Viikkosanomat, July 29, 1985

              I'
Ulkosuomalaisten 25 kesäjuhlien
yhteydessä kokoontunut
Suomi-Seur- a johtokunta on antanut
seuraavan julkilausuman:
Maamme rajojen ulkopuolella asuu yli miljoona suoma-laista
syntyperää olevaa ihmistä Huomattava osa heistä on
kiinnostunut taustastaan ja kulttuuriperinnöstään sielläkin
missä ulkomailla syntyneiden jälkipolvien suomen kieli on
katoamassa
Elävän kulttuuriyhteyden ja kielen säilymisessä on tiedon-välityksellä
keskeinen sija Vaikka Suomi onkin viime vuosina
lisännyt ulkosuomalaisiin kohdistuvaa tiedotusta ja kulttuuri-tarjontaa
niissä on vielä huomattavia puutteita Kymmenen
vuotta sitten pidetyssä Euroopan turvallisuus- - ja yhteistyö-kokouksessa
vahvistettiin siirtolaisten oikeus saada omalla
äidinkielellään sekä entistä että uutta kotimaataan koskevaa
tietoa Tämä velvoittaa myös Suomea edelleen tehostamaan
omaa tiedotustaan Mm Suomen ulkomaisten edustustojen
käyttöä ulkosuomalaisten tiedotuspisteinä tulisi entisestään
tehostaa Suomi-Seur- a kiirehtii erityisesti ruotsinsuomalai-sille
tarkoitetun tiedotuskeskuksen perustamista Tukhol-maan
Lisäksi tulisi vaikuttaa niin valtiovallan kuin järjestöjen
toimenpitein siihen että erityisesti niissä maissa joissa
suomalaisia on paljon parannettaisiin näiden mahdollisuuk-sia
saada tietoja äidinkielellään
Yli 80000-jäsenine- n ulkosuomalaisten etujärjestönä
Suomessa toimiva Suomi-Seur- a pyrkii vaikuttamaan sekä
Suomen että Ruotsin valtiovaltaan ja molempien maiden
tiedotusvälineisiin suomen kielen aseman vahvistamiseksi
Ruotsissa Suomen television saaminen ruotsinsuomalaisten
nähtäväksi on kiireellinen tavoite johon molempien maiden
tulee pyrkiä Lähiaikoina toteutettavaksi suunnitellun linkki-yhteyden
lisäksi tulee toteuttaa ohjelmasiirto satelliitin vä-lityksellä
mikä mahdollistaa huomattavasti laajemman nä-kyvyysalu- een
Myös Suomen yleisradion ulkomaanlähetys-te- n
kuuluvuutta tulee edelleen parantaa Satelliitin myötä
käyttöön saatavat radiokanavat parantaisivat pohjoismaiden
osalta tilannetta huomattavasti
Lehdistö on ulkosuomalaisten identiteetin säilymisessä
ratkaisevassa asemassa Tukea ulkosuomalaisten omille
lehdille olisi siksi huomattavasti tehostettava Tämän koros-tamiseksi
Suomi-Seur- a on jälleen kutsunut ulkosuomalaisten
lehtien päätoimittajat vierailulle Suomeen kolmen vuoden
mentyä edellisestä ensimmäisestä päätoimittajavierailusta
Toisaalta olisi turvattava ulkosuomalaisille mahdollisuus
jatkuvasti seurata Suomessa ilmestyvää lehdistöä Suomi-Seur- a
on kuitenkin huolestuneena pannut merkille sanomal-ehtien
jatkuvasti paisuvat jakelukustannukset jotka tilaus-maksuihin
siirtyessään merkittävästi heikentävät ulkosuoma-laisten
edellytyksiä näiden lehtien tilaamiseen Suomi-Seur- a
katsoo että valtiovallan tuki ulkomaille tilattavien suoma-laisten
lehtien kuljetusmaksukin osaltaan huomattavasti
edistäisi ulkosuomalaisten yhteyksiä suomalaiseen yhteis-kuntaan
Suomi-Seur- a katsoo että ulkosuomalaiset ovat Suomelle
ja suomalaiselle kulttuurille tärkeä voimavara jonka mer-kitystä
myöskään ulkopoliitikan ja ulkomaankaupan alalla ei
tule unohtaa Turvaamalla ulkosuomalaisille ajankohtaista
tietoa Suomesta tukea suomen kielen vaalimiselle sekä
edellytykset omakieliseen luovaan kulttuuritoimintaan Suomi
voi myös vahvistaa omaa asemaansa ja hyvää mainettaan
maailmalla
Kuka maksaa velat?
Kun puhutaan biljoonien
dollarien veloista summat tun-tuvat
niin huimaavilta että ei
niitä oikein voi käsittää Äsket-täin
julkaistut tilastot Canadan
liittohallituksen ja eri maakun-tien
velkataakasta josta joudu-taan
maksamaan suuria sum-mia
korkoja joka kuukausi ei-vät
ole miellyttävää luettavaa
Esimerkiksi liittohallitus ja liit-tohallituksen
alaiset teollisuu-det
ovat velassa 1396 biljoo-naa
Ontarion maakunta 407
biljoonaa eli 4277 dollaria jo-kaista
henkilöä kohden johon
kun lisätään liittohallituksen
velka 5607 jokaista maan kan-salaista
kohden tekee se jokai-selle
Ontarion asukkaalle 9854
velkataakan jos nämä numerot
pitävät paikkansa Yksin Onta-rion
Hydro on velassa lähes 22
biljoonaa
Näiden lukemien varjossa
Ontarion hallituksen rahami
nisteri Robert Nixon jo nyt val-mistaa
meitä vastaanottamaan
lisäveroja joita ilmeisesti vah-vistetaan
maakunnan talous-arviossa
syksyllä Nixon syyt-tää
entistä toryhallitusta välin-pitämättömyydestä
ja huoli-mattomasta
varojen käytöstä
Ontarion NDP:n johtaja Bob
Rae vaatii että liberaalit täyt-tävät
lupauksensa järjestää töi-tä
työttömille ainoastaan työn
avulla voi kansalaisten osto-kyky
nousta teollisuus kukois-taa
ja velkataakka vähentyä
Jokainen maakunta Cana-dass- a
on velassa Kuka ne tulee
maksamaan kun maksun aika
tulee? "Verot köyhälistön verta
juo"
— Pertti jätskistä pitää ottaa
paperi ensin pois!
— Vai niin totesi Pertti ja söi
sen
Malmia korpimaita Kalevalaa
Moni-ilmeine- n Kostamus
Elias Lönnrot kävi runonke-ruumatkoillaan
myös Kosta-muksen
ja Kontokin kylissä
Kostamuksessa oli tuolloin
kymmenen taloa Kontokissa
kuusi Polku yhdisti kylän toi-siinsa
Nyt Kontokkijärven rannal-la
on kaupunki Kostamus
Vuoriteollisuuslaitos on otta-nut
Kostamusjärven käyttö-- a
Teollisuusalueelta kau-punkiin
on rakennettu pikitie
Lönnrotin ja karjalaisten runon-laulajien
yhteistyöstä syntyi Kale-vala
jossa kerrotaan Sammosta
Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset
ovat nyt yhdessä rakentaneet tuon
Sammon
Kostamus on ainutlaatuinen
kaupunki Missään muualla maail-massa
eivät sosialistisen ja kapita-listisen
maan työläiset ole yhdessä
rakentaneet kokonaista kaupun-kia
teoUisuuslaitoksineen
Kostamus on muutenkin ainut-kertainen
Kaupunki on noussut
Karjalan laulumaille seudulle jos-ta
on kerätty aineisto kahden kan-san
suomalaisten ja karjalaisten
kansalliseepokseen
Kun tähän vielä lisätään että
Kostamuksen asukkaat edustavat
kymmeniä eri neuvostokansalli-suuksi- a
ja että kaupunki on keskel-lä
koskematonta korpimaata Kos-tamuksen
omintakeisen ilmapiirin
perusainekset ovat koossa
Kostamuksen kaupunkikuvassa
ei ole paljonkaan sellaista mikä
viittaisi seudun kalevalaiseen men-neisyyteen
Kaupunki on nuori ja
muistuttaa monin tavoin suoma-laista
lähiötä
Mutta kun nuoren kesäpukui-se- n
kaupunkiväestön joukossa
huomaa tummiin pukeutuneen
huivipäisen karjalaismummon
vieras muistaa taas olevansa enti-sillä
laulumailla
Kostamuksen seudun mennei-syys
kansanperinne ja Kalevala
ovat tärkeitä Kostamuksen oman
kulttuurielämän kehittämiselle
Kaupungin nuoret kunnostavat
Kontokkijärven rantaan laajaa
puistoaluetta Tänne nousee Kale-valapuis- to
elävä yhdysside kan-sanperinteeseen
Tietenkin Kostamuksessa har-rastetaan
paljon muutakin kuin
Kalevalaa Kaupungissa on kym-menittäin
erilaisia harrastuskerho-ja
judosta taidemaalaukseen
myös Kalevalan mailla nuoret jär-jestävät
disko-iltoj- a
Kostamus on ulkoilua retkeilyä
ja kalastusta harrastavalle unel-mien
täyttymys Kaupungin lie-peillä
hölkyttelijä voi törmätä kar-huun
Kun Lönnrot lähti matkoilleen
Karjalaan häntä varoitettiin asuk-kaiden
vihamielisyydestä Pelotel-tiin
murhilla ja ryöstöillä Kosta-muksella
oli erityisen paha maine
Karjalassa Lönnrot sai osakseen
vieraanvaraisuutta ja ystävälli-syyttä
— Kostamuksessa ei tah-dottu
ottaa maksua ruuasta ja
asunnosta kirjoitti Lönnrot mat-kapäiväkirjassaan
Myös tänään meitä suomalaisia
pelotellaan itärajan takaisilla kar-huilla
Meille kerrotaan että rajan
takana eletään ikävästi ja ankeasti
kaikesta on puutetta
Kostamuslaiset itse suomivat
tuotannon palvelujen ja asumisen
epäkohtia suorasukaisesti Puut-teita
ei peitellä ne poistetaan
Sen kuitenkin uskaltaa todeta
että harvassa kaupungissa ihmiset
suhtautuvat vieraaseen niin avoi-mesti
ja ystävällisen uteliaasti kuin
Kostamuksessa
Karjalan kaivoskaupungilla on
avoin katse
JUKKA HEIKKINEN
H f
m
Iitein
S I 1 !
~ fmmmm
mmmffiMmmmm
m t !
l~~jj:
iM
MmmMi!''
u
''V ??&% „'- -'
1
Y-i'ivÄv-f?-
W-w '!r:'
'X vjisj&raivzsf&xsjy7 v
A§
t "av: Wrzzwmmyr:
% ZM%
V1
'F
—
v & fe ras las 0mmm
mx --siiaimmi t&f8iäivm%tm~~m
JzäiJMM smmM
O Kostamuslaiset ovat nuoria
eri puolilta neuvostomaata saa-puneita
Kaupungin oman kult-tuurielämän
kehittämisessä Ka-levalalla
on erikoisasema
#Ä &
fm?rfirMm 7 - wm
w 4_ i - yj-- t xxt ol&v
i?_j - " - ' - x- - -- ™nra™iS!M"
b_ -- BB ' S Oh
mmmjA
D Kun Lönnrot kävi Kontokkijär-vell- ä
rannalla seisoi kuusi taloa
Nyt Kontokin itärannalla asuu
lähes 30 000 kostamuslaista
D Koko kaupunki juhli kun pre-sidentti
Koivisto ja pääministeri
Tihonov vihkivät Kostamuksen
toisen ja kolmannen vaiheen 18
kesäkuuta
-
%
'- -
m
kISII
& IhpIb liÄrÄKvT '
"-- w - rHt_HMif i T : r ierF --
h r?F"sm iirr$~J-82tiS&rt"- : et tir! - m4?%-MmM- i
I) J -- "'' Ma4rXm i BlIMIMBIllHI I ' f 4 t- - 'al iifflBslMaMBHIBBBHa
D Kostamuksen vuoriteoll-isuuslaitos
on kostamuslaisten
ylpeys Laitos on päässyt palkin-tosijoille
alan tuotantolaitosten
välisessä sosialistisessa kilpa-ilussa
jo kolme kertaa lyhyen toi-mintansa
aikana
''HKRftf'1