1953-04-25-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SUPPos« V 1 O» o . Ä^HEVOSIA ^ t ö ^ a n Ijjevosiaan. En-eliaineh^ kija tuo ffli-i saa siihen panna U»- a hyvä on. jos mukan» kulkemaan tuo minun- M Manu. — Kerran kun tUn, tuli aisakellon ääni lemmin, perille. EEKISSA »1 asiakkaalle: — Jcreitä. jos vaaleanpa* t teille paboinvoint^ tetaän. Jos ruskeat siivoja ja ruskeat ov«» in. VAIKEAA aa, poikani, kukaan o oskaan pois sitä, vä» ethän kukaan voi ot-cni ole oppinut. KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI JJl7_- Voi. XVIII vuosikerta Lauai»taina. huhtikuun 25 päivänä. 1953 I^Saaristolaistanssit" [24 p:riä Sudburyssa f Perjantaina tk. 24 pnä on Sudburyssa Finnish-haalilla erikoiset • '.'saaristolais- Itanssit", jotka eivät ole vain tanssit, Ikantilaisuudessa on nähtävänä ja nau- [tittavana myöskin hieno saaristolais- I polkka, jonka esittämistä on harjoitel- |tu erikoisella huolella jo pitemniän ajan. Kun tähän lisää vielä kaiken muun [itanssihuvin ja ilon, niin kukaan ei tie-j tenkään VOI olla poissa näistä tansseis- Tunnetut soittajat, Vildgren ja kump. [pitävät huolen soitosta. Jokainen tietää, että heidän soitollaan sopii lapikas lattiaan. Tervetuloa! ^ : "Laulu tulipunaisesta kukasta" sunnuntaina CSJ:n Sudburyn osaston näyttämön [toimesta esitetään ensi sunnuntaina Finnish-haalilla kaunis näytelmä "Laulu tulipunaisesta kukasta". Tämä näy- [telmä, vaikka se on vanha>;^n oikeas-^ taan-sellainen kansannäytelmä, joka ve> tää aina puoleensa. ^Näytelmässä on paljon nuorta voimaa ja mikäli tiedämme, on jokainen omalla osallaan. Sudburyn seudun" liäytehniä harrastavalle yleisölle tarjoutuu siis varsin miellyttävä ilta ensi sunnuntaina. Numeroidut ravintolaliput ovat myyty vä-nä entisissä paikpissa. Esitys aitaa kello 7 illalla. Mielisairailla on oma Jehtensä Englannissa Leicesterin mielisairaalassa Englannissa ilmestyy laifoksen oma lehti, joihon ainoastaan laitoksen mieli- tai ainakin hermosairaat potilaat vain kirjoittavat: Lehti sisältää jopa heidän kynästään lähteneen jatkoromaahin, no-" y^lejaja paljon runoja. Laitoksen ioJJtaja, professori Aswell väittää, että öiJelisairaat ovat tavallista suuremman herkkyytensä ansiosta hyviä sanoma- 'eötimiehiä ja kynäilijöitä. 3^uuan kirjallinen lehti huomautti tä- "^n lausunnon johdosta, että ainakin •^noHun ja mielisairauden on jo ennen-m tiedetty olevan jonkinlaisessa yh- «>"aessä keskenään, mutta epäili, onko ^of. Asvrell oikeassa väittäessään, että "anen hoidokkiensa runot ovat jopa ^^lisempiä ja enemmän antavia kuin "y^^kainen englantilainen runous. t farmarit ^"^^^t tehdä sadetta Äskettäin' pidettiin Keswickissa, Lake Simcoella oikein ahvenen-onkimistalkoot ja nelivuotias Robert Ward kunnostautui kuvassa näkyvällä tavalla. LEPAKKO - TUTKAN ISOISÄ Iiii 2Ö0 maUm päässä lounaaseen "Jnipegistä aiotaan kokeilla keinote- «ella sateella, ä-loyd AfcSorley, De- «sjfMan. kotoisin oleva farmari sa- ^ " n e viikolla, että iannarit 13 kes-mnJ^ 6,400 neliömailin alalla ^ « s t a v a t järjestön, jonka tarkoituk- ^ on ryhtyä kokeilemaan keinotekoi-sateella. ***"^«np»teeseen on ryhdytty johdosta, kun kuKruuden äiheutta- "likaa alueeiifaniiäreita. KAUAN on tiedetty, ettei lepakko ole riippuvainen huonosta näkökyvystään. Jo kaksisataa vuotta sitten suoritti eräs italialainen tiedemies tätä seikkaa koskeVia kokeita. Hän sokaisi erään yöiepakon ja antoi sen sitten lennellä pimeässä huoneessa, johon oli pin-goitettu ristiin rastiin kulkusilla varustettuja mustia lankoja. Lepakko lenteli edestakaisin pimeässä huoneessa kulkusten kertaakaan kilahtamatta. Koe todisti, että lepakko tuli toimeen ilman näköaistia, mutta millä keinoin, siitä ei päästy selville. Lepakon salaisuus jäi silloin vielä arvoitukseksi. Vasta radar- eli tutkalaitteiden keksimisen jälkeen on voitu todeta, että\le-pakkojen salainen suuntimiskyky perustuu samanlaiseen menetelmään. Ne ääntelevät koko ajan lentäessään ja äänen synnyttävän,kaiun perusteella ne sitten voivat määritellä lentonsa suunnan ja väistää edessä väijyviä esteitä. Me iiimiset emme kuitenkaan voi kuulla tätä ääntä.* Jos meillä on erinomainen kuulo, pystymme erottamaan lepakon tavallisen huudon, mutta sen "kaiku- ääntä" ei,ihmiskorva tajua. Ihmiskorva ^tuulee vain äänen, jonka värähte-lyluku on 16—25,000 sekunnissa, mutta lepakkojen kaiku-aaltojen \^rähtely-luku on 25,000—75,000 sekunnissa eli siis huomattavasti ihmisen kuulokyvyn yläpuolella. Eräillä koneUla ja laitteilla voidaan tämä ääni kuitenkin to-^ deta Ja niiden avulla sitten päästiinkin selville lepakkojen salaisuudesta. Nykyisin tiedämme, että lepakot ovat miltei lakkaamatta äänessä päästäen lyhyitä kirkuvia huudahduksia. Kun Ie-, pakko lepää, päästää se noin kymmenkunta kirahdusta sekiihnissa, mutta lennossa kasvaa kirahdusten luku kolminkertaiseksi. Tämähän onkin ymmärrettävää, sillä lentävä lepakko tarvitsee tietysti paljon enemmän "tietoja" ympäristönsä olosuhteista kuin levossa oleva. Ja mitä lähemmäksi lepakko lentää jotakin" estettä, sitä nopeammin se lähettää ääniaaltoja. Lukumäärä voi nousta jopa seitsemäänkym-meneen kirkaisuun sekunnissa. Kun este pn sivuutettu, palaa lepakko taas normaaliin äännähtelynopeuteensa. On \'armaa, ettei lepakko itse* pysty kuulemaan omaa ääntään, muitta kylläkin sen kaiun. Kun tutkamenetelmä -^elä oli lapsenkengissä, jouduttiin ponnistelemaan samojen vaikeuksien kanssa. tNe voitettiin kuitenkin, kun vastaanotin suljettiin lähettimen toimiessa, ja samantapaista menetelmää käyttää lepakkokin. Sen korvassa on pieni sulkijalihas, joka toimii siten, että vain kaikuäähi tulee tajuttav^i. Sitä paitsi on tietysti ehdottoman välttämätöntä, että jokainen lepakko tuntee oman "kaiku-äänensä", jotta ei ala lennellä naapurin tutkan ohjaamana. Kun ottaa huomioon, että kirkontorneissa ja muissa lepakoiden mielipaikoissa saattaa olla koossa useita satoja yksilöitä. I?: msM. AY 1953 3 EH 1 2 3 4 S 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 2341 25 26 27 28 29 3•0 NIMIPÄIVIÄ . 26— Sunnuntai . . . . . . . . . . . . . .Terttu 27— Maanantai . . . . . . , , . . . . . .Merja 28—Tiistai Kpo 29— Keskiviikko . . . . . . . , . . . . . .iDelJö 30—Torstai .Mirja 1—Perjantai . . . . . . . Vappu . 2—Lauantai Vuotako o "Rovaniemen markkinoilla" nähdään pian AWi .\. Palmu. Palmun Elokuvien omistaja, ilmoittaa, että hän lähtee toukokuun puöliväliii paikkeilla, kiertueelle ja esittää Suomen suosituimpiin elokuviin lukeutuvan, maiiiion laulu- ja musiikkielokuvan "Rovaniemen markkinoilla''. Kuvasta ja sen sisällöstä tiedotetaan myöhemmin.* * RAL:n lalijapaketitkin menevät taas Suomeen Kuten tunnettua, kielsi Suomen hallitus jokin aika sitten kaikkien lahjapakettien maahantuonnin havaittuaan, että muuan lahjapakettien välittäjä oU sallinut pakettien jälleenmyynnin virallisten määräysten vastaisesti. Suomen hallitus saallii lahjapakettien maahantuonnin ja jaon ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä paketit ovat tarkoitetut vilpittömässä mielessä lahjaksi yksityisille vastaanottajille, eikä Jälleenmyytäväksi voittoilutarkoituksessa. Ruotsin Amerikan Linjan tiedotuksessa sanotaan, että pakettikielto on nyt poistettu Suomen hallituksen tahoU ta ja että ne paketit, joita linjan kautta'on tilattu ennen kiellon voimaansaattamista ja sen jälkeen, voidaan nyt toimittaa perille niin pian kuin mahdollista. Lisäksi tiedotuksessa valitetaan pakettien viivästymistä, mikä oli kokonaan linjan kontrollin ulkopuolella. Elefantit aiheuttivat lento-onnettomuuden Intiassa tapahtui viime viikolla lento- onnettomuus, jonka aiheuttajaksi arvellaan kaksi elefentinpoikasta. Lentokone kuljetti elefantii^poilcasia Calcut-taan ja niiden uskotaan päässeen lentokoneessa irti ja aiheuttaneen onnettomuuden. Koneessa, joka putosi tiheään viidakkoon, oli 3 miestä, jotka menettivät henkensä. on selvää mikä sekasorto olisi seurauksena, jos kaikilla Iep£^oilla olisi sama "kaiku-ääni'V Niin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisella lepakkoyksilöllä on oma> äänen värähtelylukunsa eli toisin sanoen: jokaisen lepakon tutkalähetti-mellä ja vastaanottimella on oma aaltopituutensa. Tämä on jo sinänsä hyvin ihmeellistä, mutta kun seurailemme lepakkojen lentoa luonnossa tai smir^sa huoneessa ja näemme, etteivät ne vahingossakaan sipaise toisiaan tai törmää esteisiin, huomaamme joutuneemme uuteen ja salaperäiseen maailmaan. . Lepakot eivät nimittäin käytä tutkalaitteitaan ainoas» taan suunnan määraämiseen^vaan niillä on vielä tärkeämpikin merkitys. Tarkastelkaamme lepakkoa, joka Ien» tää yöllä pellon ylitse. Se lähettää ilmoille kolmekymmentä meidän korviiai* 3 i ii '.1 ser—
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 25, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1953-04-25 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki530425 |
Description
Title | 1953-04-25-01 |
OCR text | SUPPos« V 1 O» o . Ä^HEVOSIA ^ t ö ^ a n Ijjevosiaan. En-eliaineh^ kija tuo ffli-i saa siihen panna U»- a hyvä on. jos mukan» kulkemaan tuo minun- M Manu. — Kerran kun tUn, tuli aisakellon ääni lemmin, perille. EEKISSA »1 asiakkaalle: — Jcreitä. jos vaaleanpa* t teille paboinvoint^ tetaän. Jos ruskeat siivoja ja ruskeat ov«» in. VAIKEAA aa, poikani, kukaan o oskaan pois sitä, vä» ethän kukaan voi ot-cni ole oppinut. KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI JJl7_- Voi. XVIII vuosikerta Lauai»taina. huhtikuun 25 päivänä. 1953 I^Saaristolaistanssit" [24 p:riä Sudburyssa f Perjantaina tk. 24 pnä on Sudburyssa Finnish-haalilla erikoiset • '.'saaristolais- Itanssit", jotka eivät ole vain tanssit, Ikantilaisuudessa on nähtävänä ja nau- [tittavana myöskin hieno saaristolais- I polkka, jonka esittämistä on harjoitel- |tu erikoisella huolella jo pitemniän ajan. Kun tähän lisää vielä kaiken muun [itanssihuvin ja ilon, niin kukaan ei tie-j tenkään VOI olla poissa näistä tansseis- Tunnetut soittajat, Vildgren ja kump. [pitävät huolen soitosta. Jokainen tietää, että heidän soitollaan sopii lapikas lattiaan. Tervetuloa! ^ : "Laulu tulipunaisesta kukasta" sunnuntaina CSJ:n Sudburyn osaston näyttämön [toimesta esitetään ensi sunnuntaina Finnish-haalilla kaunis näytelmä "Laulu tulipunaisesta kukasta". Tämä näy- [telmä, vaikka se on vanha>;^n oikeas-^ taan-sellainen kansannäytelmä, joka ve> tää aina puoleensa. ^Näytelmässä on paljon nuorta voimaa ja mikäli tiedämme, on jokainen omalla osallaan. Sudburyn seudun" liäytehniä harrastavalle yleisölle tarjoutuu siis varsin miellyttävä ilta ensi sunnuntaina. Numeroidut ravintolaliput ovat myyty vä-nä entisissä paikpissa. Esitys aitaa kello 7 illalla. Mielisairailla on oma Jehtensä Englannissa Leicesterin mielisairaalassa Englannissa ilmestyy laifoksen oma lehti, joihon ainoastaan laitoksen mieli- tai ainakin hermosairaat potilaat vain kirjoittavat: Lehti sisältää jopa heidän kynästään lähteneen jatkoromaahin, no-" y^lejaja paljon runoja. Laitoksen ioJJtaja, professori Aswell väittää, että öiJelisairaat ovat tavallista suuremman herkkyytensä ansiosta hyviä sanoma- 'eötimiehiä ja kynäilijöitä. 3^uuan kirjallinen lehti huomautti tä- "^n lausunnon johdosta, että ainakin •^noHun ja mielisairauden on jo ennen-m tiedetty olevan jonkinlaisessa yh- «>"aessä keskenään, mutta epäili, onko ^of. Asvrell oikeassa väittäessään, että "anen hoidokkiensa runot ovat jopa ^^lisempiä ja enemmän antavia kuin "y^^kainen englantilainen runous. t farmarit ^"^^^t tehdä sadetta Äskettäin' pidettiin Keswickissa, Lake Simcoella oikein ahvenen-onkimistalkoot ja nelivuotias Robert Ward kunnostautui kuvassa näkyvällä tavalla. LEPAKKO - TUTKAN ISOISÄ Iiii 2Ö0 maUm päässä lounaaseen "Jnipegistä aiotaan kokeilla keinote- «ella sateella, ä-loyd AfcSorley, De- «sjfMan. kotoisin oleva farmari sa- ^ " n e viikolla, että iannarit 13 kes-mnJ^ 6,400 neliömailin alalla ^ « s t a v a t järjestön, jonka tarkoituk- ^ on ryhtyä kokeilemaan keinotekoi-sateella. ***"^«np»teeseen on ryhdytty johdosta, kun kuKruuden äiheutta- "likaa alueeiifaniiäreita. KAUAN on tiedetty, ettei lepakko ole riippuvainen huonosta näkökyvystään. Jo kaksisataa vuotta sitten suoritti eräs italialainen tiedemies tätä seikkaa koskeVia kokeita. Hän sokaisi erään yöiepakon ja antoi sen sitten lennellä pimeässä huoneessa, johon oli pin-goitettu ristiin rastiin kulkusilla varustettuja mustia lankoja. Lepakko lenteli edestakaisin pimeässä huoneessa kulkusten kertaakaan kilahtamatta. Koe todisti, että lepakko tuli toimeen ilman näköaistia, mutta millä keinoin, siitä ei päästy selville. Lepakon salaisuus jäi silloin vielä arvoitukseksi. Vasta radar- eli tutkalaitteiden keksimisen jälkeen on voitu todeta, että\le-pakkojen salainen suuntimiskyky perustuu samanlaiseen menetelmään. Ne ääntelevät koko ajan lentäessään ja äänen synnyttävän,kaiun perusteella ne sitten voivat määritellä lentonsa suunnan ja väistää edessä väijyviä esteitä. Me iiimiset emme kuitenkaan voi kuulla tätä ääntä.* Jos meillä on erinomainen kuulo, pystymme erottamaan lepakon tavallisen huudon, mutta sen "kaiku- ääntä" ei,ihmiskorva tajua. Ihmiskorva ^tuulee vain äänen, jonka värähte-lyluku on 16—25,000 sekunnissa, mutta lepakkojen kaiku-aaltojen \^rähtely-luku on 25,000—75,000 sekunnissa eli siis huomattavasti ihmisen kuulokyvyn yläpuolella. Eräillä koneUla ja laitteilla voidaan tämä ääni kuitenkin to-^ deta Ja niiden avulla sitten päästiinkin selville lepakkojen salaisuudesta. Nykyisin tiedämme, että lepakot ovat miltei lakkaamatta äänessä päästäen lyhyitä kirkuvia huudahduksia. Kun Ie-, pakko lepää, päästää se noin kymmenkunta kirahdusta sekiihnissa, mutta lennossa kasvaa kirahdusten luku kolminkertaiseksi. Tämähän onkin ymmärrettävää, sillä lentävä lepakko tarvitsee tietysti paljon enemmän "tietoja" ympäristönsä olosuhteista kuin levossa oleva. Ja mitä lähemmäksi lepakko lentää jotakin" estettä, sitä nopeammin se lähettää ääniaaltoja. Lukumäärä voi nousta jopa seitsemäänkym-meneen kirkaisuun sekunnissa. Kun este pn sivuutettu, palaa lepakko taas normaaliin äännähtelynopeuteensa. On \'armaa, ettei lepakko itse* pysty kuulemaan omaa ääntään, muitta kylläkin sen kaiun. Kun tutkamenetelmä -^elä oli lapsenkengissä, jouduttiin ponnistelemaan samojen vaikeuksien kanssa. tNe voitettiin kuitenkin, kun vastaanotin suljettiin lähettimen toimiessa, ja samantapaista menetelmää käyttää lepakkokin. Sen korvassa on pieni sulkijalihas, joka toimii siten, että vain kaikuäähi tulee tajuttav^i. Sitä paitsi on tietysti ehdottoman välttämätöntä, että jokainen lepakko tuntee oman "kaiku-äänensä", jotta ei ala lennellä naapurin tutkan ohjaamana. Kun ottaa huomioon, että kirkontorneissa ja muissa lepakoiden mielipaikoissa saattaa olla koossa useita satoja yksilöitä. I?: msM. AY 1953 3 EH 1 2 3 4 S 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 2341 25 26 27 28 29 3•0 NIMIPÄIVIÄ . 26— Sunnuntai . . . . . . . . . . . . . .Terttu 27— Maanantai . . . . . . , , . . . . . .Merja 28—Tiistai Kpo 29— Keskiviikko . . . . . . . , . . . . . .iDelJö 30—Torstai .Mirja 1—Perjantai . . . . . . . Vappu . 2—Lauantai Vuotako o "Rovaniemen markkinoilla" nähdään pian AWi .\. Palmu. Palmun Elokuvien omistaja, ilmoittaa, että hän lähtee toukokuun puöliväliii paikkeilla, kiertueelle ja esittää Suomen suosituimpiin elokuviin lukeutuvan, maiiiion laulu- ja musiikkielokuvan "Rovaniemen markkinoilla''. Kuvasta ja sen sisällöstä tiedotetaan myöhemmin.* * RAL:n lalijapaketitkin menevät taas Suomeen Kuten tunnettua, kielsi Suomen hallitus jokin aika sitten kaikkien lahjapakettien maahantuonnin havaittuaan, että muuan lahjapakettien välittäjä oU sallinut pakettien jälleenmyynnin virallisten määräysten vastaisesti. Suomen hallitus saallii lahjapakettien maahantuonnin ja jaon ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä paketit ovat tarkoitetut vilpittömässä mielessä lahjaksi yksityisille vastaanottajille, eikä Jälleenmyytäväksi voittoilutarkoituksessa. Ruotsin Amerikan Linjan tiedotuksessa sanotaan, että pakettikielto on nyt poistettu Suomen hallituksen tahoU ta ja että ne paketit, joita linjan kautta'on tilattu ennen kiellon voimaansaattamista ja sen jälkeen, voidaan nyt toimittaa perille niin pian kuin mahdollista. Lisäksi tiedotuksessa valitetaan pakettien viivästymistä, mikä oli kokonaan linjan kontrollin ulkopuolella. Elefantit aiheuttivat lento-onnettomuuden Intiassa tapahtui viime viikolla lento- onnettomuus, jonka aiheuttajaksi arvellaan kaksi elefentinpoikasta. Lentokone kuljetti elefantii^poilcasia Calcut-taan ja niiden uskotaan päässeen lentokoneessa irti ja aiheuttaneen onnettomuuden. Koneessa, joka putosi tiheään viidakkoon, oli 3 miestä, jotka menettivät henkensä. on selvää mikä sekasorto olisi seurauksena, jos kaikilla Iep£^oilla olisi sama "kaiku-ääni'V Niin ei kuitenkaan ole, vaan jokaisella lepakkoyksilöllä on oma> äänen värähtelylukunsa eli toisin sanoen: jokaisen lepakon tutkalähetti-mellä ja vastaanottimella on oma aaltopituutensa. Tämä on jo sinänsä hyvin ihmeellistä, mutta kun seurailemme lepakkojen lentoa luonnossa tai smir^sa huoneessa ja näemme, etteivät ne vahingossakaan sipaise toisiaan tai törmää esteisiin, huomaamme joutuneemme uuteen ja salaperäiseen maailmaan. . Lepakot eivät nimittäin käytä tutkalaitteitaan ainoas» taan suunnan määraämiseen^vaan niillä on vielä tärkeämpikin merkitys. Tarkastelkaamme lepakkoa, joka Ien» tää yöllä pellon ylitse. Se lähettää ilmoille kolmekymmentä meidän korviiai* 3 i ii '.1 ser— |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-25-01