000114 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
w
' 1 ' ufu ir ' ir _ j ?i f i- -
_ _
IflBBIHPBBMMMMMy NBBBKfe j l%l_li uutuus j J 'ikÄ '": Mlmft-- 'iVUnU 7-9- 0 p Apex Helsinkiin
tlm&mmmmmmSm maSsS j K7ONP Vancouverista 69500
Kiri Jacob Bull
'Onko kuultu kummempaa!'
hän huudahti Sitten hän seisoi
hetken
'Kyllä minä sen arvasin!'
hän kuiskasi
Ola Glomgaarden ei vastan-nut
He seisoivat ääneti Silloin
asteli Haugsettin isäntä heitä
kohti Hän tervehti
'Te viivyitte kauan' hän
sanoi
Ola Glomgaarden katseli
jalkojaan
'Niin viivyttiin' hän vasta-si
'Missä Berit on?' Haugset-tin
isäntä kysyi matalalla äänel-lä
Silloin Ola katsoi häneen
'Se on hullusti' sanoi hän
Ja lisäsi sitten: 'Hän on tullut
sairaaksi
Hiljaisuus Haugsettin isän-tä
seisoi katsellen Olaa
'Mitä sinä sanot!' tuli vii-mein
'Niin kyllä se on hullusti'
toistaa Ola 'mutta'
NAINEN RAUHANRAKENTAJA
Olive Schreiner sosialisti
rauhan ja naisten oikeuksien
puolustaja kirjoitti kirjassa
Women and Labor joka jul-kaistiin
vuonna 1911 seuraa-vasti:
'Naiset ovat aina saaneet
kantaa sotien raskaimman
taakan — miehet ovat vuosi-satojen
aikoina valmistaneet
aseita kivikirveitä nuolia
keihäitä tykkejä pommia
hävityskoneita merelle
maalle ja ilmaan aseita joilla
ovat kilpailleet toistensa hä-vittämisessä
— naiset ovat
synnyttäneet hävitetyt ja hä-vittäjät
ja molempien hau-doille
sydänverensä vuodat-taneet
Kaikki verellä tahratut
maailman sotatantereet on
kasteltu naisten kyyneleillä
maailman ilmapiiristä kuu-lemme
satojen vuosien tus-kan
äänen äitien sisarien
vaimojen ja lasten
Kun se päivä tulee jolloin
naiset saavat paikkansa jo-kaisessa
maassa miesten
rinnalla tasa-arvoise- na
maansa hallitsijana maail-man
tulevaisuuden suunnitte-lijana
se päivä on kuolinsa-noma
sodille sillä silloin yh-teiskuntamme
erimielisyydet
ratkaistaan neuvotteluilla rau-hanomaisen
keinoin'
Hänen sanansa jäivät itä-mään
ja ovat tuottaneet mo-nenkertaisen
hedelmän sillä
naiset eivät enää ole vain si-vustakatsojia
Naiset ovat jär-jestäytyneet
ja nostaneet ää-nensä
kuuluville monissa yh-teiskunnallisissa
tehtävissä ja
erikoisesti Rauhanrakentajien
joukossa vaikka rauhanomai
Hän vaikenee
Haugsettin isännän kasvot
synkkenevät
'Eikö hän sitten tullutkaan?'
hän kysyy
Glomgaardenin Ola katse-lee
hänen ohitseen
'Ei hänen täytyi palata
takaisin Tegnstadista' hän vas-tasi
' Se tuli niin äkkiä Hän meni
tainnoksiin!
Haugsett katseli maahan
'Hm! Olipa se!' hän mutisi
'Se oli ikävä asia!'
Hän oli kiukuissaan
'Niin kyllä se oli paha
juttu' virkkoi Ola Glomgaar-den
katsellen käyrää sormeaan
'Mutta minkä sille mahtaa'
Haugsett ei vastaa vaan
astuskelee hiljalleen kirkon ai-toviereen
jossa sulhanen ja
hääväki seisovat
Hän näkyy vetävän Gjer-mund- in
syrjään ja puhelevan
hänen kanssaan kauan Sulha-sen
ilme näkyy muuttuvan ja
—
nen maailma onkin vielä sota-pilvi- en
peitossa niin siitäkin
huolimatta voimme todeta että
eteenpäin on menty naisten yh-teistoiminnassa
edistyksen puo-lesta
Vuonna 1915 Hollantiin
joka oli puolueeton maa kut-suttiin
kokoon maailman en-simmäinen
naisten kansainväli-nen
kokous jonka tarkoituk-sena
oli yhdistää naiset rauhan
puolesta
Kokoukseen saapui naisia
12:sta maasta esim neljäkym-mentä
naista Yhdysvalloista
ylitti miinoilla ja sotalaivoilla
täytetyn Atlantin meren Bri-tannian
hallitus esti matkan
kahdelta sadalta naiselta jotka
olivat valmiina lähtemään
Haakiin samanlaisen kiellon
antoin Ranskan hallitus mutta
siitä huolimatta yli tuhannen
naista Ranskan rajaseuduilta
osallistui konferenssiin Tässä
kokouksessa perustettiin Nais-ten
KANSAINVÄLINEN
RAUHAN JA VAPAUDEN
LIITTO
Työ rauhan puolesta on ve-tänyt
naiset mukaan yhteiskun-nalliseen
toimintaan monella
eri alalla rauhanrakentaminen
on aina ollut ja on edelleenkin
yksi nykypäivämme tärkeim-mistä
kysymyksistä ja tänä päi-vänä
onkin naisten rauhanliit-toja
toiminnassa jokaisessa
maailman kolkassa
MAAILMAN NAISTEN
JÄRJESTÖ
Johtavana yhdyssiteenä
kansainvälisessä yhteistyössä
on jo vuosikymmeniä ollut
Maailman naisten demokraat-tinen
liitto joka perustettiin
marraskuussa 1945 Tämä jär
kaikki ihmettelevät mitä on
tapahtunut
Nyt menee Ola Glomgaar-den
hitaasti kirkkotarhaan ja
sieltä takatietä papin luo sa-karistoon
Vähitellen leviää kirkkomä-ell- e
tieto että Berit on sairastu-nut
ja ettei hän voi tulla vaan
että hän on kääntynyt takaisin
Tegnstadista ja ettei häistä tu-lekaan
mitään
Sellaista estettä ei oltu kuul-tu
miesmuistiin ja kirkkomäel-l- ä
syntyi suuri hämminki
Hääväen oli istuuduttava
ajopeleihinsä ja mentävä tie-hensä
Sulhanen seisoi kuin
keritty lammas ja vanha Haug-settin
ukko oli kiukkuistakin
kiukkuisempi
Pappi joka puheli Ola
Glomgaardenin kanssa portilla
ojensi hänelle kätensä ja sanoi:
'Toivokaamme että sairaus
pian kääntyy parempaan päin ja
ehkäpä sinä ja Berger Haugsett
tahdotte sitten ilmoittaa minul- -
jestö on koonnut riveihinsä
naisten järjestön kautta koko
maailman rotuun {uskontoon
kansallisuuteen ja poliittisiin
mielipiteisiin katsomatta aset-taen
seuraavat päämäärät:
'Liiton toimintaan kuuluu
aktiivinen työskentely maail-man
kansojen läheisen yh-teistyön
aikaansaamiseksi
poliittisilla taloudellisilla ja
kulttuurisilla aloilla päämää-ränä
luja ja kestävä rauha
Yhteistoiminta maailman
kaikkien naisten järjestämi-seksi
puolustamaan talou-dellisia
ja yhteiskunnallisia
oikeuksiaan yhteiskunnalli-sen
edistyksen puolesta
Kansojen ja erikoisesti
lasten terveyden suojelemi-nen
ja nuorison sopusuhtai-nen
kehittäminen kykyjensä
mukaan
Naisten ystävyyden ja yh-teistoiminnan
tukeminen
kautta koko maailman'
Maailman naistenliitto har-joittaa
toimintaansa läheisessä
yhteistyössä ammattiyhdistyk-sien
Maailman nuorisoliiton
eri maiden naistenliittojen kans-sa
kansallisissa ja kansainvä-lisissä
puitteissa Se tukee työl-lään
Yhdistyneitten Kansakun-tien
liittoa demokratian lujitta-miseksi
ja pysyvän rauhan puo-lesta
Miljoonia naisia tänä
päivänä kuuluu liiton jäsenyy-teen
niinkuin kuuluu moni suo-malainenkin
nainen Canadas-s- a
Canadan naistenliiton kaut-ta
VALISTUSTYÖ
Tänä Kansainvälisenä Lap-sen
vuotena jolloin jokaisessa
maassa kiinnitetään yhä suu-rempi
huomio lasten asemaan
MatkatOimiSfO "EMME VELOITA PALVELUKSISTA" j
191 Eglinton Ave E Ste 104 I
i Travel Toronto Ont i 485-943- 7
I Fincharter ryhmämatkat Suomeen j
j Ryhmämatkat Kuubaan Mustalle merelle ym j
j Sunflight Intervac ym j
f Passit viisumit hotellit autot ym !
le milloin vihkiminen sopii'
Kyllähän Glomgaardenin
isäntä sen tekisi
Hän jätti juhlallisesti hyväs-tit
papille ja myöhemmin suku-laisjouko- lle
Sitten hajaantui
kukin taholleen
Mutta vanha Simo kellon-soittaja
jonka tuli pitää huolta
hääsoitosta istui kirkontornissa
ja hymyili kumman ilkeästi
Hänellä oli sukulaisia Tegns-tadi- n
mökissä ja hän oli kesän
mittaan kuullut yhtä ja toista
'Eipä tässä Gjermundille
paljon soitettukaan' virkkoi
hän parille miehelle jotka istui-vat
siellä suurilla tornin parruil-la
hänelle seuraa pitämässä ja
tarpeen tullen auttamassa
Ola Glomgaarden oli iloi-nen
päästessään lähtemään ko-tiinpäin
ennenkuin kukaan sai
tietää asian oikeata laitaa Ko-tona
tunturin toisella puolella
saisi hän istua yksinään koko
pitkän vuoden ja antaisi ajan ta-soittaa
ellei saisikaan braateni-laisi- a
ja tytärtään tottelemaan
Mutta siinäpä se taistelu alkai-sikin!
Hän oli vannonut kovan
valan: Tore Braaten ei saisi mil-loinkaan
isännyyttä hänen ta-lossaan
ennen hän sen myisi ja
jäisi köyhäksi tai matkustaisi
pois koko seudulta!
Hän ratsasti sisarineen ää-netön- nä
yksinäistä tunturitietä
kotiinpäin
ja heidän tulevaisuutensa nä-kymiin
on rauhan asia edelleen-kin
etutilalla Nälkä ja sota kul-kevat
käsi kädessä Kehitys-maiden
lapset tarvitsevat kote-ja
vaatteita ja kunnollista koulu-tusmahdollisuutta
kehittyäk-seen
maailman tasa-arvoisi- ksi
kansalaisiksi Lapsen vuoden
tilaisuuksien yhteydessä joita
täällä Canadassakin järjeste-tään
useita sillä liittohallitus on
valinnut erikoisen komitean ja
myöntänyt varoja Lapsen vuo-den
toiminnan hyväksi pitäisi
joka paikassa tuoda esiin yh-teiskuntamme
todellinen vihol-linen
sodat ja sotavarustelut
nämä estävät lasten ja nuorison
kehitystä Jos me kaikki voim-me
tehdä todellista ja tulok-sellista
valistustyötä tämän
Lapsen vuoden aikana silloin
varmaan maailman lasten tu-levaisuuskin
näyttäisi valoi-sammalta
Valistustyötä ystävyyden ja
rauhanomaisen rinnakkaiselon
puolesta sillä rauhan puolus-taminen
on meidän kaikkien
yhteinen asia
Helen Tarvainen
Keskellä Harsjö-suot-a hän
kertoi sisarelleen mitä oli ta-pahtunut
Alussa oli hänen vaikea
avata suutaan
'Eiköhän se Berit ole pääs-tään
vialla!' sanoa paukautti
hän äkkiä
Karen kääntyi nopeasti
häneen päin
'Mitä sinä sanot!' hän huu-dahti
Ola istui tuijottaen hevosen
harjaan
'Sitä vain etten minä usko
häntä sairaaksi' sanoi hän
sitten
Karen Glomgaarden pudisti
päätään
'Rakas ystävä mitä sinä nyt
puhut?' hän mutisi
'Ei ainakaan siltä näytä hä-nen
käytöksestään päättäen'
lisäsi hän yhä harjaan tuijot-taen
'Mutta mitä sitten on tapah-tunut?'
kysyttiin hätäisesti
Ola Glomgaarden ratsasti
vähän aikaa vastaamatta
'Se on vain Berit ja Tore'
kuului sitten vastaus
'Sinäpäpuhutkummia!' Ka-ren
katsoi häneen ihmeissään
Ja nyt kertoi Ola Glomgaar-den
kaikki kotoa lähdöstä asti
siihen saakka kun hän yksin
ratsasti takaisin ylimenopaikal-t-a
Karen-tä- ti istui satulassa
tyrmistyneenä
'Älä älä!'
Hän pani kätensä ristiin ja
huojutteli ruumistaan
'Onko nyt kummempaa kos-kaan
kuultu!'
Oli pitkä hiljaisuus kuului
vain hevosten kavioitten kopse
Ola Glomgaarden oli vi-hoissaan
'Kyllä minä vielä niille näy-tän!'
hän huudahti
Sisar ratsasti ääneti itseään
huojutellen
'Kyllä se on hullusti' sanoi
hän 'Entä se häpeä kunhan
ihmiset saavat tietää'
Taas hiljaisuus
'Ja nyt on sitten Berit siellä!'
'Niin on!'
'Toren kanssa!'
'Niin on!'
'Ja jääkin sinne kenties!'
Ola kiristi ohjaksia
'Varmaankin!'
'Oi oi oi!' pääsi siskolta
'Eikä ole edes venettä millä
päästä yli!'
'Ei ole eikä ole moneen
päiväänkään!' Ola Glomgaar--
den oli sen näköinen kilin olisi '
hän niellyt jotakin hapanta
'Voi minun päiviäni!
Jatk
Object Description
| Rating | |
| Title | Viikkosanomat, March 06, 1979 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1979-03-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000164 |
Description
| Title | 000114 |
| OCR text | w ' 1 ' ufu ir ' ir _ j ?i f i- - _ _ IflBBIHPBBMMMMMy NBBBKfe j l%l_li uutuus j J 'ikÄ '": Mlmft-- 'iVUnU 7-9- 0 p Apex Helsinkiin tlm&mmmmmmSm maSsS j K7ONP Vancouverista 69500 Kiri Jacob Bull 'Onko kuultu kummempaa!' hän huudahti Sitten hän seisoi hetken 'Kyllä minä sen arvasin!' hän kuiskasi Ola Glomgaarden ei vastan-nut He seisoivat ääneti Silloin asteli Haugsettin isäntä heitä kohti Hän tervehti 'Te viivyitte kauan' hän sanoi Ola Glomgaarden katseli jalkojaan 'Niin viivyttiin' hän vasta-si 'Missä Berit on?' Haugset-tin isäntä kysyi matalalla äänel-lä Silloin Ola katsoi häneen 'Se on hullusti' sanoi hän Ja lisäsi sitten: 'Hän on tullut sairaaksi Hiljaisuus Haugsettin isän-tä seisoi katsellen Olaa 'Mitä sinä sanot!' tuli vii-mein 'Niin kyllä se on hullusti' toistaa Ola 'mutta' NAINEN RAUHANRAKENTAJA Olive Schreiner sosialisti rauhan ja naisten oikeuksien puolustaja kirjoitti kirjassa Women and Labor joka jul-kaistiin vuonna 1911 seuraa-vasti: 'Naiset ovat aina saaneet kantaa sotien raskaimman taakan — miehet ovat vuosi-satojen aikoina valmistaneet aseita kivikirveitä nuolia keihäitä tykkejä pommia hävityskoneita merelle maalle ja ilmaan aseita joilla ovat kilpailleet toistensa hä-vittämisessä — naiset ovat synnyttäneet hävitetyt ja hä-vittäjät ja molempien hau-doille sydänverensä vuodat-taneet Kaikki verellä tahratut maailman sotatantereet on kasteltu naisten kyyneleillä maailman ilmapiiristä kuu-lemme satojen vuosien tus-kan äänen äitien sisarien vaimojen ja lasten Kun se päivä tulee jolloin naiset saavat paikkansa jo-kaisessa maassa miesten rinnalla tasa-arvoise- na maansa hallitsijana maail-man tulevaisuuden suunnitte-lijana se päivä on kuolinsa-noma sodille sillä silloin yh-teiskuntamme erimielisyydet ratkaistaan neuvotteluilla rau-hanomaisen keinoin' Hänen sanansa jäivät itä-mään ja ovat tuottaneet mo-nenkertaisen hedelmän sillä naiset eivät enää ole vain si-vustakatsojia Naiset ovat jär-jestäytyneet ja nostaneet ää-nensä kuuluville monissa yh-teiskunnallisissa tehtävissä ja erikoisesti Rauhanrakentajien joukossa vaikka rauhanomai Hän vaikenee Haugsettin isännän kasvot synkkenevät 'Eikö hän sitten tullutkaan?' hän kysyy Glomgaardenin Ola katse-lee hänen ohitseen 'Ei hänen täytyi palata takaisin Tegnstadista' hän vas-tasi ' Se tuli niin äkkiä Hän meni tainnoksiin! Haugsett katseli maahan 'Hm! Olipa se!' hän mutisi 'Se oli ikävä asia!' Hän oli kiukuissaan 'Niin kyllä se oli paha juttu' virkkoi Ola Glomgaar-den katsellen käyrää sormeaan 'Mutta minkä sille mahtaa' Haugsett ei vastaa vaan astuskelee hiljalleen kirkon ai-toviereen jossa sulhanen ja hääväki seisovat Hän näkyy vetävän Gjer-mund- in syrjään ja puhelevan hänen kanssaan kauan Sulha-sen ilme näkyy muuttuvan ja — nen maailma onkin vielä sota-pilvi- en peitossa niin siitäkin huolimatta voimme todeta että eteenpäin on menty naisten yh-teistoiminnassa edistyksen puo-lesta Vuonna 1915 Hollantiin joka oli puolueeton maa kut-suttiin kokoon maailman en-simmäinen naisten kansainväli-nen kokous jonka tarkoituk-sena oli yhdistää naiset rauhan puolesta Kokoukseen saapui naisia 12:sta maasta esim neljäkym-mentä naista Yhdysvalloista ylitti miinoilla ja sotalaivoilla täytetyn Atlantin meren Bri-tannian hallitus esti matkan kahdelta sadalta naiselta jotka olivat valmiina lähtemään Haakiin samanlaisen kiellon antoin Ranskan hallitus mutta siitä huolimatta yli tuhannen naista Ranskan rajaseuduilta osallistui konferenssiin Tässä kokouksessa perustettiin Nais-ten KANSAINVÄLINEN RAUHAN JA VAPAUDEN LIITTO Työ rauhan puolesta on ve-tänyt naiset mukaan yhteiskun-nalliseen toimintaan monella eri alalla rauhanrakentaminen on aina ollut ja on edelleenkin yksi nykypäivämme tärkeim-mistä kysymyksistä ja tänä päi-vänä onkin naisten rauhanliit-toja toiminnassa jokaisessa maailman kolkassa MAAILMAN NAISTEN JÄRJESTÖ Johtavana yhdyssiteenä kansainvälisessä yhteistyössä on jo vuosikymmeniä ollut Maailman naisten demokraat-tinen liitto joka perustettiin marraskuussa 1945 Tämä jär kaikki ihmettelevät mitä on tapahtunut Nyt menee Ola Glomgaar-den hitaasti kirkkotarhaan ja sieltä takatietä papin luo sa-karistoon Vähitellen leviää kirkkomä-ell- e tieto että Berit on sairastu-nut ja ettei hän voi tulla vaan että hän on kääntynyt takaisin Tegnstadista ja ettei häistä tu-lekaan mitään Sellaista estettä ei oltu kuul-tu miesmuistiin ja kirkkomäel-l- ä syntyi suuri hämminki Hääväen oli istuuduttava ajopeleihinsä ja mentävä tie-hensä Sulhanen seisoi kuin keritty lammas ja vanha Haug-settin ukko oli kiukkuistakin kiukkuisempi Pappi joka puheli Ola Glomgaardenin kanssa portilla ojensi hänelle kätensä ja sanoi: 'Toivokaamme että sairaus pian kääntyy parempaan päin ja ehkäpä sinä ja Berger Haugsett tahdotte sitten ilmoittaa minul- - jestö on koonnut riveihinsä naisten järjestön kautta koko maailman rotuun {uskontoon kansallisuuteen ja poliittisiin mielipiteisiin katsomatta aset-taen seuraavat päämäärät: 'Liiton toimintaan kuuluu aktiivinen työskentely maail-man kansojen läheisen yh-teistyön aikaansaamiseksi poliittisilla taloudellisilla ja kulttuurisilla aloilla päämää-ränä luja ja kestävä rauha Yhteistoiminta maailman kaikkien naisten järjestämi-seksi puolustamaan talou-dellisia ja yhteiskunnallisia oikeuksiaan yhteiskunnalli-sen edistyksen puolesta Kansojen ja erikoisesti lasten terveyden suojelemi-nen ja nuorison sopusuhtai-nen kehittäminen kykyjensä mukaan Naisten ystävyyden ja yh-teistoiminnan tukeminen kautta koko maailman' Maailman naistenliitto har-joittaa toimintaansa läheisessä yhteistyössä ammattiyhdistyk-sien Maailman nuorisoliiton eri maiden naistenliittojen kans-sa kansallisissa ja kansainvä-lisissä puitteissa Se tukee työl-lään Yhdistyneitten Kansakun-tien liittoa demokratian lujitta-miseksi ja pysyvän rauhan puo-lesta Miljoonia naisia tänä päivänä kuuluu liiton jäsenyy-teen niinkuin kuuluu moni suo-malainenkin nainen Canadas-s- a Canadan naistenliiton kaut-ta VALISTUSTYÖ Tänä Kansainvälisenä Lap-sen vuotena jolloin jokaisessa maassa kiinnitetään yhä suu-rempi huomio lasten asemaan MatkatOimiSfO "EMME VELOITA PALVELUKSISTA" j 191 Eglinton Ave E Ste 104 I i Travel Toronto Ont i 485-943- 7 I Fincharter ryhmämatkat Suomeen j j Ryhmämatkat Kuubaan Mustalle merelle ym j j Sunflight Intervac ym j f Passit viisumit hotellit autot ym ! le milloin vihkiminen sopii' Kyllähän Glomgaardenin isäntä sen tekisi Hän jätti juhlallisesti hyväs-tit papille ja myöhemmin suku-laisjouko- lle Sitten hajaantui kukin taholleen Mutta vanha Simo kellon-soittaja jonka tuli pitää huolta hääsoitosta istui kirkontornissa ja hymyili kumman ilkeästi Hänellä oli sukulaisia Tegns-tadi- n mökissä ja hän oli kesän mittaan kuullut yhtä ja toista 'Eipä tässä Gjermundille paljon soitettukaan' virkkoi hän parille miehelle jotka istui-vat siellä suurilla tornin parruil-la hänelle seuraa pitämässä ja tarpeen tullen auttamassa Ola Glomgaarden oli iloi-nen päästessään lähtemään ko-tiinpäin ennenkuin kukaan sai tietää asian oikeata laitaa Ko-tona tunturin toisella puolella saisi hän istua yksinään koko pitkän vuoden ja antaisi ajan ta-soittaa ellei saisikaan braateni-laisi- a ja tytärtään tottelemaan Mutta siinäpä se taistelu alkai-sikin! Hän oli vannonut kovan valan: Tore Braaten ei saisi mil-loinkaan isännyyttä hänen ta-lossaan ennen hän sen myisi ja jäisi köyhäksi tai matkustaisi pois koko seudulta! Hän ratsasti sisarineen ää-netön- nä yksinäistä tunturitietä kotiinpäin ja heidän tulevaisuutensa nä-kymiin on rauhan asia edelleen-kin etutilalla Nälkä ja sota kul-kevat käsi kädessä Kehitys-maiden lapset tarvitsevat kote-ja vaatteita ja kunnollista koulu-tusmahdollisuutta kehittyäk-seen maailman tasa-arvoisi- ksi kansalaisiksi Lapsen vuoden tilaisuuksien yhteydessä joita täällä Canadassakin järjeste-tään useita sillä liittohallitus on valinnut erikoisen komitean ja myöntänyt varoja Lapsen vuo-den toiminnan hyväksi pitäisi joka paikassa tuoda esiin yh-teiskuntamme todellinen vihol-linen sodat ja sotavarustelut nämä estävät lasten ja nuorison kehitystä Jos me kaikki voim-me tehdä todellista ja tulok-sellista valistustyötä tämän Lapsen vuoden aikana silloin varmaan maailman lasten tu-levaisuuskin näyttäisi valoi-sammalta Valistustyötä ystävyyden ja rauhanomaisen rinnakkaiselon puolesta sillä rauhan puolus-taminen on meidän kaikkien yhteinen asia Helen Tarvainen Keskellä Harsjö-suot-a hän kertoi sisarelleen mitä oli ta-pahtunut Alussa oli hänen vaikea avata suutaan 'Eiköhän se Berit ole pääs-tään vialla!' sanoa paukautti hän äkkiä Karen kääntyi nopeasti häneen päin 'Mitä sinä sanot!' hän huu-dahti Ola istui tuijottaen hevosen harjaan 'Sitä vain etten minä usko häntä sairaaksi' sanoi hän sitten Karen Glomgaarden pudisti päätään 'Rakas ystävä mitä sinä nyt puhut?' hän mutisi 'Ei ainakaan siltä näytä hä-nen käytöksestään päättäen' lisäsi hän yhä harjaan tuijot-taen 'Mutta mitä sitten on tapah-tunut?' kysyttiin hätäisesti Ola Glomgaarden ratsasti vähän aikaa vastaamatta 'Se on vain Berit ja Tore' kuului sitten vastaus 'Sinäpäpuhutkummia!' Ka-ren katsoi häneen ihmeissään Ja nyt kertoi Ola Glomgaar-den kaikki kotoa lähdöstä asti siihen saakka kun hän yksin ratsasti takaisin ylimenopaikal-t-a Karen-tä- ti istui satulassa tyrmistyneenä 'Älä älä!' Hän pani kätensä ristiin ja huojutteli ruumistaan 'Onko nyt kummempaa kos-kaan kuultu!' Oli pitkä hiljaisuus kuului vain hevosten kavioitten kopse Ola Glomgaarden oli vi-hoissaan 'Kyllä minä vielä niille näy-tän!' hän huudahti Sisar ratsasti ääneti itseään huojutellen 'Kyllä se on hullusti' sanoi hän 'Entä se häpeä kunhan ihmiset saavat tietää' Taas hiljaisuus 'Ja nyt on sitten Berit siellä!' 'Niin on!' 'Toren kanssa!' 'Niin on!' 'Ja jääkin sinne kenties!' Ola kiristi ohjaksia 'Varmaankin!' 'Oi oi oi!' pääsi siskolta 'Eikä ole edes venettä millä päästä yli!' 'Ei ole eikä ole moneen päiväänkään!' Ola Glomgaar-- den oli sen näköinen kilin olisi ' hän niellyt jotakin hapanta 'Voi minun päiviäni! Jatk |
Tags
Comments
Post a Comment for 000114
