000710 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TIMMINSIN LIEPEILTÄ Maaliskuun kylmien tuulien terveisiä täältä ylimaiden kes-kuksesta Jokainen tietää että pian on kevät joka tuo tulles-saan monta eteenpäin pyrki-mystä Vuoden aikoja verraten olemme parempaan päin me-nossa Monet melko vakavat sairaudetkin paranevat kunnol-lisen kevään tullen — ja sitten vielä kun on ne kansan suuret juhlat josta ei voi olla kukaan Jeveeni Jevtushenko: vastaanväittämättä Ihmiset pois joka vain kynnelle kertaa saa Sud-burys- sa vielä nähdä kunnollisen näytelmänkin ja muut riemas-tuttavat illatsut päälle Meillä eläkeläisillä täällä kulta-alueel- la ei ole mitään hätää Jokaisella on tu-loja aivan tarpeeksi jokapäiväi-sen leivän ja särpimen ja kyllä se aina silloin tällöin ilmestyy aivan uusi ubalatne Ylhäällä Playa Glronilla on teltta ja tässä teltassa asuu maalaisnainen Ja joka ilta kuin aave hän hlla kävelee meren rantaan Miksi et nuku senora Amella Karibianmeri on kääriytynyt sumuun Miksi tuijotat kohti halki ajelehtivien pilvien? Ja hän vastaa "Hänen nimensä oli Pablo Kun olbi vielä nuori murskasimme yhdessä kahvinpapuja "Tuk-tu- k! tuntui puinen sanovan kuin toivon ääni ja piina ja jopa mainen kantoi rytmiä: tuk-tuk- !' Mieheni otti uinuvan lapsemme suuriin kömpelöihin käsiinsä ja sanoi: 'Tiedätkö Amelia — hän on oleva onnellisempi kuin minä ja sinä!' Hän halusi poikansa elävän suorana elävän voimakkaana ja rehellisenä kuin vuori ja tarttuvan elämään hymyillen niinkuin ananas levittää vihreät juurensa! Pablomme kasvoi niinkuin ruoko laaksossa ja hänen puolestaan hyökkäyksessä mieheni kaatui lähellä Pinar del Itioa rynnäkössä tankkeja vastaan kädessään ruostunut kivääri Ja Pablo kasvoi ja kun maaliskuussa hän vihdoin täytti seitsemäntoista hän sanoi minulle: 'Sinä ymmärrät äiti — minusta täytyy tulla sotilas kuten Minä ymmärsin ilman kyyneleitä mutta jokainen tietää äidin ja jotka tulivat tuolta — tulivat mereltä kyke-nee Samalla suu-rempaa saantiin takkikin Amerikkaa survimenl kärsimys kehtolaulu isästäkin' sydämen kaverin päälle että vaatteita on jokaisella komerot täynnä Ai-noa vakava puoli tässä elämäs-sä on se että melkein jokainen joutuu sairasvuoteelle ennen sitä viimeistä matkaa Tämän talven aikana on joutunut useita kansalaisiamme noihin hoito-laitoksiin joihin ei kukaan me-nisi aivan mielellään — mutta muutakaan keinoa ei ole Joille kin on jäänyt oma koti tyhjäksi jonka jättäminen jo tekee mie-len apeaksi mutta mitään ku-kaan ei voi sillä luonnonlaki on myöskin armoton meille tappoivat hänet tappoivat hänet kuten hänen isänsäkin Tähän hän kaatui minun Pabloni PablitonL Olin tallettanut partaveistä hänelle lahjaa mutta kertaakaan hän ei sitä käyttänyt — olin liiaksi myöhässä En nähnyt häntä kun hänen katseensa sammui kuinka verissään syvällä hiekassa hän lepäsi kohti Amerikkaa suunnatuilla kasvoillaan nuoruuden untuva Tulin Pablon luokse hänen haudalleen Suru oli kuivannut kyyneleeni Graniittipaaden ääreen hiljaa vaivuin ja äkkiä tiesin — en lähtisi koskaan Siitä on nyt vuosi Ensin lepäsin yksinkertaisesti taivasalla Nyt asun teltassa ' jonka sotilaat antoivat Me kolme — meri minä ja hauta En voi unohtaa mitään Meri — muistan kuinka kerran sitä rakastin Nyt vihaan sitä! Tuolla se on — meri kohisten levottomana joka viides aalto vaahtoharjaisena pauhaten Meri mistä murhaajat tulevat! Tiedän — he voivat tulla jälleen" Kuin tuskasta ja vihasta valettu hahmo nainen katselee merelle yli tummien kuohujen ja meren vaahtoa on hänen tukkansa hopeassa Meri jylisee ja vyöryy mutta vetäytyy aina hänen edessään Onnelliset äidit Amerikassa näettekö tämän kuubalaisen äidin?! — Kuuba lokakuussa 1962 Kauneimmat kukat muistollesi hyvä elämäntoveririi KYLLIKKI HANKILA Kuoli huhtikuun päivä 1981 Kauniit muistot eivät koskaan kuole eivät milloinkaan jätä yksin EMIL HANKILA South Porcupine Ontario HELEN PERHEINEEN Marathon Ontario Tuo vanha englantilainen sanonta kuuluu: 'Koti on minun linnani' Se pitää myöskin paik-kansa mutta tavallisen nuoren työläisen on vaikea päästä ko-dinomistaj-aksi Juuri viime ke-sänä tekivät rahamies maail-man edustajat uusia taloja jot-ka ovat olleet myynnissä siitä lähtien Mutta tässä järjestel-mässä kun on se oma vika niin niitä taloja ei ole saatu myytyä vaikka tarvitsevia olisi kuinka paljon Eräs tuttavani kertoi että näissä uusissa taloissa on sellainen sääntö että aluksi sinä et voi maksaa muuta kuin korkoa useita vuosia joka on tiettävästi hyvin korkea ja sitten vasta vuosien kuluttua voi ru-veta maksamaan pääomaa Si-nä et voi käydä maksamaan vaikka voisitkin maksaa koska sinua pitää riistää kaikella muo-toa ja sittenkin rahalaitokset kehtaavat sanoa että he aut-tavat ihmisiä Täällä Timminsissä on muuten kummallinen olotila näistä yleisistä rakennuksista Kymmenen vuotta sitten ra-kennettiin täällä poliisilaitok-selle aivan uusi rakennus Se oli juuri samassa paikassa missä oli ennen Suomalaisen Järjestön haali joka rakennus 'romuutet-tii- n' heti Sitten muutaman vuo-den perästä rakensivat tämän nykyisen poliisikamarin jossa on putkat ja kaikki vekottimet kurinpitoa varten Tällä kertaa siinä on laitok-sessa on työssä 70 poliisikons-taapelia ja 24 siviilivirkailijaaja näin ollen laitos on liian pieni Joku tässä hiljattain esitti että entinen jatkokoulu jolle oppi-laitokselle viime vuonna avat-tiin aivan uusi rakennus pitäisi ottaa poliisilaitoksen käyttöön Mutta joku ehti jo huomauttaa-maa- n että tämä rakennus ei ole ajanmukainen eikä siitä kuule-ma saa tekemälläkään sellais-ta Tämä vanha koulurakennus on ollut tyhjillään ja sitä ovat tänäkin talvena lämmittäneet monen tuhannen dollarin edes-tä Muuten näissä kouluhom-missa täällä näyttää olevan monta 'paasia' Ei siitä ole ko-vinkaan kauan kun tässä South Porcupinessa suurennettiin tätä jatkokoulua niin että siitä tuli toista tuhannen oppilaan koulu Nyt on alkanut kuulua selos-tuksia että sekin koulu taitaa joutua lopettamaan toimintan-sa Jos oppilaat vieläkin vähe-nevät nykyisestään niin loput siirretään uudelle Timminsin High- - ja Vogational koululle ja tämä entinen koulurakennusjää kylmilleen Tämä voi tapahtua koska siitä on alettu puhumaan niin yleisesti ja näin ollen mil-joonien dollareiden arvoinen koulurakennus on melkein 'nnan --ff$ &"1 blf n " fc ifk - ' ifA V iT Xt 6 a SJ&VVJ® i%is%L --_"T ilisri Ei tiedä sitten meneekö a-s- iat aina huonommaksi mutta täällä on viime aikoina kulkenut paljon ulkomaalaisia vieraita Hiljattain oli japanilaisia ja nyt aivan viimeksi 13 länsisaksa-laist- a liikemiestä jotka jakautu-vat monelle yhteiskunta tieteen alalle Nämä siinä kaupungin tarjoamilla päivällisillä jutteli-vat että Timmins olisi oivalli-nen sijoituspaikka isommillekin rahoille ja valtuusmiehet olivat kovin myötämielisiä asialle E-sitti-vät että tänne voisi tehdä jonkun miljoonan edestä aivan perheasunnoltakin Tarvitsijoi-ta olisi paljonkin mutta rahaa ei ole tarpeeksi Joku näistä vieraista tuntui vä-hän ihmettelevän kun ei ole rahaa näin rikkaassa maassa Saksalaisilla on kyllä kokemus-ta rahan teossakin He ovat tällä vuosisadalla tehneet kaksikin kertaa sitä niin paljon että se on menettänyt tykkänään arvonsa Aina on aloitettu uudestaan kun rahakukkaro on ollut kal-liimpi kuin sen sisus Rahoista täällä on kovasti valtuustokin keskustellut Nä-yttää että talousarvio nousee joka vuosi kuin leipätaikina hii-van avulla Talousarvio voi nousta yli 28 miljoonan nyt ku-lumassa olevalle vuodelle Ne ovat sellaisia numeroita että ei nämä pikkukouluja käyneet nii-tä voi laskea vaan on tuotava suuresta maailmasta pätevät matemaatikot jotka ovat vähän kuusalla tähtitieteestäkin KUOLON SAALISTA -T-imminsin pitkäaikainen asu-kas kansalaisemme Alma Orr kuoli Toronton Mount Sinai sairaalassa maaliskuun 13 päi-vä 81 vuoden ikäisenä Pois mennyttä jäivät kaipaamaan puolisonsa Ken kotona Tim-minsissä 1 tytär Nellie (Mrs Darrel McLaughlin) ja heidän kolme lastaan Kathleen Brian ja Dan Torontossa veli Canadas-s- a ja kaksi veljeä ja sisko Suomessa Mainittakoon että hänen ensimmäinen aviomiehensä Oscar Jämpsä kuoli vuonna 1 943 jonka kanssa hän harjoitti parturin ammattia He perusti-vat Timminsiin hotellin joka oli hyvin keskeinen paikka suoma-laisille tässä kaivosyhdyskun-nass- a H Toimintaan elämän puolesta! Asevarustelii-pysäytettäyä- ! 11
Object Description
Rating | |
Title | Viikkosanomat, April 05, 1982 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1982-04-05 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000300 |
Description
Title | 000710 |
OCR text | TIMMINSIN LIEPEILTÄ Maaliskuun kylmien tuulien terveisiä täältä ylimaiden kes-kuksesta Jokainen tietää että pian on kevät joka tuo tulles-saan monta eteenpäin pyrki-mystä Vuoden aikoja verraten olemme parempaan päin me-nossa Monet melko vakavat sairaudetkin paranevat kunnol-lisen kevään tullen — ja sitten vielä kun on ne kansan suuret juhlat josta ei voi olla kukaan Jeveeni Jevtushenko: vastaanväittämättä Ihmiset pois joka vain kynnelle kertaa saa Sud-burys- sa vielä nähdä kunnollisen näytelmänkin ja muut riemas-tuttavat illatsut päälle Meillä eläkeläisillä täällä kulta-alueel- la ei ole mitään hätää Jokaisella on tu-loja aivan tarpeeksi jokapäiväi-sen leivän ja särpimen ja kyllä se aina silloin tällöin ilmestyy aivan uusi ubalatne Ylhäällä Playa Glronilla on teltta ja tässä teltassa asuu maalaisnainen Ja joka ilta kuin aave hän hlla kävelee meren rantaan Miksi et nuku senora Amella Karibianmeri on kääriytynyt sumuun Miksi tuijotat kohti halki ajelehtivien pilvien? Ja hän vastaa "Hänen nimensä oli Pablo Kun olbi vielä nuori murskasimme yhdessä kahvinpapuja "Tuk-tu- k! tuntui puinen sanovan kuin toivon ääni ja piina ja jopa mainen kantoi rytmiä: tuk-tuk- !' Mieheni otti uinuvan lapsemme suuriin kömpelöihin käsiinsä ja sanoi: 'Tiedätkö Amelia — hän on oleva onnellisempi kuin minä ja sinä!' Hän halusi poikansa elävän suorana elävän voimakkaana ja rehellisenä kuin vuori ja tarttuvan elämään hymyillen niinkuin ananas levittää vihreät juurensa! Pablomme kasvoi niinkuin ruoko laaksossa ja hänen puolestaan hyökkäyksessä mieheni kaatui lähellä Pinar del Itioa rynnäkössä tankkeja vastaan kädessään ruostunut kivääri Ja Pablo kasvoi ja kun maaliskuussa hän vihdoin täytti seitsemäntoista hän sanoi minulle: 'Sinä ymmärrät äiti — minusta täytyy tulla sotilas kuten Minä ymmärsin ilman kyyneleitä mutta jokainen tietää äidin ja jotka tulivat tuolta — tulivat mereltä kyke-nee Samalla suu-rempaa saantiin takkikin Amerikkaa survimenl kärsimys kehtolaulu isästäkin' sydämen kaverin päälle että vaatteita on jokaisella komerot täynnä Ai-noa vakava puoli tässä elämäs-sä on se että melkein jokainen joutuu sairasvuoteelle ennen sitä viimeistä matkaa Tämän talven aikana on joutunut useita kansalaisiamme noihin hoito-laitoksiin joihin ei kukaan me-nisi aivan mielellään — mutta muutakaan keinoa ei ole Joille kin on jäänyt oma koti tyhjäksi jonka jättäminen jo tekee mie-len apeaksi mutta mitään ku-kaan ei voi sillä luonnonlaki on myöskin armoton meille tappoivat hänet tappoivat hänet kuten hänen isänsäkin Tähän hän kaatui minun Pabloni PablitonL Olin tallettanut partaveistä hänelle lahjaa mutta kertaakaan hän ei sitä käyttänyt — olin liiaksi myöhässä En nähnyt häntä kun hänen katseensa sammui kuinka verissään syvällä hiekassa hän lepäsi kohti Amerikkaa suunnatuilla kasvoillaan nuoruuden untuva Tulin Pablon luokse hänen haudalleen Suru oli kuivannut kyyneleeni Graniittipaaden ääreen hiljaa vaivuin ja äkkiä tiesin — en lähtisi koskaan Siitä on nyt vuosi Ensin lepäsin yksinkertaisesti taivasalla Nyt asun teltassa ' jonka sotilaat antoivat Me kolme — meri minä ja hauta En voi unohtaa mitään Meri — muistan kuinka kerran sitä rakastin Nyt vihaan sitä! Tuolla se on — meri kohisten levottomana joka viides aalto vaahtoharjaisena pauhaten Meri mistä murhaajat tulevat! Tiedän — he voivat tulla jälleen" Kuin tuskasta ja vihasta valettu hahmo nainen katselee merelle yli tummien kuohujen ja meren vaahtoa on hänen tukkansa hopeassa Meri jylisee ja vyöryy mutta vetäytyy aina hänen edessään Onnelliset äidit Amerikassa näettekö tämän kuubalaisen äidin?! — Kuuba lokakuussa 1962 Kauneimmat kukat muistollesi hyvä elämäntoveririi KYLLIKKI HANKILA Kuoli huhtikuun päivä 1981 Kauniit muistot eivät koskaan kuole eivät milloinkaan jätä yksin EMIL HANKILA South Porcupine Ontario HELEN PERHEINEEN Marathon Ontario Tuo vanha englantilainen sanonta kuuluu: 'Koti on minun linnani' Se pitää myöskin paik-kansa mutta tavallisen nuoren työläisen on vaikea päästä ko-dinomistaj-aksi Juuri viime ke-sänä tekivät rahamies maail-man edustajat uusia taloja jot-ka ovat olleet myynnissä siitä lähtien Mutta tässä järjestel-mässä kun on se oma vika niin niitä taloja ei ole saatu myytyä vaikka tarvitsevia olisi kuinka paljon Eräs tuttavani kertoi että näissä uusissa taloissa on sellainen sääntö että aluksi sinä et voi maksaa muuta kuin korkoa useita vuosia joka on tiettävästi hyvin korkea ja sitten vasta vuosien kuluttua voi ru-veta maksamaan pääomaa Si-nä et voi käydä maksamaan vaikka voisitkin maksaa koska sinua pitää riistää kaikella muo-toa ja sittenkin rahalaitokset kehtaavat sanoa että he aut-tavat ihmisiä Täällä Timminsissä on muuten kummallinen olotila näistä yleisistä rakennuksista Kymmenen vuotta sitten ra-kennettiin täällä poliisilaitok-selle aivan uusi rakennus Se oli juuri samassa paikassa missä oli ennen Suomalaisen Järjestön haali joka rakennus 'romuutet-tii- n' heti Sitten muutaman vuo-den perästä rakensivat tämän nykyisen poliisikamarin jossa on putkat ja kaikki vekottimet kurinpitoa varten Tällä kertaa siinä on laitok-sessa on työssä 70 poliisikons-taapelia ja 24 siviilivirkailijaaja näin ollen laitos on liian pieni Joku tässä hiljattain esitti että entinen jatkokoulu jolle oppi-laitokselle viime vuonna avat-tiin aivan uusi rakennus pitäisi ottaa poliisilaitoksen käyttöön Mutta joku ehti jo huomauttaa-maa- n että tämä rakennus ei ole ajanmukainen eikä siitä kuule-ma saa tekemälläkään sellais-ta Tämä vanha koulurakennus on ollut tyhjillään ja sitä ovat tänäkin talvena lämmittäneet monen tuhannen dollarin edes-tä Muuten näissä kouluhom-missa täällä näyttää olevan monta 'paasia' Ei siitä ole ko-vinkaan kauan kun tässä South Porcupinessa suurennettiin tätä jatkokoulua niin että siitä tuli toista tuhannen oppilaan koulu Nyt on alkanut kuulua selos-tuksia että sekin koulu taitaa joutua lopettamaan toimintan-sa Jos oppilaat vieläkin vähe-nevät nykyisestään niin loput siirretään uudelle Timminsin High- - ja Vogational koululle ja tämä entinen koulurakennusjää kylmilleen Tämä voi tapahtua koska siitä on alettu puhumaan niin yleisesti ja näin ollen mil-joonien dollareiden arvoinen koulurakennus on melkein 'nnan --ff$ &"1 blf n " fc ifk - ' ifA V iT Xt 6 a SJ&VVJ® i%is%L --_"T ilisri Ei tiedä sitten meneekö a-s- iat aina huonommaksi mutta täällä on viime aikoina kulkenut paljon ulkomaalaisia vieraita Hiljattain oli japanilaisia ja nyt aivan viimeksi 13 länsisaksa-laist- a liikemiestä jotka jakautu-vat monelle yhteiskunta tieteen alalle Nämä siinä kaupungin tarjoamilla päivällisillä jutteli-vat että Timmins olisi oivalli-nen sijoituspaikka isommillekin rahoille ja valtuusmiehet olivat kovin myötämielisiä asialle E-sitti-vät että tänne voisi tehdä jonkun miljoonan edestä aivan perheasunnoltakin Tarvitsijoi-ta olisi paljonkin mutta rahaa ei ole tarpeeksi Joku näistä vieraista tuntui vä-hän ihmettelevän kun ei ole rahaa näin rikkaassa maassa Saksalaisilla on kyllä kokemus-ta rahan teossakin He ovat tällä vuosisadalla tehneet kaksikin kertaa sitä niin paljon että se on menettänyt tykkänään arvonsa Aina on aloitettu uudestaan kun rahakukkaro on ollut kal-liimpi kuin sen sisus Rahoista täällä on kovasti valtuustokin keskustellut Nä-yttää että talousarvio nousee joka vuosi kuin leipätaikina hii-van avulla Talousarvio voi nousta yli 28 miljoonan nyt ku-lumassa olevalle vuodelle Ne ovat sellaisia numeroita että ei nämä pikkukouluja käyneet nii-tä voi laskea vaan on tuotava suuresta maailmasta pätevät matemaatikot jotka ovat vähän kuusalla tähtitieteestäkin KUOLON SAALISTA -T-imminsin pitkäaikainen asu-kas kansalaisemme Alma Orr kuoli Toronton Mount Sinai sairaalassa maaliskuun 13 päi-vä 81 vuoden ikäisenä Pois mennyttä jäivät kaipaamaan puolisonsa Ken kotona Tim-minsissä 1 tytär Nellie (Mrs Darrel McLaughlin) ja heidän kolme lastaan Kathleen Brian ja Dan Torontossa veli Canadas-s- a ja kaksi veljeä ja sisko Suomessa Mainittakoon että hänen ensimmäinen aviomiehensä Oscar Jämpsä kuoli vuonna 1 943 jonka kanssa hän harjoitti parturin ammattia He perusti-vat Timminsiin hotellin joka oli hyvin keskeinen paikka suoma-laisille tässä kaivosyhdyskun-nass- a H Toimintaan elämän puolesta! Asevarustelii-pysäytettäyä- ! 11 |
Tags
Comments
Post a Comment for 000710