1921-10-22-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
MAITTENTOyUSptlimKSÄirHTE^ T E H M ON AINOASTAAN KAHIMJNE MENETETTÄVÄNÄ J A K O K O SIAILMA VOITErTAVANÄ! AUTUS TAPAH. NSS KAUTTA! VAIN JAHJESTYNEENÄ VOI TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA! LAUANTAINA LOKAKUUN 22 P. - SUDBURY, ONT., CAN. — SATURDAY. OCTOBER 22. 1921 VVUOSIKERTA-VOL. V I myötätiiito j-Venäjän lella luutettu Vcnäian »i« leesta n haastatellut Alosko Italian kauppa-rs Böggiano Picoa illoin seuraavaa: ut kahden saarron - »udellisen — uhrina, ikki sen onnettomuu-rtojen heikentämbek ä määrässä ole vai- Georgen tunnettu kuussa vuonna 1920: Venäjä voi tulla,toi; opaa mutta ei liioin enäjääl» Muistatte-urasl sopimukset En- Ruotsin ja nyt Ita kanssa. Mitä mer-jpimukset? Saarron uvösto-Venäjän puo-tamista. Minun teh-i ei ole poliittista ei-a, vaan kaupallista ja. Ensi kädessä tu-htimaah ja järjesta-rayhteyden tavaran-isaamiseksi Triestin 0 Rossiskin ja- Rosto nulla on taskussani suurimman laivanva- 1 Triestinon, suunni-ukaan tultaisiin.joka lään höyrylaivoja ta-äläisiin satamiin. Täl-amoUa on asiamiehiä, m satamissa ja jtöten tavarat tunnetpikai ikassa ja muj^^-ipais-aksessa tulevat V^nä-löt naftavarastot tlo. »riköisesti r»aftan kul. 'ellutettiijai •. ^laivaih: ksi keskinäi8een'€aui-aihtoon, mikä vuoros-n vaikuttamaan terin arvon 'vakiinnutta- Saksan noskelaisten hai i Liberaalien johtaja kiel-ini oli minulla neuvot- «oliisuuden huomatta-; ijain kanssa. Kaikki o kaikin voiminsa uudel-an kauppasuhteita l jän välille maalle niitä muodoissa. Vastik-ivaroille, joita Venäjä ialla automobiilin osia, oksia y.m. Lisäksi oh äriä. neuvostohallituk-eknillisen ammattikou- 5esta jonnekin. 'Etelä-sä venäläiset työläiset idessa italialaisten joh-aan uusimpaan tekniik ja työkalujen kokoon- Ja yleensä on .edessä kiintoista t^ötä josta hyötyä; kummallekin 1, minkälaisena'rico ja iisehsa yleensä näkivät Uän poliittisen pers-asi hän:- tään dipoiiiaattinen e-siiä rohkene kosketella tä Italian; hallituksen ansain nimensä, minkä vain italialaisena yksi-että näitä Europan te jllisia sopimuksia tulee euraamaan" myös Neu- I poliittinen tunntista-on vaikeata kuvitella '"enäjän menestystä ta. tävj7den mutta poliitti-in pohjalla. Mitä ^mi 5len minä toden totta kansainvälisen diplo-nystä saarron avulla es- Proletariaattia lujitta-aansa hallitusmuotoa o-lan; Italialaisten myö-niltäli tiedän, Venäjän sankarillisessa taistelusr ^eiäkuntamuodon toteuteta, mikä luo historias-tuntemattoman käSnne- 'äjän kansa taistelee tar elleen rauhallisen ole- ' «"ei se, uudistettuaan soitettuaan rappeuta- 'Je saattamaan kansain- ^«aa vastuuseen, 'niin 'an tekemättä vain siksi, fcansa on aivan ihmetel- '<^amista ja jalomielistä, n »»ieamielisyya saattaa litusnäläiT ieuraus: työväen yhtyminen? Saksan sosialidemokratisen Puolueen äskeisessä kongressissiaan tekemän päätöksen johdosta hallitukseen osanotosta ja yhteistoiminnasta porvarillisten puolueiden, sts. teolUsuiis-kuninkäiden kanssa, kirjoittaa sosia-lidemokratinen -^Ghemnitzer Volks-timme> seuraavaa: Görlitzin puoluepäiväin vaarallinen koe ei koskaan ole tuleva muuksi kuin kokeeksL Haluamme kerta kaik kiaan ja mitä pontevammin tuoda e-siin, että Stinneksen ja Stresemaii-nin puolue, jotka teollisuuskunin' kaat juuri ova^ Saksissa sulkenee työstä 60,000 metallimiestä ja jotka milloin 'I^QSiiNfOy^^^ valmiit ,viskaa-, maan kadulle satojatuhansia tämä sutirkapitalismin puolue, joka taiste iussaa;^ pienempiäkin, palkkavaatimuksia vastaan seisoo'horjumatta liistäjänäkSkannallaäo eikä ole suun naUomista voitoistaan vafinfis luovuttamaan äyriäkään, ei nykyisessä kokoonpanossaan nyt eikä koskaan tute hyväksymään niitä ehtojÄ, jotka so? sialidemokratiset puoluepäivät ova asettaneet yhteistyön pohjaksi. tää kompromissin Ja vaikkapa Saksan kansanpuolue olisikin valmis hyväksymään nämä ehdot; kuten joku-sen edustajista on puoluepäiville lausunut, niin, vastaamme me puolestamme, ettei mesille tuota puolueemme periaatteet mitään päänvaivaa lähtiessämme kommunis tisten luokkatoveriemme kanssa yhdessä kadulle protesteeraamaan vä-kivaltahallintaa vastaan.; Ja me viih-dyröme tässä peurassa paljon pai-emr min kuin sen puolueen parissa, - joka Baijerissa on täysin salannut kiihkokansallisten (Erzbergerin muhrautr tsjain) kanssa ja joita tuskin voi sistaan missään muuallakaiin eroitu -taa.-.^. Lähikuukausieh^ taistelu, niissä Saksan työväenluokalla on kysymys elämästä ja icuöleiiiasta, on osoittava, kutka ovat oikeassa. Mutta meitä kannustaa, tämä sosialidemokratisten puoluepäiväin ratkaisu vasta nyt oi-, kein asettiamaan työväenluokan yhtymisen pääinääräksemme jä pyrkimyksemme esineeksi.' - Aivain niin. Itse demokratia kun ei ole ki;iin «hulikanismin kukoistusta,^ vaikka sosialidemokraatit eivät huomaa sen räikeätä kukkeutta muulloin kuin milloin se sattuu 'demokratiaan itseensä; Kuten äsken Saksassa ja kuten uhkaa käydä Suomessa; Mutta tietoisten työläisten silpiät ovat paljort terävämmät, niille val-lassaoleva demokratia kaikissa maissa ei olei.jain hulikanismia vaan paljon vakavampaa: pyöveliyttä. Ja siksi taistelevatkin he yhä hurjemmin sitä ja sei) kaikkia kannatta jia vastaan, taistelevataina siihen asti kunnes ovat sen tilalle toteuttaneet oman demokratiansa, työtätekevien ihmisten demokratian, taistelevat kaikkien porvarillisen demo kratian hirmutoimien uhallakin. M.Törmfl. -——o —; PALOIVAT KUOLIAAKSI < St. Stephen, B. -7 Sen johdosta, että Liberaalipuolueen ja maanviljelijäin puolueen välillä on kerrottu olevan yaalikompromissj, selittää li-beraalejn johtaja MacKenzie King sen perättömäksi. Mitäpähäh tuossa sitten oikeastaan olisi peruuttelemista vaikka niin kin pitkälle tjillaan,' että joitain pää^ sist ilmikin, sillä ovathan kumpanen-kin puolue yhtä lähellä kapitalistisia suurpolitikoitsijoita, olkoonpa heillä sitten ohjelma, jolla vaaliin ihennään mikä tahansa. •V:^ Amerikalaiiien iluneite- •••• •i estystä •••»•Iit» Yhdysvaltain Yhdittyneitten vaa^e-työlitiiten uhiön pretidentti »a-noo VenSjäila:' v&UiUevai^ hy- . van jarjetty&sen OikeUtolaiaet<(?ToittaBeet iMilanoa kongretaitsa Rooma — Italian sosialistipupln een vuosikongressi,. jo>ka on juur päättjmyt Milanossa, on hylännyt e-sityksen liittyä Kolmanteen Intema-tionaleen kolmannen kongressin asettamilla ehdoilla. Kongressinsa puhui m.m. tunnettu saksalainen kommu-nistivanbus ja Kominternin toimeenpanevan komitean jäsen Clara Zet&in joka saapui Italiaan omia teitään ku ten viime kevännä Ranskan sosialisti-puolueen kongressiinkin. — — - O r r — — ; Markan aleneminen Haa aikaan levottomuutta Berliini -r- Markan suunnirtön lentuminen on saanut aika«n Berliinissä , yleisen paniikin, i,;Pyhempi ^ s t ö rientää k^uppoihifi^^ostama^n kaikenlaista tavaraa, niin kauan,ku m Märkajia viel^ jojain saa, rikkisani-; mattaas sijoittavat rahansa autoihin ja juveeleihin. Mon$a suurta depar-tementtikauppaa 01»; ostettti tyhjäksi näinä päivinä. Jos tätä menoajat-kuu, niin menettää Beriiini asemansa' yhtenä mailman suurkaupunkina ja alenee samalla asteelle kuin Wieni kaksi vuotta j sitten. Kansa täällä onkin yleisesti siinä uslcossa, «ttä «Saksa menee koirine.> o——— •• Luontaisverojen Neuvosto-Venäjällä I Montreal — Kaksi miestä paloi kuoliaaksi ja kolmas töin tuskin pelastui joutumasta saman kohtalon a-laiseksi, kun Champlain järven rannalla oleva lautahökkeli, jossa kysymyksessä olevat miehet nukkuivat syt tyi tuleeni ja paloi poroksi. Onnetto-ffluuden uhrien nimet ovat Momer Lamotireux William Blozian ja Jack Poster. Viimemainittu, joka pelastui selosti, että hän oli palkannut e-dellämainitut kuoliaaksi palaneet miehet korjaamaan hänen kanssaan jahtia, joka olit pahasti vahingoittuneena ajautunut rannalle, Mistä tulen irtipääsy johtuu ei ole selvillä, mutta tullaan . tapahtumasta toimittamaan tutkimus. sen sukulaissuhteeseen Italiait kansan kanssa. Italiäti kansan tanjrftgi vain saada tietää, että Volgan ki)i»me mentis^ vallitei naänliätä, vams-taakscen ja lähettääkseen.heti Venäjälle höyrylaivan 4,000 tonniaelhh tarvelastflla. < Italiassa muodostettu apukomitca ja Punainen Risti barjoit taa vilkasta toimintaa elintarpeiden lähettämiseksi Venäjälle.» Helsinki Pietarin Krasnaja Ga-zetten mukaan kautta Venäjän on uontaisv^roina kerätty 4,320,000,- 000 puutaa viljaa, luohtaisverotulo-jen ennakkoarvio ollen 7,20*0,000,000 puutaa. Se ettei täyttä määrää ole voitii kerätä-, on ymmärrettävissä johtuneena siitä että maan vitjavum-milla suoduilla tuli täyellinen katovuosi. Kerätyn viljamäärän arvioivat spesialistit riittävän ensi huhtikuuhun saakka. ' .__—o—•—, Moskova — Sidney Hillman, Amerikan Yhdistyneiden Vaatetustyöläis-ten presidenttty-joka on ollut täällä e> nemmän kuin kuuläaiuden, ilmaisi'.tänään mielipiteeni'Veiiäj&tä.^"^ «Venäjä on paljon paremmassa kunnossa 6uin mitä minä saatoin odottaa », sanoi hän. .(Moskovahan mailmankaupunki! Kaduilla on vi: kas liike, jokaisella näyttää olevan jo tain tehtävänä ja ihmiset ovat patjem-min puetut .kuiiknun&sa^tQJn^AJatel la. Oopperoissa, baleteissa, kluhf^ia-sa ja luentotilaisuuksissa Icäy paljon ihmisiä.' Kaupat näyttävät miellyttäviltä ja käyvät vilkasta kauppaa;- «Pietarissa ja Moskovassa olen nah nyt buonkattavassa asehiassa olevien henkilöiden oli^keteYanpohjajoukka jen keskut^ä^ssa.;' Minä olen . ollut korkeimpien neuvostniesten luona ja olen käynyt myös tavallisissa työvä en kokouksissa. Rakentava tyo innpst^ ki^ikkia «Kaikicein syvimrhän vaikutuksen teki minuun kansan halu tehdä niin paljon kuin mahdollista elämän saattamiseksi lujalle pohjalle. Tämä hen ki tulee rakentamaan Venäjän uudel leen. Nyt jo on saatu aikaan paljon. «Olen käyttänyt suurimman osan aikaani vaatetusteollisuuden tutl^imi seen, sillä sen minä tunnen. Täällä tSmä teollisuus ön alkanut vasta, vii lä vuosina. Se on itse'asiassa ja vallankumouksen lapsi. Muu 'Hnllssa Moskovassa sijaitsevissa työ TJäikoissä on ehemmSn kuin i,Ö6ö työläistä varustettuina hyvillä koneil ia ja hyvällä järjestyksellä. Työläl sistä on 90- prosenttia puhdasverisiä venäläisiä, jotka valniistavat vaattei ta armeijalle ja myös Biviliväestölle Koneita voitaisiin parantaa ja tuotantoa kohottaa. Ontarion Liberaalien johtaja*eroaa Toronto — Ontarion "Liberaalipuolueen johtaja H. H. De\vart, on jättänyt eron pyyntönsä maakunnan Liberaalien toimeenpanevalle komitealle, jossa hän pyytää vapautua Ontarion maakunnan Liberaalien joh dosta. • • , Tuon liberaalein johtajan eron-pyynnin uskotaan johtuvan erimielisyyksistä puolueen toimeenpanevan komitean, kanssa, joissakin tärkeissä kysymyksissä ja että häntä on fcehoi-tettu jättämään paikkansa. < > • . . . • » • • • • Wrangelin joukkojen tähteet liittyvät Jugo Slaavian armeijaan Sofia — Tänne sappuheitten tietojen mukaan muutamia tuhansia Wrangeliq armeijan miehiä ja upseereita on saapunut Zagrebiin, jossa heidät tullaan liittämään. Jugo-Slaa-viari armeijaan, joka kohdakkoin lähetetään Albanian ja Unkarin.rajoil-le. Venäläisiä tulevat komentamaan Serbian armeijaviranpmqiset' venäläisten aliupseerien avustamana, • •• .0- • •• . YHDYSVALTAIN LÄHETTILÄÄN KOTONA TAPAHTUI P065MI. I^ÄHDYS «Minulla ei ole epäily9täkään neuvostohallituksen lujuud^ta» Useiden venäläisten keskuudei«a .vallitsee tyy tymättömyyttä, m.utta Venäji varmasti, joskin hittiaatj, on elpymässä sodan ja »laälHssodaD alhQliittamastit kriisistä. Aineeiliset olosuliteet pa rantuvat ja /tyytymättömyys katoaa. «Venäjän vallassa ja vastuussa ole-' via henkilöltä voi tavata :«ivan ryhtä hyvin kuin muitakin henkilöitä, kaik kialla. Heillä on suuri teiltä vanaan ja meidän pitää olla suvaitse vaisia heitä kohtaan. Otiaessamme huomioon sen ajan, minkä neuvostohallitus on saanut työskennellä rauhassa, on sen menestys olliit huomattava. * L«nin valmii leikinlaskuun Pariisi --Pommiräjähdys tapahtui-viime keskiviikkona Yhdysvaltain Ranskassa olevan lähettilään, Myron T. Herrickiri asunnossa täällä, vaikeasti haavoittaen pommin sisältävää pakettia avaavaa kamaripalvelijaa. Huone, josas räjähdys sattui rikkoon tui kokonaisuudessaan. ^MrHerriek saapui asuntoonsa vast^ 2 minuuttia jatkeen räiähdyksen. joten näyttää mahdolliselta, että kysymyksessä oli murhayritys Amerikan lähettilästä kohtaan. . • «Minä olen tavannut Leninin kahdesti, ja minulla oh ollut ilo viettää kaksi tuntia hänen kanssaan. Mikä teki hänessä minuun syvimmän vaikutuksen? Hänen inhimillisyytensä. Hän on aina valmis laskemaan leikkiä tai kertomaan jonkun jutun. Hän on luonteeltaan yksinkertainen eikä ylpeile tietoisuudestaan. Hänen laa-ia käsityksensä ei ole muuttunut ja hän näkee ihmiskuinna*n olevan uuteen yhteiskunnalliseen päämäärään johtavalla tiellä. Hänen seik-kaneräiset tietonsa ovat hämmästyttäviä. Mikään tärkeä asia teollisissa suunnitelmissa tai yrityksissä ei jää häneltä tietämättä. Hän oli hyvissä ruömiillisissa voimisas, «Minä luulen Venäjän noneasti me-nestvvän. teollisessa kehityksessään in minustfl tuntuu k u i n meidän nv-kvinen noHtiikkamme VenSi3ä koh- •:'>an hy]fii kadottamaan kaikki oivalliset tilaisund»t, , tTTJostvietäv^kui k<>lnaävaa tavaraa I c e r S q n * » " ' ulkOT^ofiVflnnan komiiJori- •»at'" hsUnnn. Nii»'"iiJ Nnvori^rodjg- *a. Por«»i9t5 niuHN seudnilt^ on <i!»«nti«»Mt « q t r t i a jaardpi!» va"h9fi •n5l3i«if5 nitsiS. mossikkiä, hovheniä " *nrkik«j^. K'""isaarJeh neuvoston 3«lren »ntumstn dekreetin mukaan t<»- k"» nlkomankauoan k^niigariflatfl ka'''ki ««•^'»k»'»"»'»' avoimilla markki- "«'lla, o!»*""«n Hlo»it)ojilta kaiken ncl- 'ov!in. t« ; t c 5 h»"V on jäänyt luon- 'aisverotnksen yli.» TroUlun selostaa Moskovan neuvoston istunnossa spak. alu^a antoi tov. Trotski selos-tuloefl : iasavaltamme - >k6skinäisi8tä sohteista Länsi-Europan maitten kanssa. ' Hän lausui että otettuamme loka-koossa v. 19.17 vallan käsiimme ei Ve häjäa vallankumous ja Neuvosto-Ve-riäjä siinä määrin oUfeet mailman huo |nion keskeisimpiä kuin täll^, hetkellä. Se on selitettävissä sillä, että ei nälkä itsessään eilcil kysymys miljoonien nälkää näkSvien lapsien,' työläisten ja talonpolicien kohtalosta, vaan että nälkä-poliittisena tosiasia nä on Johtanut kysymyksen mailman kaikkien maitten ja Venäjän kes kihäiiistä suhteista etualalle. Börden lopullisesti nimitetty Washingtonin konferenssiin iioiu Ottawa — Canadan hallitus on lopullisesti nimittänyt Sir Robert Bor-denin edustamaan Canadaa Washing-tonin konferenssissa, jossa tulee käsittelyn alaiseksi aseistariisuminen ja kysymys kaukaisen idän asioista/ selitetään hallituksen virallisessa tiedonannossa. Loring C. Christie, ul-komaadepartementin' virallinen neuvonantaja tulee seuraamaan: Borde-nia Washingtoniiri, toimiakseen sih teeristön jäsenenä. ( ' —-o ' ' Huono menekki cana-dalaisellcf nisulle Noin 200. iww..lai.tä H.ywoodin joh. ^oHa inuodostavM kaiTosayndi-baatin ja peruatavat teolliien kanaBQvallan ; On htjomattava, että nälkämme on iiillub hetkellä, jolloin vallitsee Icsut-ta mailman ennenkuulumaton liike-ja teollisuugpula ja eritoten Araeri kassa jä Englannissa, iCulti^än vuo den ejisipuoliskolla kansainvälineh kauppavaihto' saavutti' tuskin puolta, siitä määrästä, mikä sillä oli v. 1920 ensi puoliskolla, mikä ei muuten suinkaan ollut loistava. Porvaristo ori. tosin viime,aikoina järjestynyt poliittisesti kuin myöskin koneistonsa ja. luokka-itsetuntonsa suhteen. Mutta se taloudellinen perusta on ylenmäärin rikkoutunut ja tämä seikka kiihoittaa sitä etsimään teitä ja keinoja mailman taloudellinen tasapainon palauttamiseksi'jäpakoittaa seii tunnustamaan, että ilman Venäjän mukaan saamista mailman taloudelliseen kanpankäyhtiin ja tsvare-vaihtoon, ori mailman talouden pala uttaminen entiselleen, mahdottomuus Kysymys avunannosta Venäjän ta onpojille on se verhOj jonka alle kä ceytyy mailman teollisuiispulan johdosta kysymys muutoksista Venä ään suhtautumisesta,. kysymys ta- :oudellisten suhteitten palauttamises ta ^en kanssa. Kysymys on siitä, mi cä puoli tulee olemaan etualalla; mi cä saa etuisuuksia ja mikä myöhem min suurimmalla menestyksellä pa auttaa tasapainon venäläisen raaka aineen avulla. Venäjän vastavallankumouksellise: käsittävät, että jos nyt ei suunnata meitä vastaan joitain sotavoimia niin kysymys interventsioonista lopu lisesti siirtyy historian lehdille, Ve näläinen valkoinen emigratsiooni on tällä hetkellä herännyt ja koettaa kai kin voimin panna liikkeelle siteensä ja suhteensa sekä koko koneistonsa sadakseen meitä vastaan suunnatuksi interventsioonin. Mitä tulee erikoisesti Ranskaan, on merkittävä, että Ranskan porvaristo toiselta puolen ^koettaa tunnustella maaperää mahdollisille neuvotteluille Neuvosto-Venäjän kanssa, mutta toiselta puolen se houkuttelee Rumaani aa saattamaan Neuvostovallan utl delieen sotatilanteeseen. Rumaania ryhmittelee jo meidän rajoillemme petljuralaisia joukkoja, jotka sitten suunnitelman mukaan voidaan pan na liikkeelle Ukrainaan ja menestyk sen, sattuessa voidaan tietenkin panna liikekannalle säännöllisiä rumaa-nialaisiakin joukkoja. Nälänhädän vaikeana aikana^ja vie lä rikkomattoman imperialistisen ren kaan vallitessa me kokemuksiemme jerusteella, taistelujen ja voittdjeh jälkeen tunnemme itsemme kuitenkin ketikellä vaikeiiksia enemmän lujemmiksi kuin koskaan ennen ja saamme itsestämme irti voimia täyttääksemme perustehtävän, auttaaksemme näl- Montreal —- Sen johdosta, että ca-nadalaiselle vehnälle ei ole suuresti käan ulkomaista ^syntää, alkava satamakaupungit täyttyä viljalla, selittävät viljakapitalistit. Europan rahattomuuden sanotaan vaikuttavan sen että siellä ei suurstikaan ole toi veitä viljan jmyynnille ja kaikki täkäläiset vehnän ja muitten viljalajien jakajat ja uloslähettäjät sanovat siellä elettävän vain kädestä suuhun. Kuitenkin uskovat viljanlähettäjät, et tä Europa on ennemmin taikka myö hemmin pakotettu tilauksien tekoon, joita heiliä nyt ei ole juuri nimeksi kään, mutta kysymyksen järjestämistä vaikeuttaa maksuehdot, jotka eivät ole viljalla keinotteli joille eduUi s i ä . •• ..; , .Niin, kuten tuosta viljakapitalisti en selostuksesta, että satamakaupungit alkavat täyttyä viljalla, selviää, on meillä viljaa, sutinnattomat määrät ja sittenkin sadat tulianne^ kfir< sivät nälkää leivän puutteessa,' Ja Venäjällä, siellä on taistelu, iJlj taistelu nälästä, niiutta o1ett!ekp-kiiul* leet, että dänädassa olisi Järjestetty minkäänlaista Venäjän nälänhääli avustamista, lukuunottamatta erinäisiä työväenjärjestöjä. . Eikö olekin omituinen järjestelmä tämä kapitalis tinen rllstojärjestelmä. kun vilja-aittain vlereliahln s«urt«n joukkojen täytyy kärsiä nälkää Ja kuoUa nälkään. Ja miksi rilin on? Vaan siksi, että jotkut harvat nauttivat toisten tuottaman työn tulokset saadak» seen yksityiseen hyvinyointiinsa ja mässäykseensä mahdoliisimman suuria liikevoittoja. • Tuotanto . vpittoa v«>^'^«n tarjoaa meille nälkää, mlitta tuotanto käyttöä .varjfn tarjoaisi 'meille hyvinvoinnin. Kumpaako!tyif- Iäiset kannatatte? • ———o- Moskova — Siperian vallankunio-ushallitus myöntänyt amerikalalsllle työläisille, joiden edustajana on toiminut \Villiam P. Haywood, kaivos-konsesslortjn Kuznetz laaksossa, Sipe riassa, joka .sijaitsee Aasian teolli-suuselämän keskuksessa, noin 20 mai lia Tömskista, Siperian rautatien varrella. Tällä alueella on miltei rajattomat määrät teiltä, .teräamultaa ja valmiit sulatot, jotka sulattavat •noin 20 tonnia päivässä, ^kaivokset niinikään Qvatyalmlit, samalla on ym paristolla hyvää maanvlljelysmaato sekä hyvää metsää. Amerikalaiseen syndikattiin pitäisi tuleinan Haywoodln mukaan noin 200 lww:läi8tä Seattlestia ynnä muualta Yhdysvalloista. Tätä uutta yritystä tullaan seuraaimaan suurella mielenkiinnolla. Irlannin kysymys yhäti Lontoo— Konferenssi, joka alkoi t ä ä i l ä . l l p . lokakuuta on edistynyt Irianninksfsymyksen ratkaisussa hy> vin vähän,'jos oljk^steah ollenkaan. Neuvotteluja miiiisterlstön ''nimittfii män edustajiston ja Sinri Feinien va- Htsemien neuvottelija valtuutettujen välillä on käytä useoita, mutta ovat ne. syystil tai toisesta aina siirtyneet tuonneinmakal, I^Qnf(l)re||)9^in ei uskote kokoontu» vai) uuleen neuvotteluun alnatsftOia',." entiön pörjanUite; ntiitta sillii aiicaa kultenklh, edustajat' ovat kovassa tou , hus^a erinäisissä'komiteoissa, joitten . tehtävänä on valmistella erikysymylq aiä alusteyasti konferenssille eel((tli^« mistä varten, • *• Yksi täritelmpiä konferenmj^ pJ-» dcttiin siirtom^irastosso keski» viikko aamulla, jossa kökö Iriannin e- RAUTATIELAKKO OLI AIHEUT-TAA TAPPELUN KONG* RESSISSA •^Vashington — Tiistaina keskusteltaessa rautatietyöläisten lakosta kongressissa, oli vähällä syntyä tep-pelp kahden kongresslmiehen välillä. Thomas W.Blanton, Texasista, joka on yksi kiivaimpia järjestyneen työväen vihollisia, syytti pelsylyania-laista kongressimiestä Wm. Burkea, joka puhui työväen puolesta, lausuen: «Sinä olet valehtelija.» «Sinä olet valehtelija ja likainen koira,» vastasi Burke. Kaksi kon-gresssimiestä aikoivat hyökätä toistensa kimppuun, mutta toiset kon-gressimiehet pääsivät heidän väliin. .. ; o diistajlsto oli-neuvotteluissa Win8ton OhurchllHn ja muitten hallituksen e-dustajain kanssa. Yksi tärkeimpiin tämän neuvottelukokouksen^ )^^'P>yk siä oli brittiiäiiiten j Ä j e n Ir^n-- nissa pitämlneiu W»tewn J V ^ I P I ^ U . oli myö?k|ji käsiteltävänä ja useita e:(liörttejä kuulusteltiin mutta ketään virallisia Ulsterin edustejia ei-ollut saapuvilla eikä ole mitään luultavaa, että Ulsterin kysymyksen takia olisi tarpeellista kutsua heidän johtajaansa Sir James Graigia ai;iakaan ennen ensi viikon puollväliö. Yleensä eivät; Irlannin kysymystä käsittelevät tlcdonantotoimistot selos te mitään varmaa ja merkityksellistä tuloste noista neuvotteluista ja siksi on vaikea sanoa, onko tuolla konfe-renssiila suurempaa merkitystä kuin aikaisemmillakaan neuvottleuilla Irlannin ja Britannian välisen sovinifon hierdnta puuhaan. Yleensä kuiten* kin on odotettavissa, että Irlanti el tule hyväksymään mitään muuta rau han saannin pohjaksi kuin sen, että . Männille taataan täydellinen itsehallinto, jota se on vaatinut. o- — SVEITSILÄISIÄ SILKKITEHTAI-TA CANADAAN Sveitsin Montrealissa sijaitseva consulivirasto on (jlmottanut, että stveitsilälset kapitalistit suunnittelevat silkkitehtoitten perustamiste Ga-nadaan. Jos tuumasta tulee tosi, tuotetaan myöskin sveitsiläistä työvoimaa niihin työskentelemään. Täten el tämäkään teojlisuus tulisi lämmittämään canadalaisten työläisten kättä. Junkkerit voittaneet Berliinin kunnallisvaaleissa 11 f käänäkeviä ja kohottaaksemme maan taloudellista tilannetta. Me saamme iteestämme irti voimia puolusteaksem me Neuvostofederatsiooinin koskemat tomnutta kaikkialla ja joka paikassa^ OS sitä rohjettaisi uhata ja osaamm musertaa maan sisässä kaikki yritykset käyttää uutta vaikeaa vaihekaut* te vallankaappaukseen. Beriiini — Viime sunnuntaina toimitetuissa kunnallisvaäleis, monarkis tiset ainekset onnistuivat ajan}aan lävitse tunnuslauseensa: «Repikää pu-nalippu alas Berliinin punaiselta kaupungin talolta,* TaantumukseUiset ainekset voittivat sekä enemmistöso-sialistit, että riippumattomat kuin myöskin kommunistit. Tätä pidetään merkkinä että jos presidentin-väfallt pian toimetaan, tulisivat tesntumuk-selliset ainekset v o i t t a m a a » n i i s s ä , — kautta maan. - limi"' . Enaimäisenä monarkistiten kaupungin hallinnon toimeenpiteenä us-kotaai^ olevan peruuttaa entisen yaU toustoii päätös että kaikki Hohen-zoli^ rfen kuvat poistettaisiin yleisistä ; r^onnoksista, joka päätös piti astua voimaan marfask. l p . 'ti f . Il ,-',..1. V '1 mm " AiT^ ' ? ' f"'' J^» 1 m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 22, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-10-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus211022 |
Description
Title | 1921-10-22-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | MAITTENTOyUSptlimKSÄirHTE^ T E H M ON AINOASTAAN KAHIMJNE MENETETTÄVÄNÄ J A K O K O SIAILMA VOITErTAVANÄ! AUTUS TAPAH. NSS KAUTTA! VAIN JAHJESTYNEENÄ VOI TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA! LAUANTAINA LOKAKUUN 22 P. - SUDBURY, ONT., CAN. — SATURDAY. OCTOBER 22. 1921 VVUOSIKERTA-VOL. V I myötätiiito j-Venäjän lella luutettu Vcnäian »i« leesta n haastatellut Alosko Italian kauppa-rs Böggiano Picoa illoin seuraavaa: ut kahden saarron - »udellisen — uhrina, ikki sen onnettomuu-rtojen heikentämbek ä määrässä ole vai- Georgen tunnettu kuussa vuonna 1920: Venäjä voi tulla,toi; opaa mutta ei liioin enäjääl» Muistatte-urasl sopimukset En- Ruotsin ja nyt Ita kanssa. Mitä mer-jpimukset? Saarron uvösto-Venäjän puo-tamista. Minun teh-i ei ole poliittista ei-a, vaan kaupallista ja. Ensi kädessä tu-htimaah ja järjesta-rayhteyden tavaran-isaamiseksi Triestin 0 Rossiskin ja- Rosto nulla on taskussani suurimman laivanva- 1 Triestinon, suunni-ukaan tultaisiin.joka lään höyrylaivoja ta-äläisiin satamiin. Täl-amoUa on asiamiehiä, m satamissa ja jtöten tavarat tunnetpikai ikassa ja muj^^-ipais-aksessa tulevat V^nä-löt naftavarastot tlo. »riköisesti r»aftan kul. 'ellutettiijai •. ^laivaih: ksi keskinäi8een'€aui-aihtoon, mikä vuoros-n vaikuttamaan terin arvon 'vakiinnutta- Saksan noskelaisten hai i Liberaalien johtaja kiel-ini oli minulla neuvot- «oliisuuden huomatta-; ijain kanssa. Kaikki o kaikin voiminsa uudel-an kauppasuhteita l jän välille maalle niitä muodoissa. Vastik-ivaroille, joita Venäjä ialla automobiilin osia, oksia y.m. Lisäksi oh äriä. neuvostohallituk-eknillisen ammattikou- 5esta jonnekin. 'Etelä-sä venäläiset työläiset idessa italialaisten joh-aan uusimpaan tekniik ja työkalujen kokoon- Ja yleensä on .edessä kiintoista t^ötä josta hyötyä; kummallekin 1, minkälaisena'rico ja iisehsa yleensä näkivät Uän poliittisen pers-asi hän:- tään dipoiiiaattinen e-siiä rohkene kosketella tä Italian; hallituksen ansain nimensä, minkä vain italialaisena yksi-että näitä Europan te jllisia sopimuksia tulee euraamaan" myös Neu- I poliittinen tunntista-on vaikeata kuvitella '"enäjän menestystä ta. tävj7den mutta poliitti-in pohjalla. Mitä ^mi 5len minä toden totta kansainvälisen diplo-nystä saarron avulla es- Proletariaattia lujitta-aansa hallitusmuotoa o-lan; Italialaisten myö-niltäli tiedän, Venäjän sankarillisessa taistelusr ^eiäkuntamuodon toteuteta, mikä luo historias-tuntemattoman käSnne- 'äjän kansa taistelee tar elleen rauhallisen ole- ' «"ei se, uudistettuaan soitettuaan rappeuta- 'Je saattamaan kansain- ^«aa vastuuseen, 'niin 'an tekemättä vain siksi, fcansa on aivan ihmetel- '<^amista ja jalomielistä, n »»ieamielisyya saattaa litusnäläiT ieuraus: työväen yhtyminen? Saksan sosialidemokratisen Puolueen äskeisessä kongressissiaan tekemän päätöksen johdosta hallitukseen osanotosta ja yhteistoiminnasta porvarillisten puolueiden, sts. teolUsuiis-kuninkäiden kanssa, kirjoittaa sosia-lidemokratinen -^Ghemnitzer Volks-timme> seuraavaa: Görlitzin puoluepäiväin vaarallinen koe ei koskaan ole tuleva muuksi kuin kokeeksL Haluamme kerta kaik kiaan ja mitä pontevammin tuoda e-siin, että Stinneksen ja Stresemaii-nin puolue, jotka teollisuuskunin' kaat juuri ova^ Saksissa sulkenee työstä 60,000 metallimiestä ja jotka milloin 'I^QSiiNfOy^^^ valmiit ,viskaa-, maan kadulle satojatuhansia tämä sutirkapitalismin puolue, joka taiste iussaa;^ pienempiäkin, palkkavaatimuksia vastaan seisoo'horjumatta liistäjänäkSkannallaäo eikä ole suun naUomista voitoistaan vafinfis luovuttamaan äyriäkään, ei nykyisessä kokoonpanossaan nyt eikä koskaan tute hyväksymään niitä ehtojÄ, jotka so? sialidemokratiset puoluepäivät ova asettaneet yhteistyön pohjaksi. tää kompromissin Ja vaikkapa Saksan kansanpuolue olisikin valmis hyväksymään nämä ehdot; kuten joku-sen edustajista on puoluepäiville lausunut, niin, vastaamme me puolestamme, ettei mesille tuota puolueemme periaatteet mitään päänvaivaa lähtiessämme kommunis tisten luokkatoveriemme kanssa yhdessä kadulle protesteeraamaan vä-kivaltahallintaa vastaan.; Ja me viih-dyröme tässä peurassa paljon pai-emr min kuin sen puolueen parissa, - joka Baijerissa on täysin salannut kiihkokansallisten (Erzbergerin muhrautr tsjain) kanssa ja joita tuskin voi sistaan missään muuallakaiin eroitu -taa.-.^. Lähikuukausieh^ taistelu, niissä Saksan työväenluokalla on kysymys elämästä ja icuöleiiiasta, on osoittava, kutka ovat oikeassa. Mutta meitä kannustaa, tämä sosialidemokratisten puoluepäiväin ratkaisu vasta nyt oi-, kein asettiamaan työväenluokan yhtymisen pääinääräksemme jä pyrkimyksemme esineeksi.' - Aivain niin. Itse demokratia kun ei ole ki;iin «hulikanismin kukoistusta,^ vaikka sosialidemokraatit eivät huomaa sen räikeätä kukkeutta muulloin kuin milloin se sattuu 'demokratiaan itseensä; Kuten äsken Saksassa ja kuten uhkaa käydä Suomessa; Mutta tietoisten työläisten silpiät ovat paljort terävämmät, niille val-lassaoleva demokratia kaikissa maissa ei olei.jain hulikanismia vaan paljon vakavampaa: pyöveliyttä. Ja siksi taistelevatkin he yhä hurjemmin sitä ja sei) kaikkia kannatta jia vastaan, taistelevataina siihen asti kunnes ovat sen tilalle toteuttaneet oman demokratiansa, työtätekevien ihmisten demokratian, taistelevat kaikkien porvarillisen demo kratian hirmutoimien uhallakin. M.Törmfl. -——o —; PALOIVAT KUOLIAAKSI < St. Stephen, B. -7 Sen johdosta, että Liberaalipuolueen ja maanviljelijäin puolueen välillä on kerrottu olevan yaalikompromissj, selittää li-beraalejn johtaja MacKenzie King sen perättömäksi. Mitäpähäh tuossa sitten oikeastaan olisi peruuttelemista vaikka niin kin pitkälle tjillaan,' että joitain pää^ sist ilmikin, sillä ovathan kumpanen-kin puolue yhtä lähellä kapitalistisia suurpolitikoitsijoita, olkoonpa heillä sitten ohjelma, jolla vaaliin ihennään mikä tahansa. •V:^ Amerikalaiiien iluneite- •••• •i estystä •••»•Iit» Yhdysvaltain Yhdittyneitten vaa^e-työlitiiten uhiön pretidentti »a-noo VenSjäila:' v&UiUevai^ hy- . van jarjetty&sen OikeUtolaiaet<(?ToittaBeet iMilanoa kongretaitsa Rooma — Italian sosialistipupln een vuosikongressi,. jo>ka on juur päättjmyt Milanossa, on hylännyt e-sityksen liittyä Kolmanteen Intema-tionaleen kolmannen kongressin asettamilla ehdoilla. Kongressinsa puhui m.m. tunnettu saksalainen kommu-nistivanbus ja Kominternin toimeenpanevan komitean jäsen Clara Zet&in joka saapui Italiaan omia teitään ku ten viime kevännä Ranskan sosialisti-puolueen kongressiinkin. — — - O r r — — ; Markan aleneminen Haa aikaan levottomuutta Berliini -r- Markan suunnirtön lentuminen on saanut aika«n Berliinissä , yleisen paniikin, i,;Pyhempi ^ s t ö rientää k^uppoihifi^^ostama^n kaikenlaista tavaraa, niin kauan,ku m Märkajia viel^ jojain saa, rikkisani-; mattaas sijoittavat rahansa autoihin ja juveeleihin. Mon$a suurta depar-tementtikauppaa 01»; ostettti tyhjäksi näinä päivinä. Jos tätä menoajat-kuu, niin menettää Beriiini asemansa' yhtenä mailman suurkaupunkina ja alenee samalla asteelle kuin Wieni kaksi vuotta j sitten. Kansa täällä onkin yleisesti siinä uslcossa, «ttä «Saksa menee koirine.> o——— •• Luontaisverojen Neuvosto-Venäjällä I Montreal — Kaksi miestä paloi kuoliaaksi ja kolmas töin tuskin pelastui joutumasta saman kohtalon a-laiseksi, kun Champlain järven rannalla oleva lautahökkeli, jossa kysymyksessä olevat miehet nukkuivat syt tyi tuleeni ja paloi poroksi. Onnetto-ffluuden uhrien nimet ovat Momer Lamotireux William Blozian ja Jack Poster. Viimemainittu, joka pelastui selosti, että hän oli palkannut e-dellämainitut kuoliaaksi palaneet miehet korjaamaan hänen kanssaan jahtia, joka olit pahasti vahingoittuneena ajautunut rannalle, Mistä tulen irtipääsy johtuu ei ole selvillä, mutta tullaan . tapahtumasta toimittamaan tutkimus. sen sukulaissuhteeseen Italiait kansan kanssa. Italiäti kansan tanjrftgi vain saada tietää, että Volgan ki)i»me mentis^ vallitei naänliätä, vams-taakscen ja lähettääkseen.heti Venäjälle höyrylaivan 4,000 tonniaelhh tarvelastflla. < Italiassa muodostettu apukomitca ja Punainen Risti barjoit taa vilkasta toimintaa elintarpeiden lähettämiseksi Venäjälle.» Helsinki Pietarin Krasnaja Ga-zetten mukaan kautta Venäjän on uontaisv^roina kerätty 4,320,000,- 000 puutaa viljaa, luohtaisverotulo-jen ennakkoarvio ollen 7,20*0,000,000 puutaa. Se ettei täyttä määrää ole voitii kerätä-, on ymmärrettävissä johtuneena siitä että maan vitjavum-milla suoduilla tuli täyellinen katovuosi. Kerätyn viljamäärän arvioivat spesialistit riittävän ensi huhtikuuhun saakka. ' .__—o—•—, Moskova — Sidney Hillman, Amerikan Yhdistyneiden Vaatetustyöläis-ten presidenttty-joka on ollut täällä e> nemmän kuin kuuläaiuden, ilmaisi'.tänään mielipiteeni'Veiiäj&tä.^"^ «Venäjä on paljon paremmassa kunnossa 6uin mitä minä saatoin odottaa », sanoi hän. .(Moskovahan mailmankaupunki! Kaduilla on vi: kas liike, jokaisella näyttää olevan jo tain tehtävänä ja ihmiset ovat patjem-min puetut .kuiiknun&sa^tQJn^AJatel la. Oopperoissa, baleteissa, kluhf^ia-sa ja luentotilaisuuksissa Icäy paljon ihmisiä.' Kaupat näyttävät miellyttäviltä ja käyvät vilkasta kauppaa;- «Pietarissa ja Moskovassa olen nah nyt buonkattavassa asehiassa olevien henkilöiden oli^keteYanpohjajoukka jen keskut^ä^ssa.;' Minä olen . ollut korkeimpien neuvostniesten luona ja olen käynyt myös tavallisissa työvä en kokouksissa. Rakentava tyo innpst^ ki^ikkia «Kaikicein syvimrhän vaikutuksen teki minuun kansan halu tehdä niin paljon kuin mahdollista elämän saattamiseksi lujalle pohjalle. Tämä hen ki tulee rakentamaan Venäjän uudel leen. Nyt jo on saatu aikaan paljon. «Olen käyttänyt suurimman osan aikaani vaatetusteollisuuden tutl^imi seen, sillä sen minä tunnen. Täällä tSmä teollisuus ön alkanut vasta, vii lä vuosina. Se on itse'asiassa ja vallankumouksen lapsi. Muu 'Hnllssa Moskovassa sijaitsevissa työ TJäikoissä on ehemmSn kuin i,Ö6ö työläistä varustettuina hyvillä koneil ia ja hyvällä järjestyksellä. Työläl sistä on 90- prosenttia puhdasverisiä venäläisiä, jotka valniistavat vaattei ta armeijalle ja myös Biviliväestölle Koneita voitaisiin parantaa ja tuotantoa kohottaa. Ontarion Liberaalien johtaja*eroaa Toronto — Ontarion "Liberaalipuolueen johtaja H. H. De\vart, on jättänyt eron pyyntönsä maakunnan Liberaalien toimeenpanevalle komitealle, jossa hän pyytää vapautua Ontarion maakunnan Liberaalien joh dosta. • • , Tuon liberaalein johtajan eron-pyynnin uskotaan johtuvan erimielisyyksistä puolueen toimeenpanevan komitean, kanssa, joissakin tärkeissä kysymyksissä ja että häntä on fcehoi-tettu jättämään paikkansa. < > • . . . • » • • • • Wrangelin joukkojen tähteet liittyvät Jugo Slaavian armeijaan Sofia — Tänne sappuheitten tietojen mukaan muutamia tuhansia Wrangeliq armeijan miehiä ja upseereita on saapunut Zagrebiin, jossa heidät tullaan liittämään. Jugo-Slaa-viari armeijaan, joka kohdakkoin lähetetään Albanian ja Unkarin.rajoil-le. Venäläisiä tulevat komentamaan Serbian armeijaviranpmqiset' venäläisten aliupseerien avustamana, • •• .0- • •• . YHDYSVALTAIN LÄHETTILÄÄN KOTONA TAPAHTUI P065MI. I^ÄHDYS «Minulla ei ole epäily9täkään neuvostohallituksen lujuud^ta» Useiden venäläisten keskuudei«a .vallitsee tyy tymättömyyttä, m.utta Venäji varmasti, joskin hittiaatj, on elpymässä sodan ja »laälHssodaD alhQliittamastit kriisistä. Aineeiliset olosuliteet pa rantuvat ja /tyytymättömyys katoaa. «Venäjän vallassa ja vastuussa ole-' via henkilöltä voi tavata :«ivan ryhtä hyvin kuin muitakin henkilöitä, kaik kialla. Heillä on suuri teiltä vanaan ja meidän pitää olla suvaitse vaisia heitä kohtaan. Otiaessamme huomioon sen ajan, minkä neuvostohallitus on saanut työskennellä rauhassa, on sen menestys olliit huomattava. * L«nin valmii leikinlaskuun Pariisi --Pommiräjähdys tapahtui-viime keskiviikkona Yhdysvaltain Ranskassa olevan lähettilään, Myron T. Herrickiri asunnossa täällä, vaikeasti haavoittaen pommin sisältävää pakettia avaavaa kamaripalvelijaa. Huone, josas räjähdys sattui rikkoon tui kokonaisuudessaan. ^MrHerriek saapui asuntoonsa vast^ 2 minuuttia jatkeen räiähdyksen. joten näyttää mahdolliselta, että kysymyksessä oli murhayritys Amerikan lähettilästä kohtaan. . • «Minä olen tavannut Leninin kahdesti, ja minulla oh ollut ilo viettää kaksi tuntia hänen kanssaan. Mikä teki hänessä minuun syvimmän vaikutuksen? Hänen inhimillisyytensä. Hän on aina valmis laskemaan leikkiä tai kertomaan jonkun jutun. Hän on luonteeltaan yksinkertainen eikä ylpeile tietoisuudestaan. Hänen laa-ia käsityksensä ei ole muuttunut ja hän näkee ihmiskuinna*n olevan uuteen yhteiskunnalliseen päämäärään johtavalla tiellä. Hänen seik-kaneräiset tietonsa ovat hämmästyttäviä. Mikään tärkeä asia teollisissa suunnitelmissa tai yrityksissä ei jää häneltä tietämättä. Hän oli hyvissä ruömiillisissa voimisas, «Minä luulen Venäjän noneasti me-nestvvän. teollisessa kehityksessään in minustfl tuntuu k u i n meidän nv-kvinen noHtiikkamme VenSi3ä koh- •:'>an hy]fii kadottamaan kaikki oivalliset tilaisund»t, , tTTJostvietäv^kui k<>lnaävaa tavaraa I c e r S q n * » " ' ulkOT^ofiVflnnan komiiJori- •»at'" hsUnnn. Nii»'"iiJ Nnvori^rodjg- *a. Por«»i9t5 niuHN seudnilt^ on k6skinäisi8tä sohteista Länsi-Europan maitten kanssa. ' Hän lausui että otettuamme loka-koossa v. 19.17 vallan käsiimme ei Ve häjäa vallankumous ja Neuvosto-Ve-riäjä siinä määrin oUfeet mailman huo |nion keskeisimpiä kuin täll^, hetkellä. Se on selitettävissä sillä, että ei nälkä itsessään eilcil kysymys miljoonien nälkää näkSvien lapsien,' työläisten ja talonpolicien kohtalosta, vaan että nälkä-poliittisena tosiasia nä on Johtanut kysymyksen mailman kaikkien maitten ja Venäjän kes kihäiiistä suhteista etualalle. Börden lopullisesti nimitetty Washingtonin konferenssiin iioiu Ottawa — Canadan hallitus on lopullisesti nimittänyt Sir Robert Bor-denin edustamaan Canadaa Washing-tonin konferenssissa, jossa tulee käsittelyn alaiseksi aseistariisuminen ja kysymys kaukaisen idän asioista/ selitetään hallituksen virallisessa tiedonannossa. Loring C. Christie, ul-komaadepartementin' virallinen neuvonantaja tulee seuraamaan: Borde-nia Washingtoniiri, toimiakseen sih teeristön jäsenenä. ( ' —-o ' ' Huono menekki cana-dalaisellcf nisulle Noin 200. iww..lai.tä H.ywoodin joh. ^oHa inuodostavM kaiTosayndi-baatin ja peruatavat teolliien kanaBQvallan ; On htjomattava, että nälkämme on iiillub hetkellä, jolloin vallitsee Icsut-ta mailman ennenkuulumaton liike-ja teollisuugpula ja eritoten Araeri kassa jä Englannissa, iCulti^än vuo den ejisipuoliskolla kansainvälineh kauppavaihto' saavutti' tuskin puolta, siitä määrästä, mikä sillä oli v. 1920 ensi puoliskolla, mikä ei muuten suinkaan ollut loistava. Porvaristo ori. tosin viime,aikoina järjestynyt poliittisesti kuin myöskin koneistonsa ja. luokka-itsetuntonsa suhteen. Mutta se taloudellinen perusta on ylenmäärin rikkoutunut ja tämä seikka kiihoittaa sitä etsimään teitä ja keinoja mailman taloudellinen tasapainon palauttamiseksi'jäpakoittaa seii tunnustamaan, että ilman Venäjän mukaan saamista mailman taloudelliseen kanpankäyhtiin ja tsvare-vaihtoon, ori mailman talouden pala uttaminen entiselleen, mahdottomuus Kysymys avunannosta Venäjän ta onpojille on se verhOj jonka alle kä ceytyy mailman teollisuiispulan johdosta kysymys muutoksista Venä ään suhtautumisesta,. kysymys ta- :oudellisten suhteitten palauttamises ta ^en kanssa. Kysymys on siitä, mi cä puoli tulee olemaan etualalla; mi cä saa etuisuuksia ja mikä myöhem min suurimmalla menestyksellä pa auttaa tasapainon venäläisen raaka aineen avulla. Venäjän vastavallankumouksellise: käsittävät, että jos nyt ei suunnata meitä vastaan joitain sotavoimia niin kysymys interventsioonista lopu lisesti siirtyy historian lehdille, Ve näläinen valkoinen emigratsiooni on tällä hetkellä herännyt ja koettaa kai kin voimin panna liikkeelle siteensä ja suhteensa sekä koko koneistonsa sadakseen meitä vastaan suunnatuksi interventsioonin. Mitä tulee erikoisesti Ranskaan, on merkittävä, että Ranskan porvaristo toiselta puolen ^koettaa tunnustella maaperää mahdollisille neuvotteluille Neuvosto-Venäjän kanssa, mutta toiselta puolen se houkuttelee Rumaani aa saattamaan Neuvostovallan utl delieen sotatilanteeseen. Rumaania ryhmittelee jo meidän rajoillemme petljuralaisia joukkoja, jotka sitten suunnitelman mukaan voidaan pan na liikkeelle Ukrainaan ja menestyk sen, sattuessa voidaan tietenkin panna liikekannalle säännöllisiä rumaa-nialaisiakin joukkoja. Nälänhädän vaikeana aikana^ja vie lä rikkomattoman imperialistisen ren kaan vallitessa me kokemuksiemme jerusteella, taistelujen ja voittdjeh jälkeen tunnemme itsemme kuitenkin ketikellä vaikeiiksia enemmän lujemmiksi kuin koskaan ennen ja saamme itsestämme irti voimia täyttääksemme perustehtävän, auttaaksemme näl- Montreal —- Sen johdosta, että ca-nadalaiselle vehnälle ei ole suuresti käan ulkomaista ^syntää, alkava satamakaupungit täyttyä viljalla, selittävät viljakapitalistit. Europan rahattomuuden sanotaan vaikuttavan sen että siellä ei suurstikaan ole toi veitä viljan jmyynnille ja kaikki täkäläiset vehnän ja muitten viljalajien jakajat ja uloslähettäjät sanovat siellä elettävän vain kädestä suuhun. Kuitenkin uskovat viljanlähettäjät, et tä Europa on ennemmin taikka myö hemmin pakotettu tilauksien tekoon, joita heiliä nyt ei ole juuri nimeksi kään, mutta kysymyksen järjestämistä vaikeuttaa maksuehdot, jotka eivät ole viljalla keinotteli joille eduUi s i ä . •• ..; , .Niin, kuten tuosta viljakapitalisti en selostuksesta, että satamakaupungit alkavat täyttyä viljalla, selviää, on meillä viljaa, sutinnattomat määrät ja sittenkin sadat tulianne^ kfir< sivät nälkää leivän puutteessa,' Ja Venäjällä, siellä on taistelu, iJlj taistelu nälästä, niiutta o1ett!ekp-kiiul* leet, että dänädassa olisi Järjestetty minkäänlaista Venäjän nälänhääli avustamista, lukuunottamatta erinäisiä työväenjärjestöjä. . Eikö olekin omituinen järjestelmä tämä kapitalis tinen rllstojärjestelmä. kun vilja-aittain vlereliahln s«urt«n joukkojen täytyy kärsiä nälkää Ja kuoUa nälkään. Ja miksi rilin on? Vaan siksi, että jotkut harvat nauttivat toisten tuottaman työn tulokset saadak» seen yksityiseen hyvinyointiinsa ja mässäykseensä mahdoliisimman suuria liikevoittoja. • Tuotanto . vpittoa v«>^'^«n tarjoaa meille nälkää, mlitta tuotanto käyttöä .varjfn tarjoaisi 'meille hyvinvoinnin. Kumpaako!tyif- Iäiset kannatatte? • ———o- Moskova — Siperian vallankunio-ushallitus myöntänyt amerikalalsllle työläisille, joiden edustajana on toiminut \Villiam P. Haywood, kaivos-konsesslortjn Kuznetz laaksossa, Sipe riassa, joka .sijaitsee Aasian teolli-suuselämän keskuksessa, noin 20 mai lia Tömskista, Siperian rautatien varrella. Tällä alueella on miltei rajattomat määrät teiltä, .teräamultaa ja valmiit sulatot, jotka sulattavat •noin 20 tonnia päivässä, ^kaivokset niinikään Qvatyalmlit, samalla on ym paristolla hyvää maanvlljelysmaato sekä hyvää metsää. Amerikalaiseen syndikattiin pitäisi tuleinan Haywoodln mukaan noin 200 lww:läi8tä Seattlestia ynnä muualta Yhdysvalloista. Tätä uutta yritystä tullaan seuraaimaan suurella mielenkiinnolla. Irlannin kysymys yhäti Lontoo— Konferenssi, joka alkoi t ä ä i l ä . l l p . lokakuuta on edistynyt Irianninksfsymyksen ratkaisussa hy> vin vähän,'jos oljk^steah ollenkaan. Neuvotteluja miiiisterlstön ''nimittfii män edustajiston ja Sinri Feinien va- Htsemien neuvottelija valtuutettujen välillä on käytä useoita, mutta ovat ne. syystil tai toisesta aina siirtyneet tuonneinmakal, I^Qnf(l)re||)9^in ei uskote kokoontu» vai) uuleen neuvotteluun alnatsftOia',." entiön pörjanUite; ntiitta sillii aiicaa kultenklh, edustajat' ovat kovassa tou , hus^a erinäisissä'komiteoissa, joitten . tehtävänä on valmistella erikysymylq aiä alusteyasti konferenssille eel((tli^« mistä varten, • *• Yksi täritelmpiä konferenmj^ pJ-» dcttiin siirtom^irastosso keski» viikko aamulla, jossa kökö Iriannin e- RAUTATIELAKKO OLI AIHEUT-TAA TAPPELUN KONG* RESSISSA •^Vashington — Tiistaina keskusteltaessa rautatietyöläisten lakosta kongressissa, oli vähällä syntyä tep-pelp kahden kongresslmiehen välillä. Thomas W.Blanton, Texasista, joka on yksi kiivaimpia järjestyneen työväen vihollisia, syytti pelsylyania-laista kongressimiestä Wm. Burkea, joka puhui työväen puolesta, lausuen: «Sinä olet valehtelija.» «Sinä olet valehtelija ja likainen koira,» vastasi Burke. Kaksi kon-gresssimiestä aikoivat hyökätä toistensa kimppuun, mutta toiset kon-gressimiehet pääsivät heidän väliin. .. ; o diistajlsto oli-neuvotteluissa Win8ton OhurchllHn ja muitten hallituksen e-dustajain kanssa. Yksi tärkeimpiin tämän neuvottelukokouksen^ )^^'P>yk siä oli brittiiäiiiten j Ä j e n Ir^n-- nissa pitämlneiu W»tewn J V ^ I P I ^ U . oli myö?k|ji käsiteltävänä ja useita e:(liörttejä kuulusteltiin mutta ketään virallisia Ulsterin edustejia ei-ollut saapuvilla eikä ole mitään luultavaa, että Ulsterin kysymyksen takia olisi tarpeellista kutsua heidän johtajaansa Sir James Graigia ai;iakaan ennen ensi viikon puollväliö. Yleensä eivät; Irlannin kysymystä käsittelevät tlcdonantotoimistot selos te mitään varmaa ja merkityksellistä tuloste noista neuvotteluista ja siksi on vaikea sanoa, onko tuolla konfe-renssiila suurempaa merkitystä kuin aikaisemmillakaan neuvottleuilla Irlannin ja Britannian välisen sovinifon hierdnta puuhaan. Yleensä kuiten* kin on odotettavissa, että Irlanti el tule hyväksymään mitään muuta rau han saannin pohjaksi kuin sen, että . Männille taataan täydellinen itsehallinto, jota se on vaatinut. o- — SVEITSILÄISIÄ SILKKITEHTAI-TA CANADAAN Sveitsin Montrealissa sijaitseva consulivirasto on (jlmottanut, että stveitsilälset kapitalistit suunnittelevat silkkitehtoitten perustamiste Ga-nadaan. Jos tuumasta tulee tosi, tuotetaan myöskin sveitsiläistä työvoimaa niihin työskentelemään. Täten el tämäkään teojlisuus tulisi lämmittämään canadalaisten työläisten kättä. Junkkerit voittaneet Berliinin kunnallisvaaleissa 11 f käänäkeviä ja kohottaaksemme maan taloudellista tilannetta. Me saamme iteestämme irti voimia puolusteaksem me Neuvostofederatsiooinin koskemat tomnutta kaikkialla ja joka paikassa^ OS sitä rohjettaisi uhata ja osaamm musertaa maan sisässä kaikki yritykset käyttää uutta vaikeaa vaihekaut* te vallankaappaukseen. Beriiini — Viime sunnuntaina toimitetuissa kunnallisvaäleis, monarkis tiset ainekset onnistuivat ajan}aan lävitse tunnuslauseensa: «Repikää pu-nalippu alas Berliinin punaiselta kaupungin talolta,* TaantumukseUiset ainekset voittivat sekä enemmistöso-sialistit, että riippumattomat kuin myöskin kommunistit. Tätä pidetään merkkinä että jos presidentin-väfallt pian toimetaan, tulisivat tesntumuk-selliset ainekset v o i t t a m a a » n i i s s ä , — kautta maan. - limi"' . Enaimäisenä monarkistiten kaupungin hallinnon toimeenpiteenä us-kotaai^ olevan peruuttaa entisen yaU toustoii päätös että kaikki Hohen-zoli^ rfen kuvat poistettaisiin yleisistä ; r^onnoksista, joka päätös piti astua voimaan marfask. l p . 'ti f . Il ,-',..1. V '1 mm " AiT^ ' ? ' f"'' J^» 1 m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-10-22-01