1947-10-04-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
niipiir.iiiuDmnuminuHUuii
No. 40 1947. — X I I vuosikerta
Canadan suomalaisten viikkohhti niinmiuimiiiummnniinum
L A U A N T A I N A LOKlXKUUN 4 PÄIVÄNÄ
«Kittttuamiiniiii
m-
Tällaisilla omiUa suunittdemUlaan vehkeillä varustettuna Stan Guignard, Ontarion Callanderista
(tHok^a nyt vain kuvaa varten kanootin päälläkatolla) lähtee 10,000 mailin "hyväntakdon kier-tomatkalle"
YhdysvaltoiJiin, Hän sanoo koneiston olevan varustetun ylimääräisillä hammasrattailta
jyrkkiä mäkiä varten.
Nim n3rt lennetään 7
Yhd\'svaHain armeijan transport-tileniokoneen
päälliköllä ja 11 muulla
koneen miehistöön kuuluneella ei
ollut kerrassaan mitääh tehtävää kun
kone suoritti 2,400 mailin pituisen.
Atlannin yli lennon toisen sunnuntain
ja maananiain välisenä yönä,
laskeuduttuaan Englannissa maihin
Brize Nortonin iltmakentällä klo 6.20
aamulla. Kone lähti Newfoundlanis-ta
edellisenä iltana klo 6.15.'
Tässä robot-lentokoneessa oli kaiken
työn ja laskelmien suorittamista
varten mekaaniset aivot ja koneistot,
joita ohiolaisen Wright-Field-yhtiön
miehet olivat rakentaneet kahden e-dellisen
vuoden ajan. Sen jälkeen
kun liihtöpaikalla painettiin nappulaa,
nousi kone. ilmaan eikä sen
miehistöllä ollut mitään tehtävää,
kaikki tapahtui automaattisesti ja
laskelmien mukaan, jopa siinä määrin
.että kone saapui perille ennakolta
määrättynä aikana.
Noin sadan mailin etäisyydessä Ir-
^innin rannikosta ottivat koneen mekaaniset
aivot suunnitelmien mukai-
•^sti radioyhteyden kuninkaallisten
ilmavoimien radio-ohjauksen kanssa.
Tiimiin radioyhteyden avulla ohjat-tnn
konetta sitten siihen saakka kunne-^
>e oli onnellisesti maassa.
"Meillä vallitsi mainio sää", sanoi
koneen päällikkö eversti James G i l -
^^spic. "mutta emme usko, että se
olisi suurestikaan vaikeuttanut lentoa
vaikka sää olisi ollut myrskyjen",
-'^noi eversti.
Hänen mukaansa on rtickaanisilla
aivoilla varustetuilla koneilla suuret
"lahdollisuudct lentää ja laskeutua
•^J^klpimcässii vaikka siinä suhtees-
« onkin vielä joitakin pulmia sei-
Muinainen Egypti
Nykyaikaisen tutkimuksen valossa
Astukaamme ajatuksissamme muinaisen
Egyptin' ikivanhalle kamaralle.
Siellä kohtaamme kukkeimmillaan
olevan tieteen, taiteen, arkkitehtuurin
ja yhteiskunnallisen huollon.
Selailemme historian ihmeellistä
kirjaa, käännämme lehden toisensa
jälkeen ja päädymme aikaan kolmetuhatta
vuotta sitten. Ihmetyksen-omaisen
kunnioituksen vallassa katselemme
tätä omalaatuista ja rikasta
maailmaa, jonka kohtaamme jokaisella
sivulla.
Egyptin ikivanhat pyhät kirjat,
papyruskääröt ovat luoneet valoa
maan muinaisiin vaiheisiin ja kult-tuurikausiin.
Ja aivan erikoisen lumottuina
me pysähdymme tarkastelemaan
sitä korkealle kehittynyttä
lääkintätaitoa, terveyshuoltoa, taidetta
ja arkkitehtuuria, joka on ollut
Egyptin luomaa.
Arkeologit ja egyptologit ovat välittäneet
meille nämä tiedot. He ovat
elämänsä tutkimuksille omistaen onnistuneet
tulkitsemaan oikein hiero-vitettä\^
nä. Kun everstiltä kysyttiin
pelkäsikö miehistö maahan laskeutuessa,
oli hänen vastauksensa
kielteinen koska kysymyksessä oli
kolmas samanlaatuinen lento viime
yiikojen aikana.
Tämä aivokoneisto voidaan sovittaa
miltei mihin koneeseen tahansa ja
tekee mahdolliseksi lähettää matkalle
rahtitavaralentokoneita ja pommitus-lentokoneita,
jotka laskeutuvat täsmälleen
sinne mihin ne on aiottukin
aiheuttamaan tuhoa.
glyfeja ja arvioimaan oikein löytämänsä.
Tarujen mukaan jumalten
sihteeri Toth keksi nämä kirjoitusmerkit
ja hän kaiversi ensimmäiset
lääkintäneuvot kivipilareihin ja savi-tauluihin."
Näistä ne myöhemmin
siirrettiin papyrukselle ja niin ne ovat
säilyneet jälkimaailmalle.
Osa näistä vanhoista asiakirjoista
paljastaa vanhimman lääkeopillisen
tietämyksen, minkä maailma ylipäänsä
tuntee. Etenkin Ebers-papyrus
16-sataluvulta ennen Kristusta on
erinomaisen kiintoisa rikkaimpana
tiedon lähteenä ja parhaiten säilyneenä
lääkeopillisena asiakirjana. N i mensä
se on saanut saksalaisen arkeologin,
tohtori Ebersin mukaan, joka
tulkitsi sen ja toi sen mukanaan Eurooppaan
viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
Tässä papyruksessa on lää-kärinneuvoja
ja lääkeohjeita eri aikakausilta
aina vuoteen 6600 meidän
ajanlaskumme alusta. Niissä lienee
jokseenkin varmasti nähtävi.ssä Mesopotamian
vaikutusta.
Väitetään reseptien, lääkeopillis-ten
määräysten ja sairauskuvausten
alkusyynä olleen sen tavan, että sairaat
pantiin kaduille, jotta ohikulkijat
antaisivat heille hoitoa koskevia
neuvoja. Se ohikulkija, jolla oli
kokemusta kyseisen sairauden -suhteen
ja tiesi parannusmcntelmän, antoi
hoito-ohjeita. Nämä ohjeet ja
hoitomenetelmät kirjoitettiin muistiin,
"kirjoja", jotka ajan mittaan
tulivat pyhiksi, säilytettiin temppeleissä,
missä papit niiden pohjalla
Jatkuu kolmannella si%'ulla.
Kerännyt *2feekeri\
%'atthtia ~ - MaaUman köiiekirjoit-tajatarmcstarl
Stella Pajunas on kirjoittanut
tunnin ajan 140 viiden iskun
sanaa minuiitissa. Pienimmästäkin
virheestä on vähennetty 10 sanaa,
Kapina - Vaikka Pariisin muoti-trusti
on määrännyt naisille pitkät
hameet talveksi oli enemmistöllä Pariisin
naisista sj?>-sk. 15 p:nä vielä
sellaiset hameet, e t t ä niiden alta näkyi
polvet.
Vanha sello — Btxstonin sinfoniaorkesterin
jäsen A . J . Ludwig omistaa
V . 1679 \^lmistetun sellon Ranskassa,
arvoltaan $25,000^
Vauhtia — Ix»ntoo]ainen turkis-kauppias
John Cobb saavutti Bonne-vnllen
suola-aukealla Salt Lake C i tyssä
äskettäin 403 mailin tuntinopeuden
autollaan. . \
Kullan hinta — Vaikka kolimai-
.sen kullan valmisteveroa on alennettu
250 markalla on Sui>men kansan-huoltoministeriö
ilnioittanut kullan
hinnan olevan edelleenkin entisen,
l.ÖOO markkaa grammalta>
Pitkä uni —- Austnilialaiset -lääkärit
ovat elokuus.sa herä{täneet yli
puoli vuotta valekuolleena olleen 25-
vuotiaan Rita .Argalin Melbournen
sairaalassa.
Vanhus — Kala.stajat ovat saaneet
Portugalin rannikolta yli 3u0 v. ikäisen
kilpikonnan, joka <»n noin 2,5
metrin pituinen ja painaa 450 kiloa.
.Aikaisemmin on samalta rannikolta
saatu kolme samankokoista petoa.
Muinaista — Lontoon läheltä on
löydetty noin 100 miljoonaa vuotta
takaperin eläneen Cimoliosaurus-ni-misen
matelijaji luita. Eläin on ollut
noin 5 metrin mittainen.
Hameet — Pelastusarmeija on
ryhtynyt vjistustamaan pitkää hatne-muotia,
että Euroopjaan voitaisiin lähettää
enemmän kangasta vaatetuksen
puutteessa olevia lapsia varten.
Uraani — .Argentiinan kaasalli-sen
ylioj:)iston tiedemiehet väittävät
Argentiinan öljyssä olevan atomi-pommimetallia,
uraania.
Sikaista — Canadan tilastollinen
toimisto ilmoittaa, että viime kesäk.
alussa <?anada.ssa oli 5,473,200 sikaa
eli 11.5 prosenttia enemmän kuin
vuosi aikaisemmin.
Demokratiaa — Peipingin asukkaat
osallistuivat kunnallisvaaleihin
syysk. 21 p:nä ensimmäisen kerran
sen jälkeen kun kaupunki ]>erustet-tiin
vuonna 1,100 ennen nykyisen
ajanlaskun alkamista! 120 valtuus-miehen
valintaa varten oli 625 ehdokasta.
Vclkataloutta — Yhdysvaltain hallituksen
kauppavirasto on laskenut,
että kutakin Yhdysvaltain asuka.s-ta
kohden oli syysk. alu.ssa yksityis-ja
valtiovelkaa keskimäärin $2,050.
Amatsoonit — Eräs mies pyysi ja
sai - Topckassa poliisin suojelemaan
itseään kotimatkalla. Mies oli valittanut
naisten häiritsevän häntä.
Vauhtia — Uusi X-säde kykenee
ottamaan valokuyan miljoonasosa sekunnissa
eli yksi 20,000:s osa siitä
ajasta, minkä ihminen tarvitsee ajatusta
varten.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 4, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-10-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki471004 |
Description
| Title | 1947-10-04-01 |
| OCR text | niipiir.iiiuDmnuminuHUuii No. 40 1947. — X I I vuosikerta Canadan suomalaisten viikkohhti niinmiuimiiiummnniinum L A U A N T A I N A LOKlXKUUN 4 PÄIVÄNÄ «Kittttuamiiniiii m- Tällaisilla omiUa suunittdemUlaan vehkeillä varustettuna Stan Guignard, Ontarion Callanderista (tHok^a nyt vain kuvaa varten kanootin päälläkatolla) lähtee 10,000 mailin "hyväntakdon kier-tomatkalle" YhdysvaltoiJiin, Hän sanoo koneiston olevan varustetun ylimääräisillä hammasrattailta jyrkkiä mäkiä varten. Nim n3rt lennetään 7 Yhd\'svaHain armeijan transport-tileniokoneen päälliköllä ja 11 muulla koneen miehistöön kuuluneella ei ollut kerrassaan mitääh tehtävää kun kone suoritti 2,400 mailin pituisen. Atlannin yli lennon toisen sunnuntain ja maananiain välisenä yönä, laskeuduttuaan Englannissa maihin Brize Nortonin iltmakentällä klo 6.20 aamulla. Kone lähti Newfoundlanis-ta edellisenä iltana klo 6.15.' Tässä robot-lentokoneessa oli kaiken työn ja laskelmien suorittamista varten mekaaniset aivot ja koneistot, joita ohiolaisen Wright-Field-yhtiön miehet olivat rakentaneet kahden e-dellisen vuoden ajan. Sen jälkeen kun liihtöpaikalla painettiin nappulaa, nousi kone. ilmaan eikä sen miehistöllä ollut mitään tehtävää, kaikki tapahtui automaattisesti ja laskelmien mukaan, jopa siinä määrin .että kone saapui perille ennakolta määrättynä aikana. Noin sadan mailin etäisyydessä Ir- ^innin rannikosta ottivat koneen mekaaniset aivot suunnitelmien mukai- •^sti radioyhteyden kuninkaallisten ilmavoimien radio-ohjauksen kanssa. Tiimiin radioyhteyden avulla ohjat-tnn konetta sitten siihen saakka kunne-^ >e oli onnellisesti maassa. "Meillä vallitsi mainio sää", sanoi koneen päällikkö eversti James G i l - ^^spic. "mutta emme usko, että se olisi suurestikaan vaikeuttanut lentoa vaikka sää olisi ollut myrskyjen", -'^noi eversti. Hänen mukaansa on rtickaanisilla aivoilla varustetuilla koneilla suuret "lahdollisuudct lentää ja laskeutua •^J^klpimcässii vaikka siinä suhtees- « onkin vielä joitakin pulmia sei- Muinainen Egypti Nykyaikaisen tutkimuksen valossa Astukaamme ajatuksissamme muinaisen Egyptin' ikivanhalle kamaralle. Siellä kohtaamme kukkeimmillaan olevan tieteen, taiteen, arkkitehtuurin ja yhteiskunnallisen huollon. Selailemme historian ihmeellistä kirjaa, käännämme lehden toisensa jälkeen ja päädymme aikaan kolmetuhatta vuotta sitten. Ihmetyksen-omaisen kunnioituksen vallassa katselemme tätä omalaatuista ja rikasta maailmaa, jonka kohtaamme jokaisella sivulla. Egyptin ikivanhat pyhät kirjat, papyruskääröt ovat luoneet valoa maan muinaisiin vaiheisiin ja kult-tuurikausiin. Ja aivan erikoisen lumottuina me pysähdymme tarkastelemaan sitä korkealle kehittynyttä lääkintätaitoa, terveyshuoltoa, taidetta ja arkkitehtuuria, joka on ollut Egyptin luomaa. Arkeologit ja egyptologit ovat välittäneet meille nämä tiedot. He ovat elämänsä tutkimuksille omistaen onnistuneet tulkitsemaan oikein hiero-vitettä\^ nä. Kun everstiltä kysyttiin pelkäsikö miehistö maahan laskeutuessa, oli hänen vastauksensa kielteinen koska kysymyksessä oli kolmas samanlaatuinen lento viime yiikojen aikana. Tämä aivokoneisto voidaan sovittaa miltei mihin koneeseen tahansa ja tekee mahdolliseksi lähettää matkalle rahtitavaralentokoneita ja pommitus-lentokoneita, jotka laskeutuvat täsmälleen sinne mihin ne on aiottukin aiheuttamaan tuhoa. glyfeja ja arvioimaan oikein löytämänsä. Tarujen mukaan jumalten sihteeri Toth keksi nämä kirjoitusmerkit ja hän kaiversi ensimmäiset lääkintäneuvot kivipilareihin ja savi-tauluihin." Näistä ne myöhemmin siirrettiin papyrukselle ja niin ne ovat säilyneet jälkimaailmalle. Osa näistä vanhoista asiakirjoista paljastaa vanhimman lääkeopillisen tietämyksen, minkä maailma ylipäänsä tuntee. Etenkin Ebers-papyrus 16-sataluvulta ennen Kristusta on erinomaisen kiintoisa rikkaimpana tiedon lähteenä ja parhaiten säilyneenä lääkeopillisena asiakirjana. N i mensä se on saanut saksalaisen arkeologin, tohtori Ebersin mukaan, joka tulkitsi sen ja toi sen mukanaan Eurooppaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla. Tässä papyruksessa on lää-kärinneuvoja ja lääkeohjeita eri aikakausilta aina vuoteen 6600 meidän ajanlaskumme alusta. Niissä lienee jokseenkin varmasti nähtävi.ssä Mesopotamian vaikutusta. Väitetään reseptien, lääkeopillis-ten määräysten ja sairauskuvausten alkusyynä olleen sen tavan, että sairaat pantiin kaduille, jotta ohikulkijat antaisivat heille hoitoa koskevia neuvoja. Se ohikulkija, jolla oli kokemusta kyseisen sairauden -suhteen ja tiesi parannusmcntelmän, antoi hoito-ohjeita. Nämä ohjeet ja hoitomenetelmät kirjoitettiin muistiin, "kirjoja", jotka ajan mittaan tulivat pyhiksi, säilytettiin temppeleissä, missä papit niiden pohjalla Jatkuu kolmannella si%'ulla. Kerännyt *2feekeri\ %'atthtia ~ - MaaUman köiiekirjoit-tajatarmcstarl Stella Pajunas on kirjoittanut tunnin ajan 140 viiden iskun sanaa minuiitissa. Pienimmästäkin virheestä on vähennetty 10 sanaa, Kapina - Vaikka Pariisin muoti-trusti on määrännyt naisille pitkät hameet talveksi oli enemmistöllä Pariisin naisista sj?>-sk. 15 p:nä vielä sellaiset hameet, e t t ä niiden alta näkyi polvet. Vanha sello — Btxstonin sinfoniaorkesterin jäsen A . J . Ludwig omistaa V . 1679 \^lmistetun sellon Ranskassa, arvoltaan $25,000^ Vauhtia — Ix»ntoo]ainen turkis-kauppias John Cobb saavutti Bonne-vnllen suola-aukealla Salt Lake C i tyssä äskettäin 403 mailin tuntinopeuden autollaan. . \ Kullan hinta — Vaikka kolimai- .sen kullan valmisteveroa on alennettu 250 markalla on Sui>men kansan-huoltoministeriö ilnioittanut kullan hinnan olevan edelleenkin entisen, l.ÖOO markkaa grammalta> Pitkä uni —- Austnilialaiset -lääkärit ovat elokuus.sa herä{täneet yli puoli vuotta valekuolleena olleen 25- vuotiaan Rita .Argalin Melbournen sairaalassa. Vanhus — Kala.stajat ovat saaneet Portugalin rannikolta yli 3u0 v. ikäisen kilpikonnan, joka <»n noin 2,5 metrin pituinen ja painaa 450 kiloa. .Aikaisemmin on samalta rannikolta saatu kolme samankokoista petoa. Muinaista — Lontoon läheltä on löydetty noin 100 miljoonaa vuotta takaperin eläneen Cimoliosaurus-ni-misen matelijaji luita. Eläin on ollut noin 5 metrin mittainen. Hameet — Pelastusarmeija on ryhtynyt vjistustamaan pitkää hatne-muotia, että Euroopjaan voitaisiin lähettää enemmän kangasta vaatetuksen puutteessa olevia lapsia varten. Uraani — .Argentiinan kaasalli-sen ylioj:)iston tiedemiehet väittävät Argentiinan öljyssä olevan atomi-pommimetallia, uraania. Sikaista — Canadan tilastollinen toimisto ilmoittaa, että viime kesäk. alussa erustet-tiin vuonna 1,100 ennen nykyisen ajanlaskun alkamista! 120 valtuus-miehen valintaa varten oli 625 ehdokasta. Vclkataloutta — Yhdysvaltain hallituksen kauppavirasto on laskenut, että kutakin Yhdysvaltain asuka.s-ta kohden oli syysk. alu.ssa yksityis-ja valtiovelkaa keskimäärin $2,050. Amatsoonit — Eräs mies pyysi ja sai - Topckassa poliisin suojelemaan itseään kotimatkalla. Mies oli valittanut naisten häiritsevän häntä. Vauhtia — Uusi X-säde kykenee ottamaan valokuyan miljoonasosa sekunnissa eli yksi 20,000:s osa siitä ajasta, minkä ihminen tarvitsee ajatusta varten. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-10-04-01
