1952-11-22-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKII^ALU^ VIIKKOLEHTI
;^46 ^ VoL XVII vuosikerta , Lauantaina, marraskuun 22 päivänä. 1952
jlussolinin paperit
joutuivat hukkaan
Benito Mussolinin nuoremmalle pojalle
Romanolle oli jäänyt isä vainajan
perua tämän päiväkicjat vuositta 1941
sekä joukko hänen Ribbentropilta,
Hitleriltä, Churchillilta y.m. saamiaan
luottamaksellisia kirjeiti^^^
niillä olevan rahallistafcin aryQa,vpoika
pakkasi ne matkalaukkuun j a läijtikau-paflt#
Qn; Espanjaan. / Maijalla : Imn
tutustiii nuoreen-mieheen^^jojk^
taiitui; oikein : mufcavaksiy-toveölä^r^
tuuhtdi kyllästymättä;'igjÖH^^
tuja isästään. Piu^iisissa i>^^4ytt^^
Ga:re de Lyonin asemaUei; jä;Ronäano
mwsti^ etfe ylieir {Mtäisi^ 1 ^
kösanöma. ^'^Jtenkäaiyain^ja Jättäkää
matkalaukku jiyllylle^ kyllät minä sen
iioidan'V sanoi avulias seuralainen. Romano^
lähti, ja toinenkin hoiti asiansa:
, isä Benitön papereita etsitään -Vielä tänäkin
päivj^ä.:: : -
Romanolle tempausei iherkiÄiiy t vain
rabanarvoiseii tavaran hienetjrStäv vaan
myös pakollista paluuta >itälraan; sillä
passikin mwii jmperienmuki^ä^ Olisit
han isä-Miissoiini olliit vastaavanlaisessa
tapauksessa yhtä herkkäuskpirien?
i i i
Uusi paikikausaine
han^aitä varten
Hammaslääketieteen . tutkijat ovat
keksineet uuden muoviameen, joka syr-jäjttänee
kaikki nykyisin käytännössä
olevat hampaiden palkkausaineet^ Tästä
uudesta paikkausaineesta kertoivat
Cardiffissa Britannian hammaslääkäri-yhdistyksen
vuosikokouksessa tohtorit
J. W. McLennan ja I. R. H . Kramer
Lontoosta, mainiten, että tämän uuden
aineen, joka ei ole vielä läpäissyt labp-ratoriovaihetta,
käyttämissuunnitelmaa
täsmällistytetään parhaillaan.
Siitä toivotaan paikka-ainetta, joka
voitaisiin tehdä täsmälleen paikattavan
hampaan väriseksi. Samoin uskotaan,
että itse paikkaustyö käy sitä käytettäessä
nopeammaksi, balvemmnksi
helpommaksi.
o-a
-
a
f
>«H NOVEMBI»
i i
• • • • • • • i
2 3 4 5 6 7 8
10 i l 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 25 26 27 28 20
30 • • • •
NIMIPÄIVIÄ
23— Smurantai . . . . . . . . . . . Klemetti
24—Maanantai . . . . . . . . . . . . . Lempi
25— Tiistai . . . . . . . . . . . . . . . . . . Katri
26— Keskiviikko . . . . . . . . . . . . . . Sföko
27—Torstai . . . . . . . . . . . Hilkka
28—Perjantai Heini
29— Lauantai \Aim6
Finlandia-^kuorolla on
tilaisuus Torontossa
Ensi sunnuntaina kello 4 ip. on To*
rontossa, Don-haalilla FinländiaJkuo-ron
järjestämä tilaisuus, jossa esitetään
suomalaisia filmejä ja mahdollisesti on
niyöskin filmi olyndpialaisista,.mikä yar«
m^an on^ kaikille mielenkiintoinen. FU»
miesitysten jälkeen saadaan myöskin s i littää
lattiaa Imitarin soiton:;ta^d^sa*
joten iloa on sekä nuorille että vanhoil*
\s.
Täniä on siis viihtyisä sunhuntai-fl^
tapäivän vietto torohtolaisiile,ijota ei
sovi unohtaa.
^ cJ^^"-, 'V ^ ^
Prinssi Charles täytti jokin päivä sitten neljä vuotta. Tapauksen johdosta
keräytyi iso joukko ihmisiä Buckinghamin palatsin edustalle
toivottamaan päivän sankarille onnea syntymäpäivänään. Kuvassa
prinssi, äitinsä kuningatar takanaan^ nojaa ikkunaan ja tervehtii
onnentoivottajiaan.
VÄLÄYKSIÄ LENNON HISTORIASTA
Kahdeksan keisarinleikkausta
8 vuodessa
•Mrs. Agnes Mulvihill synnytti Was«
hingtonissa äskettäin pojan, joka s i nänsä
ei ole kovinkaan ihmeellistä —>
mutta merkillistä on se, että tämä oli
hänen kahdeksas synnytyksensä keisarileikkauksen
avulla. Kaikki hänen a i kaisemmat
synnyttämänsä lapsensa elävät
ja viimeksi syntynnytkin näyttää menestyvän.
Tri Ellis, joka on hoitanut kuusi viimeistä
synnytystä, huomautti, ettei hän
ole pitkäaikaisen praktiikkansa aikana
milloinkaan ennen tavannut tähän verrattavaa.
^Behet lähtevät pitkäUe
Purjehdusmatkalle
Kaksi linziläistä työläistä Itävallasta
aikoo purjehtia maailman ympäri kotitekoisella
veneellä. Molemmat miehet,
l^to Eichmger, entinen sukellusvene-l"
utaantU ja Herbert Staffleitner, ovat
matkustaneet Genoaan, joka on heidän
letkansa lähtökohta. Heidän veneen-
^ on 7 m pitkä ja 2 m leveä, varustettuja
purjeilla.
JIatka käy yli Väluneren Tunisiin ja
Pitkin Pohjois-Afrikan rannikkoa
^ " 0 , jonne matkaajat toivovat
jouluksi. Joulun 1954 he
y^t laskeneet viettävänsä. Austraalias-
S koton^an^ ^'^"^^^ " ^ ^ ^
Heidän matkakassansa ei ole kovin-
"""^^ ^^'^^ aikomtiksen- *
j^^n nousta maihin siellä ja täällä ja
hneetttta. va^rt^e^n^. ^ seuraavaa matkan vai-
Nykyajan ihminen ei paljon vaivaudu
kaulaansa oikomaan, jos lentokone pilvissä
surisee. Mutta vielä parikymmentä
vuotta sitten oli toisin, silloin kyllä tuijotettiin
silmät kipeiksi ja niskat jäykiksi
ilmassa hurisevaa. Ja 48 vuotta
sitten — niin kauan on kulunut ensimmäisestä
moottorilla varustetulla lentokoneella
suoritetusta lennosta — se
oli ihmeitten ihme. Niin muuttuu ajat
ja kehitys kulkee eteenpäin.
Mutta nykyajan ihmisen etevä lentotaito
ja pyrkimys pilviin ei ole yksinomaan
tämän meidän vuosisatamme i l miö.
Ihmiskunta on jo vuosituhansia
haaveillut linnun lailla lentämisestä. E l
ollut j-enesanssiajan yleisnero Leonardo
da Vinci ensimmäinen, joka oikein tosissaan
lentovehkeitä piirusteli, eivätkä
ranskalaiset Montgolfierin veljekset
suinkaan olleet ensimmäisiä, jotka suun-
"^ittelrvat ilmapallolla korkeuksiin kohoamista.
Mainitsemme tästä lyhyesti palasia
lentotaidon historiasta, joka kertoo
menneiden aikojen ihmisten haaveista ja
yrityksistä saada siivet.
Vanhimmat ihmisten lentounelmia
käsittelevät kertomukset ovat peräisin
muinaisesta Kaksoisvirran maasta. Persiasta
ja Egyptistä. Muinaisintialaises-sa
tarustossa on myös kerrottu ihniisis-tä,
jotka omasivat lentotaidon. Kiinalaiset
ovat jo vuosituhansia sitten pohti-neet
lentämisen mahdollisuuksia ja vuodelta
2258 e.Kr. peräisin oleva kiinalainen
legenda kertoo keisari Sunin lentävistä
sotavaunuista.
Ikaros, kreetalaisnuorukainen, joka
vahasta valmistetuilla sirvillään lensi
lähelle sulattavan kuumaa aurinkoa, on
eräs muinaistaruston kuuluisimpia "lentäjiä".
Merkurius, Pegasos ja monet
muut Kreikan jumaltaruston siivekkäät
olennot osoittavat, miten suuresti lentämisen
taito askarrutti antiikin ihmisen
mieltä.
10:nnellä vuosisadalla elänyt arabialainen
maantieteilijä Ibn-äl-Faqih kertoo
Persian kuninkaan Hamadanin rakennusmestarista,
jonka kuningas tel-kesi
vangiksi korkeaan torniin, mutta
joka saatuaan lautoja ja muita rakennustarvikkeita
koppinsa katon korjaamista
varten, kyhäsikin itselleen siivet
ja liiteli niiden varassa pakoon. Jo
l}6/0-Iuvulla muuan jesuiittamunkki
Lana suunnitteli ilmapalloa, jonka nostavana
voimana olisi ollut kuparikuo-reen
imetty tyhjiö. Ensimmäisen todella
ilmaan nousseen kuumailmapallon
valmisti paperista portugalilainen De
Gusmao v. 1736. Viisikymmentä vuotta
myöhemmin ranskalaiset Montgolfierin
veljekset rakensivat suuria vetykaasulla
täytettyjä ilmapalloja, joiden matkaan
ihmisetkin uskaltautuivat ja sel-viyt3watpä
seikkafliista^^ lien^issav
Tiirikankestävä lukko
on nyt keksitty
Meteorologi Fabian Nisson on esitellyt
keksimäänsä uudentyyppistä lukkoa,
jota pidetään sensationa 'ja jolle
ennustetaan suuria maailmanmarkkinoita
tulevaisuudessa. Tämän lukon
valmistamisessa hän on osunut tielle,
jolle ei aikaisemmin ole satuttu lukko-tekniikan
alalla ja tuloksena on sellainen
lukko, joka ei aukea'tiirikalla ja
jonka avaimet voivat saiada kuinka
monta yhdistelmää tahansa.
Avaimen reikä on korvattu ohuella
raolla ,avain on ohut kuin partakoneen
terä ja siinä pn reikä hampaitten sijasta.
Sitä ei tarvitse vääntää lukossa, a i noastaan
pistää se sisään ja vetää taas
ulos, ^ i i n ovi avautuu itsestään. E i
myöskään tarvitse pelätä, että kahdella-henkOöllä
olisi samanlainen aVäin,*^s-ka
vain yksi avain lukkoa kohti valmistetaan.
Kun ihminen näm o l i siis päässyt
tunkeutumaan uuteen ulottuvaisuuteen,
ryhdyttiin tietysti suunnittelemaan i l mapallon
käyttöä sodassa. Ensimmäi-.
sen kerran lienee ilmapalloa käytetty
tykistön tähystyspallona Fleuryn taistelussa
Belgiassa v. 1794. Napoleon
Bonaparte tuumi oikein tosissaan käyttää
mannermaasulun aikana ilmapalloja
hyökkäykseen Brittein saarille. I l mapallosta
kehitt3ri vähitellen pitkänomainen
'^ilmalaiva", jollaista jo v«
l (V
i
i V
1 '
f s.
^1
t • •'V
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 22, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-11-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki521122 |
Description
| Title | 1952-11-22-01 |
| OCR text | KAUNOKII^ALU^ VIIKKOLEHTI ;^46 ^ VoL XVII vuosikerta , Lauantaina, marraskuun 22 päivänä. 1952 jlussolinin paperit joutuivat hukkaan Benito Mussolinin nuoremmalle pojalle Romanolle oli jäänyt isä vainajan perua tämän päiväkicjat vuositta 1941 sekä joukko hänen Ribbentropilta, Hitleriltä, Churchillilta y.m. saamiaan luottamaksellisia kirjeiti^^^ niillä olevan rahallistafcin aryQa,vpoika pakkasi ne matkalaukkuun j a läijtikau-paflt# Qn; Espanjaan. / Maijalla : Imn tutustiii nuoreen-mieheen^^jojk^ taiitui; oikein : mufcavaksiy-toveölä^r^ tuuhtdi kyllästymättä;'igjÖH^^ tuja isästään. Piu^iisissa i>^^4ytt^^ Ga:re de Lyonin asemaUei; jä;Ronäano mwsti^ etfe ylieir {Mtäisi^ 1 ^ kösanöma. ^'^Jtenkäaiyain^ja Jättäkää matkalaukku jiyllylle^ kyllät minä sen iioidan'V sanoi avulias seuralainen. Romano^ lähti, ja toinenkin hoiti asiansa: , isä Benitön papereita etsitään -Vielä tänäkin päivj^ä.:: : - Romanolle tempausei iherkiÄiiy t vain rabanarvoiseii tavaran hienetjrStäv vaan myös pakollista paluuta >itälraan; sillä passikin mwii jmperienmuki^ä^ Olisit han isä-Miissoiini olliit vastaavanlaisessa tapauksessa yhtä herkkäuskpirien? i i i Uusi paikikausaine han^aitä varten Hammaslääketieteen . tutkijat ovat keksineet uuden muoviameen, joka syr-jäjttänee kaikki nykyisin käytännössä olevat hampaiden palkkausaineet^ Tästä uudesta paikkausaineesta kertoivat Cardiffissa Britannian hammaslääkäri-yhdistyksen vuosikokouksessa tohtorit J. W. McLennan ja I. R. H . Kramer Lontoosta, mainiten, että tämän uuden aineen, joka ei ole vielä läpäissyt labp-ratoriovaihetta, käyttämissuunnitelmaa täsmällistytetään parhaillaan. Siitä toivotaan paikka-ainetta, joka voitaisiin tehdä täsmälleen paikattavan hampaan väriseksi. Samoin uskotaan, että itse paikkaustyö käy sitä käytettäessä nopeammaksi, balvemmnksi helpommaksi. o-a - a f >«H NOVEMBI» i i • • • • • • • i 2 3 4 5 6 7 8 10 i l 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 25 26 27 28 20 30 • • • • NIMIPÄIVIÄ 23— Smurantai . . . . . . . . . . . Klemetti 24—Maanantai . . . . . . . . . . . . . Lempi 25— Tiistai . . . . . . . . . . . . . . . . . . Katri 26— Keskiviikko . . . . . . . . . . . . . . Sföko 27—Torstai . . . . . . . . . . . Hilkka 28—Perjantai Heini 29— Lauantai \Aim6 Finlandia-^kuorolla on tilaisuus Torontossa Ensi sunnuntaina kello 4 ip. on To* rontossa, Don-haalilla FinländiaJkuo-ron järjestämä tilaisuus, jossa esitetään suomalaisia filmejä ja mahdollisesti on niyöskin filmi olyndpialaisista,.mikä yar« m^an on^ kaikille mielenkiintoinen. FU» miesitysten jälkeen saadaan myöskin s i littää lattiaa Imitarin soiton:;ta^d^sa* joten iloa on sekä nuorille että vanhoil* \s. Täniä on siis viihtyisä sunhuntai-fl^ tapäivän vietto torohtolaisiile,ijota ei sovi unohtaa. ^ cJ^^"-, 'V ^ ^ Prinssi Charles täytti jokin päivä sitten neljä vuotta. Tapauksen johdosta keräytyi iso joukko ihmisiä Buckinghamin palatsin edustalle toivottamaan päivän sankarille onnea syntymäpäivänään. Kuvassa prinssi, äitinsä kuningatar takanaan^ nojaa ikkunaan ja tervehtii onnentoivottajiaan. VÄLÄYKSIÄ LENNON HISTORIASTA Kahdeksan keisarinleikkausta 8 vuodessa •Mrs. Agnes Mulvihill synnytti Was« hingtonissa äskettäin pojan, joka s i nänsä ei ole kovinkaan ihmeellistä —> mutta merkillistä on se, että tämä oli hänen kahdeksas synnytyksensä keisarileikkauksen avulla. Kaikki hänen a i kaisemmat synnyttämänsä lapsensa elävät ja viimeksi syntynnytkin näyttää menestyvän. Tri Ellis, joka on hoitanut kuusi viimeistä synnytystä, huomautti, ettei hän ole pitkäaikaisen praktiikkansa aikana milloinkaan ennen tavannut tähän verrattavaa. ^Behet lähtevät pitkäUe Purjehdusmatkalle Kaksi linziläistä työläistä Itävallasta aikoo purjehtia maailman ympäri kotitekoisella veneellä. Molemmat miehet, l^to Eichmger, entinen sukellusvene-l" utaantU ja Herbert Staffleitner, ovat matkustaneet Genoaan, joka on heidän letkansa lähtökohta. Heidän veneen- ^ on 7 m pitkä ja 2 m leveä, varustettuja purjeilla. JIatka käy yli Väluneren Tunisiin ja Pitkin Pohjois-Afrikan rannikkoa ^ " 0 , jonne matkaajat toivovat jouluksi. Joulun 1954 he y^t laskeneet viettävänsä. Austraalias- S koton^an^ ^'^"^^^ " ^ ^ ^ Heidän matkakassansa ei ole kovin- """^^ ^^'^^ aikomtiksen- * j^^n nousta maihin siellä ja täällä ja hneetttta. va^rt^e^n^. ^ seuraavaa matkan vai- Nykyajan ihminen ei paljon vaivaudu kaulaansa oikomaan, jos lentokone pilvissä surisee. Mutta vielä parikymmentä vuotta sitten oli toisin, silloin kyllä tuijotettiin silmät kipeiksi ja niskat jäykiksi ilmassa hurisevaa. Ja 48 vuotta sitten — niin kauan on kulunut ensimmäisestä moottorilla varustetulla lentokoneella suoritetusta lennosta — se oli ihmeitten ihme. Niin muuttuu ajat ja kehitys kulkee eteenpäin. Mutta nykyajan ihmisen etevä lentotaito ja pyrkimys pilviin ei ole yksinomaan tämän meidän vuosisatamme i l miö. Ihmiskunta on jo vuosituhansia haaveillut linnun lailla lentämisestä. E l ollut j-enesanssiajan yleisnero Leonardo da Vinci ensimmäinen, joka oikein tosissaan lentovehkeitä piirusteli, eivätkä ranskalaiset Montgolfierin veljekset suinkaan olleet ensimmäisiä, jotka suun- "^ittelrvat ilmapallolla korkeuksiin kohoamista. Mainitsemme tästä lyhyesti palasia lentotaidon historiasta, joka kertoo menneiden aikojen ihmisten haaveista ja yrityksistä saada siivet. Vanhimmat ihmisten lentounelmia käsittelevät kertomukset ovat peräisin muinaisesta Kaksoisvirran maasta. Persiasta ja Egyptistä. Muinaisintialaises-sa tarustossa on myös kerrottu ihniisis-tä, jotka omasivat lentotaidon. Kiinalaiset ovat jo vuosituhansia sitten pohti-neet lentämisen mahdollisuuksia ja vuodelta 2258 e.Kr. peräisin oleva kiinalainen legenda kertoo keisari Sunin lentävistä sotavaunuista. Ikaros, kreetalaisnuorukainen, joka vahasta valmistetuilla sirvillään lensi lähelle sulattavan kuumaa aurinkoa, on eräs muinaistaruston kuuluisimpia "lentäjiä". Merkurius, Pegasos ja monet muut Kreikan jumaltaruston siivekkäät olennot osoittavat, miten suuresti lentämisen taito askarrutti antiikin ihmisen mieltä. 10:nnellä vuosisadalla elänyt arabialainen maantieteilijä Ibn-äl-Faqih kertoo Persian kuninkaan Hamadanin rakennusmestarista, jonka kuningas tel-kesi vangiksi korkeaan torniin, mutta joka saatuaan lautoja ja muita rakennustarvikkeita koppinsa katon korjaamista varten, kyhäsikin itselleen siivet ja liiteli niiden varassa pakoon. Jo l}6/0-Iuvulla muuan jesuiittamunkki Lana suunnitteli ilmapalloa, jonka nostavana voimana olisi ollut kuparikuo-reen imetty tyhjiö. Ensimmäisen todella ilmaan nousseen kuumailmapallon valmisti paperista portugalilainen De Gusmao v. 1736. Viisikymmentä vuotta myöhemmin ranskalaiset Montgolfierin veljekset rakensivat suuria vetykaasulla täytettyjä ilmapalloja, joiden matkaan ihmisetkin uskaltautuivat ja sel-viyt3watpä seikkafliista^^ lien^issav Tiirikankestävä lukko on nyt keksitty Meteorologi Fabian Nisson on esitellyt keksimäänsä uudentyyppistä lukkoa, jota pidetään sensationa 'ja jolle ennustetaan suuria maailmanmarkkinoita tulevaisuudessa. Tämän lukon valmistamisessa hän on osunut tielle, jolle ei aikaisemmin ole satuttu lukko-tekniikan alalla ja tuloksena on sellainen lukko, joka ei aukea'tiirikalla ja jonka avaimet voivat saiada kuinka monta yhdistelmää tahansa. Avaimen reikä on korvattu ohuella raolla ,avain on ohut kuin partakoneen terä ja siinä pn reikä hampaitten sijasta. Sitä ei tarvitse vääntää lukossa, a i noastaan pistää se sisään ja vetää taas ulos, ^ i i n ovi avautuu itsestään. E i myöskään tarvitse pelätä, että kahdella-henkOöllä olisi samanlainen aVäin,*^s-ka vain yksi avain lukkoa kohti valmistetaan. Kun ihminen näm o l i siis päässyt tunkeutumaan uuteen ulottuvaisuuteen, ryhdyttiin tietysti suunnittelemaan i l mapallon käyttöä sodassa. Ensimmäi-. sen kerran lienee ilmapalloa käytetty tykistön tähystyspallona Fleuryn taistelussa Belgiassa v. 1794. Napoleon Bonaparte tuumi oikein tosissaan käyttää mannermaasulun aikana ilmapalloja hyökkäykseen Brittein saarille. I l mapallosta kehitt3ri vähitellen pitkänomainen '^ilmalaiva", jollaista jo v« l (V i i V 1 ' f s. ^1 t • •'V |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-11-22-01
