000004 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i3 71 miMiiiimimimmimtmmmamf MltftMMtHllllfMlJtlMMIINMIIMIttl HiMtmiiiiMimliqMmMimmiim ryn miMiiimttminNiitiimnmnnimn immuiiiiimiimi Osmo Lämpimän ja aurinkoisen kesän jälkeen olemme saaneet tänne Suomeen tavallista aikaisemman talven Lokakuun lopussa satoi ensimmäinen lumi joka samalla jäi pysyväksi ja marraskuun puolivälissä pääosa järvistämme oli saanut jääpeitteen vaihtelut yleensäkin ovat meillä suuret mutta vuoden 1980 vaihtelut ovat olleet normaalia kovemmat Yllättävintä kuitenkin on että säätilan suuret vaihtelut eivät ole vaikuttaneet maatalouteen sillä Viime satovuosi muodostui useiden huonojen vuosien jälkeen suotuisaksi Heinä oli laadultaan hyvää ja hehtaarisadot suuret Viljakasvit valmistuivat normaalia aikaisemmin ja leipä-viljasato oli 67% edellisen vuoden satoa suurempi Myös perunan ja juurikkaiden sato oli hyvä osalta olemme jälleen saavuttamassa oma-varaisuuden useimmilla aloilla ja lihassa meillä on ollut jatkuvasti vientiä Koko taloudellinen kehitys maassamme on vuonna 1980 ollut hyvä lisääntyy Suomessa enemmän kuin ehkä missään muussa OECD-maass- a ja työttömyys vähenee - päinvastoin kuin muualla Vaikeudet meillä ovat ilmenneet kuten aikaisemminkin aikana siinä että inflaatio on kiihtynyt ja vajaus kasvanut Öljyn hinnan nousu on heijastunut Edellisenä vuonna Suomen hintataso oli Euroopan vakaimpia mutta viime vuonna nousivat 13% ja olemme siten keskitasoa Vilkas tuotanto-- ja on lisännyt tuonnin määrää ja kun tuonti-hinnat ovat samanaikaisesti nousseet oli tuonnin arvo elokuun loppuun men-nessä 41% suurempi kuin edellisenä vuonna Erityisesti modernisoi koneitaan ja lähivuosina otetaan käyttöön uutta Näiden investointien arvo lienee noin 2000 mii US-dollar- ia Vaikka on ollut hyvä lisäys n 22% se ei ole yltänyt samoihin kasvulukuihin kuin tuonti viennin arvo on lisääntynyt 25%:lla Sahatavaran lisäys on 36% sellun 34% ja paperin 18% Myös metalliteollisuus on kasvattanut vientiään Suomen markan arvo on säilynyt vakaana ja Suomen markka oli syyskuussa 1980 noin 45% korkeampi suhteessa US-dollar- iin kuin vuosi takaperin Suomen talouden hyvä kehitys viime vuosien aikana on tunnustettu myös kansainvälisellä tasolla ja Suomen asema on parantunut Mainittakoon että finanssilehti arvioi Suomen Euroopan kolmanneksi ensimmäiseksi sijoitetun Australian ja toiseksi sijoitetun Ranskan jälkeen Korkean elintason myötä me olemme voineet kehittää myös kulttuuriamme ja uhrata jatkuvasti lisääntyvät rahamäärät tieteelle ja taiteelle Näissä merkeissä minulla on suuri ilo lähes Suomi-Seur- a ryn toivottaa kaikille Suomesta siirtolaisiksi lähteneille niin niille tuhansille Suomi-Seura- n jäsenille kuin muillekin onnellista uutta vuotta Rauha ja hyvä mieli vallitkoon teidän s U?w Urheilukuulumtiia Suomi-Seur- a puheenjohtajan hallitusneuvos Kallialan UUDENVUODEN TERVEHDYS Olympialaisten ulkosuomalaisille Vuodenaikojen epäedullisesti poikkeuksellisen Maataloustuotteiden Maitotaloustuotteissa Kokonais-tuotanto korkeasuhdanteen kauppataseen kauppataseeseen kuluttajahinnat eurooppalaista investointitoiminta metsäteollisuutemme toistakymmentä paperikonetta vienninkin-kehity- s Metsäteollisuustuotteiden Euromoney-nimine- n luottokelpoisuuden lainamarkkinoilla parhaimmaksi 85000-jäsenise- n puheenjohtajana keskuudessanne t)cxlCzl Osmo Kaliala Suomi-Seur- a ryn puheenjohtaja H I Olympiakultamitalin voit- taminen on kesäkisoissa jo- kaisen urheilijan suurin ta- voite On kuitenkin urheili-joita jotka ovat voittaneet samoissa kisoissa useita kul-tamitaleja Moskovan kisojen menes- tyksellisin urheilija oli neu- vostoliittolainen voimistelija Aleksandr Ditjatin joka voit- ti 3 kulta- - hopea- - ja yhden pronssimitalin DDR:n uimarityttö Caren Metschuck voitti kolme kul- taa ja yhden hopean Kolmen kultamitalin urheilijoita oli- vat myös uimarit Barbara Krause (DDR) ja Vladimir Salnikov (Neuvostoliitto sekä neuvostoliittolainen meloja Vladimir Parfenovitsh) Seuraavassa esittelemme edellisten kisojen supervoit-taja- t vähintään kolmeen kul-tamitaliin yltäneet urheilijat ATEENA 1896 Carl Schuhmann Saksa (paini ja voimistelu): 4 kultamitalia Hermen Weingärtner Saksa (voimistelu): 3 kultaa 2 hope-aa 1 pronssi Alfred Flatow Saksa (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea Paul Masson Rans-ka (pyöräily): 3 kultaa PARIISI 1900 Alvin Kra-enzlei- n USA (yleisurheilu): 4 kultaa Konrad Stäheli Sveitsi (ammunta): 3 kultaa 1 pronssi Ray Ewry USA (yleisurheilu): 3 kultaa SAINT LOUIS 1904 Anton Heida USA (voimistelu): 5 kultaa 1 hopea George Ey-s- er USA (voimistelu): 3 kul-taa 2 hopeaa Charles Da-niels USA (uinti ja vesipal-lo): 3 kultaa 1 hopea James Lighbody USA (yleisurhei-lu): 3 kultaa 1 hopea LONTOO 1908 Melvin Sheppard USA (yleisurhei-lu): 3 kultaa Henry Taylor Iso-Britann-ia (uinti): 3 kultaa TUKHOLMA 1912 Eric Carlberg Ruotsi (ampumi-nen): 3 kultaa 1 hopea Han-nes Kolehmainen Suomi (yleisurheilu): 3 kultaa 1 ho-pea Alfred Lane USA (am-munta): 3 kultaa ANTWERPEN 1920 Law-rence Nuesslein USA (am-munta): 5 kultaa 1 hopea 1 pronssi Nedo Nadi Italia (miekkailu): 5 kultaa Lloyd Spooner (USA) (ammunta): 4 kultaa 1 hopea 2 pronssia Carl Osburn USA (ammun-ta): 4 kultaa 1 hopea 1 prons-si Hubert van Innis Belgia (jousiammunta): 4 kultaa 1 hopea Otto Olsen Norja (am-munta): 3 kultaa 2 hopeaa Paavo Nurmi Suomi (yleisur-heilu): 3 kultaa 1 hopea Aido Nadi Italia (miekkailu): 3 kultaa 1 hopea PARIISI 1924 Paavo Nur-mi Suomi (yleisurheilu): 5 kultaa Ville Ritola Suomi (yleisurheilu): 4 kultaa 2 ho-peaa Roger Ducret Ranska (miekkailu): 3 kultaa 2 hope-aa Johnny YVeismuller USA (uinti): 3 kultaa AMSTERDAM 1928: Geor-ges Miez Sveitsi (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea LOS ANGELES 1932 Hele-ne Madison USA (uinti): 3 kultaa Romeo Neri Italia (voimistelu): 3 kultaa BERLIINI 1936 Jesse Owens USA (yleisurheilu): 4 kultaa Konrad Frey Saksa (voimistelu): 3 kultaa 1 ho-pea 2 pronssia Hendrika Mastenbroeck Hollanti (uin-ti): 3 kultaa 1 hopea Alfred Schvvarzmann Saksa (voimis-telu): 3 kultaa 2 pronssia LONTOO 1948: Fanny Blan-kers-Koe- n Hollanti (yleisur-heilu): 4 kultaa Veikko Huh-tanen Suomi (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea 1 pronssi Paavo Aaltonen Suomi (voi-mistelu): 3 kultaa 1 pronssia HELSINKI 1952 Viktor Tshukarin Neuvostoliitto (voimistelu): 4 kultaa 2 hope-aa Emil Zatopek Tshekko-slovakia (yleisurheilu): 3 kul- - fan MELBOURNE 1956 Agnes Keleti Unkari (voimistelu): 4 kultaa 2 hopeaa Larisa La-tyni- na Neuvostoliitto (voi-mistelu): 4 kultaa 1 hopea 1 pronssi Viktor Tshukarin Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea 1 pronssi Valentin Muratov Neuvosto- liitto (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea ROOMA 1960 Boris Shah-li- n Neuvostoliitto (voimistel- u): 4 kultaa 2 hopeaa 1 pronssi Larisa Latynina Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 2 hopeaa 1 pronssi Takashi Ono Japani (voimis-telu): 3 kultaa 1 hopea 2 pronssia Christine von Salt-z- a USA (uinti): 3 kultaa 1 hopea TOKIO 1964 don Schollan-de- r USA (uinti): 4 kultaa Ve-ra Caslavska Tshekkoslova-kia (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea Sharon Stoudet USA (uinti): 3 kultaa 1 hopea Yukio Endo Japani (voimis-telu): 3 kultaa 1 hopea Step-hen Clark USA (uinti): 3 kul-taa MEXICO 1968 Vera Caslav-ska ' Tshekkoslovakia (voi-mistelu): 4 kultaa 2 hopeaa Akinoro Nakayma Japani (voimistelu): 4 kultaa 1 ho-pea 1 pronssi Charles Hickcpx USA (uinti): 3 kul-taa 1 hopea Sawao Kato Ja-pani (voimistelu): 3 kultaa MuNCHEN 1972 Mark Spitz USA (uinti): 7 kultaa Savao Kato Japani (voimis-telu): 3 kultaa 2 hopeaa Sha-n- e Gould Australia (uinti): 3 kultaa 1 hopea 1 pronssi Ol-ga Korbut Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 1 ho-pea MONTREAL 1976 Nikolai Andrianov Neuvostoliitto (voimistelu): 4 kultaa 2 hope-aa 1 pronssi Kornelia Ender DDR (uinti): 4 kultaa 1 ho-pea John Naber USA (uinti): 4 kultaa 1 hopea Nadia Co-mane- ci Romania (voimiste-lu): 3 kultaa 1 hopea 1 prons-si Nelli Kim Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 1 ho-pea Jim Montgomery USA (uinti): 3 kultaa 1 pronssi Supervoittajat löytyvät siis pääosin uimareista ja voimis-telijoista Uimareilla ja voi-mistelijoilla on mahdollisuus kilpailla useissa lajeissa ja kartuttaa mitalisaalistaan myös viesteissä ja joukku-ekilpailussa Tällaista mah-dollisuutta ei ole esimerkiksi painonnostajalla ja nyrkkeili-jällä Mutta ketkä ovat saaneet olympialaisissa eniten mitale-ja? Kymmenen kaikkien ai-kojen parhaan olympiaurhei-lijan luettelo on seuraavanlai-nen (kulta— hopea— pronssi): Larisa Latynina NL (voimistelu) 9 5 4 Paavo Nurmi Suomi (yleisurheilu) 9 3 0 Mark Spitz USA (uinti) 9 i i Sawao Karo Japani (voimistelu) 8 3 1 Ray Ew ry USA (yleisurheilu) 8 0 0 Nikolai Andrianov NL (voimistelu) 7 5 3 Boris Shahlin NL (voimistelu) 7 4 2 Viktor Tshukarin NL (voimistelu) 7 3 1 Vera Caslavska Tslov (voimistelu) 7 3 0 AladarGervich Unkari (miekkailu) 7 1 2 Nikolai Andrianov nousi vuoden 1980 olympialaisten jälkeen uuteena urheilijana 10 parhaan joukkoon Mosko-van kisoissa Andrianov kar-tutti mitaliensa määrää 2 kult-a- 2 hopea- - ja l:llä pronssi- mitalilla ja mitalitilastoissa hän nousi 21 sijalta kuuden-neksi (APN)
Object Description
Rating | |
Title | Viikkosanomat, January 05, 1981 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1981-01-05 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000243 |
Description
Title | 000004 |
OCR text | i3 71 miMiiiimimimmimtmmmamf MltftMMtHllllfMlJtlMMIINMIIMIttl HiMtmiiiiMimliqMmMimmiim ryn miMiiimttminNiitiimnmnnimn immuiiiiimiimi Osmo Lämpimän ja aurinkoisen kesän jälkeen olemme saaneet tänne Suomeen tavallista aikaisemman talven Lokakuun lopussa satoi ensimmäinen lumi joka samalla jäi pysyväksi ja marraskuun puolivälissä pääosa järvistämme oli saanut jääpeitteen vaihtelut yleensäkin ovat meillä suuret mutta vuoden 1980 vaihtelut ovat olleet normaalia kovemmat Yllättävintä kuitenkin on että säätilan suuret vaihtelut eivät ole vaikuttaneet maatalouteen sillä Viime satovuosi muodostui useiden huonojen vuosien jälkeen suotuisaksi Heinä oli laadultaan hyvää ja hehtaarisadot suuret Viljakasvit valmistuivat normaalia aikaisemmin ja leipä-viljasato oli 67% edellisen vuoden satoa suurempi Myös perunan ja juurikkaiden sato oli hyvä osalta olemme jälleen saavuttamassa oma-varaisuuden useimmilla aloilla ja lihassa meillä on ollut jatkuvasti vientiä Koko taloudellinen kehitys maassamme on vuonna 1980 ollut hyvä lisääntyy Suomessa enemmän kuin ehkä missään muussa OECD-maass- a ja työttömyys vähenee - päinvastoin kuin muualla Vaikeudet meillä ovat ilmenneet kuten aikaisemminkin aikana siinä että inflaatio on kiihtynyt ja vajaus kasvanut Öljyn hinnan nousu on heijastunut Edellisenä vuonna Suomen hintataso oli Euroopan vakaimpia mutta viime vuonna nousivat 13% ja olemme siten keskitasoa Vilkas tuotanto-- ja on lisännyt tuonnin määrää ja kun tuonti-hinnat ovat samanaikaisesti nousseet oli tuonnin arvo elokuun loppuun men-nessä 41% suurempi kuin edellisenä vuonna Erityisesti modernisoi koneitaan ja lähivuosina otetaan käyttöön uutta Näiden investointien arvo lienee noin 2000 mii US-dollar- ia Vaikka on ollut hyvä lisäys n 22% se ei ole yltänyt samoihin kasvulukuihin kuin tuonti viennin arvo on lisääntynyt 25%:lla Sahatavaran lisäys on 36% sellun 34% ja paperin 18% Myös metalliteollisuus on kasvattanut vientiään Suomen markan arvo on säilynyt vakaana ja Suomen markka oli syyskuussa 1980 noin 45% korkeampi suhteessa US-dollar- iin kuin vuosi takaperin Suomen talouden hyvä kehitys viime vuosien aikana on tunnustettu myös kansainvälisellä tasolla ja Suomen asema on parantunut Mainittakoon että finanssilehti arvioi Suomen Euroopan kolmanneksi ensimmäiseksi sijoitetun Australian ja toiseksi sijoitetun Ranskan jälkeen Korkean elintason myötä me olemme voineet kehittää myös kulttuuriamme ja uhrata jatkuvasti lisääntyvät rahamäärät tieteelle ja taiteelle Näissä merkeissä minulla on suuri ilo lähes Suomi-Seur- a ryn toivottaa kaikille Suomesta siirtolaisiksi lähteneille niin niille tuhansille Suomi-Seura- n jäsenille kuin muillekin onnellista uutta vuotta Rauha ja hyvä mieli vallitkoon teidän s U?w Urheilukuulumtiia Suomi-Seur- a puheenjohtajan hallitusneuvos Kallialan UUDENVUODEN TERVEHDYS Olympialaisten ulkosuomalaisille Vuodenaikojen epäedullisesti poikkeuksellisen Maataloustuotteiden Maitotaloustuotteissa Kokonais-tuotanto korkeasuhdanteen kauppataseen kauppataseeseen kuluttajahinnat eurooppalaista investointitoiminta metsäteollisuutemme toistakymmentä paperikonetta vienninkin-kehity- s Metsäteollisuustuotteiden Euromoney-nimine- n luottokelpoisuuden lainamarkkinoilla parhaimmaksi 85000-jäsenise- n puheenjohtajana keskuudessanne t)cxlCzl Osmo Kaliala Suomi-Seur- a ryn puheenjohtaja H I Olympiakultamitalin voit- taminen on kesäkisoissa jo- kaisen urheilijan suurin ta- voite On kuitenkin urheili-joita jotka ovat voittaneet samoissa kisoissa useita kul-tamitaleja Moskovan kisojen menes- tyksellisin urheilija oli neu- vostoliittolainen voimistelija Aleksandr Ditjatin joka voit- ti 3 kulta- - hopea- - ja yhden pronssimitalin DDR:n uimarityttö Caren Metschuck voitti kolme kul- taa ja yhden hopean Kolmen kultamitalin urheilijoita oli- vat myös uimarit Barbara Krause (DDR) ja Vladimir Salnikov (Neuvostoliitto sekä neuvostoliittolainen meloja Vladimir Parfenovitsh) Seuraavassa esittelemme edellisten kisojen supervoit-taja- t vähintään kolmeen kul-tamitaliin yltäneet urheilijat ATEENA 1896 Carl Schuhmann Saksa (paini ja voimistelu): 4 kultamitalia Hermen Weingärtner Saksa (voimistelu): 3 kultaa 2 hope-aa 1 pronssi Alfred Flatow Saksa (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea Paul Masson Rans-ka (pyöräily): 3 kultaa PARIISI 1900 Alvin Kra-enzlei- n USA (yleisurheilu): 4 kultaa Konrad Stäheli Sveitsi (ammunta): 3 kultaa 1 pronssi Ray Ewry USA (yleisurheilu): 3 kultaa SAINT LOUIS 1904 Anton Heida USA (voimistelu): 5 kultaa 1 hopea George Ey-s- er USA (voimistelu): 3 kul-taa 2 hopeaa Charles Da-niels USA (uinti ja vesipal-lo): 3 kultaa 1 hopea James Lighbody USA (yleisurhei-lu): 3 kultaa 1 hopea LONTOO 1908 Melvin Sheppard USA (yleisurhei-lu): 3 kultaa Henry Taylor Iso-Britann-ia (uinti): 3 kultaa TUKHOLMA 1912 Eric Carlberg Ruotsi (ampumi-nen): 3 kultaa 1 hopea Han-nes Kolehmainen Suomi (yleisurheilu): 3 kultaa 1 ho-pea Alfred Lane USA (am-munta): 3 kultaa ANTWERPEN 1920 Law-rence Nuesslein USA (am-munta): 5 kultaa 1 hopea 1 pronssi Nedo Nadi Italia (miekkailu): 5 kultaa Lloyd Spooner (USA) (ammunta): 4 kultaa 1 hopea 2 pronssia Carl Osburn USA (ammun-ta): 4 kultaa 1 hopea 1 prons-si Hubert van Innis Belgia (jousiammunta): 4 kultaa 1 hopea Otto Olsen Norja (am-munta): 3 kultaa 2 hopeaa Paavo Nurmi Suomi (yleisur-heilu): 3 kultaa 1 hopea Aido Nadi Italia (miekkailu): 3 kultaa 1 hopea PARIISI 1924 Paavo Nur-mi Suomi (yleisurheilu): 5 kultaa Ville Ritola Suomi (yleisurheilu): 4 kultaa 2 ho-peaa Roger Ducret Ranska (miekkailu): 3 kultaa 2 hope-aa Johnny YVeismuller USA (uinti): 3 kultaa AMSTERDAM 1928: Geor-ges Miez Sveitsi (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea LOS ANGELES 1932 Hele-ne Madison USA (uinti): 3 kultaa Romeo Neri Italia (voimistelu): 3 kultaa BERLIINI 1936 Jesse Owens USA (yleisurheilu): 4 kultaa Konrad Frey Saksa (voimistelu): 3 kultaa 1 ho-pea 2 pronssia Hendrika Mastenbroeck Hollanti (uin-ti): 3 kultaa 1 hopea Alfred Schvvarzmann Saksa (voimis-telu): 3 kultaa 2 pronssia LONTOO 1948: Fanny Blan-kers-Koe- n Hollanti (yleisur-heilu): 4 kultaa Veikko Huh-tanen Suomi (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea 1 pronssi Paavo Aaltonen Suomi (voi-mistelu): 3 kultaa 1 pronssia HELSINKI 1952 Viktor Tshukarin Neuvostoliitto (voimistelu): 4 kultaa 2 hope-aa Emil Zatopek Tshekko-slovakia (yleisurheilu): 3 kul- - fan MELBOURNE 1956 Agnes Keleti Unkari (voimistelu): 4 kultaa 2 hopeaa Larisa La-tyni- na Neuvostoliitto (voi-mistelu): 4 kultaa 1 hopea 1 pronssi Viktor Tshukarin Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea 1 pronssi Valentin Muratov Neuvosto- liitto (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea ROOMA 1960 Boris Shah-li- n Neuvostoliitto (voimistel- u): 4 kultaa 2 hopeaa 1 pronssi Larisa Latynina Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 2 hopeaa 1 pronssi Takashi Ono Japani (voimis-telu): 3 kultaa 1 hopea 2 pronssia Christine von Salt-z- a USA (uinti): 3 kultaa 1 hopea TOKIO 1964 don Schollan-de- r USA (uinti): 4 kultaa Ve-ra Caslavska Tshekkoslova-kia (voimistelu): 3 kultaa 1 hopea Sharon Stoudet USA (uinti): 3 kultaa 1 hopea Yukio Endo Japani (voimis-telu): 3 kultaa 1 hopea Step-hen Clark USA (uinti): 3 kul-taa MEXICO 1968 Vera Caslav-ska ' Tshekkoslovakia (voi-mistelu): 4 kultaa 2 hopeaa Akinoro Nakayma Japani (voimistelu): 4 kultaa 1 ho-pea 1 pronssi Charles Hickcpx USA (uinti): 3 kul-taa 1 hopea Sawao Kato Ja-pani (voimistelu): 3 kultaa MuNCHEN 1972 Mark Spitz USA (uinti): 7 kultaa Savao Kato Japani (voimis-telu): 3 kultaa 2 hopeaa Sha-n- e Gould Australia (uinti): 3 kultaa 1 hopea 1 pronssi Ol-ga Korbut Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 1 ho-pea MONTREAL 1976 Nikolai Andrianov Neuvostoliitto (voimistelu): 4 kultaa 2 hope-aa 1 pronssi Kornelia Ender DDR (uinti): 4 kultaa 1 ho-pea John Naber USA (uinti): 4 kultaa 1 hopea Nadia Co-mane- ci Romania (voimiste-lu): 3 kultaa 1 hopea 1 prons-si Nelli Kim Neuvostoliitto (voimistelu): 3 kultaa 1 ho-pea Jim Montgomery USA (uinti): 3 kultaa 1 pronssi Supervoittajat löytyvät siis pääosin uimareista ja voimis-telijoista Uimareilla ja voi-mistelijoilla on mahdollisuus kilpailla useissa lajeissa ja kartuttaa mitalisaalistaan myös viesteissä ja joukku-ekilpailussa Tällaista mah-dollisuutta ei ole esimerkiksi painonnostajalla ja nyrkkeili-jällä Mutta ketkä ovat saaneet olympialaisissa eniten mitale-ja? Kymmenen kaikkien ai-kojen parhaan olympiaurhei-lijan luettelo on seuraavanlai-nen (kulta— hopea— pronssi): Larisa Latynina NL (voimistelu) 9 5 4 Paavo Nurmi Suomi (yleisurheilu) 9 3 0 Mark Spitz USA (uinti) 9 i i Sawao Karo Japani (voimistelu) 8 3 1 Ray Ew ry USA (yleisurheilu) 8 0 0 Nikolai Andrianov NL (voimistelu) 7 5 3 Boris Shahlin NL (voimistelu) 7 4 2 Viktor Tshukarin NL (voimistelu) 7 3 1 Vera Caslavska Tslov (voimistelu) 7 3 0 AladarGervich Unkari (miekkailu) 7 1 2 Nikolai Andrianov nousi vuoden 1980 olympialaisten jälkeen uuteena urheilijana 10 parhaan joukkoon Mosko-van kisoissa Andrianov kar-tutti mitaliensa määrää 2 kult-a- 2 hopea- - ja l:llä pronssi- mitalilla ja mitalitilastoissa hän nousi 21 sijalta kuuden-neksi (APN) |
Tags
Comments
Post a Comment for 000004