Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 14, 1947

              gBumumiiHiiiiiini
No. 24 1947. — Xn,vuosikerta
msuonmlmsten mkkolehH
LAUANTAINA KESÄKUUN 14 PÄIVÄNÄ
Pari vuotta sitten asettui Vancmtversaarelle duhoboorien
harjoitimuum kuvasta näkyy, lujasta on pellot raivattava.
yhdyskunta
Kertomos eräästä Isasta
Joulukuun 27, päivänä A. D. 1945
kilahtaa puhelin Suonenjoella. Pu­helu
Riihimäeltä. Veljesisarjan van­hin
ja nuorin kohtaavat langan paäs-
• sä toisensa.
— Isä kuoli tänään. Matkusta
heti tänne!
Puhelu edelleen Haminaan. Nel­jä
veljestä kokoontuu Riihimäelle,
ostavat arkun, tilaavat vaunun ja
niin vainajan matka kohti kotipitä­jän
— Karttulan — hautausmaata
alkaa.
siitäpä tässä ihmeellistä — sanjaa
kieltokulkua kuin koko ihmiselämä,
samaa ihmiskunnan historiaa — syn­tymistä,
kilvoittelemista leipäpalasta,
Kriaatteista, puolueista, yhteiskim-nallisesta
asemasta.
Tämä vainaja pääsi pinnallisesti
l^tsoen vähemmällä, mutta inhimil­lisesti
katsoen hänen taakkansa oli
suunnattoman suuri.
Juho Puustinen syntyi Kuopion
maalaiskunnassa syyskuun 29 päi-
^'änä vuonna 1860. Pienehkö torppa
jaksanut elättää kymmenpäistä
lapsilaumaa, vaan jokaisen vuorol-
J ^ n oli lähdettävä leipäänsä etsi-fnään.
Juho-poikakin sai lähteä kym­menvuotiaana
suutarinoppiin. Ei sil-
^<'in juuri palkoista ollut puhetta, ei-
»yöaikakaan ollut säännöstelty.
Jo kello yksi yöllä alkoi kenkien teko,
)^ pieni poika sai pitää pikanellia
^^»ussaan pysyäkseen valveilla. fTäs-
'^Pä hänelle tulikin pys3rvä tapa, ja
^^•^ta .seitsenkymmenvuotiaana hän
j^itti suutupakan pidon, koska ei kat-
•^<»nut voivansa «'ihmisten flmoflla pi­lata
lattioita".
Koettuaan kaikki oppipojan koet-
J:elemukset ja nähtyään hirveät näl­kävuodet
Juho Puustinen meni nai­misiin
karttulalaisen Henriikka Jul­kusen
kanssa. Saatuaan myötäjäi­sinä
muutaman lehmän ja muutakin
"huushoUin" alkua nuori pari muutti
Lahdenpohjan torppaan. Siellä syn­tyi
ensimmäinen poika Kalle. Ostet­tuaan
sadalla markalla Raution tor­pan
perhe muutti sinne. Raution
torpassa syntyi vielä lapsia täysi tu­sina,
niin että heitä kaiken kaikkiaan
tuli olemaan kolmetoista, joista kym­menen
elää vielä nytkin.
Kolmentoista lapsen elättäminen
pienessä torpassa varsinkin huonoi­na
aikoina ei ole suinkaan leikin a-sia.
Hyvällä hevosella ja pitkiä päi­viä
ajaen päästiin vähän yli kolmen
markan päivänansiolle. Mutta isän
päivätyö ei päättyn>'tkään silloin,
kun hän metsäajoista saapui per­heensä
luo. Suuri lapsilauma kulut­ti
kenkiä, lisäksi niitä oli ommeltava
naapureille ja muille metsätyöläisille.
Tämän kirjoittaja muistaa aivan hy- ^
vJn, miten jo puolen yön aikaan na­kutus
alkoi kuulua kenkiä pohjatta-e.
ssa. Riiheen lähdettiin myöskin
puolen yön aikaan, sillä riihi täyt>-i
saada puiduksi ja uudet lyhteet si­sälle
ennen päivän valkenemista. Sa­mana
päivänä täj^yi tehdä metsäs­sä
vielä tavallinen urakka. Nykyi­nen
ihminen pitäisi kyllin hyvänä
päiviin saavutuksena jo riihen puin­tia
pelkästään."
Vaikka Raution torpassa oli vain
pirtti, suuruudeltaan 6x6 m. ja pie­ni
kamari, ja vaikka lapsilauma kas­vamistaan
kasvoi, täytyi pirtUin
mahtua talvisin kymmenittäin, usein
jopaviitisenkymmentä vierasta tuk-kityöläistä.
Kamarissa asui jopa tois­takymmentä'pomoa'.
Oli siinä hel­lan
jmipärillä vilskettä, kim kaikkien
piti iltaisin ja aamuisin valmistaa it­selleen
ateriat. Läskisoosi ja leipä-ressu
olivat tavalliset ruokalajit.
Mutta'kaikilla jätkillä ei ollut tilai­suutta
ruuan valmistamiseen joko
tarvikkeiden puuttumisen tai muit­ten
sjntten takia, ja silloin täytyi tur­vautua
torpan emännän apuun. Tor­pasta
muodostuikin siten pienoisra-vintola
ja kah\ala, sillä kaikille tar­vitseville
koetettiin antaa. Ei ollut
suinkaan harvinaista, että lapset sai­vat
vesi kielellä katsella, kuinka pata
pankolla tyhjeni heidän jäädessä
paitsi.
- Syksyisin Juho Puustinen lähti ta-v^
allisille matkoilleen 'elukan ostoH-le'.
Tuskin montakaan taloa tai
torppaa oli Karttulan pitäjässä, jon­ne
hän ei karjanosfomatkoillaan olisi
ehtinj-t. Kuljettuaan jalkaisin kym­meniä
kilometrejä päivittäin lahtasi
hän elukat iltayöstä ja aamupuolella
lähti kuljettamaan lihoja Kuopioon.
Mutta perhe tarvitsi myös kalaa ja
sitä onneksi lähijärvisiä sai tarpeek­si.
Sen hankkiminen oli kuitenkin
kovan työn takana, varsinkin mateen
py>'nti talvella vahvojen jäitten ai­kana.
Usein keväällä lähti torpan
isäntä tai emäntä Kuopioon viemään
kalaa tai muuta mjrytävää. Matkaa
kertyi neljänkymmenen kilometrin
korville sivulleen, ja kun tämän kul­ki
edestakaisin vuorokaudessa jalkai­sin
kantamuksenaan kaupunkiin k^-
lat ym. ja tullessa suolat ja jauhot,
Jatkuu kuudennella sivulla.
F^tm. ViKKiea 194IvSeiiIasktm
~ mukaan oli Prince Edward Island
maakunnassa yksi ainoa suomalainen
asukas, keski-ikainen nainen.
. <R<uf/a<7. —- Neuvostogeoloogit ovat
tehneet rikkaan rautalöydön Karja-lais-
Suomalaisen neuvostotasavallan
läntisellä alueella.
Tcievish. — Englannissa on an­nettu
10,811,000 radiokuuntelulupaa,
joista 16,000 on televisiota varten.
Farmityö. — Viime elok. 15 p:nä
maksettiin Canadan farmitöissä par­haat
palkat Saskatche\vanissa.. kes-
* kimäärin 5,69 dollaria päivässä.
Huonoin palkka maksettiin P.E.I.
ma;ikunnassa, 3.38 päivässä,
Kaupungä viettelee. — Vuonna
M 946 oli Manitobassa 726.923 asu­kasta
eli 2,821 henkeä vähemmän
kuin 1941,
Turkis farmit. — V. 1945 oli Cana-dassa
kaikkiaan 6,576 turkisfarmia
eli 180 enemmän kuin edellisenä
\-uonna. x
Winnip€g. — Kesäk. 1 p. 1945 oli
\Vinnipegissä 229,045 asukasta eli
7,445 henkeä enemmän kuin viisi
\-uotta aikaisemmin.
Tilapäinen vajaus. — Effingha-missa,
111., oli John Trett ihmeissään
sen johdosta kun rahaa katosi kas-sarekisteristään.
Lopuksi hän ha­jotti
koneen ja havaitsi että hiiri oli
rakentanut koneeseen pesän 1 ja 5
dollarin seteleistä.
Aarre. — Shullsburgissa, \Vis., oli
Grayson McNaughton niin innostu­nut
asuntonsa kellarin kaivamiseen
että kaivoi syvemmälle kuin olisi ol­lut
tarpeellista kunnes hän tapasi
lyijysuonen, arvoltaan $300 tonnil­ta.
•|
Tili. — Ranskassa ilmoitetaan te­loitetun
637 kollaboraattoria. 20,058
on vapautettu syytteestä ja 3,083
juttua on vielä kesken.
Deflaiio. — Pittodrie Upright-ni-minen
sonni,. joka myytiin vuosi
sitten Skotlannissa $61,335 ennätys­hinnasta,
myytiin Kansas Cityssä
äskettäin $34,000 hinnasta.
Työttömyys. — Toukok. 25 p:nä
oli Japanissa 2,561,000 työtöntä,
joista 674,000 oli Tokiossa.
Herttua. — Manchesterin herttua
WilHam Montagu, joka omisti aikoi­naan
kolme linnaa ja oH kolme ker-tJia
N^ararikossa, kuoli viime helmi­kuussa
jättäen jälkeensä ainoastaan
$1,030 arvoisen kuolinp>esän.
Lihaa. — Australiassa on 14,000,-
000 nautaa verrattuna Canadan lO,-
000,000 ja 110,000,000 lammasU
Canadan 3,600,000 vastaan.
Metsää. — A oin 237,000 neliö-mailia
eli 58 prosenttia Ontarion pin­ta-
alasta on metsää, josta noin 73
prosenttia kelpaa hyiidyllisesti käy­tettäväksi,
ilmoittaa maakuntahalli­tus.
Sanomalehtipaperi. — Pohjois-A-merikan
sanomalchtipaperitchtaiden
tuotanto kohosi viime vuonna 5,-
276,593 tonniin, ollen siten 22 pro­senttia
enemmän kuin edellisenä
vuonna ja enemmän kuin koskaan
ennen. Tämän vuoden kolmen en­simmäisen
kk. aikana kohosi tuo­tanto
jällcctt 10 pros-