusten sarjassa annetaan seuraavat kolme palkintoa:
I. ^35 arvosta uusinta kirjallisuutta Vapauden liikkeestä voittajan
valinnan mukaan, tai $30 käteistä rahaa.
11. $25 arvosta uusinta kirjallisuutta, tai .$20 käteistä.
III. '^IS arvosta kirjallisuutta tai $10 käteistä.
Lyhempien kertomusten sarjassa annetaan seuraavat kolme palkintoa:
I. $20 arvosta kirjallisuutta tai $15 käteistä rahaa. -
I L $15 arvosta kirjallisuutta tai $10 käteistä.
III. $10 arvosta kirjallisuutta tai $5 käteistä.
Liiiiraisk©|eii puute on
»sa
I Halifaxin kaupungin raha-asiain ko-i
missioneri ^ L L . Bellew ilmoitti vuoden­vaihteessa
kaupungin valtuustolle, että
vii-me kesänä pidetty Halifaxin 200^^10-
' tisjuhla maksoi kaupungille kaikkiaan
yli $139,000.
Kulut olivat $24,557 enemmän kuin
mitä oli arvioitu. Maakuntahallitus luo-vuttljuhlaa
varten $25,000 ja liittohalli­tus
$50,000. Juhlaa kesti kolme kuu-
' kautta.
Chicagon Yerkesin observatoriossa
työsl^ntelevä tri Thornton Page on löy­tänyt
tähden, joka on tähänastisista
kuumin. Sen kuumuus on 270,000 as-tetU
Fahrenheitia, Hän sanoi, että
avaruudessa on tuhansia tähtiä, joiden
kmuumuus on paljon suurempi kuin
auringon, jonka kuumuus on "vain"
20,000 astetta Fahrenheitia.
Tämä uusi tähti on lukemattomien
miljoonien «mailien päässä maapallosta.
Jos se olisi niin läliellä maata kuin au­rinko,
niin kaikki elämä loppuisi maa­pallolta,
sanoi tri Page.
Kaikkialla maailmassa- sanotaan ol­leen
suuri luurankojen puute — tarkoit­taa
ihmisten luurankojen — lääketie­teellisiä
tarkoituksia varten. Tämä sii­täkin
huolimatta, vaikka viime sodassa
tuli luurankoja tavallista enemmän.
Nyt ilmoitetaan, että Britanniassa on
ratkaistu tämä puute. Eräs lontoolai­nen
firma on valmistanut ensimmäisen
luurangon plastiikista ja tämä luuranko
on aivan täydellisesti alkuperäisen kal­tainen.
Siinä on 2Ö6 eri luuta ja sen sa­notaan
olevan lujemman ja halvemman
kuin oikean luurangon.
• Lapset järjestivät mielenosoituksen
joulun edellä Nyrnbergin joulunäytte­lyssä
leikkitankkien, tinasotilaiden ja
muiden sotalelujen myjnitfä vastaan.
Noin SO lasta marssi näyttelyssä liuu-
\ taen: ''Me emme halua uutta sotaa!
t-' Alas sotalelut:"
Britannian uusi parlamentin alahuo­neen
talo valmistuu niin pian, että ala­huoneen
tämän vuoden syysistunto voi­daan
pitää jo uudessa rakennuksessa.
Rakennus maksaa lähes 2 niil^onaa
puntaa. /
Sanfranciscolainen 67-vuotias sata­matyöläinen
David Johnson, Joka kuoli
joulukuun lopulla, on testamentannut
koko omaisuutensa $2,195 filmitähti
Ann Sheridanille,
Johnsonin huoneesta löydettiin satoja
Annin kuvia.
Canadan tuberkuloosiyhdistyksea
johtokunnan sihteeri t-ri G. J . Wherret&
ilmoitti vuoden lopussa, että Canadaa
joulumerkkien nmmti oli siihen men­nessä
tuottanut $1,080,000. Hän sa­noi
samalla, että kun kaikki raha tulee
yhdistykselle, niin summa saattaa nous­ta
puoleentoista miljoonaan dollariin.
Tri Wherrettin lausunnon mukaan oH
viime vuonna tuberkuloo-^'"- *^«oievai-»
suus ^Ih^rti, niiila se on koskaan ollut
Cänadassa. Joulumerkeistä tänä vuon­na
saatu raha auttaa pitämään tuberku­loosin
vastustamistyön ainakin samalla
asteella kuin tähän saakka ja mahdolli--
sesti vielä laajentamaankin työalaa.
Farmarin siisijaliti
ei ojinistuniit
rumhelle^ -
preerisudet voiton siinä hermosodassa^
mitä ne olivat jo pitemmän ajan käyneet
erään farmarin kanssa. Farmari oli n i ­mittäin
huomannut, että sudet vieraili­vat
silloin tällöin hänen kanalassaan.
Eräänä yönä hän kuuli kanalastaan
epäilyttäviä ääniä ja ulos kiiruhtaessaan
ei hän huomannut pukea aiusvaatteit­tensä
päälle-mitään, vaan hiipi haulikoa
kanssa kanakoppia kohti.
Päästyään nurkall^, josta hän varo­vasti
kurkisti kanakopin avointa ovea
kohti, tunsi hän äkkiä jotain k y l m^
pohkeessaan. Pyssy laukesi ja kymme­nen
kanaa sai surmansa, mntta susi
pääsi karkuun. Sitten hän huomasi, et­tä
talon koira oli kylmällä kuonollaaa
nuuhkaissut häntä pohkeeseen ja sillä
johtui onneton laukaus.
ei
Professori Albert- Einsteinin uusi teo­ria
maailmankaikkeudesta on saannit
yhdysvaltalaiset atomitiedeniiehet ym­mälle.
Atomienergiakomissin puheen­johtaja
Lilienthal sanoi, ettei hän ym­märrä
teoriasta yhtään mitään.
Hän pyysi tri Henry DeWolf Smyt-hen,
joka on huomatuin yhdysvaltalai­nen
atomitutkija, selittämään teoriaiig,
mutta Smythe on myöskin tunnustanutj,
ettei hän ole teoriasta ollenkaan kuusal-la.
Japanilaineii yritti 15
Tokiolainen Hiromasa Sato on yrit­tänyt
oikein tosissaan lopettaa elämänsä
oman käden kautta.
Tilastoista ilmenee, että hän otti ker­ran
myrkkyä, yritti hirttää itsensä 6
kertaa ja hyppäsi kulkevan junan eteea
8 kertaa. . i
Lopultahan yritti suistaa junan kis­koilta,
saadakseen edes joitain ihmisiä
hengiltä, että saisi siten kuolemanran­gaistuksen.
Yritys epäonnistui ja Sato
joutui kiinni ja oikeus katsoi hänet mie­lenvikaiseksi.