Vapaus, August 25, 1921

              TORSTAINA EIÄKUUN 28 P:NÄ - SUDBUaV/ j&NT^ CAW. - THUR^PAY. AUGUST 28. 1921.
nenpiteuUn ryMytty
in, DanxinBiMa J*
rldtia oleyiea VB-Q
lähettämiseksi V
»araaksena sopimukses-:
irjoitettiin täällä laa-svaltain
Avastashajliä-
Walter li. Brovrpin j ij
uksen edustajan ; M.
ilillä, on Yhdysvaltain
imesta annetta määrn
jiin, Danzingiinja New
)ikaisesti on Tyhdyttävä
ellä tavarayarastoissa
leita laivoihin, vietäväk
Mr Brown on ryhtynyt
koneistoaan siihen kun
erikalaiset elintarpeet
ymmenen päivän kuluta
Moskovaan ja Pietariin
New York — Berliinin pBrssi on
tilapäisesti tuletta, johtuen keinotte*
lan kohoamisesta huippuansa osake»
marii^oilla/ Viime aikoina ovat oi-tcömaalaisetrahamieihet
pyrkineet os­tamaan
siinä mää^ saksalaisten te-bllisQUsIaitosten,
osakkeita, että se me
nee ylitse jo ennen sotaa vallitsevan
ajankin.. Useissa, tapauksina salcsa-laisia
osakkeita on myyty korkeim­paan
hintaan icuinseitsemäänv xuo-teen,
osakkeet kohoten 10—50 poin
tilla päivittäin.
ruotsalaiset tyo
kokoontttvät
-1. Politikenin Heisin-tietojen
mukaan ;on
yöväenyhdistyks^n joh
rkotetaan arvattavasti
3vaa) päättänyt kutsua
äsittävän ruotsalaisten
istajakokouksen Heisin
askuulla. * Kokouksessa
rasti käsitteiynalaiseksi
työläisten subtautujni,-
sosialistiseen , liikkee-edustajakokouksen:
pitä
olemaan epäilemättä
ityksestä ei ainoastaan
yöväeston järjestymi
ftyöskin koko Suomen
jelliselle tyoväenliifc
lalaiset tySiäiset ova
jsaksi vielä olleet jäc^
ja vähemmän tietoisia
stä ja niin ollen helpos
kapitalististen riista-aolustajina.
On todel-lada
rannikkoseutujen
iman lipun alle .kuin
oläiset jo, kuuluvat.'
—O
tannian typläi-
}imattomia
rjestyneet Tyol„ Suur­at
suurten lakkotaiste
ijen aiheuttamain rasi-iin
huonossa, rahallises-että
niitten on mahdo-liaan
palkanalennuksia
työnantajat panevat toi
ikäilemättomimmini sa
ussa täällä Engl.-par^
n, glasgowilainen tyo-
Neil McLean. Sanottu
i^innipegissä ottaakseen
md. Labor Gongressiin
McLean. sanoi, että, ne
it mitä kerättim sodan
oli hyvä mahdollisuus
t loppuneet seurauksB-tkojen
rahastamisesta
alennuksen vastustami-sanoi
hän^ että mie-
1 keskuudessa on sellai
»Iisi lakkorahastoja niin
annin työläinen lakkou
;Itiika — Huolimatta siitä suunnat­tomasta
kärsiniyksestä, mikä Venä>
iän kansaa on kohdannut, on Venäjän
kansa yhtenäisempi ja yksimielisem-pilkuin
milloinkaan ennen. Matkus­taessaan
Samaraan, nälänhätäalueel­le;
Yleisvenäläisen nälänhätäisten kes
kuskomitean puheenjohtaja M. Kalin
puhuessaan jsuurelle väkijoukolle e-räällä
apemalla, ;että ensimäiset ve­roilla
kerätyt viljavarastot lähete­tään
Saratovin ja Samaran kuvetne-menttien
siemenviljaksi.
Kalin lausui puhessaan m.m.: «Suu
ri onnettomuuä on sulattava koko. Ve
näjän sielun yhdeksi».
o
Canadan hallitus lupaa
jakaa työttömyys-almuja
iliikeelämassä
aan elpymistä
- Viimeisien viikkojen
uvasti ollut .huomatta-kauppa
ja liike-eläiQän
lotaan Ganadn Credit-tmsti-
yhtymän viiko
:issa/\ .
tukkuliikehuoneet saa
kohoavia tilauksia kair
Iroille, mutta pääatsial^
r sellaisille kuten ken-vaatteille
ja yleensä
injan tavaroille, täke
ominen on hUomättavis
ellaisissa teollisuuake»-
i tavaroitten jakoa toi
n Torontossa, Montr^
^gissä^joih^n tilaul^
b huomattavasti. Pää,-
laukset saapuvat maar
äri Canadaa. Vahittäi^
it kuitenkaan ole huoi-i
elpymistä liifceelämäs-se
siitä, etatilaukaiä
iriile tukkuliikkeille
ovat n.3. poatitilatö-'
tl Eaton y. m htio-ipaniat.-.;',,::.-..-'••
>
ILKOMAALAISET PYRKIVÄT OS-TAMAAN
SAKSALAISTEN
TEOLLISUUSYRITYSTEN
OSAKKEITA
NälMännläntyvä Sak-
(Vapauden erikoistieto)
15 p. eloktfuta Saksassa tapah­tuvan
leivänhinnaa-kJr^ltukgen jot-dosta
kirjoittaa «Der Kommuhistls-che
Genossenschafter> viime nume-rosasan
m.m^ seuraavaa:
«Tilastollisen toimiston johtajan il
moituksen • mukaan n pusivat minimi-elinkustannukset
nykyisten hintain
vallitessa Suur-Berliinissä vuotta
kohti Seuraaviin määriin siiksanmar*
koissa: , • •• *
««o —
B 6
m ta
P
ta
te ca **
o o o
o o o
r 11
M H H O O
O « 0 . 0»
o o o»
111
M 00 0> O en 01
o © o
-S-
»
3.
1.
TT
ta
Ottawa Samanlainen menettely­tapa,
joka Canadan hallituksi toimi^s-
;a ollMs^iinössä^yiirae! tal^^
tuiraan taaskin; ottamaan käytäntöön'
n;s. työttömien ayustamis toiminnas­sa,.
Ilmoittaa hallitukeen työministeri
r..!D. Roi)^rtson. Jokainen kaupunki
:ai kauppala, joka ensi talven aikana
kärsii työttömyydestä ja aikoo panna
käytäntöön avustuksen järjestämistä
;ulee'saamaan yhden kolmannen osaii
avustuksen suuruudesta hallitukselta.
«Mevelemme pyytäneet' eri maakun-äen
hallitusten -neuvottelemaan työn
antajien; ja Icaupungih hallitusten
kanssa tarkoituksella saada laadittua
suunnitelima' mahdollisen teholtkaalle
avustuksen järjestämiselle ja jos voi-;
daan' löytää parempia menettelytapo­ja
kuin viimetalvinen on hallitus, val­mis
tekemään' voitavansa ottamalla
osaa uuden menettelyn; mukaiseen a-vustuksen
järjestämiseen», sanoi työ­ministeri;:
Siis samanlaisia almuja
ort odotettaessa hallitukselta tämän­kin
talven ajalla kuin viime talven,
mutta niiden tulokset ovat sellaiset,
että niihin ei ole paljoakaan iubtta-mista.
Hallitus sanoo, että jos joku
löytää paremman - menettelyn on se
valmis'siihen yhtymään, mutta mikäli
viimeaikaiset kokemuksef^^ osottavat
ei hallitus ole ottanut ; huomioonsa-kaan
sellaisia ehdotuksia työttömyy-^
den lieventämiseksi, jotka olisivat si-tä^
turituvammin parantaneet. Sellai­sia
ehdotuksia: ovat tehneet kerta toi­sensa
perään erinäiset työväen järjes
töt ja työttömät monissa joukkökoko
uksissaan, mutta turhaan. Hallitus ei
ole' kallistanut korvaansa juuri niit­ten
ivaatimuksille^ jotka työttömyy­destä
kärsivät, mutta' siitä huolimatta
se on valmis selittämään,-etiä se tu­lee
ottamaan,uudetkin . ehdotukset
työttömyyden lieventämiseksi huo­mioon.
' '
Nämä luyut^ käsittävät vain menot
elintarpeisiin, vaatteisiin, asuntoon jä
lämmitykseen, normaalielämän. yllä­pitämiseen
kaikkiin välttämättömim-piin
tarpeisiin.
- Ylläolevan ilmoituksen, mukaaih
nousivat. siisjninimielinki^
kesäkuussa viikkoa- kohti^ seuraaviin:
määriin: . >
Miehen 151:—, •pariskunnan'230:-
70 ja pariskunnan 2 lapsen kerä
311:50.-,--'^— •.•.^••'•^:v-,::•::
Mutta vastaavat työttömyysavus­tukset
tekivät viikossa vain 6Ö:—,
84:-^ ja 132:—..Työttömänä olemi­nen
merkitsee siis tuhansille proletaa
reille vltkallista kuolemaa! Ja - tähän
vapaan talouden seuraukseen ovali
myös ammatti)rhdistysbyrokraatit
kanssasyyllisiä. Mistä ottaa proleta­riaatti
varat minimitelinehtojensa tyy
dyttäraiseksi? Voivatko esiru. työttö­mät
ostaa mitä minimielinehdoikseen
kaan tarvitsevat? Eivät! H^dän on
vedettävä nälkäremmi vain ynä kiror
ämmälle. Heidän ja heidän vaimojen­sa
ja lastensa on näännyttävä näl­kään!
.Työläiset, voitteko edelleen
vaieta? Mielitteko todellakin sanaa
sanomatta alistua nälkäkuolemaan?
Mielittekö rauhallisina katsella mitä^
viimeinen leipäpala viedään suustan­ne?
Ei, teidän on' mahdotonta vaieta!
Kysymyksessä on teidän ja - teidän las
tenne elämä! Taisteluun!» :•
Haypipd jä^
Jipnnest^^
km
Moskova ,—^ «Kertokaa minun jrs-tä^^
Ueni Chicagossa ja,New Yorkissa
että minä: olen parhaai^sa. terveydesr
sä>j lausui «Iso Ville» HaywoodtääI-viipjonään
yehäjäilä'
siihen,aisti^kunnes se^ mikä
toi öjinut tänne, oiwtäytetty»'
MAJCiM GORKY ELINTARVETI-
/ REHTÖÖRIKSI
mi
Bäavelii-i- Moskovasta Saapuneit-ten
tietojeh^ malrau^
on nimitetty ravintoaine^ktaattorik-fiiTrotsl:
yn, sijalle. GorMjn • en»
n^en tehtä^va OB; p
komaitten ^öväenjärjestöjen kanssa^
Työläisäjojahti Jugo-
, (Vapauden erikoistieto)
Jugoslavian kommuiiistipuolueen
keskus kääntyi hiljakkoin julistuksel
la muiden maiden toverien puoleen>
missä he kuvasivat maassaan vallit­sevat
valkoista terroria: Päästäkseen
käymään käsiksi kommunistipuol.
järjestivät valkoiset hämärät-ainelc-set
taannoin Bel^adissa pommianteh
Itaatin, mikä ilman pienintäkään todis
tusta selitettiin kommunistien tekei^
maksi. Tämän johdosta iulisteUiin
kaikki kommunistit lainsuojattomik­si,
heidän talonsa ja kirjapainonsa vai
lättiin ja yhdellä ainoalla ; kerralla
vangittiin yksistään . Belgradissa 2,-
000 riolaista. Lukemattomia tovere
ja on rääkätty, kun on koetettu saa­da
heitä kiduttamalla tunnistamaan
syyllisyytensä i rikokseen,; jota he' ei­vät
ole tehneet. ^ -Yksi kidutetuista
saatiinkin täten tunnustam. kunnes
jälkeenpäin huiomattiin, ettei hän at­tentaatin
sattuessa ollut lainkaan ol­lut
Belgradissa.' '!;£ttei: Serbiassa ^e-nää
työläisiin nähden vallitse mitkään
perustuslailliset takeet selYjiää lisäk­si
vimeislmmästä lennätinti^dosta^jon
ka mhkaan perustava kansalliskokouis
on evännyt sen 58 komunistijäsenel-.
1 tä/kosicemättdmUnd^^
on kiireimmiten vangittu näistäv 8
kaikki' kommnhistipnlbueen toimeen­panevan
komitean jäseniä! Maailman
tietoisten työläisten marttyyriudella
ei näytä olevan mittaa eikä määrää!
Trades Labor CoQEjressI {cokoontaaat
Wianipe8ia«a. Jl^re ja lnimppa<i'
, Bitsaavaty8tSv|iIis«|ii^Uum.
oton herrptltov^pitolbtiea fr. ,
dasiajHta, Radilttslien toi-nbla.
tsnio^^
taa UantaiaQksea Vahti-
•• IcQirU.
Winnipeg-^ Canadan Tradea & La
bor.KongTessialqö^ täällä'maaJiantäi
na 37 vuotisfen konyentioninsa, kon-ventionissaoilen/
edustettuna 200,-
000 ammatttunionistia^ joita; edusti
6Cro edustajaa ympäri maata.
• •• l- • • • . ' . - y , ; ' i - v ,?c"''• ' . '• K '.r',\ • '•
«Tyovion ystivat» pitSmSssä pahoita.
Konventionin- avajais-istunnossa pi
tivät puheita työministeri senaattori
Gideon Robertson, ^ Manitoban pääm}-
pisteri Nörrisif\yinnipegin pormestaii
Edw. Par^ell, Trades & ;Labor Kon­gressin
p/esidentti Tom Moore. Edel
lämainittujen: kanssa ohjelmalavalla
istuivat brittiläinen päriamenttiedus-taja
Neil McLean, Glasgowista, Joka
edustaa Englannin Trades Union Kon
gressia, ja J. J^ 0'H8ra, joka edustaa
American,Federation of Laboria, nä­mä
viimeksi mainitut tulevat puhu­maan
konventionissa myöhemmin. :'l
konventioijiin avasi ja edustajat lau
sui tervetulleiksi;. Winnipegin ammatti
unioitten keskusneuvoston puheenjoh
taja Geo. JVrlgbt, jonka jälkeen pu­hui
Winnipegin pormestari Pamellj
joka suositti.työläisille parannuskei­noksi
«takaisin maalle muuttamista»^
koska siitä riipp. Canadan hyvihvoin
ti. Manitobanjmäministeri^^^^^^
^UsUi; majakunnanr,.^
saiiöi'sen ole-fan f valmiin ^e'uh'tautu-maan
«yhteistoiminnallisella ymmär­ryksellä
» työväkeeni , .
Työministeri puolustaa palkkojen
"''..''polltemista. j-l^':::
Työministeri senaattori Robertson
sanoi «ostajain lakon» alkaneen elo­kuulla
1920 ja sen Johdosta aiheutu­neen
työttömyyttä,: mutta samalla
myöskin hintojen laskeutumista. ^^eU
jälkeen siirtyi senaattori käsittele
mään työttömyyskysymystä ja • esitti
lievennyskeinoja siihen. Hän sanpi
henkilön, jpka' tänä* päivänä vastus­taa
palkojen alennusta saavan niah
doUisesti «sankarin» nimen, mutta e
rikoisella painostuksella Vakuutti se­naattori,
että «hän ei tuule olemaan
sankari ensi vuonna, sillä työväki tu­lee
huomaaman sellaisen neuvon tyh­myyden.
Työväen täytyy ottaa ase­ma
tasapuolisesti ja avustaa maata
pääsemään jälleen normaaliin», y
Sen jälkeen puhui tunnettu työvä­en
syöjä Winipegin lakonjohtajain oi
k^usjutun ajoilta kuuluksi tullut Ma-nitoban
yleinen syyttäjä T.' H. John­son/
joka myöskin puhui «yhteistoi­minnan
» välttärtiättömyydestä. Ja ra
porttien mukaan hänen puheensa'0-
tettiinyvastaan«8Uurinsuo8ionosotuk-sin
», joka kuvaa sitä mitä taantumuk
sellinen ja tietoinen edustajisto osotti
tälle työväen viholliseMe.
'töön kaikella tavoin. Tämä on siheut
tanutjnonin paikoin väliaikaista mo­raalin
heikentymistä (mutta-tyäväen
luokkamoraalin vahvistumista) ja ku
rittomuutta jäsenistön keskuudessa.
«Huolimatta tästä on ammattijär­jestön
jäsenmäärä pysynyt ennal­laan.
Joskin toisin' paikoin'on menetet
ty jäseniä, on uusien järjestöjen liit­tymisen
kautta toista tietä jäsenmää­rä
lisääntynyt, joten Jäsenmäärä on
sama koin vuosi sitten».
Armon korjaaminen ei ole hyödyttä»
' nyt.
::: • ••":^'^,(.;''lV-;';[
Sen jälkeen panaan raportissa mer
kille, että ammattijärjestön paria-menttaariset
toimenpiteet, tobin sa­noen
poliittinen armonkerjääminen
kapitalistisilta politikditsijoilta ei ole
tuottanut mitään tuloksia. Raportissa
lausutaan: «On huomattavaa, että par
lamentin istunto oh aikaansaanut san
igen vähän parannusta työläisten teol-;
listen ja yhteiskunnallisten olosuhteit
ten parantamiseksi. Kun ty&väen ami
matillista liikettä vastaaa hyökättiin
pariamentissa, niin sieltä puuttui tyä
väen riveistä kohonneita miehiä, jot>
ka" olisivat tunteneet työväenliikkeen
periaatteet ja ohjelman ja kyenneet
puolustamaan sitä.»
Siirtolaisnusbysymys^
KiniliiL ?enä!äinen lau*
semään
. - . « y i?
Moore vakuuttaa valtansa lujuutta --^
mutta on huolestunut radikalis-
. min pesiytyroisesta unidissaan
Kokouksen avaaja iWright ojensi pu
heenjohtajan vasaran Trades & La
bor Kongressin presidentille : ; T ^
Moorelle, joka vakuutti puhessaan, et
tä «huolimalta sisäisistä ja ulkonaisis
ta hyökkäyksistä, Canadan Labor
Kongressi on lujempi Imin milloin
kaan ennen». /
ToiroeenpaiievankoiÄitean. raportti
hyokhaa radikalismin kimppuun
Konventionille esitetyssä raportis-
% jonka .ovat alieldrjoitfaneet, toi
n)P(>nnanevan komitean jäsenet ja vir
kailiiat, lausutaan, m.tp* seuraavaa:
*Canadas!»a,- samoin kuin melkein
icaikissa maissa ammattiunfoiiiice ori
kärsinyt suunnattomasti ;niiBtäainek-fsista,
jotka sisästäpäin yrittävät ai
kaansaada hajaarfnusta Ja enäluotta-mmsta
smmattillisessa ' liikkeessä.
Kautta koko Pominion nämä ainekset
ovat harjoittaneet voimakasta propa­gandaa
Jatkuvasti. Kolmannen Inter-nationalen
antamia ohjeita taktiikasr
sa on tarkoin noudatettu, tarkotuksel
la Järkyttää union virkailijain, (taan-tumnksellisten)
laottainusta jäsenis-
• Lontoo - - D a i l y Herald k.e>to(f8ij'a
neensä sangen laotettavista lähteistä
tietää,' että Englannin ulkodrasto
on kieltäytynyt antamasta maahan
pääsylupaa kuuhille venäläiselle lau­lajalle,
ShalJäpininei jonka piti tulla
Englantiin antamaan useita konsert.
tejä Venäjän nälänhätäisten avusta­miseksi.
IVashiagtonin konveationillo
ypataoksi Venäjä fcnlsuu Idän kan^
aat Tyynen neren y.m. problee­meja
ratbaisemaas
Siirtolaiskysymyksestä mainitaan
raportissa, että «itämaalainen siirto­laisuus
^ muodostaa vaaran Canadan
työväenliikkeelle» Ja yleensä pidetään
nykyistä aikaa sopimattomana siirto­laisten
maahan laskemiselle. Lievästi
mainitaan myöskin ettei hallitus ole
;ehnyt mitään itämaalaisten siirtolais
ten poissulkemiseksi.
Tyotlomyyskyoynys. •
Työttömyyskysymyksestä on laadit
;u oikein erikoinen «memorändumi»
Ja kehotetaan konventionia : lainaa­maan
sille erikoinen? huomio. Minkä­laisia
«parannuskeinoja». Mooye j'a
icumppanit" ovatkeksineei; työttömyys
pulman ratkaisemiseksi, ei vielä mai­nita,
. • ! . » . '•
AFL:n mainitaan pitäneen liikkeel
lä neljä organiseeraajaa Ganadassa,
lukemassa Gompersiu' masiinaa. Tä­män
lisäksi useat «kansainväliset» u-niot
ovat pitäneet Cänadassa organi-seeraajia.
Nova Scotian tyovSenliiton lupakirja
otettava pois. .
Toimeenpaneva komitea lausuu ra
portissaan ettei Nova Scotian maa-kuntajärjestö
ole palauttanut lupakir
jaansa, Jonka Kongressi myönsi sille
1918. Tämä maakunta-federationi ei
ole myöskään pitänyt konventioniaan
eikä sen toimeenpaneva komitea ole
ottanut osaa mihinkään lainlaadinnal
lisiin toimenpiteisiin . maakunnassa.
Toimeenpaneva komitea suosittaa et­tä
tältä uppiniskaiselta^maakuntajär-jestöltä
otettaisiin lupakirja pois ja
valittaisiin sille uusi pöyrempi toi­meenpaneva
komitea, joka tarkoin
tottelisi Mooren ja kumppanien ukaa
seja.'. •
Aseitta riisuuntumishumpuufcta kan»
' .natetaan. , .': .
Riika, elok. lä p.—7 Tämänpäiväis
ten Moskovan leihtientmukaah
tohailitus harkitsee kutsua koolle
Tyyneiimeren konfrensBin ylitä aikaa
ja vastapainoksi tänä syksynä T^as-hlhgtonissa
pidettävälie liittolaisten
konferenssille. .•• •
:Kiina« Mongolia, Kaukaisen Idän
tasavalta ja uäeita.soviettivaltoja tul­laan
kehottamaan - lähettämään edus­tajia.
Konferenssi ftulee säätämään suo­jelevia
toimenpiteitä Japanin, Ameri
kan. Englannin ja Ranskan imperlf
listisia:Vosvopyrkimyksiä vastaan»; sa
nomalehdet sanovat. >
Raportissa huomautetaa,n että Ca­nada
on ollut johfavana'tekijänä aseis
ta riisuuntumisliikkeessä ja että «tä­män
maan työläiset ilmaisevat ihas­tuksensa
sen johdosta ja kannattavat
sotilaallisen taakan vähentämistä».
KatooHset uniot.
. D u b l i n P e d . , Press — . . Y l i . 2 5 0 ' - ä & ^ t j
edustajaa koitöontul täällä-Manslott ^I,
House rakennukseen Irianntn "Työ-väehpuolueen
ja Trade Union Kon- . j W-gressin
avajaisiin. 98 edustajista edus
ti kuletusiyöläisten Jä rSekätyäläis^
ten union — Irlannin «Isoa Unlota»,'
lonka organlseerasl Jim Larkin ,v.
L913 ja joka käsittää nyt 100,000 jäw
sentäi ollen voimakkain J a Johtavin
lyöväenjärjestö Irlannissa.
vAvajaispuheessaan puheenjohtaja
Thomas Foran muistuttli että viimei
nen; Irlantiin .Trade Union Kongressi
pidettiin Oui)iiiai89a 1014, kokoukseQ
avaten'Jim Larkin, joka «nyt on va- , , ,, ^.»^•^
paan maan vankilassa kärsimässä r a n ' ' . ^
gaistusta työväenmailman hyväksi ' '
tySskentelemlsestään.» , ,
«Meillä ei ole mitään, oppimista '
Englannin .työväenliikkeeltä», lausui;
-'oran. «Englannin uniot saivat sodan
aikana näennäisestivBuuria palkkojoli:^
nämä ylennykset oliyat kuitenkin hui
tättömiä elinkustannusten kohoami­seen
verraten, ja nyt Englannin työ-'/
Iäiset hyväksyivät palkkojen alennuk­set
suoremmitta vastuksitta.
VENÄJÄN JHTTILÄISTILAUKSET
RUOTSISSA
Politikenin mukaan on venäläis­ten
tilauksien arvo 280 miljoonaa
kruunut. Noin 20,000 työläistä, työs­kentelee
vpjjiirien valmistamiseksi Ve
näjää varten;' kauppa on suurin mi-
,tä Ruotsilla on koskaan ollut ja tällä
hetkellä ei luotsin Ceollisuustyöläiiil
lä olisi Juuri mitään tehtävää ilman
Venäjän tilauksia.' Kuvaavaa on kel
taison sos.'^ dem. lehtien ja porvarien
raivo, Tehäasta, joka suorittaa tiia
ukset sanotaan bolshevikien tehtaak
si, joka muka on Joutunut neuvosto
valtion kontrolloitavakai.-
Terästrusti taaskin alen
taa palkkoja
Raportti käsittelee laajasti/ Que­becin
katoolista unioliikettä, Mainiten
kuinka parlamentissa yritettiin saa­da
näille unioille hallituksen Ja maan
virallinen tunnustus. Toimeenpane­van
komitean raportti vakuuttaa et­tei
se tahdo sekaantua työläisten us­konnollisiin
asioihin, mutta ei halua
myöskään nähdä että työläisiä aettai-siin
uskonnollisten eroavaisuuksien:
mukaisesti taistelemaan toisiaan'vas
taan.
Raportissa ei kuitenkaan ilmene lu-
I jempaa hyökkäävää luonnetta eikä; sii
nä paljasteta mikä tämän työnantar
Jäin vehkeilyn .tarkotuksena katooH-sia
unibita perustettaessa Ja; sitä lii-!
kettä edistäessä, on. E i ole näitä vas­tustaessa
läheskään sitä 'hyökkäävää
sävyä, mikä Moorella Ja hänen luut­nanteillaan
on radikaalisia Ja vallan^
kumouksellisia aineksia vastaan puhu
essaan.
New York Yhdysvaltain teräs-korporationi
on taaskin alentamassa
työläisten palkkoja sanotaan tiedoU'
annossa, joka on julaistu mainitun yh
tymän pääkonttoorista. Tällä kertaa
tulee palkkain alennus koskeniaan jyh
tiön päiyätyöläisiä ja tulee palkkojen
alennus astumaan voimaan elok. 29
pvä.
«Vallitseva alhainen teräksen myyn
tihinta verrattuna ^ tuotantokustan
nusten kalleuteen» 'sanotaan olevan
syynä siihen että palkkoja on alennet
tava. Julistuksen on ulosantanut kor
porationin presidentti, tuomari Gary,
Joka tunnetaan yhtenä pKrullisimpana
työläisten syöjänä Yhdysvalloissa. A-lennuksen
astuttua voimaan tulevat
päivätyöläiien palkat olemaan 30
senttiä tunnilta, eli siis ainoastaan
pienen osan parempi kuin ennen so
taa vallitseva taksa. - *
Kuinkahan' kaurin työläiset sallivat
itseään kuljettavan sokeudessa näke
mättf todellista syytä oman aseman­sa
pkivä ipäivältähuohontumiseen.
V.Vv:v":;-:.-——-o-——
Ensimäiiieii spt
laan Tyynellä me­rellä
jana edustaen Britannian Labbr Koh
gi^essia Canadan Aröniattijärjestojen
konventipnissaV - '
'McLean 6n suuresti kiintynyt Tyy
nen meren kysymyxseen ja otti aktii­visesti
osaa Brittiläis^-Ja^panilaisen^s^^^^
pimuksen vastustamiseenv;Häni<pup-ilustaa
voimakkaasti Englannin siirto-maitten
oikeutta otta?' osaa yleisval­takunnallisten
stJpimusten tekoon vie
>Win
nipegin'' könventionin päätyttyä tehdä
puhujamatkan kautta länneA*
SP
kr
Tuomitsee kolmiliitoWpettttrijohta«y<
Foran lausui kuinka kolmijiitto on
ollut käyttämättä sitä suurta voimaa
minkä se omaa. Sen todellinen vdfina
näyttäytyy siinä, että sen johtajat
matkustelevat ulkomaille (nähtäväs-.;
ti tarkottaen J. H. Thomasin vierai­lua
Yhdysvalloissa) kesälomilla.
Varottaa Irlannin työnantajia.
Jos Irlannissa työnantajat - uskotta i^i
Vat voivansa menetellä tydläisiinnäh^v'
den samoin, niin ne P9ttävät itseään.
Meillä on tolsenlalserainekset tini--
oissa täällä ja toisenlaiset taisteluket
not. Ei ole epäilemistäkään etteikö
täälläkin yritetä alentaa palkkoja Ja
laskea työläisten elintasoa. Mutta tyiT -
väenpuolue ja ammattijärjestö' paif
nostavat, että missä hyvänsä teollisutt
dessa sellaista, yritetään, työläisten
täytyy kaikkien yhdistyneinä taistella '
sellaisia yrityksiä vastaan, ' kunnes
voitto saavutetaan,
«Kapitalistisen järestelmän vallitea
sa ei voida saavuttaa pysyyäistä J£L.
-yydyttävää ratkaisua < työttömyys-"'
kysymykselle». ' . \
Irlannin ttsenäisyyskysymys. i '
(Me iloitsemme, että näyttää olevan
mahdollisuus saada aikaan ratkaisu ^
Irlannin itsenäisyyskysymyksessä '
mutta me emme voi tyytyä mihinkään •
piuuhun kuin koko^ Iriannln kansan
täydelliseen itsenäisyyteen. Me emme
voi tunnustaa yhdellä osallÄ Irlannin ,
kansaa olevan valta selittää ja pääf«:
tää, etteivät he kuulu kiinteänä osa
na Iralannin kansakuntaan». <
Puhuja sanoi Ulsterin Irlannin -
muusta kansasta eroamiseen 'syynl-i,;;
olevan, ei uskonnolliset eikä ,poUitti-' \
set mielipide-eroavaisuudet, vaart'-ta- :
loudelliset'syyt. Joiden puöle8ta''tais- '
tellakseen Pohjoifrilriannin työnanta-.
jät koettavat pettämällä'saada työiäi-i,
iiii
1^^
V
'M
•'fr;
'1
ti
set puolelleen.
Presidentti Dfi Vatera tunnouitaa tyo«
IsSsten ,voiman itsenäisyystaiite-.
lussa.
Presidentti De Valera,' Joka otet­tiin
vastaan .suurella inn'ostu^lla^; <
lausui konventionille^pitämässään^u
heessaan, että- mitä hyvänsä''saavu»'
tuksia on itsenäisyystaistelussa saavM'v
tettu, on siitä annettava tunnustus
Mannin' työväenluokalle. ' /
Puheenjohtaja' Foran tausui vielä
, Winhipeg fSieuraava sota, jo»
syttyy, ei tule olemaan sota kahden
valkean rodun välillä, vaan valkoisen
ja keltaisen roduUi välillä Tyynellä
merellä», kerrotaan Englannin parla­mentin,
Jäsenen, Neil McLeanin lau-sy^
staistelu on suuresti-heikentänyt
luokkataistelua, mutta hän sanoi sen
välttämttömästi seuraavan kansal­lista
itsenäisyystaistelua.
"S
•'^'1
i i i i « my liuokkatietöisuudeÄ
väen unioissa psotti sekin, kun raäta-
...jtie^väunumiestenäskettäia^T^
raitten valtain kanssa. Hän aikoo 'Win sa pidetyssä konventionissa vaadittiin •••-> ;
«{«Bdrin^^ifnnvflhtionin oäätvttvä:tehdä jr^nUel&estl Debsläja muitteftp^^^ '\' *
t ^ ^ * ^ k j e n vSp^ultasttist^f'-^^"'^'^'* ' '