000227 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fy kirj Helmi Mattson ()
Jatk
' Vain kerran kertoi Viola van-halle
äidille kokemuksiaan Hän
aloitti kertomuksensa niistä
päivistä jolloin epätoivoisena
harhaili kaduilla eikä tiennyt
missä seuraavan yönsä voi viettää
Mutta äkkiä hän lopetti ker-tomuksensa
Hän ajatteli että
miksi turhan takia tuottaisi sel-laisella
surua heikolla sairaalle
Sensijaan hän alkoi kertoa
kuinka ihanaa on Californiassa
jossa aurinko hymyilee ja ruusut
kukkivat Siellä ei ole sellaisia
laajoja lumikenttiä eikä viimaisia
talven vihureita ei äärettömiä vil-jame- riä
kesäisin Siellä on syp-res- iä
ja etelän ihania kukkakasve-ja
siellä on hedelmäpuita ja mar-japensaita
Kaikkea kaunista
niin ihmeen kaunista! Sitten
hän kertoi suurista vuorista
ikuisen liimen peittämistä harjan- -
teista jotka välkkyivät auringon
paisteessa Vanhus kuunteli näitä
niinkuin satuja ihmemailta joissa
hänen tyttärensä sadun prinsses-san- a
oli liikkunut
Päivät kuluivat toisensa perään
ja vanhuksen elontaival läheni
loppua Hellivät kädet hyväilivät
usein vanhuksen harmaantunutta
päätä Jopa kerran kylmäsydämi- -
nen elämänkumppani tuli lohdun
sanan antamaan Anteeksi pyysi
Vanhus lepää rauhallisena vuo-teella
Suu on autuaallisessa
hymyssä Kalma on kylmästi
henkäissyt laskenutrakas-tava- n
äidin lepoon tyttärensä
käsivarrella
(Noranda
muistolle
Ont
mammmmtmmmtmmm
Kauniit muistojen
Kuoli 14 5 — 77
Toronto
Pajari
Rauha ja Sulo Konnu
Onni Sikola
Maa Jaakkola
Anni Niemi
ja Nissilä
St Catharines Ont
Kypsää viljaa
leikkasi tuonelan sirppi
Katkesi elämän kahle
uni ikuinen
sulki syliinsä väsyneen
on
ja elämän murhe
poissa oh tuskien tummat yöt
suomme Sinulle
arkkusi peitoksi pehmeän maan
Kukkaset heitimme kummullesi
vielä kaipaava katse:
Tiistai kesäkuun 7 p 1977
Kevään tuntua on ilmassa
Aavikon valkeasta talosta vie-dään
mustaa kirstua
Vaaleakutrinen pyyhki
silmistään kyyneleitä Äitiä ei ole
enää
Mutta vanha äiti puhui nyt
alituiseen Ollista joka oli
kaukana merien takana Eikö
olisi saada tavata pikku
niin hän yhä nimitti
Ollia monien vuosien kulut-tua
Hän ei voinut uskoa Ollia
kuoleeksi vaikka ei kirjettäkään
kuulunut Vanha äiti oli tuntevi-naan
että Olli palaa takaisin ja
hän ja Viola vielä omis-tavat
toisensa eikä kukaan enää
ole heidän elämänsä tiellä
Näitä puhui vanha äiti
myötäänsä Vaikka posket
kuihtuivat ia käsi laihtui tuli sil
miin hetkiseksi kiiltoa ajatelles- -
saan Ollin palaavan ja saavan
syliinsä sulkea pienen poikan- -
sa
Viola muisteli niitä aikoja jol-loin
hän ja Olli olivat yhdessä
leikkineet Hänestä nyt tuntui
niinkuin Olli olisi ollutkin vain
hänen veljensä sellainen
tutunomainen kotoinen ei
oikeastaan ollutkaan mikään laululeikkmsa kuherrellen
rakastettu Väliin muisti metsä puissa ja jopa istuvat talo-muutam- ia
kohtauksia Ollin jen räystäille ja ullakkohuoneiden
kanssa ennen lähtöä kurkihirren alle
aika tuntui sadulta ja niin menleikkisijoja
kummallisen kaukaiselta Hän valkean puis-muiste- li
sitä matkaa jolloin he oli kottaraisen
Kauniit kesän kukat
GUNNAR TAMMEN
Que)
Tuija ja Ake Hunnakko
Elsa Tähti
Toronto
GUNNAR
Hilda ja Yrjö
Alina ja
Linda John
Poissa huoli
Ilolla levon
tytär
ihanaa
orpoa
kerran
joka
olivat ' vanhemmilta salaa
kiiruhtaneet papin luo ja vihi-tyttäne- et
itsensä Olli oli sitä
kukat Sinulle
TAMM:
Rouyn — Noranda
Vilma ja Koivu
Martta ja Yrjö Riihimäki
ja Salonen
Ilmi Kallio
Aili ja Armas Lehtiniemi
Sylvi ja Toivo
ja Atamanik
HYVÄSTI —
Meillä kerran on eessämme
sama tie
Sinulla on meidän
myrskyjä kohden vie
Sikola
niin rukoillut olevansa
siterl onnellisempi '
Mutta aikaan kun hän
muisteli taas ilmestyi
tavat
hän
Ollin mutta etsimään lem-s- e
kuin
Aavikon talon
tossa pesä jon--
Noranda Que
Vili
Alina Oiva
Mäki
Anni Aili
JÄÄ
lepo askel
vielä
Alina
sanoi
samaan
näitä muis- -
tojen kammioon omenapuutarhat
ja kaunis järven ranta Oregonissa
Siellä hän näki astelevan nuo- -
ren komean ihmisen jonka ver--
taista näkee harvoin Ja tämän
muiston tieltä pakeni hetkiseksi
kuiskailut aavikon suuren talon
puutarhassa
Vanha äiti katsoi väliin salaa
Violaa kun hän istui niin
omituisen miettivänä pää käsien
varassa Hän koetti silloin kautta-rantai- n
kysellä lapsensa
kokemuksia maailmalla Mutta
samalla äitivanhus pelkäsi että
hän herättää katkerat ajatukset
Violassa niistä kovista kärsimys--
vuosista joita oli vanhempiensa
takia kokenut
xra
AAVIKON KEVÄT
Kevät on omituinen luonnon
heräämisen aika Auringon läm
pimät sulattavat pois lumisen vai- -
pan maankamaralta Linnut aiot
ka pikku Olli eräänä päivänä löysi
Kiireesti hän riensi ilmoittamaan
äidille suuresta löydöstään Äidin
ei auttanut muu kuin kohta lähteä
katsomaan sitä ihmettä ja juttele-maan
Ollin kanssa kottaraisen
touhuista
— Kottarainen pieni lintu
Viola muisti jonkun kauniin
laulun kottaraisesta Hän istui
puutarhan penkille puun alle
joka kätki niin monia muistoja
ja lauloi pikku pojalleen laulun
kottaraisesta Hänen suloinen
äänensä värähteli ja silmiin tuli
kyynelpisara Vaikka kevät oli
ilmassa ja luonto tervehti toivot-taen
hauskaa suvea ei tuntunut
Violan sydämessä keväiseltä
Olihan äiti kallis viety äskettäin
maan multaan Sinne hänet las-kettiin
Omituisesti kumahtelivat
mullat kirstun kannelle pudotes-sa
Niin kaamealle se kuulosti
Violan korvissa kalman kyl-mää
soittoa se oli
— Äiti! Kallis äiti huokasi
nuori nainen
— Miksi äiti on niin totinen?
kysyi Olli silmät kirkkaana kat-seltuaan
hetkisen vaikenevaa
äitiään Olli otti äidin kädestä
kiinni ja kehoitti lähtemään kil-pajuoksuun
Olihan äiti niin
monta muuta kertaa pikku
poikansa kanssa leikkinyt
miksi ei nytkin?
Viola ei voinut olla
hymyilemättä Mikä ihmeellinen
elämänilon antaja tuo lapsi on-kaan
Hän aivan suruun nään-tyisi
ellei olisi Ollia tuomassa
uutta intoa elämään Äidin täytyi
lopettaa suruisa mietiskely ja
seurata lasta Hän käveli Ollin
keralla pitkin maantietä joka oli
jo kuivettunut ja hyvä kävellä
!lj' IL £r ~ j1" K'l JS (i~ j'i " V Vj !„
l?Öii Juosta pijpertKkiiin pikku
joulutonttu pitkin tietä Juoksi
aina hetkisen Violan edellä ja
käski äidin ottaa hänet kiinni
Violan täytyi naruaa lapselle
Hetken matkaa mentyä kilpasilla
kysyi jo Olli koska äiti lähtee ko-tiin?
Mutta Viola lohdutti
pojuaan että ei nyt vielä takaisin
palata vaan mennään katso-maan
kuinka kukat kasvavat
siellä kummulla johon mummo
laskettiin
He yhä etenivät hautausmaalle
päin Heitä vastaan hiljalleen as-telee
vanha mies hartiat kumaras-s- a
— Isä käynyt kummulla
ajattelee Viola Hän muistaa äitiä
koskapa on taaskin tehnyt mat-kan
kuten monena muuna päivä-nä
Violan sydämeen tuo isän
käyminen haudalla omituisen
lohdun tunteen Sittenkään isä ei
ole niin kylmä ja kova kuin hän
pinnalta näyttää
Isä ja tytär tapaavat toisensa
He eivät puhu monta sanaa
mutta sitä enemmän katseet
puhuvat Violan katseesta loistaa
Kiitollisuus isän
huomaavaisuudesta pois men-nyttä
kohtaan Vanhus hymyilee
raukeasti ikäänkuin sanoisi: pian
se on minunkin vuoroni!
Viola hetkisen kummun luona
katselee kukkia joita oli sinne is--
Uittanut Sitten hän hiljalleen
lähtee takaisin Ollin alati loruil--
lessa ja nauraessa ' ikäänkuin
vaistomaisesti osoittaessa että
nythän on kevät ja elämänilon
aika antaa poismenneiden levätä
rauhassa he kyllä levon an- -
saisevat
Jonkun aikaa kesti Violan
kaihoisa ikävöiminen alituinen
mietiskely Mutta kevät ei
ihmisen tonnin päivä
niinpä tautua Doralle
kuolemakaan anna eloon
jääneiden alati säilyttää harmaata
vaan väkisinkin asettaa
elämäninnon ihmisen rintaan
Täytyy järjestää elämänsä ja
pyrkiä eteenpäin Viola tois-taiseksi
tiennyt mitä vanha isä
ajatteli hänen kotona olostaan
Oliko ymmärrys jäädä kokonaan
kotiin ja saada vapaasti toimeen-tulo
vai pitikö jälleen lähteä
hankkimaan itselleen ja
Ollille Niistä asioista äidin
kuoleman jälkeen vielä mitään
puhuttu
Eräänä päivänä tulee vanha isä
tyttärensä puheille Hän kuin an-teeksi
pyydellen virkkaa että
tainnut viime aikoina
olla liian paljon työtä äidin
sairausaikana ja vielä sittenkin
Jatk
LUE JA TUE
OMAA LEHTEÄSI!
§f
TORONTO
Toronton Ikinuorten ker-hopäivät
torstaisin heinäkuun 7
pvstä alkaen
Nähkää
neuvostokuvia
Neuvostoelokuvia esitetään
perjantaisin klo 800 Canada
Neuvostoliitto Seuran huoneessa
202 165 Bloor Churchin ja
Bloorin kulmassa Nähkää
uusimmat neuvostoelokuvat!
SUDBURY
Sudburyn Seurakerhon
harjoitus- - ja ajanvietetilaisuus
Finnish-haalill- a joka tiistai al-kaen
klo 1030 aamupäivällä
THUNDER BAY
Ikinuorten kokous haalillamme
316 Bay joka kuukauden en-simmäinen
ja kolma keskiviikko
alkaen klo 130 iltapäivällä
Kaiku-kuoro- n harjoitukset
joka tiistai-iltan- a klo 7 Uudet ja
entiset laulajat tervetuloa!
Juhannus- - tanssit suomalai--
sella naalilla 316 Bay perjan- -
taina 176 klo 91 Musiikista vas- -
taa Ernest Ahon
BEAVERLAKE
Seurapelin aikavat kello 1 ip
- Laivamatka tehdään „Kings- -
tai Tikkaselle puh
Hl
Kaivaten
ilmoitamme että
FRANK ILMARI
OJALA
kuoli Sudburyn Memorial
sairaalassa tiistaina toukokuun
pnä 1977 ollen kuollessaan
vuoden ikäinen
Lähinnä kaipaamaan jäi vai-monsa
Signe (Aalto) Ojala Cop-pe- r
Cliff Ont
Hautauspalvelu suoritettiin
Lougheed's hautaustoimiston
kautta Park Lavvn hautaus-maahan
Sudbury Ont torstaina
toukokuun pnä 1977
anna vaipua syksyn kesäkuun Ilmoit-synkkyyt- tä
muistamaan ei voi puh 866-243- 2
muistoa
ei
elatusta
ei
Violalla on
St
St
St
866-251- 0
24
80
26
28
Kiitos
Enläisia
tilaisuuksia
perheorkesteri
Lämmin kiitos meiltä teille kaikille kun niin yllättäen luok-semme
saavuitte Tulitte viettämään kanssamme 50-vuo- tis
hääpäiväämme tuoden tullessanne arvokkaan lahjan
Pöydän täydeltä syömistä ja juomista
Paljon kiitoksia pojallemme Kustille vaimolleen Helgalle
Helmille Pekalle Karenille Realle Kennylle Sanni ja Matti
Ponnelle Helien Vick ja Martti Ylitalolle Vickille kiitos
ihanasta haitarinsoitosta
Kiitos suuri ystävillemme jotka olette muistaneet meitä
kortein ja rahalahjoin
Paljosta kiittäen
Elli ja Wm Honkanen
Larder Lake Ont
11
¥£ £r
€511
11
Object Description
| Rating | |
| Audience | 1977_Jan-1977-Dec-1978\19\scans |
| Title | Viikkosanomat, June 07, 1977 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1977-06-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000093 |
Description
| Title | 000227 |
| OCR text | fy kirj Helmi Mattson () Jatk ' Vain kerran kertoi Viola van-halle äidille kokemuksiaan Hän aloitti kertomuksensa niistä päivistä jolloin epätoivoisena harhaili kaduilla eikä tiennyt missä seuraavan yönsä voi viettää Mutta äkkiä hän lopetti ker-tomuksensa Hän ajatteli että miksi turhan takia tuottaisi sel-laisella surua heikolla sairaalle Sensijaan hän alkoi kertoa kuinka ihanaa on Californiassa jossa aurinko hymyilee ja ruusut kukkivat Siellä ei ole sellaisia laajoja lumikenttiä eikä viimaisia talven vihureita ei äärettömiä vil-jame- riä kesäisin Siellä on syp-res- iä ja etelän ihania kukkakasve-ja siellä on hedelmäpuita ja mar-japensaita Kaikkea kaunista niin ihmeen kaunista! Sitten hän kertoi suurista vuorista ikuisen liimen peittämistä harjan- - teista jotka välkkyivät auringon paisteessa Vanhus kuunteli näitä niinkuin satuja ihmemailta joissa hänen tyttärensä sadun prinsses-san- a oli liikkunut Päivät kuluivat toisensa perään ja vanhuksen elontaival läheni loppua Hellivät kädet hyväilivät usein vanhuksen harmaantunutta päätä Jopa kerran kylmäsydämi- - nen elämänkumppani tuli lohdun sanan antamaan Anteeksi pyysi Vanhus lepää rauhallisena vuo-teella Suu on autuaallisessa hymyssä Kalma on kylmästi henkäissyt laskenutrakas-tava- n äidin lepoon tyttärensä käsivarrella (Noranda muistolle Ont mammmmtmmmtmmm Kauniit muistojen Kuoli 14 5 — 77 Toronto Pajari Rauha ja Sulo Konnu Onni Sikola Maa Jaakkola Anni Niemi ja Nissilä St Catharines Ont Kypsää viljaa leikkasi tuonelan sirppi Katkesi elämän kahle uni ikuinen sulki syliinsä väsyneen on ja elämän murhe poissa oh tuskien tummat yöt suomme Sinulle arkkusi peitoksi pehmeän maan Kukkaset heitimme kummullesi vielä kaipaava katse: Tiistai kesäkuun 7 p 1977 Kevään tuntua on ilmassa Aavikon valkeasta talosta vie-dään mustaa kirstua Vaaleakutrinen pyyhki silmistään kyyneleitä Äitiä ei ole enää Mutta vanha äiti puhui nyt alituiseen Ollista joka oli kaukana merien takana Eikö olisi saada tavata pikku niin hän yhä nimitti Ollia monien vuosien kulut-tua Hän ei voinut uskoa Ollia kuoleeksi vaikka ei kirjettäkään kuulunut Vanha äiti oli tuntevi-naan että Olli palaa takaisin ja hän ja Viola vielä omis-tavat toisensa eikä kukaan enää ole heidän elämänsä tiellä Näitä puhui vanha äiti myötäänsä Vaikka posket kuihtuivat ia käsi laihtui tuli sil miin hetkiseksi kiiltoa ajatelles- - saan Ollin palaavan ja saavan syliinsä sulkea pienen poikan- - sa Viola muisteli niitä aikoja jol-loin hän ja Olli olivat yhdessä leikkineet Hänestä nyt tuntui niinkuin Olli olisi ollutkin vain hänen veljensä sellainen tutunomainen kotoinen ei oikeastaan ollutkaan mikään laululeikkmsa kuherrellen rakastettu Väliin muisti metsä puissa ja jopa istuvat talo-muutam- ia kohtauksia Ollin jen räystäille ja ullakkohuoneiden kanssa ennen lähtöä kurkihirren alle aika tuntui sadulta ja niin menleikkisijoja kummallisen kaukaiselta Hän valkean puis-muiste- li sitä matkaa jolloin he oli kottaraisen Kauniit kesän kukat GUNNAR TAMMEN Que) Tuija ja Ake Hunnakko Elsa Tähti Toronto GUNNAR Hilda ja Yrjö Alina ja Linda John Poissa huoli Ilolla levon tytär ihanaa orpoa kerran joka olivat ' vanhemmilta salaa kiiruhtaneet papin luo ja vihi-tyttäne- et itsensä Olli oli sitä kukat Sinulle TAMM: Rouyn — Noranda Vilma ja Koivu Martta ja Yrjö Riihimäki ja Salonen Ilmi Kallio Aili ja Armas Lehtiniemi Sylvi ja Toivo ja Atamanik HYVÄSTI — Meillä kerran on eessämme sama tie Sinulla on meidän myrskyjä kohden vie Sikola niin rukoillut olevansa siterl onnellisempi ' Mutta aikaan kun hän muisteli taas ilmestyi tavat hän Ollin mutta etsimään lem-s- e kuin Aavikon talon tossa pesä jon-- Noranda Que Vili Alina Oiva Mäki Anni Aili JÄÄ lepo askel vielä Alina sanoi samaan näitä muis- - tojen kammioon omenapuutarhat ja kaunis järven ranta Oregonissa Siellä hän näki astelevan nuo- - ren komean ihmisen jonka ver-- taista näkee harvoin Ja tämän muiston tieltä pakeni hetkiseksi kuiskailut aavikon suuren talon puutarhassa Vanha äiti katsoi väliin salaa Violaa kun hän istui niin omituisen miettivänä pää käsien varassa Hän koetti silloin kautta-rantai- n kysellä lapsensa kokemuksia maailmalla Mutta samalla äitivanhus pelkäsi että hän herättää katkerat ajatukset Violassa niistä kovista kärsimys-- vuosista joita oli vanhempiensa takia kokenut xra AAVIKON KEVÄT Kevät on omituinen luonnon heräämisen aika Auringon läm pimät sulattavat pois lumisen vai- - pan maankamaralta Linnut aiot ka pikku Olli eräänä päivänä löysi Kiireesti hän riensi ilmoittamaan äidille suuresta löydöstään Äidin ei auttanut muu kuin kohta lähteä katsomaan sitä ihmettä ja juttele-maan Ollin kanssa kottaraisen touhuista — Kottarainen pieni lintu Viola muisti jonkun kauniin laulun kottaraisesta Hän istui puutarhan penkille puun alle joka kätki niin monia muistoja ja lauloi pikku pojalleen laulun kottaraisesta Hänen suloinen äänensä värähteli ja silmiin tuli kyynelpisara Vaikka kevät oli ilmassa ja luonto tervehti toivot-taen hauskaa suvea ei tuntunut Violan sydämessä keväiseltä Olihan äiti kallis viety äskettäin maan multaan Sinne hänet las-kettiin Omituisesti kumahtelivat mullat kirstun kannelle pudotes-sa Niin kaamealle se kuulosti Violan korvissa kalman kyl-mää soittoa se oli — Äiti! Kallis äiti huokasi nuori nainen — Miksi äiti on niin totinen? kysyi Olli silmät kirkkaana kat-seltuaan hetkisen vaikenevaa äitiään Olli otti äidin kädestä kiinni ja kehoitti lähtemään kil-pajuoksuun Olihan äiti niin monta muuta kertaa pikku poikansa kanssa leikkinyt miksi ei nytkin? Viola ei voinut olla hymyilemättä Mikä ihmeellinen elämänilon antaja tuo lapsi on-kaan Hän aivan suruun nään-tyisi ellei olisi Ollia tuomassa uutta intoa elämään Äidin täytyi lopettaa suruisa mietiskely ja seurata lasta Hän käveli Ollin keralla pitkin maantietä joka oli jo kuivettunut ja hyvä kävellä !lj' IL £r ~ j1" K'l JS (i~ j'i " V Vj !„ l?Öii Juosta pijpertKkiiin pikku joulutonttu pitkin tietä Juoksi aina hetkisen Violan edellä ja käski äidin ottaa hänet kiinni Violan täytyi naruaa lapselle Hetken matkaa mentyä kilpasilla kysyi jo Olli koska äiti lähtee ko-tiin? Mutta Viola lohdutti pojuaan että ei nyt vielä takaisin palata vaan mennään katso-maan kuinka kukat kasvavat siellä kummulla johon mummo laskettiin He yhä etenivät hautausmaalle päin Heitä vastaan hiljalleen as-telee vanha mies hartiat kumaras-s- a — Isä käynyt kummulla ajattelee Viola Hän muistaa äitiä koskapa on taaskin tehnyt mat-kan kuten monena muuna päivä-nä Violan sydämeen tuo isän käyminen haudalla omituisen lohdun tunteen Sittenkään isä ei ole niin kylmä ja kova kuin hän pinnalta näyttää Isä ja tytär tapaavat toisensa He eivät puhu monta sanaa mutta sitä enemmän katseet puhuvat Violan katseesta loistaa Kiitollisuus isän huomaavaisuudesta pois men-nyttä kohtaan Vanhus hymyilee raukeasti ikäänkuin sanoisi: pian se on minunkin vuoroni! Viola hetkisen kummun luona katselee kukkia joita oli sinne is-- Uittanut Sitten hän hiljalleen lähtee takaisin Ollin alati loruil-- lessa ja nauraessa ' ikäänkuin vaistomaisesti osoittaessa että nythän on kevät ja elämänilon aika antaa poismenneiden levätä rauhassa he kyllä levon an- - saisevat Jonkun aikaa kesti Violan kaihoisa ikävöiminen alituinen mietiskely Mutta kevät ei ihmisen tonnin päivä niinpä tautua Doralle kuolemakaan anna eloon jääneiden alati säilyttää harmaata vaan väkisinkin asettaa elämäninnon ihmisen rintaan Täytyy järjestää elämänsä ja pyrkiä eteenpäin Viola tois-taiseksi tiennyt mitä vanha isä ajatteli hänen kotona olostaan Oliko ymmärrys jäädä kokonaan kotiin ja saada vapaasti toimeen-tulo vai pitikö jälleen lähteä hankkimaan itselleen ja Ollille Niistä asioista äidin kuoleman jälkeen vielä mitään puhuttu Eräänä päivänä tulee vanha isä tyttärensä puheille Hän kuin an-teeksi pyydellen virkkaa että tainnut viime aikoina olla liian paljon työtä äidin sairausaikana ja vielä sittenkin Jatk LUE JA TUE OMAA LEHTEÄSI! §f TORONTO Toronton Ikinuorten ker-hopäivät torstaisin heinäkuun 7 pvstä alkaen Nähkää neuvostokuvia Neuvostoelokuvia esitetään perjantaisin klo 800 Canada Neuvostoliitto Seuran huoneessa 202 165 Bloor Churchin ja Bloorin kulmassa Nähkää uusimmat neuvostoelokuvat! SUDBURY Sudburyn Seurakerhon harjoitus- - ja ajanvietetilaisuus Finnish-haalill- a joka tiistai al-kaen klo 1030 aamupäivällä THUNDER BAY Ikinuorten kokous haalillamme 316 Bay joka kuukauden en-simmäinen ja kolma keskiviikko alkaen klo 130 iltapäivällä Kaiku-kuoro- n harjoitukset joka tiistai-iltan- a klo 7 Uudet ja entiset laulajat tervetuloa! Juhannus- - tanssit suomalai-- sella naalilla 316 Bay perjan- - taina 176 klo 91 Musiikista vas- - taa Ernest Ahon BEAVERLAKE Seurapelin aikavat kello 1 ip - Laivamatka tehdään „Kings- - tai Tikkaselle puh Hl Kaivaten ilmoitamme että FRANK ILMARI OJALA kuoli Sudburyn Memorial sairaalassa tiistaina toukokuun pnä 1977 ollen kuollessaan vuoden ikäinen Lähinnä kaipaamaan jäi vai-monsa Signe (Aalto) Ojala Cop-pe- r Cliff Ont Hautauspalvelu suoritettiin Lougheed's hautaustoimiston kautta Park Lavvn hautaus-maahan Sudbury Ont torstaina toukokuun pnä 1977 anna vaipua syksyn kesäkuun Ilmoit-synkkyyt- tä muistamaan ei voi puh 866-243- 2 muistoa ei elatusta ei Violalla on St St St 866-251- 0 24 80 26 28 Kiitos Enläisia tilaisuuksia perheorkesteri Lämmin kiitos meiltä teille kaikille kun niin yllättäen luok-semme saavuitte Tulitte viettämään kanssamme 50-vuo- tis hääpäiväämme tuoden tullessanne arvokkaan lahjan Pöydän täydeltä syömistä ja juomista Paljon kiitoksia pojallemme Kustille vaimolleen Helgalle Helmille Pekalle Karenille Realle Kennylle Sanni ja Matti Ponnelle Helien Vick ja Martti Ylitalolle Vickille kiitos ihanasta haitarinsoitosta Kiitos suuri ystävillemme jotka olette muistaneet meitä kortein ja rahalahjoin Paljosta kiittäen Elli ja Wm Honkanen Larder Lake Ont 11 ¥£ £r €511 11 |
Tags
Comments
Post a Comment for 000227
