000078 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m'-:?Naiimn- : loicai ei -- - — -- __-7 j Otteita Annie Bullerin elämästä Annie Buller tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen toisen maailmansodan aikana Porta-qe- n La Prairien naisten vanki- - loan Hän oli tuolloin Western Claapn-lehde- n liikkeenhoitaja ja li &oUAov vn b-)nbn- nn)t kir-- 1 l IIIUUJUU IVyilWIlt Vf joit uksella Suomen presidentti Mannerheimin politiikkaa vas-taan Canada oli sodassa Suomen vihollinen Hän tar-joutui Canadan hallituksen sotapalveluun mutta hänet evättiin ijTu~Ri„a v„u„u„m: iK„y„ii„m_icnci4 iluiimn- - net opiskeIua sdla oH a - _# uiqmmmasa upciumui — Muutamien New ymparille 1904 taistelija ~UMSl 'u™1™ toriallinen New -- ls-l ifnMimlAn Mnlnnl MAn4-'itn4- - 1908 vaatimaan parempia olosuhteita 1910 työväenluokan uaisiaisieiija iiara amerik-kalainen naistenpäivä hyväksyt-täisiin kansainväliseksi naisten-päiväksi Tätä ehdotusta kan-nattivat Alexandra Rosa Luxernburgh ja Karl Liebkencht sekä Yhdysval-tain Bill ovat lainatut Bullerin ja Theodoren kirjoituksesta työläisnaisten kunnioitetuin naisten ja työväestön ollut Annie syntyi Montrealissa 1896 oli suuseppä työskenne-ltävä vuosisadan oli jo 10--1 1-vuot-iaiden las ten työskennel- - tävä liikkeissä ja kein missä avustaakseen toimeentulossa — w lisiä kouluvaatimuksia ei ollut Annie meni tupak- - katehtaaseen ja teki 12 tuntia töitä päivässä kuutena päivänä viikossa Öisin hän opiskeli sillä hän oli terävä-älyine- n ja oppi nopeasti Kun ensimmäinen maailmansota oli Annie jo työskennellyt viisi vuotta ollen nyt 17-vuot- ias maailmansodan syt-tymistä olivat Englannista tulleet siirtolaisina Buhayn sisarukset Becky ja Mike Etenkin Bec- - kystä tuli Annien hyvä ja uskoi- - linen taistelutoveri myöhempinä vuosina Kun Canadassa Värvätä vapaaehtoisia sotaan Annie ja Becky etujoukossa taistelemassa puolesta Quebecissa Maakunnan ranskalaisväestön keskuudessa kehittyi voimakas ja laaja snrianvnstninen nQpnnnttiimii-"- r T WtWM tule taistelija -- - selvisi minkälaisessa eli ja niinpä hän tahtoi opis- - keila lisää työväestön asemasta Hän lähti opiskelemaan New Rand of cpJ_n_-- _ „illlln „w nu j w - ww a - a iivi mu imn o::„ w ' w —r s w w — i r— ! lastenhoidon ja unioiden suoje jun Hän kirioitti Duhui työväestön puoltamiseksi tk Työväen puolue perustetaan oivallettiin että Canadan työväki oman poliitti sen puolueen ja 1922 perustettiin työväenpuolue josta :uli myöhemmin kommunistinen Duolue naiset yhtyvät Kansainväli- - perustettu marxismin sen Naistenpäivän viettoon varten Eräs opis-maahsku- un 8 paiva kaikkialla kelutovereistaan oli Bella Gauld K "" se avuksi h „- - oc uu icuC ymyuccii mwr suunnittelemaan uskoa omiin voi-- työväenopitoa Montrealiin ""SS1osialisUnaisten tyksellinen toiminta ajaonli edis- - Yorkissa opiston Rand Nnaew Yorkin itäpuolen aikoama-n- jalkeisinaaikana ja senoli Anniesta naiset parempia kehittynyt merkittävä työväen-yoolosuhtei- ta sen Hän organisoi työläisia taistduun parem ien palkkojen fm "'" Naistenpäivä taistelulippunsa vuonna kaduille Kööpenhaminan kansain välisessä sosialistikonferensissa v vuuuanaä Lenin Kollontai Haywood! Ylläolevat lauseet Annie National Affairs-julkaisus- sa vuodelta 1953 Canadan Buller Hän Hänen isänsä oli kovasti perheensä alussa työläisperheiden tehtaissa perhettä töihin 13-vuotia-ana sodanvastaisuuden ww%~ Anniesta vamteiien yhteiskunnassa hän Social v„„„„ puolesta tarvitsee Canadan pitäessä Annie oli kaiken aikansa toiminnassa mukana häneltä ei juuri liiennyt aikaa omalle itsel- - leen Mutta tavattuaan Harry Guralnick oli älykäa ja oerhetynyt organisoimiseen puhumiseen kirjoittamiseen ja kääntämiseen Hän johti myös — - 2distyksellisten :oimintaa avioliitostaan Jimmy Canadan tekstiilityöläiset tais-eliv-at laajalti 1920-luvul- la oikeuksiensa puolesta ja Annie avusti heitä kaikin mahdollisin lavoin Hän teki useita puhujamatkoja myös Maritime- - siin Nova Scotiaan terästyöläis- - ten taistelun puolesta He vaativat kahdeksantuntista työpäivää Maritimesin teräsmyl- - lyyn ja itsenäistä uniota mitkä saavutettiin Estevanin Iakkotaistelu Olot olivat ' surkeat Sourisin huliaiueeiia ö- asKatcnewanissa ja työläisten keskuudessa oli syvä tyytymättömyys oloja kohtaan Souris Valley Coal-yhti- ö oli av-- annut kaivoksen vuonna 1896 Myöhemmin yhtiö laajeni vvinnipegiläinen konserni West ern Dominion Colliers sen omisti Taylor Bien-faitis- sa kaivos v 1906 Yhtiö alkoi kukoistaa mutta oli™ r— i ii i- -i rt Yli 600 kaivostyöläistä aloitti v 1931 sen jälkeen kun tulisieluinen Sam Scarlett oli pitänyt kovan puheen union puolesta Estevanin kaupungin talolla Annie syyskuun lopulla Bienfaitiss ja työläiset aikovat pitää laajan mielenosoituksen Estevanissa Kun työläiset saaPmvat Estevanin kaupungin ulkopuolelle avasivat ja paikallinen poliisi tulen heitä kohti Kolme miestä sai sur-- mansa ja 50 kaavoittui vakavasti tapahtu-man jälkeen lakon uhrit haudat-tiin suurin menoin ja sol-idaarisuus etujensa puolesta tais- - teleVia työläisiä kohtaan kasvoi myös muun väestön keskuudessa mndUl11 meren- - rahaa Winnipegin työläisten olot huonoivat entises-tav- a on tuonut rohkeutta lakkolaisten Ieislakon tään Suurperheitä oli paljon ja ja toivoa taman paivan surkeat asunnot ja — komitea kityksen ja vuosien kon- - kes-ferenssia- an vuon-- kitetty samaan loppumisen vuosina pelualojen aikaisten tilaUe ja tulivat Saksan Zetkin ehdotti että itse Flor-ence ken-ties etujen puoltaja lienee vuo-nna jonka eläättääkseen Tämän mel-- tahansa Pakol-- syttyi Ennen alettiin olivat lWftAVrAtUlAU Annielle Yorkin School hänen vaativat koulun juutalaisten Heidän syntyi poika kun osti Yhtiön avattin „i~~„f~v~f lakon puhui RCMP Tämän järkyttävän paikkunnan myöhemmin naisille aikana hikikoppien Tuosta Annie urasi väsymättä työväen lehdistön puloest a kirjoittaen toimit- - taen myyden ja rahoittaen Hänen vierellään ovat (vas) Kom-- munistipuolueen johtaja Tim Suck Tribunen toimittaja John Weir ja Dorise Nielson cr :: ' r - ' Vs''-"-- nUllilUCl Monet ovat aiheet joilla ihmiset y peilevat Mitään epätavallista ei ole ylpeillä rikkaudella mutta VOlhan Slta ylpeillä vaikka "köyhyyden paljoudella" jos sitä on tarpeeksi Nuukuuskaan ei ole häpeä sil- - sä jos sitäkin on tarpeeksi muut- - tuu se kuuluisuudeksi On vää-- ' rin luulla että esim laihialaiset ohsivat häpeissään (oletetusta) nuukuudesta ei sinne päinkään! He ovat ylpeitä Suomen nuuim- - man pitäjän maineesta Suomessa kerrottiin olleen nunsanottu "Hölmölän" nitäiä m hölmöin naikka mooi'imocco Jo uantiac uxi~xvm— olisivat olleet ylpeitä kuuluisasta hölmöydestään Jos Hölmölä olisi olemassa ei se kuitenkaan olisi enään hölmöin paikka maailmassa sillä en-simäis- elle sijalle on nousemassa -- Canada Siltä ainakin tuntuu kun seuraa millä tavalla maamme " asioita hoidetaan Herrat rahamiehet katkovat ~1n4AUun111A!n!n 1-_- lyumisieu pauhuja ja k41_ uu imee vaalit niin ketä luulette Canadan työläisten äänestävän? He äänes- - tävät juuri niitä miljooneerejä ja heidän edustajiaan jotka katko- - vat heitä äänestäneiden työläis- - ten palkkoja Voiko tämän Annie joutuu vankilaan Verilöylyn jälkeen aloitti poliisi laajat joukkoetsinnät työläisten kodeissa Estevanissa ja pidätti suuren osan heistä Annie tuomittiin kapinan nostat-tamisesta vuodeksi vankeuteen ja tarkoituksena oli pakottaa työläisetkin takaisin takaisin mutta he pysyivät lujana lakos-sa Myöhemmin kaivokset avat-tiin ja lakkolaiset saavuttivat voi-ton Määrättiin mm kahdeksan-tuntinen työpäivä työläisten komiteat oh' tunnustettava joka kaivoksessa ja työläisiä ei saanut tuomita lakon takia — Kovan kokemuksen kautta työläiset olivat oppineet että Canadan hallinnollinen järjestelmä oli suuryhtiöiden puolella Annie kärsi vankeusrangais-tuksensa maan kauheimmassa vankilassa Battlefordissa Annie säilytti rohkeutensa koko ajan eikä pelännyt tai ollut masen- - tunut Häntä tervehtimässä käyneet toverit kertoivat jäl-keenpäin tavanneensa Annien vankilassa optimistisena ja iloisena aina valoisana mielel-tään — Koko lopun ikänsä Annie taisteli edistyksen ja rauhan puolesta tekemättä suurta numeroa itsestään Hän jätti val-tavan perinnön Canadan naisille omien konkreettisten tekojensa kautta Hänen hautajaisensa olivat vaatimattomat v 1973 Annie ymmärsi inter-nationalismin merkityksen 'työväestön keskuudessa juuri sil-loin kun puoluetta yritettiin hajottaa Yli 60 vuoden ajan hän taisteli paremman maailman ja sosialismin puolesta ja teki kaik- - kensa jotta työväestön olot olisivat helpottuneet ja että työläisillä olisi ollut mahdol-- lisuus kehittää itseään 'i'"fl:' - !iiWt'o-'v'if- f f- -„ iri!' '" j A -- Vj' M 1 suurempaa noimoyiiaenaan ouaj ' 7 1 K kyUäkäkyiiärÄobpta on tuotettu vuosikymmeniä kaikenkarvaisia oikeistolaisia hölmöjä jotka yhdistettyinä canadaiaisiin kirkko- - ja kaljahöl- - möihin äänestävät enemmistönä itseään hallitsemaan innri ne mii- - jooeerit jotka lähettävät poliisit hakkaamaan patukoilla mieltään osoittavia työläisiä tai oikeuk- - siaan puolustavia lakkolaisia AKtV&rrnVJ tinUnMnll iAmlAnA RkJUuWnmIWpUcUcUj hölmöläisen ialkoia oaleli sänevs-- sä hölmöläinen katkaisi palan peitteen yläpäästä ja ompeli sen peiton yiepäähän Luuleeko j0ku tämän olleen hölmöä ? ei lainkaan verrattuna Canadan hal-- ntusnerroja äänestäneiden noi- - möyteen! Canadassa on iatkuva tainnslama ini™ imnlema inhtnn pääoman puutteesta! Canadan hölmöt äänestivät mif-- joneerit ja heidän edustajansa hal-litukseen (BC:n Bennetin hal-lituksessakin on kahdeksan sel-vää 100:n prosentin miljoneeriä) niin mitä nämä hallitsija-rahamieh- et tekevät auttaakseen Canadan taloutta? He kiinnittävät kansalta ryöstetyt rahat Brasiliaan Eormosaan In- - donesiaan jne maihin jossa työväki on vieläkin orjamaisem- - massa asemassa kuin Canadassa ja tämän jälkeen nämä herrat rukoilevat rjolvillaan IISA -- n japanjn ja länsi-Euroop- an rahamiehiä että nämä tulisivat pankkeineen ja tehtaineen ryös-tämään Canadan köyhiltä vii-meisenkin köyhäinavustusdolla-ri- n Eikö Canadassa sitten ole muita kuin hölmöjä Voi veik-konen onhan toki onhan niitä viisaitakin Juuri näihin aikoihin tulee kuluneeksi vuosi siitä kun tänne torontolaiseen hautuus-maaha- n pystytettiin monta tonnia painava kivinen hyökkäys-vaunuest- e --voi mikä järjen vä-lähdys! Suomessa kun lakkautettiin ne aseveljesten yhdistykset1 ja pys-syseu- rat niin nämä viisaat muut-tivat tänne Canadaan Joo ei niitä Siperiaan viety ei! Nämä aseveljesten pys-syseuralai- set kaikessa viisaudes-saan kun huomasivat että Suomen itärajalla ei enään tarvita kivisiä tankki- - eikä pyssyesteitä niin ne alkoivat raahaamaan niitä tänne rapakon taakse Suomessa kun on keksitty maailman paras uusi tankkieste jonka nimi on --YSTÄVYYS-! Nämä pyssyseuralaiset sitten täällä Torontossa vanhaan suojeluskuntalaiseen malliin yhdessä pappien piispojen kans-sa ja motettiinpa Suomesta oi-kein sota-everstik- in vihkivät tä-män hirvittävän kivisen möhkä-leen kuin Faaraon epäjumalan korkeaan virkaansa! Niin että missäkö se viisaus piilee? -- No kaikkihan tämä on ol-lut selyää järkeä kuin mutaa mutta viisauden huippu on siinä että tämä kivinen epäjumalan kuva sijoitettiin sinne minne kuuluu kaikki sotaiset aseveljek-sie-n seurat pyssyseurat ja sotasympoolit "" hautuumaalle " luurankojen joukkoon! Brother "Mikä on kemian suurin saavutus?" "Vaaleaveriköt" Tiistai maaliskuun 1 p 1977 v s N H
Object Description
Rating | |
Audience | 1977_Jan-1977-Dec-1978\7\scans |
Title | Viikkosanomat, March 01, 1977 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1977-03-01 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000081 |
Description
Title | 000078 |
OCR text | m'-:?Naiimn- : loicai ei -- - — -- __-7 j Otteita Annie Bullerin elämästä Annie Buller tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen toisen maailmansodan aikana Porta-qe- n La Prairien naisten vanki- - loan Hän oli tuolloin Western Claapn-lehde- n liikkeenhoitaja ja li &oUAov vn b-)nbn- nn)t kir-- 1 l IIIUUJUU IVyilWIlt Vf joit uksella Suomen presidentti Mannerheimin politiikkaa vas-taan Canada oli sodassa Suomen vihollinen Hän tar-joutui Canadan hallituksen sotapalveluun mutta hänet evättiin ijTu~Ri„a v„u„u„m: iK„y„ii„m_icnci4 iluiimn- - net opiskeIua sdla oH a - _# uiqmmmasa upciumui — Muutamien New ymparille 1904 taistelija ~UMSl 'u™1™ toriallinen New -- ls-l ifnMimlAn Mnlnnl MAn4-'itn4- - 1908 vaatimaan parempia olosuhteita 1910 työväenluokan uaisiaisieiija iiara amerik-kalainen naistenpäivä hyväksyt-täisiin kansainväliseksi naisten-päiväksi Tätä ehdotusta kan-nattivat Alexandra Rosa Luxernburgh ja Karl Liebkencht sekä Yhdysval-tain Bill ovat lainatut Bullerin ja Theodoren kirjoituksesta työläisnaisten kunnioitetuin naisten ja työväestön ollut Annie syntyi Montrealissa 1896 oli suuseppä työskenne-ltävä vuosisadan oli jo 10--1 1-vuot-iaiden las ten työskennel- - tävä liikkeissä ja kein missä avustaakseen toimeentulossa — w lisiä kouluvaatimuksia ei ollut Annie meni tupak- - katehtaaseen ja teki 12 tuntia töitä päivässä kuutena päivänä viikossa Öisin hän opiskeli sillä hän oli terävä-älyine- n ja oppi nopeasti Kun ensimmäinen maailmansota oli Annie jo työskennellyt viisi vuotta ollen nyt 17-vuot- ias maailmansodan syt-tymistä olivat Englannista tulleet siirtolaisina Buhayn sisarukset Becky ja Mike Etenkin Bec- - kystä tuli Annien hyvä ja uskoi- - linen taistelutoveri myöhempinä vuosina Kun Canadassa Värvätä vapaaehtoisia sotaan Annie ja Becky etujoukossa taistelemassa puolesta Quebecissa Maakunnan ranskalaisväestön keskuudessa kehittyi voimakas ja laaja snrianvnstninen nQpnnnttiimii-"- r T WtWM tule taistelija -- - selvisi minkälaisessa eli ja niinpä hän tahtoi opis- - keila lisää työväestön asemasta Hän lähti opiskelemaan New Rand of cpJ_n_-- _ „illlln „w nu j w - ww a - a iivi mu imn o::„ w ' w —r s w w — i r— ! lastenhoidon ja unioiden suoje jun Hän kirioitti Duhui työväestön puoltamiseksi tk Työväen puolue perustetaan oivallettiin että Canadan työväki oman poliitti sen puolueen ja 1922 perustettiin työväenpuolue josta :uli myöhemmin kommunistinen Duolue naiset yhtyvät Kansainväli- - perustettu marxismin sen Naistenpäivän viettoon varten Eräs opis-maahsku- un 8 paiva kaikkialla kelutovereistaan oli Bella Gauld K "" se avuksi h „- - oc uu icuC ymyuccii mwr suunnittelemaan uskoa omiin voi-- työväenopitoa Montrealiin ""SS1osialisUnaisten tyksellinen toiminta ajaonli edis- - Yorkissa opiston Rand Nnaew Yorkin itäpuolen aikoama-n- jalkeisinaaikana ja senoli Anniesta naiset parempia kehittynyt merkittävä työväen-yoolosuhtei- ta sen Hän organisoi työläisia taistduun parem ien palkkojen fm "'" Naistenpäivä taistelulippunsa vuonna kaduille Kööpenhaminan kansain välisessä sosialistikonferensissa v vuuuanaä Lenin Kollontai Haywood! Ylläolevat lauseet Annie National Affairs-julkaisus- sa vuodelta 1953 Canadan Buller Hän Hänen isänsä oli kovasti perheensä alussa työläisperheiden tehtaissa perhettä töihin 13-vuotia-ana sodanvastaisuuden ww%~ Anniesta vamteiien yhteiskunnassa hän Social v„„„„ puolesta tarvitsee Canadan pitäessä Annie oli kaiken aikansa toiminnassa mukana häneltä ei juuri liiennyt aikaa omalle itsel- - leen Mutta tavattuaan Harry Guralnick oli älykäa ja oerhetynyt organisoimiseen puhumiseen kirjoittamiseen ja kääntämiseen Hän johti myös — - 2distyksellisten :oimintaa avioliitostaan Jimmy Canadan tekstiilityöläiset tais-eliv-at laajalti 1920-luvul- la oikeuksiensa puolesta ja Annie avusti heitä kaikin mahdollisin lavoin Hän teki useita puhujamatkoja myös Maritime- - siin Nova Scotiaan terästyöläis- - ten taistelun puolesta He vaativat kahdeksantuntista työpäivää Maritimesin teräsmyl- - lyyn ja itsenäistä uniota mitkä saavutettiin Estevanin Iakkotaistelu Olot olivat ' surkeat Sourisin huliaiueeiia ö- asKatcnewanissa ja työläisten keskuudessa oli syvä tyytymättömyys oloja kohtaan Souris Valley Coal-yhti- ö oli av-- annut kaivoksen vuonna 1896 Myöhemmin yhtiö laajeni vvinnipegiläinen konserni West ern Dominion Colliers sen omisti Taylor Bien-faitis- sa kaivos v 1906 Yhtiö alkoi kukoistaa mutta oli™ r— i ii i- -i rt Yli 600 kaivostyöläistä aloitti v 1931 sen jälkeen kun tulisieluinen Sam Scarlett oli pitänyt kovan puheen union puolesta Estevanin kaupungin talolla Annie syyskuun lopulla Bienfaitiss ja työläiset aikovat pitää laajan mielenosoituksen Estevanissa Kun työläiset saaPmvat Estevanin kaupungin ulkopuolelle avasivat ja paikallinen poliisi tulen heitä kohti Kolme miestä sai sur-- mansa ja 50 kaavoittui vakavasti tapahtu-man jälkeen lakon uhrit haudat-tiin suurin menoin ja sol-idaarisuus etujensa puolesta tais- - teleVia työläisiä kohtaan kasvoi myös muun väestön keskuudessa mndUl11 meren- - rahaa Winnipegin työläisten olot huonoivat entises-tav- a on tuonut rohkeutta lakkolaisten Ieislakon tään Suurperheitä oli paljon ja ja toivoa taman paivan surkeat asunnot ja — komitea kityksen ja vuosien kon- - kes-ferenssia- an vuon-- kitetty samaan loppumisen vuosina pelualojen aikaisten tilaUe ja tulivat Saksan Zetkin ehdotti että itse Flor-ence ken-ties etujen puoltaja lienee vuo-nna jonka eläättääkseen Tämän mel-- tahansa Pakol-- syttyi Ennen alettiin olivat lWftAVrAtUlAU Annielle Yorkin School hänen vaativat koulun juutalaisten Heidän syntyi poika kun osti Yhtiön avattin „i~~„f~v~f lakon puhui RCMP Tämän järkyttävän paikkunnan myöhemmin naisille aikana hikikoppien Tuosta Annie urasi väsymättä työväen lehdistön puloest a kirjoittaen toimit- - taen myyden ja rahoittaen Hänen vierellään ovat (vas) Kom-- munistipuolueen johtaja Tim Suck Tribunen toimittaja John Weir ja Dorise Nielson cr :: ' r - ' Vs''-"-- nUllilUCl Monet ovat aiheet joilla ihmiset y peilevat Mitään epätavallista ei ole ylpeillä rikkaudella mutta VOlhan Slta ylpeillä vaikka "köyhyyden paljoudella" jos sitä on tarpeeksi Nuukuuskaan ei ole häpeä sil- - sä jos sitäkin on tarpeeksi muut- - tuu se kuuluisuudeksi On vää-- ' rin luulla että esim laihialaiset ohsivat häpeissään (oletetusta) nuukuudesta ei sinne päinkään! He ovat ylpeitä Suomen nuuim- - man pitäjän maineesta Suomessa kerrottiin olleen nunsanottu "Hölmölän" nitäiä m hölmöin naikka mooi'imocco Jo uantiac uxi~xvm— olisivat olleet ylpeitä kuuluisasta hölmöydestään Jos Hölmölä olisi olemassa ei se kuitenkaan olisi enään hölmöin paikka maailmassa sillä en-simäis- elle sijalle on nousemassa -- Canada Siltä ainakin tuntuu kun seuraa millä tavalla maamme " asioita hoidetaan Herrat rahamiehet katkovat ~1n4AUun111A!n!n 1-_- lyumisieu pauhuja ja k41_ uu imee vaalit niin ketä luulette Canadan työläisten äänestävän? He äänes- - tävät juuri niitä miljooneerejä ja heidän edustajiaan jotka katko- - vat heitä äänestäneiden työläis- - ten palkkoja Voiko tämän Annie joutuu vankilaan Verilöylyn jälkeen aloitti poliisi laajat joukkoetsinnät työläisten kodeissa Estevanissa ja pidätti suuren osan heistä Annie tuomittiin kapinan nostat-tamisesta vuodeksi vankeuteen ja tarkoituksena oli pakottaa työläisetkin takaisin takaisin mutta he pysyivät lujana lakos-sa Myöhemmin kaivokset avat-tiin ja lakkolaiset saavuttivat voi-ton Määrättiin mm kahdeksan-tuntinen työpäivä työläisten komiteat oh' tunnustettava joka kaivoksessa ja työläisiä ei saanut tuomita lakon takia — Kovan kokemuksen kautta työläiset olivat oppineet että Canadan hallinnollinen järjestelmä oli suuryhtiöiden puolella Annie kärsi vankeusrangais-tuksensa maan kauheimmassa vankilassa Battlefordissa Annie säilytti rohkeutensa koko ajan eikä pelännyt tai ollut masen- - tunut Häntä tervehtimässä käyneet toverit kertoivat jäl-keenpäin tavanneensa Annien vankilassa optimistisena ja iloisena aina valoisana mielel-tään — Koko lopun ikänsä Annie taisteli edistyksen ja rauhan puolesta tekemättä suurta numeroa itsestään Hän jätti val-tavan perinnön Canadan naisille omien konkreettisten tekojensa kautta Hänen hautajaisensa olivat vaatimattomat v 1973 Annie ymmärsi inter-nationalismin merkityksen 'työväestön keskuudessa juuri sil-loin kun puoluetta yritettiin hajottaa Yli 60 vuoden ajan hän taisteli paremman maailman ja sosialismin puolesta ja teki kaik- - kensa jotta työväestön olot olisivat helpottuneet ja että työläisillä olisi ollut mahdol-- lisuus kehittää itseään 'i'"fl:' - !iiWt'o-'v'if- f f- -„ iri!' '" j A -- Vj' M 1 suurempaa noimoyiiaenaan ouaj ' 7 1 K kyUäkäkyiiärÄobpta on tuotettu vuosikymmeniä kaikenkarvaisia oikeistolaisia hölmöjä jotka yhdistettyinä canadaiaisiin kirkko- - ja kaljahöl- - möihin äänestävät enemmistönä itseään hallitsemaan innri ne mii- - jooeerit jotka lähettävät poliisit hakkaamaan patukoilla mieltään osoittavia työläisiä tai oikeuk- - siaan puolustavia lakkolaisia AKtV&rrnVJ tinUnMnll iAmlAnA RkJUuWnmIWpUcUcUj hölmöläisen ialkoia oaleli sänevs-- sä hölmöläinen katkaisi palan peitteen yläpäästä ja ompeli sen peiton yiepäähän Luuleeko j0ku tämän olleen hölmöä ? ei lainkaan verrattuna Canadan hal-- ntusnerroja äänestäneiden noi- - möyteen! Canadassa on iatkuva tainnslama ini™ imnlema inhtnn pääoman puutteesta! Canadan hölmöt äänestivät mif-- joneerit ja heidän edustajansa hal-litukseen (BC:n Bennetin hal-lituksessakin on kahdeksan sel-vää 100:n prosentin miljoneeriä) niin mitä nämä hallitsija-rahamieh- et tekevät auttaakseen Canadan taloutta? He kiinnittävät kansalta ryöstetyt rahat Brasiliaan Eormosaan In- - donesiaan jne maihin jossa työväki on vieläkin orjamaisem- - massa asemassa kuin Canadassa ja tämän jälkeen nämä herrat rukoilevat rjolvillaan IISA -- n japanjn ja länsi-Euroop- an rahamiehiä että nämä tulisivat pankkeineen ja tehtaineen ryös-tämään Canadan köyhiltä vii-meisenkin köyhäinavustusdolla-ri- n Eikö Canadassa sitten ole muita kuin hölmöjä Voi veik-konen onhan toki onhan niitä viisaitakin Juuri näihin aikoihin tulee kuluneeksi vuosi siitä kun tänne torontolaiseen hautuus-maaha- n pystytettiin monta tonnia painava kivinen hyökkäys-vaunuest- e --voi mikä järjen vä-lähdys! Suomessa kun lakkautettiin ne aseveljesten yhdistykset1 ja pys-syseu- rat niin nämä viisaat muut-tivat tänne Canadaan Joo ei niitä Siperiaan viety ei! Nämä aseveljesten pys-syseuralai- set kaikessa viisaudes-saan kun huomasivat että Suomen itärajalla ei enään tarvita kivisiä tankki- - eikä pyssyesteitä niin ne alkoivat raahaamaan niitä tänne rapakon taakse Suomessa kun on keksitty maailman paras uusi tankkieste jonka nimi on --YSTÄVYYS-! Nämä pyssyseuralaiset sitten täällä Torontossa vanhaan suojeluskuntalaiseen malliin yhdessä pappien piispojen kans-sa ja motettiinpa Suomesta oi-kein sota-everstik- in vihkivät tä-män hirvittävän kivisen möhkä-leen kuin Faaraon epäjumalan korkeaan virkaansa! Niin että missäkö se viisaus piilee? -- No kaikkihan tämä on ol-lut selyää järkeä kuin mutaa mutta viisauden huippu on siinä että tämä kivinen epäjumalan kuva sijoitettiin sinne minne kuuluu kaikki sotaiset aseveljek-sie-n seurat pyssyseurat ja sotasympoolit "" hautuumaalle " luurankojen joukkoon! Brother "Mikä on kemian suurin saavutus?" "Vaaleaveriköt" Tiistai maaliskuun 1 p 1977 v s N H |
Tags
Comments
Post a Comment for 000078