Viikkosanomat, July 29, 1985

              'OjMfy--v- v v
Suomen historiaa II
Kiij Vappu Tyyskä
Vuodet 1-1- 200 JKr:
Ensimmäiset historialliset
viittaukset suomalaisiin ovat
löydettävissä Tacituksen kirjoi-tuksista
vuodelta 98 JKr Taci-tuksen
kirjassa Germania ku-vaillaan
ns "Fenni" kansaa
joka asusti "Äesti" (Eesti) ni-misen
kansan pohjoispuolella
Tutkijoiden mukaan nämä
"Fennit" olivat lappalaisia jot-ka
kuten edellisessä osassa
näimme jäivät asustamaan
Suomen maantieteelliselle alu-eelle
viimeisinä vuosina EKr
Lappalaisia ovat myöskin muut
skandinaavit kutsuneet nimellä
"Finnar"
Tästä herää mielenkiintoi-nen
kysymys sanan "Suomi"
perustasta On ehdotettu aina-kin
kolmea vaihtoehtoa Ensim-mäinen
ehdotus on että "Suo-mi'
johtuu lapinkielen sanasta
"suobma" joka tarkoittaa ka-lan
suomuja Ohimennen sa-noen
on mielenkiintoista että
lappalaiset kutsuvat itseään
ruotsinkielen sanasta "some"
joka käännetään joko "ryhmä"
tai "joukko" Kolmas ehdotus
on että eestinkielisellä sanalla
"Soome" on läheinen suhde
"Suomeen" "Soome" on van-ha
heimonimi ja on ehdotettu
suomalaisten polveutuvan tästä
heimosta Jokaisella näistä kol-mesta
vaihtoehdosta on omat
kannattajansa joten on vaikea
sanoa mikä olisi se ainoa ja
oikea
On osoitettu melko vakuut-tavasti
että suomalaiset saapui-vat
Suomen alueelle ensim-mäisinä
vuosisatoina JKr kah-ta
tietä Suurin osa saapui e-tel- ästä
Suomenlahden poikki
Virumaälta ja Saarenmaalta
jotka ovat kaksi nykyisen Ees-tin
rannikolla olevaa saarta
Toinen ryhmä karjalaiset saa-puivat
idästä Karjalan Kannak-sen
poikki Näistä maahan
muuton suunnista seurasi kaksi
asutuskeskusta yksi lounais-j- a
länsirannikolla ja toinen kaak- -
kois-Suomes- sa Karjalassa
Jälkimmäisiä ei pidä sekoittaa
"varsinaisiin" karjalaisiin jotka
ovat näistä suomalais-karjalai-sis- ta
erillinen kieliryhmä
Suomalainen kansantieteili-jä
Kustaa Vilkuna on ehdotta-nut
että suomalaiset ja eestiläi-set
asustivat Balttian alueella
vuodesta 1500 EKr aina vuo-teen
400 JKr saakka jolloin
suuri osa suomalaisista erosi
heimosta ja asutti nykyisen
Suomen Tämä teoria sotii tois-ta
vanhempaa teoriaa vastaan
jonka mukaan suomalaiset ero-sivat
eestiläisistä piakkoin
Ural-vuort- en läheisyydestä ta-pahtuneen
muuttoliikkeen jäl-keen
Toisin sanoen sukulai-suus
ei ole kyseenalainen ai-noastaan
vuosiluvut
On myöskin olemassa usei-ta
ehdotuksia siitä miten mo-nesta
eri heimosta suomalaiset
polveutuvat On ehdotettu lu-kuja
aina kahden ja kahdeksan
heimon välillä Yksimielisiä ol-laan
kuitenkin siitä että suoma-laiset
muuttivat nyky-Suome- en
vähitellen ajanlaskumme vii-den
tai kuuden ensimmäisen
vuosisadan aikana Muutto ta-pahtui
pikkuryhmittäin Muut- -
ioy"fc - V V
toliikkeen suunta on myös mel-ko
tarkkaan tutkittu hautalöy-töjen
asumusten ja muiden
jäännösten perusteella Näiden
löytöjen ikä osoittaa että asu-tusliikkeen
pääsuunta oli län-nestä
itään ja etelästä pohjoi-seen
On myös todistettu että e-ten- kin
vuosien 200 ja 300 JKr
välillä muuttoliikettä tapahtui
myös muualta Skandinaviasta
Kustaa Vilkuna on tutkinut että
Suomen länsirannikolla oli
melko huomattava Kainuulai-nen
heimo joka ei ollut suo-malaisille
sukua
Tässä vaiheessa Suomea
asuttivat siten kolme eri ryh-mää
skandinaaveja lännessä ja
lounaisosissa karjalan-suomalais- ia
idässä ja kaakossa ja suo-malaissuku- isia
etelä-j- a lounais-Suomes- sa
Nämä ryhmät sitten
vähitellen asuttivat sisämaan
Vuosia 400-80- 0 JKr kutsu-taan
Euroopan historiassa Kan-sainvaelluksen
Ajaksi Barbaa-rien
hyökkäys idästä ja kaa-kosta
aiheutti suuren muutto-liikkeen
Euroopassa Tänä ai-kana
Suomen sisämaan eläin-rikkaat
metsäalueet ja kalarik-kaat
vesistöt alkoivat houku-tella
eri Suomea asuttavia ryh-miä
Retket sisämaahan johti-vat
asutettujen alueiden kas-vuun
ja taajenemiseen Tällä
aikakaudella skandinaaviset si-teet
voimistuivat On myöskin
luultavaa että Kansainvaellus-ten
loppupuolella joitain yhte-yksiä
luotiin myös itäisten ja
läntisten suomalaisten välillä
Suomen Karjala asutettiin
melko myöhään vasta vuodes-ta
700 JKr lähtien Tämän
alueen asukkaat saapuivat sekä
idästä että länsi-suomes- ta Rik-kaimmat
arkeologiset löydöt
Karjalassa ovat vasta myö-hemmältä
ajalta vv
1100-130- 0 JKr Erikoisesti
ry:n
Suomi-Seur- a ry järjesti
perinteiset kesäjuhlansa ulko-suomalaisille
Helsingissä 5-- 7
heinäkuuta nyt 25 kerran
Juhlille osallistui ulkosuoma-laisia
heidän sukulaisiaan ja
tuttaviaan yhteensä kolmisen-sataa
Kaukaisimmat vieraat
olivat Australiasta ja Etelä-Amerikas- ta
mutta runsaimmin
heitä oli saapunut Yhdysval- -
1200:luku näyttää olleen vilk-kaan
asutuksen aikaa Tämä
johtui luultavasti Mongolien
hyökkäyksestä joka alkoi työn-tää
itäisiä kansalaisryhmiä poh-joiseen
ja länteen n vuodesta
1 200 lähtien Tästä herää myös
mielenkiintoinen kysymys Suo-men
karjalaisten olemuksesta
Alueelle saapui ryhmiä Suom n
eri puolilta ja myös Viikinkien
mahdin aikana eri skandinaa-veja
On myös mahdollista että
sek slaavilaista että mongoli-laista
muuttoa suuntautui alu-eelle
Tämän mukaan karja-laiset
voivat hyvinkin useiden
seiden ryhmien yhtymisen tu-los
Viikinkien Aikakausi (800-105- 0
JKr) luultavimmin koski
Suomea vain epäsuoralla ta-valla
kauppareittien kautta
suomalaisia mainitaan usein
Pohjankävijöiden Aikakirjois-sa
Heitä pidettiin noitina ja
shamaaneina On myös väitetty
tämän pohjalta että Kalevalan
sankarit olivat ensimmäisiä
suomalaisia pohjankävijöitä
Tätä ei ole kuitenkaan vakuut-tavasti
todistettu Viikinkivuo-de- t
toivat myöskin lisää ruot-salaisia
Suomen alueelle
Viikinkiajan lopulla Suo-messa
oli siten kolme asutuksen
pääaluetta Lounais-Suomes- sa
asustivat "varsinaiset" suoma-laiset
varsinais-suomalais- et
Lännen sisämaan vesistöalu-eella
asuivat hämäläiset ja i-d-ässä
oleilivat karjalaiset Näi-den
heimojen keskuudessa ei
ole todistettavasti ollut yhtä-läistä
yhteiskuntajärjestelmää
Ne perustuivat paikallishallin-toon
mikä luultavasti johtui
harvasta asutuksesta
Jatkuu: seuraavana tulevat Ris-tiretket
ja Ruotsi-Suome- n aika
PS Mikäli heraa kysymyksiä
joidenkin tietojen tarkemmin se-lvittämisestä
ne voi osoittaa kir-jeitse
allekirjoittaneelle Viikkosa-nomien
toimistoon tai soittamalla
421-322- 8
Ulkosuomalaislehtien päätoimittajat
Suomi-Seur- a vieraina
dotusvälineiden toimittajien
keskuudessa suurta mielenkiin-toa
Sanomalehdet antoivat
runsaasti palstatilaa haastatte-luille
ja valokuville Myös radio
ja televisio välittivät tietoa ja
kuvia harvinaisesta vierasjou-kosta
Tämänvuotiset juhlat järjes-tettiin
Kalevalan merkeissä
kolmipäiväisinä Juhlien ava- -
loista ja Canadasta Myös Eu-- jäiset ja tuliaiset olivat Helsin-roopa- n
maissa asuvat suoma- - gin kaupungintalossa jossa a-lai- set
olivat saapuneet kesän pulaiskaupunginjohtaja An-vietto- on
Suomeen ja samalla na-Lii- sa Hyvönen toivotti kau-osallistum-aan
Suomi-Seura- n kaiset vieraat tervetulleiksi
kesäjuhliin Juhlilla oli mukana Samoin tervetuliaispuheen piti
niin ikään 36 ulkosuomalaista myös Suomi-Seura- n puheen-nuort- a
jotka parhaillaan opis- - johtaja Osmo Kalliala Ohjelma
kelevat Hämeenlinnassa Suo- - jatkui avajais- - ja seuraavina
mi-Seur- an järjestämässä suo-- päivinä monine vaihtoehtoi-me- n
kielen ja kulttuurin semi- - neen Oli mm keskustelutapah-naariss- a
tumia Kalevalaja suomalaisuus
Erikoista näille kesäjuhlille maailmalla tutustuminen Suo-o- li
ulkosuomalaisten sanoma- - malaisen Kirjallisuuden Seu-lehti- en
päätoimittajien osallis- - raan käynti Taideteollisuus-tumine- n
Heitä oli Yhdysval- - museon ja Rakennustaiteen
loista Canadasta Australiasta museon näyttelyissä teatteri-Saksa- n
liittotasavallasta ja paja eli opastusta ja harjoitusta
Ruotsista kaikkiaan 17 Hei- - teatterin harrastajille kierto-dä- n
länsäolonsa aiheutti tie- - ajelu raitiovaunulla kanta-He- l-
Kadotuksen kansa
Äskettäin julkaistu tutkimus
itsemurhien syistä kertoo surul-lisen
tarinan kansanosasta jolla
ei ole enää unelmia eikä juuri
ystäviäkään
Nuorten miesten itsemurhat
ovat lisääntyneet 70-luvu- lla 40
prosenttia tutkimukseen haas-tatelluista
itsemurhaa yrittä-neistä
oli työttömiä Niistä
jotka olivat ajautuneet itsemur-hayritykseen
useammin kuin
kerran oli työttömiä peräti 60
prosenttia
Tämäkin tutkimus osoittaa
että suomalainen yhteiskunta
on todella haljennut kahtia Yh-täällä
ovat itseensä tyytyväiset
ja hyvin toimeentulevat ihmiset
toisaalla on ihmisryhmä kado-tuksen
kansa jolla menee to-della
huonosti
Itsemurhatutkimus on tehty
Tampereen yliopiston kansan-terveystieteen
laitoksella Sa-man
yliopiston sosiaalipolitii-kan
laitoksella on valmistunut
toinen tutkimus jonka antama
kuva on yhtä synkkä
Tutkimus sosiaalipolitiikan
tulevaisuudesta kertoo yhteis-kunnasta
jossa ihmisestä on
tullut talouselämän uhri Yhä
useammat meistä ovat käyneet
tarpeettomiksi ihmisiksi sekä
työvoimana että kuluttajina
Kansainvälistynyt pääoma
on saanut yhteiskunnassamme
entistä enemmän valtaa ja tä-män
kehityksen seurauksena
yhä useammat ihmiset joutuvat
työttömiksi tai työrajoitteisiksi
ja heille annetaan minimielin-tas- o
minimiehdoilla kun heitä
ei kehdata hävittääkään
Sosiaalipoliittisen tutki-muksen
tekijä professori Jorma
Sipilä on monien muiden tavoin
todennut arvojen ja pääomien
olevan hyvää vauhtia katoa-massa
yhteiskunnastamme
Hyvinvointivaltion rakentami- -
Pieni runo
Sinulle runo pieni
pyysit sen?
Vain pieni
jossa lämpöä ois?
Mielellään sydämeni suo
tuon pienen ilon sulle luon!
Pienen runon
nyt sen jo tavoitin
Itse loit sen silmin hehkuvin
Kiitit mua —
—katsoit - totisin
— näin tarkasadut tavoitin!
ULLA
singin alueella tutustuminen
Kansallismuseon "Näin syntyi
Kalevala" -- näyttelyyn ja pesä-palloa
jossa oli mukana sekä
ulkosuomalaisia ja kotisuoma-laisi- a
Kesäjuhlien toinen päivä
päätettiin ohjelmallisilla illallis-tanssiaisilla
ravintola Adlonis-s- a
Viimeisenä juhlapäivänä
sunnuntaina oli jumalanpalve-lus
Johanneksen kirkossa ja
päätöstilaisuus elokuvateatteri
Bristolissa Täällä lausuntatai-teilija
Lempi Ikävalko lausui
Kalevalaa ja lopuksi nähtiin
Douglas Sivenin elokuva eli
multivisioesitys Akseli Gallen-Kallela- n
taiteesta ja erikoisesti
juuri hänen kalevalaisista
nen kansallisena projektina on
ohi eikä muitakaan suuria teh-täviä
tunnu olevan käsillä Yh-teiskunta
on valjastettu talou-den
kehittämiseen Valtiomie-het
puhuvat kilpailukyvystä
inflaatiosta ja maksutaseongel-mist- a
Todentuntuisesti Sipilä pu-huu
alemman luokan kansalai-sista
jotka ovat jo lähteneet
vaeltamaan Euroopassa Heille
esimerkiksi jalkapallo-ottelu- t
ovat mahdottoman isoja tapah-tumia
koska heillä ei ole elä-mässään
suuria kiinnekohtia
joiden varaan rakentaa Suo-men
yhteiskunnallisen kehityk-sen
takia tällaista ei meillä vielä
laajassa mitassa ole mutta jos
mitään ei tehdä mellakat am-mattirikollisuus
laajamittainen
huumeiden käyttöjä prostituu-tion
yleistyminen ovat myös
täällä huomenna
Kysymykset kuuluvatkin
nyt: Tehdäänkö mitään ja voi-daanko
yleensä enää tehdä mi-tään?
Olemmeko me jo niin lu-jasti
kotimaisen ja kansain-välisen
pääoman otteessa että
irrottautuminen on mahdoton-ta?
Onko huomisen Suomi to-dellakin
väkivaltainen näkö-alaton
maa jossa vallitsee jyrk-kä
kahtiajako onnelliseen ylä-luokkaan
ja kadotuksen kan-saan
Onneksi yhteiskunta ei ole
automaatti Kehityksen suun-taa
voidaan muuttaa Kansa-kunnalle
voidaan antaa myös
suuria ja oikeita päämääriä ja
tavoitteita Ihmisille voidaan
antaa jälleen unelmia ja tehdä
elämästä jälleen yhteinen suuri
seikkailu
Suoma'aisten ensimmäinen
suuri tavoite tällä tiellä on pää-oman
vallan nujertaminen ja
talouden valjastaminen palvele-maan
ihmistä ja ihmisarvoista
elämää
TA
Pommiuhka keskeytti
oopperajuhlan
Pommiuhkaus myöhästytti
esityksen alkua Savonlinnan
oopperajuhlilla 8 heinäkuuta
Savonlinnan poliisin päi-vystys
sai nimettömän puhelin-soiton
jossa mieshenkilö uhkasi
räjäyttää kaksi pommia Olavin-linnassa
kello 21 Soitto tuli
juuri ennen kello 2030 jolloin
Olavinlinnassa oli määrä aloit-taa
Aulis Sallisen "Kuningas
lähtee Ranskaan" -- oopperaesitys
Poliisi tyhjensi linnan välit-tömästi
Paikalla oli sillä het-kellä
noin 2000 ihmistä Tyh-jentämisen
jälkeen suoritettiin
perusteellinen etsintä Savonlin-nan
poliisimestarin ja palopääl-likön
johdolla Noin 40 mi-nuuttia
kestäneissä etsinnöissä
ei löydetty jälkeäkään pom-mista
Yleisö palasi paikoilleen
ja esitys pääsi alkamaan kello
22
Pommiuhkaus oli ensim-mäinen
laatuaan Savonlinnan
oopperajuhlien 1 5-vuo-tisen
his-torian
aikana