Canadan uutiset, October 9, 1919

              -
lvi
I
13-
It.'-
If
1»'
l
f»!
SOVINNOLLISUUS YHTEISISSÄ, VAPAUS YKSITYISIS^ JA HYVÄNTAfiTOISUUS KAIKIÖSA ASIOISSA.
NUMERO 41 Thursday, October 9, 1919~.PORl' ARTÄUl/CANADA — Torstaina, Lokak. 9 p. 1919 V Vuosik.^VoL V.
SUUR-BRITANIAN RAUTA-TIELAKIKO
SOVITTU.
Lakko Suur-Britaiiiuii rauta­teillä,
joka uhkasi pykyttää ko­ko
maan teollisuuden, päättyi
viime bumiuntaina. Neuvottelus­sa
viime lauantai-iltana päämi-iiisteri
Lloj^d George .jtili rautatie-iniesten
kausalis-union edusta­jain
välillä päästiin lopulliseen
sovintoon. Sopimus telftiin seu-
. raavilla elidoilla : i
]\liehet pa'laa^•at työhön heti.
Neuvottelut alot.etaan uudes­taan
sillä ymmärryksellä, että
ne voidaan i)äättää ennen'vuo­don
loppua.
J^ilkat pidetään nykyisellä ta­solla
syyskuun päivään asti
vuonna 1020.
Kaikkien täysi-ikäisten rau­tatieni],
sten tulee saada palkkaa
väliin t ä i n 51 shillinlcää viikossa,
n i i n kauvan kuin elnkustannuk-set
ovat 110 ])rosentta Ivorkeam-inat
kuin ne olivat ennen sotaa.
L-akossa olleet työläiset suostu­vat
työskenteilomään sopnsoin-^
niissa niiden työläisten kanssa,
jotka eivät lakkoon ryhtyneet
tai jotka palasivat: työhön lakon
kestäessä. • >
I^Taksamattn oleva jäännös
palkoista maksetaan tj^'öläisille
silloin kun he palaavat työhön.
Lakkotilanne oli ennen sen
päättymistä i kehit,tynyt entistä
vakavammaksi • ilmoitetafin Lon^
toosta. Pääminist. Lloyd George
v a a l i , . etvä lakossaolevien rauta-liolyöläisten
on palattava työ-
Inhi ennenkuin j neuvotteluihin
M i i e K t i n . va;Umiuksista voidaan
r y h l y ä . nallifnksen esityksen
S" i t s e i n ä n j)iiivää kestävästä ''a-selevosta'jonka
niukaair rauta-
TietvöUiislen tulisi palata töihin,
niin että m . i v u i u h i riijdanalais-len
kysymys! (Ml rr.rkaisemiseksi
voitaisiin aloitaa ovat rautatie-työläiset
liylännool. Hallituksen
p i i r ( M s s ä " {i('e{iiän tilannetta e-i
' i t t ä i n ^ ai-a vana, ja hallitus on
r y I i l y n yL tarvittaviin toimenpi­t
e i s i i n tilannetta lieventääkseen.
L l o y d fieorgc on iulaissut tilan-te<'
n j(>lidosui .leuj aavan lausun-l
u n i :
"Hallitus ei vastusta ammatti-un
ioil a, joita se p i l ä ä tunnustet-t
ui n ; i i (ilu j ö i n ä 11- a an . te o 11 isuus-
( l ä m ä s s ä . Hallitus taistelee es-täiiksecn
minkään teollifiuuryli-n
I. ä n ä ä r i mm i i i v\ ä s a avu t ta ni a s ta
tai'k')il nspo]"iään Meisön kustan­nuksella
ja tavalla, joka tuo sa­lamia
tonta kurjuntta tluhansille
\ iättömille ilimisillc.'*
1
^ artjatessaan svvtökseen, että
liiln loiinii sadaaksein itselleen
p(M-soonn l i i s i ä ' crnja' kirjoittaa
i'aiitalif'j)iiesten uiiioH sihteeri
Thonius ^arii{-.'k('(]ssac1n' Daily'
Nev. s ' i s s ä muun muas,s'ä, että'ha­in'
11 e on k oi in e e2'i is e r ta a tarjot­tu
paikläaa j i r i t a u i a n Ickbinetis-
; s:i. :}}\. e t t ä hui. on aina 'kieltäy-tynyt
vastaan l.ttamas^ta' tarjo'-
nsla. Tjioinas va-oittaa yleisöä,
e l t i i jos muuT onVmattiyihdistyk-s
r l y l i i y \ ä t i ö k k c l ' i s i i n , vOi sii­tä
nlfa •urkKa;air.t"lu seilraukse-n
e , " j o l l o i n k a i k k i neuvoni ja
:vaijvutnsvailani el voi (ehkä pi-hl
^laa maara /a 'un ii
Hjalmar Branting huomen puna­kapinasta
; Kuotsalaisten sosialistijohtaja,
Hjalmar Branting julkaisee
Tukholman Social-Deniokratenis-sa
selostavan kirjoituksen Unka­rin
tapahtumista ja vertaa kirr
joituksensa lopussa tapahtumain
kulkua Unkarista Suomen puna­kapinaan.
Suomessakin oli en­sin
kysymys, ainoastaan työväen
luokan pienen osan 'bolshevisti­sesta
esiintymisestä, joka nojau­tui
venäläisten apuun samoin
kuin Unkarissakin, jossa agitaat
torit saivat rahavar. venäläisis­tä
lähteistä. Suomessakin oli so­sialidemokraattisia
johtajia, jot­ka
antoivat taivuttaa itsensä
myönnytyksiin bolshevismia koh
taan, mikä herposi kaiken tar­mokkaan
vastatoiminnan, silloin
kun se vielä olisi merkinnyt jo­takin;
pulan tultua Suomessakin
lopulta monet, jotka olivat ol­leet
kapinaa vastaan, eivät kek­sineet
muuta keinoa kuin joko
kokonaan väistyä syrjään tai
kulkea joukkojen mukana vsille
tiel 1 e, jonka he itse olivat hylän­neet,
1.voidakseen mahdollisuuden
mukaan hillitä joukkojen hävi-tyslialua,
julmuuksia, tapojen-turmelusta,
mutta saivat: sittem­min
huomata; että tämäkin - on­nistui
heille vain vähässä mää­rässä.
Meillä alkaa jo olla, sa­noo
Branting; kyllin paljon kat­keria
: kokemuksia siitä, minne
bolslievismi vie työväenluokan,
ne ovat riittäviä opettamaan jo­kaista,
joka tahtoo nähdä ja opr
pia toisten onnettomuuksista.
Terästyöläisten lakko.
Terästyöläisten lakko Yhdys­valloissa'
jatkuu ilman että mi--
tään suurertipia muutoksia olisi
tapahfiimit. Kumpikin puolue
pysyy, jyrkästi vaatimuksissaan.
Työläisten 'johtajat toimivat saa­dakseen
lakon entistä tehok-kaammaksi,
samalla kun yhtiöi­den
virkailijat koettavat voittaa
Saksa ja Itävalta [dciayat lähet­tää
. edu^ajia l^öväen
konferenssiiiu
Käsiteltyään, kysj?^inystä vihol­lis-
ja puolueettomji(|h maiden e-dustajien
osanotoiii sallimisesta
AVashingtonissa tämän kuukau­den
aikana kolcooHtuvaan kan­sainväliseen
työväen neuvottelu­kokoukseen,
on raUhankonferens
työläisiä puolelleen saadakseen sin korkein neuvosto päättänyt
Työväen edustaja niftiitetty
kauppatoimikunnan jäseneksi. .
Työväenliike tulee olemaan
edustettuna Canadan kauppatoi-mikunnassa.
Virallisesti on; i l ­moitettu
että James Murdock,
Torontosta, on nimitetty toimi­kunnan
• jäseneksi. Virallisessa
tiedonannossa sanotaan:
" ^ M r . i i\lurdock on ollut jo pi­temmän
1 aikaa yksi liuornatuim-pia
henkilöitä Canadan työväen­liikkeen
piirissä. Neuvottelu-lautakunta,
joka on ollut niin
suurena vaikuttimena sopusoin­nun
.ja yhteistoiminnan aikaan­saamiseksi
rautatieyhtiöiden ja
työläisten välillä sai alkunsa
pääasiallisesti hänen toimestaan.
Jo moniaita vuosia on liänen
mielipiteensä ollut se, että elin­kustannukset
pitäisij jos suinkin
mahdollista saada alenemaan; ja
että suuremmat palkat yksistään
eivät voisi . työväenkysymystä
ratkaista.
Viime neljäntoista' vuoden a-jan
on Mr. Murdock oUiit räuta-tdomiesten
veljesliiton virkaili-jaii^
n.
A a l - M n l v u m o n k s e i i
j('Ui:imasta."
v e r i s e n
] b y ö r t e e . s e en
' Aikovat estää..puhumasta.
Sarnian kansalaiskomjtea, jo,-
ka on muodosteftu ' lakkbtoimin-tansa
tähden l^uuluisaksi tiilleferi
wijf|nipegiläisen , past. Wi-ll'iam
IvQnsin Saarniässa'' käynftiä^ko-
. muksen johdosta,"^ On ruvennut
erikoisiin varmistuksiin,'' estääk-^
seen-iastorin j)uhumasta'* kat^-
pungissa.
TÄm NUMERO
Canadan Uutisia ilmes­tyy
kahdessa osassa, A
ja B, edellinen käsittäen
.,8 sivua 'ja jälkimäinen. 4
^ \ sivua. /'^ •
Matkustusluvat 'i'hdysvältain
satamista.
'• 'Y| dysyaltain sitamista nlko-itfiai-
He. matkustavat eivät enää
tarvitse maastamuuttolupaa,
paitsi viliollismaalaisia. Kaikil­la
täytyy kuitenkin olla valoku­vallinen
: passi eli todistus kan-saUisuudestaan,
'Sellaisen täytyy
Suomen :kansalaisten joihin kuu­luvat
nekin, jotka ovat ottaneet
n.k. ensimmäiset paperit Yhdys­valloissa,
hankkia Suomen halli-uksen
tietotoiniistolta. Suomi
bureaulta, jonkÄ psote on Room
601—341 Union S(iuare W., New
york, 'N. ,Y.^ sekä vahvistuttaa
j>e sen maan konsulilla^ jonne ai-
;koo matkustaa. .
Ne suoinalaiset jotka ovat ot-;
;taneet toiset • paperit ja ovat Yh-idysvaltain
^ kansalaisia, saavat
1 passinsa tekemällä siitä lähim­män
piiriöikeuden kautta hake-;
inuksen Valtiokonttoriin. Was,-
hingtonissa;^^^^ ; voi
lähettää 5 viikkoa ennen laivan
purjehdusaikaa. Passin saavut­tua
on se hyväksyttävä myös sen
maan konsulaatissa, jonne sen 0-
mistaja; aikoo matkustaa.
tehtacit ja sulimot uudelleen
käyntiin. Kun Betlehem teräs-yhtiön
työläiset yhtyivät lak­kolaisiin
viime viikon alussa, lir
siisi se lakkolaisten lukumäärää
noin 3,5,000miehellä. Lakkolai­set
ovat valmiit menemään pi-teminälllc
lamauttaakseen teräs­teollisuuden
kokonaan, ja saa­dakseen
lakon entistä tehok-kaainaksi.'
Rautatiemiesten vel­jesliittojen
apua on koetettu
saada lakkolaisille ja mahdollis­ta
on että rautatietyöläiset kiel­täytyvät
kulottamasta rautatie­vaunuja
niille tehtaille, joita
lakko koskee.
Lakkolaisten ti\rjous aiistaa
riita neu vottelukokoukseir rat­kaistavaksi,
on saattanut teräs-korporatsionin
epäedulliseen a-semaan,
sillä tcräskorporatsionin
virkailiakiinnan esimies Elbert
H. Gary on asettautunut sille
kannalle ; että periaatteellisista
syistä ei asiaa voi neuvottelun ja
m oi e m 1 n i n pu oi i s t en m yön ny ty s -
ten kautta ratkaista. Lakon al­kusyynä
oli se, että teräsirusti
kieltäytyi neuvottelemasta työ­läisten
edustajain kanssa ja on
syynä lakon jatkumiseen etu-j)
äässä se, että se kieltäytyy tun­nusta
masta. neuvottelemista oi­keutettuna
kebiona työläisten ja
työnantajain välisten erimieli­syyksien
rat ka isemisessa.
'Tätä asemaa käyttää hyväk­seen
American Federation of La-bor
liiton presidentti Samuel
Koinpers lakkotilanteesta puhu­essaan.
"Mikään sellainen ryh­mä
kuin se, jota tuomari Gary
edustaa, e i v o i riistää työläisiltä
niitä etuja, joita uu'si järjestys
heille myöntää,'' lausuu hän,
-'ja eikä mikään valheellinen
propaganda, joka syyttää työläi­siä
radikalisuudosta tai ulko^
maalaisuudesta voi; tuoda takai­s
i n vanhoja tapoja. Tuomari
Gary, jota persoonallisesti suu­resti
kunnioitan, edustaa aikaa,
jolloin korporatsionit, pitivät . it­seään
työläistensä holhoojina. Se
aika o n nyt ohi.
'^On mahdotonta ajatella, että
lakkolaiset tulisivat joutumaan
tappiolle. He ovat ryhtyneet
lakkoon parempia olosuhteita
saadakseen. Terästyöläiset eivät'
ole saaneet osakseen oikeuden­mukaista
• .kohtelua. . Tuomari
Gary ei suostunut neuvottele-
111 aa 11 ty öl ä i st e n e d us ta j ai n ; kans-
:sa,. väittäen, että ho oivat edus­taneet
työläisten enimmistöä.
Kuitenkin. o n G m m ä n kuin 300,-
000 työläistä lakkoutui, vaikka
tuomari Gary väitti, että he e ir
vät kuulu unioon. Kun 300^000
työläistä ryhtyy lakkoon, on tur­ha
sanoa, että heidän asemansa^
on sellainen!, ettei SO vaatisi pa­rannuksia."
Lakkolaisten johtajat ovat al­kaneet
varustautua
lakkoa • varten. Toimenpiteisiin
lakkoustannuksiin tarvittavain
varain hankkimiseksi on rylidyt-ty.
Viime maanantaina oli neu­vottelu
Washingtoiiissa. lakko­laisten-
-johtajain ja American
Federation of Labor liiton 'neu­voston
välillä lakkoa^ustuk^eri
hankkimisesta.
Samalla kun lakkolaisten joh'-^
tajat ilmoittavat,' että terakeol^
lisuus on lakon vuoksi yleisesti
Mamauksissa, väittävät yhtiöidy
virkailijat, että paljon työläisiä
on monissa paikoin palannut töi­hin
ja ; että .tuotanto on monissa
tehtaissa melkein ennallaan.
antaa Saksalle ja itävallalle lu­van^
lähettää edustajia mainit­tuun
kokoukseen. Kokous saa
Itse päättiiä ensimmäisessä is-tunnossa
tuleeko se kutsumaan
kokoukseen vihollisraaiden edus­tajia
tai muita jäseniä, jotka 0-
vat ilmaisseet olevansa valmiit
ottamaan kokoukseen osaa.
Höyrylaivaliike Catnadan ja Nor­jan
välillä alkanut.
Canadan kauppakomissioni on«
ilmoittanut että/ höyrylaivaliike
Canadan ja norjalaisten sata-inain
välillä on pantu alulle.
Höyrylaiva "Ranefjord" lähti
viime kuun .26 päivä norjalai­sesta
satamasta matkalle
trealiin ja tämän kuun
on sen määrä lähteä paluumat­kalle.
Emma Goldnian tuUee karkoitet-tavaksi
Yhdysvalloista.
Yhdysvaltain :oikeusdeparte-mentin
toimesta on tunnettu a-narkisti
Emma Goldman, joka
juuri vapautettiin JeffersonvQi-tyn
vankilasta, missä hänen kak­si
vuotta kestänyt -' vankeusran-gaistuksenj^
a sotapalveliislain täy
täntöönpaneinisen ehkäisemises­tä,
päättyi viime lauantaina, uu­delleen
vangittu ja mahdollista
on, että häntuleo maasta karkoi-tcttavaksi.
Nykyään voimassa
olevien lakien mukaan vbiciaän
Yhdysvalloista lähettäii: takaisin
synnyinmaahansa sellaiset ulko­mailla
syntyneet, jotka ovat kak­si
kertaa tuomittu vankeuteen
jostakin rikoksesta. Miss Göld-maiij
joka on joennen ollut van­keudessa,
voitaisiin näiden laki-eii
nojalla lähettää takaisin syn­tymämaahansa
Venäjälle. •
Emma Goldman oivsyri tynyt
Venäjällä vuonna 1870; juutalai­sista
vanhemmista. Kuudentois­ta
vuoden ikäisenä saapui hän
Yhdysvaltoihin, asettuen asu-iT
Mon-' Rochestoriin, Ne\v Yorlds-
1^0r., paiva ^, '.' ^> .,J ^^.^,,a, piia,n , tuli anarkististen
toimcnpiteittensa kautta yleisesti
tunnetuksi.
Rotumellakoita Yhdysvalloissa
jatkuu,
Helena, Ark., (okak. 3 p. —
Viimeisen 48 tunnin ajan ovat
Helena ja Phillips kauntit olleet
rotumelskeiden vallassa, joissa
vähintäin 19 henkilöä on saanut
surmansa. Nyttemmin on saa­punut
sotaväkeä Elaineen ja
inuihin kaupunkeihin, jotka ovat
ölileet mellakkaiii keskustana, ja
toivotaan että - olot saadaan, rau­hoittumaan.
>^
Sotilasvartijat ami)uivat kuo­liaaksi
kaksi .neekeriä, jotka ei­vät
totelleet vartijain käskyii, ja
haavoittivat kolmatta. Neljäs
samasta joukkueesta vangittiin.
Seutu on nyt, pienempiä.melskei
tä bikuunottamatla, verrattain
rauhallinen.
Melskeissä joita on ollut, useita
sitten kun ensimmäinen kahak­ka
neekerien ja valkoihoisten
välillä tapahtui viime tiistai-ilta-na,
on viisi valkoihoista saanut
Tulva teimyt tuhöjaian Espanjan
kaupungeissa*
: Mädrid,^ 1^^^^
tään että paljon ihmisiä on saa-nnt
surmansa tulvien; kautta,
jo t ka o vat aa tir a n nee t y lenpal t ti -
sia sateita, etenkin Cartagenan
kaupungissa, jonka asukkaat o i i -
vat v i i m e yönä kauhun valtaami­na
kun alimmainen ; kaupungih-osa
o l i tulvaveden vallassa. A-sukkaat;
jotka o l i j a t etsineet
turvaa^ ; l i i i o n e i t t e D ^ a ylikerrok-sissa
t u n l u M l e v a t , -tulvayeden yhä
nousitessa, ikkunoihin 'j
noille rukoillen 'apua. Ratsupö-'
liisit tekivät parhaansa pelas­taakseen
k au li unv a It a am ia a su k -
kaita, hivdtä t ui va v e d e n y liä
noiptessfi: pli vat; h v 1 i 1 ne in | )a -
koititut pelastustoiinestäaiv luc)-
pumäan; : •
Ensin ilmoitettiin 22 henkilön
sqaneen : Cartagenasa su j*in ansa,
ja i)el ä t ä än, e ttä .u li r ie 1.1. luku k o -
konaisuudessaan on paljon suu-surmansa
ja viisi haavoittunut, i- e m p i , etenkin laitakaupungeis-
Tähän .'isti ovat sotilasvirano- sa. Tulva on tehnyt tuhoa laa-
Amerikalaiset kuolleet lähete­tään
takaisin kotimaahansa.
Yhdysvaltain sotasihteeri Ba­ker
on ilmoittanut että Saksassa,
Belgiassa, Italiassa, Suur-Brita­ni
assa, Luxemburgissa ja Poh­jois-
Venäjällä haudatut amerik­kalaisten
sotilasten ruumiit pa­lautetaan
Yhdysvaltoihin niin
I)ian kuin niiden kuletus voi-daan
järjestää. Tä|iiä ei tarkoi­ta,
lausuu Baker, että sotado-partmentti
on .muuttanut kan­tansa
Ranskassa kiijolleiden soti­lasten
i)alaut'tamisien' nähden.
Toivotaan että suSrin osa sur-mansa
saaneitten .ifiOtilasten o-maisista
ei vaadi ruumistön pa-lauttajnista,
lUutta missä omai­set
tätä vaativat, tullaan heidän
vaatimuksensa ..täyttämään. .
Kolme tuomjijtn- hirtettäväksi
murhasta.
Viime lauantaina tuomittiin
tuomari Desyn oikeudessa Mon­trealissa
kolme miestä, J. B. Le-may,
R. Lacoste ja M. Allen, hir­tettäväksi
ensi tammikuun 2;J
päivä, osallisuudestaan maanvil-j
e 1 i j ä n AI cid Pay e tt en mur h aan,
joka tapahtui lähellä St. Pahi-eea
lokakuun 17 päivä 1917.
Murhaajilla oli ryöstö tarkoituk­sena
j a kun ei Payette ilmoitta­nut
rahojensa kätköpaikkaa,
surmasivat rosvot hänet ampu­malla.
Italia on lopullisesti hyväksynjrt
rauh|insopimuk8eh.
" Hyväksyminenön virallisesti,
/is^tfeltö ^' iloomaata., tuUeideij'
tietojen mukaan viime maftt^ii-t
a i n a , • /• ;J'\ir'Ä'h*-'
Entisen Saksan keisarin sisar
kuollut;
Saxe-rMeiiiingen herttuatar
;Gharlotte,; entisen^ Saksa keisa-
:riji^;"Wilhelij^ii^ sisar^^kuöli Bädf-
> nissa.; viiiti0; perjantaina58' vno-
Puhtaasti canadalairien liike-yh­tiön
saavutus tekee Canadan ni­men
tunnetuksi kautta koko
maailman. .
Huomattavana esimerkkinä sii­tä-
miten eräs eaiiadalainen^: H
i ma i)n onnistunut saamaan tuot­teensa
tunnetuksi maailman kai­killa
kulmilla on *'Salada" Tee
Yhtiö, joka myy tuotteitaan ei
ainoastaan kaikissa osissa Yh­dysvaltoja',
vaan myöskin Rans-
'tk"ir f "liassa, Belgiassa, Spanjasäa, Por-
' tugaalisäa, Ganary saarilla, Al­geriassa,
Marroccossa, riiultarau-nikolla,
kaikissa osissa Brittiläi-siä
Länsi-Intian saaria, Meksi­kossa,
Cubassa, Brittiläisessä
Hondurassaj Gruianassä, Golom-biässa,
Venezuelassa, Braziliaäsa,
Paraguassa, Chilessä ^ ja Argenti-nassa;-.
• :\ • • •'•^'••••H
-Hiljakkoin ovat he lähettäneet
isoja lähetyksiä Islantiin, ja o-r
vat' saaiieet - tilauksia ;iigyptistä.
Bulgariasta, Gzechö-Slpväkiastay
Turkista, Norjasta, lAlsacesta,
Sveitsistä, Pörus^a^ Tainskästa,
Ruotsista;' y.: m., y, m;
Näihin maihin lähetetty tee oii
lajiltaan juuri samaa kuin se, jo­ta
voi ostaa V. hyvin 'tunnetulla
leimalla varustettuna kaikissa
osissa Canadaä ja Yhdysvaltoja.
Tämä tee on - viime vuosisadan
ajalla tullut erittäin suösituks
jä sen- nimiul^Salada.!^^J(m :tuUi|fc'
tunnetuksi ^jokaiselle-^^^
Valtiollinen tilanne Italiassa
on käynyt entistä vakavammak­si.
.Alaan sisälliset olot ovat ol­leet
hyvin levottomat aina siitä
asti kun välirauha ..allekirjoitet­tiin
ja Gabrielle d'Annunzon
rauhankonferenssin kieltoa rik­kova
toiminta Finnien asian suh­teen
on tuottaut hallitukselle eri­tyisiä
vaikeuksia. Uskotaan että
jos hallitus pakottaisi d'Annun-zion
joukkoineen lähtemään pois
Fiumesta, tulisi sisällissota Itali­assa
olemaan seurauksena, ja jol­lei
hallitus sitä teo, on hyvin
luultavaa, että korkein neuvosto
parisissa tulee lähettämään liit­toutuneiden
valtojen sotaväkeä
Fiumeen.
Ne jotka tuntevat Italian olo­ja,
lausuvat että jos -hallitus ryh­tyisi
toimenpiti isiin pakottaak­seen
d'Annunzion luopumaan
Fiumesta. tuftsi sillä olemaan va­kavia
seurauksia. Se johtaisi
vallankumoukseen, joka kukistai­si
nyky'-en hallituksen ja kunin­gas-
vallan Italiassa. Vallanku-m
ou k sellincn lii k e 11 a 1 iassa on
päässyt suureen vauhtiin. Laske­taan
että noin 1,000,000 työmies­tä,
on lakossa, ja kohtuuttoman
korkeat oj-^rrp ^idon hinnat 0-
vat synnyttänrMit yleistä tyyty­mättömyyttä.
Äärimmäiset 'so­sialistit
käyttävät tilannetta hy­väkseen,
koettaen muodostaa
työmiesten ja sotilasten neuvos­toja
venäläisen mallin mukaan
ja bolshevistista propagandaa a-voimesti
harjoitetaan. d'Annun-zion
yritys saada Flftme Italialle,
voi johtaa Italian yleisten mels­keiden
pyörteiseen.
maiset Vi1[«nginneet yli 200 neeke­riä.
^Mikäli tiedetään, on M nee­keriä
saanut surmansa 'ja toisia
ruumiita ilmoitetaan vielä ole­van
ruokopelloilla ja viidakossa,
jossa taistelu tapahtui.
Kuvernööri Brough ja sotilas­ten
päällikkö eversti Jenkins
va ku u tta va t, e ttä so t a vä e n avu l-l
a voidan olot pian rauhoittaa.
Luoteis-venäläiset joukot saaneet
muonavaroja ja sotataxpeita.
Tukholmasta tulleiden tietojen
mukaan on Luotois-Venäjällä
toimivien bolshevikivastaisten
sotajoukkojen .j)äiväkäskyssä vii­me
torstaina mainittu, että ylei-ncu
hyökkäys bolshevikeja vas­taan
tulisi pian alkamaan ja että
suuret määrät muona- ja sotatar-peita
on saapunut Englannista
ja Yhdysvalloista,
* * Vihollinen on ajettu rämer
maille, jossa sen täytyy joko an­tautua
tai tulla tuhotuksi," sa­notaan
päiväkäskyssäni?
jalla alalla etenkin Valeneian,
Alicanten - ja Mureian maakun­nissa.
^Monissa paikoin on rau­ta!
h^liikenne seisauksissa ja sali­ko-
ja, telefooni-yhteyft' katkaistu.
Vaativat korkeiden kuolokustan-nuksien
alentamista. .
' Kauppatoimikunalle, jonka
tehtiivänä on tutkia, korkeita e-linkustannuksia,
on tehty vali­tus,
joka vaatii että korkeat
kuolokustannuksetmyöskin .tuli­si
asettaa tutkimuksen, alaiseksi.
Valituksessa sanotaan, että
muutto toiseen maailmaan ei voi
tapahtua kantamatta 400 pro­sentin
voittoja hautaantoimitta-jien
taskuihin.
' * En voi ym märtää miten t ä: ä
voi fiitää elintarpeiden luokkaan
kuuluvana," lausui Henry AVhit-la,
kauppatoimikunnan sihteeri,
valituksen johdosta.
38,223 amerikkalaista tullut Ca.
nadaan tämän vuoden aikana,.
Ensimäisen kithdeksan kuu­kauden
ajalla tätä vuotta on a-merikalaisia
siirtynyt Canadaan
'ähOS 7,000 enempi kuin samoina
kuukausina viime vuonna, ilmoi­tetaan
virallisessa tiedonannos­sa.
Tämän vuoden ajalla on
38,223 siirtolaista siirtynyt Yh-dysvalloista
Canadaan ja niistä
on enempi kdin puolet maanvil­jelijöitä.
He tietävät itsellää,n vähän aikaa
olevan.'
New Yorkin väkijuomakauppi*
aat ovat ilmoitusten mukaan saa­neet
tietää että : presidentti Wil­son
tulee julistamaan armeijan
liikkannalta poistamisen päätty-
John Mitchell jättänyt jälkeensä
suuren omaisuuden.
Jolin Mitchell, United ^line
AVorkirs of American liiton en-tjinen
])re.sidentti, jätti jälkeensä
25O,(|00 dollarin omaisuuden, jo­ka
on enimmäkseen sijoitettu o-sakkeisiin
ja bondeihin, mikäli
vainajan pesänselvityksessä on
käynyt ilmi. Omaisuutensa, 10,-.'
000 dollai'ia lukuunottamatta, on
vainaja testamentannut vaimot-:
leen ja lapsilleen.
United Veterans' liiton esimies
väittää että Canada voi maksaa
vaaditun palkkion palanneille
sotilaille.
* J. Harry Flynn, Torontosta,
United Veterans' • liiton .esimies,
OU' esittiinyt sotilasten siviilielä­mään
palauttamista valvovalle e-rikoiskomitealle
vaatimjiksen, et­tä
hallituksen tulisimaksaa kai­kille
palanneille sotilaille tunnus
palkkiota. Niille, jotka ovat
palvelleet Ranskassa, tulini inak-saa.
$2^000; Englaainissa palvel-leidon
tulisi sada- $1,500 ja Ca-nadassa
palvelleiden $1 OOO. Ko­ni
i t eal 1 e 1 ausui 11 v n n. . e t tä h a 1 -
12 kuukautta saadaan tavaroita
pitää jäähdytyslaitoksissa.
Yhdysvaltain edustajahuoneessa^
on hyväksytty lakidhdot;us, jon- /
ka fvukaan ruokatavaroita voi­taisiin
pitää jfiähdytyslaitoksissa
korkeintaan;12 kuukautta.' Poik­keuksena
olisi juusto. Jos läki
•seiiatissakin hyväksyttäisiiii 'ja'
astuisi, voijnaan, olisi siila seura­uksena
ottä, jiiähdytyslait'6k.slsti\
olisi paljon ruiekatavaroita las­kettava
markkinoille.
neeksi ja sota-aikaisen kieltolain
kumotuksi. Tämän johdosta vai-, litus kyllä voisi löytää keinoja
mistelevat väkijuomaliikkeet vä­ki
juomakaupan uudelleen alka­mista.
Jota: päivä saapuu Keiir
tuckin tislaus-laitoksista suuret
määrät väkijuomia New Yorkiin,
jotka siellä pannaan varastohuor
iieisiin vastaisuuden varalle. Pej
Irustuslainmukainen kieltolakij
joissa on enemmän kuin puoli
•prpsenttia, alkohoolia, astuu Yh-dysvalioislsa
voimaan ensi tammia
kuuiVy ,16 päiväv joten :väkiju0r
main "kauppiailla ei ole kovin­kaan
pitkää aikaa liikkeensä
har'joi'ttamiseen.
•• • • , •• • • • 1 •• • . N: •. f • • •
Ranska on;^ vahvistanut rauhan-
: Ranskan .edustajahuone vah-
^visti rauhansopimuksen viime
torstaina ;372;:lla äänellä 53 vas­taan.-
vTämän jälkeen otettiin e-
;sille^ Ranskan, j ^ Yhdysyaltojen
Sodanaikainen kieltolaki; Yhdys­valloissa
pysyy voimassa, kunnes
rauhansopimus vahvistetian.
Yhdysvaltain ylilakimjes PaU
raer on lausunut, että vaikka so-tadepartementti
oijkin julistanut
ä^'n^ vTita\'siin^ hänkk7a'"eH^^ armeijan liikekannalta poistami-esti
verottamalla kaikkia 10,000 loppuneeksi, ei. sodanaikaista
' - ' kieltolakia^^ voida ^kumot*^^^^^
kuin rauhansopirnus on-yaliyis-jtettu.
Kiel tolaM sää-äetäänV
;että ;^e|on' pysyvä voi-palkkioon
tarvittavien " Varain
hankkimiseen ja ehdotti hän, et-t-
ä
ses
dollaria suurempia omaisuuksia'
tai avaamalla teaaterit vsunnun-taisin
ja kantamalla niistä eri­koista:
veroa. Flynii' lausui että
hallitus on valehdellut sanoes­saan
että se, ei kykene ^ Vaadittua'
palkkilota maksamaan ja että
vasta sitten kun hallitus, näyttää
toteen,- että. se ei kykenisi ' sitä
tekemään, 'tulisi liän ja rie inie-het,
joita hän edustaa, tyyty­mään
vähempään. '
Australia maksaa tmmtispalkkio-ta
sotilailleen.
• Melbournesta ilmoitetaan että
Australian hallitus on päättänyt
maksaa tunnuspalkkiota kaikijle
australialaisen sd taretkikunnan
: jäsenille. PalkkiQn ^ ^ hte^gsunj^r
ma' nousee Qoin 20,000,000; djplla-
' massa' /kjUnnes ,sota dn |loppunu'i
ja armeija, liikekannalta 'poiötet'^
tu ja. sota ei, vo(da pitää päätty­neenä
ennenkuin raUjhansöpim^is
on; vahvistettu.
iRIKOIS!i;ARJOUS .
lehtexmnd uuhille tilaajil­le
on julaiätima U:sta
sivuUa, pytj 30-
kaip:exi.tiMlsuUt|a: hyväfc.
senn^
m
maatpa-.nissaVirUifif, perjantaina 58 VBO- tunnetuksi-fjokaiselle tantta Ä-fvamen.sopimttVjatto^^^ ' \ ' •'K-]^/
j, J , den .ikäiseni- iX^ i^^-Mmm '. .V :.,-^^;lriÄMiÄ yksiimelfeesti-->vä£syttiin; ,r^'. „ •..• ii^..-.^,.^;;'*,' I ''v;. >*«*4^4i--f*f%^