Viikkosanomat, July 18, 1978

              ¥#
Sointulaii
©siiusliikkeen
iHl iiO sim oneaa
Marraskuun 8 päivä vuon-na
1933 yleisessä kokouksessa
kirjuri luki johtokunnan kerto- -
muksen mikä käsitteli tulipalo- -
tapauksen seurauksia Siitä il--
meni että palovakuutuksesta
oli $400000 mennyt umpeen
jo vuosi sitten ja että vakuu--
tusmaksu mitä tullaan saamaan
on kaikkiaan vain $493393
Se synnytti ankaraa arvostelua
johtokunnan huolimattomuu-desta
jopa vaadittiin sen erot-tamista
Asia ei siitä kuitenkaan
olisi parantunut eikä sitäpaitsi
siinä kokouksessa sitä erotta-mista
olisi voitu tehdäkään
koska sellainen on tehtävä eri--
koispäätöksellä Niin rajoitet- - kauppapojille sekä myös kirjan-tii- n
puheenvuorot vain johto- - pito annettiin henki- -
kunnan arvostelemiseen Edel-leen
ilmeni että oli saatu takai-sin
rahat jotka olivat pienessä
kassakaapissa kärventyneet yh-teensä
$99900 Johtokunnan-arvostelu- n
tulokseksi jäi että se
oli laiminlyönyt tehtäviään siksi
kun oli opittu luottamaan liik-keenhoitajiin
Joku ehdotti va-littavaksi
neuvostoa johtokun-nan
avuksi Siinä tulisivat kaik--
ki ryhmät osallistumaan kaupan
hallintoon Ehdotusta ei pidetty
hullumpana mutta se otettai-siin
esille vasta kauppahuonei-den
rakentamispäätöksen jäl-keen
Jussi Anderson oli tehnyt
uuden kaupan piirustukset jot-ka
pääasiassa olivat samat kuin
entisessä rakennuksessa vain
konttorin sijainnissa oli eroa
Kustannusarvio oli $230000
mikä hyväksyttiin Rakennus-työläisille
päätettiin maksaa
palkkaa 50 centtiä tunnilta sekä
"mojakka" ja kahvit Koska ra- -
kentamisvaiheessa ei voitu saa-da
palovakuutusta päätettiin pi-tää
yövahti 50 sentin tuntipal-kalla
Ellen Pakkala sai huolek-seen
kirjanpidon mikä aiheutui
muonituksesta ja kokkivuorois-t- a
Palon johdosta jouduttiin
käymään asioilla Victoriassa
sekä Vancouverissa Mainitta-koon
vihdoin että rakennuskus-tannukset
ylittivät arvioinnit
Osaksi sentähden että kellarin
lattia tasattiin ja itse tehtiin
konttorikaluste mikä tehtaasta
ostettuna olisi tullut vielä kal-liimmaksi
Keskusteltiin painoveden
% &' ' JM
'?
Tauno Salo
Kiij Elli Pouttu
Jarnoa
erilliselle
hommaamisesta sekä isosta pa-loruiskusta
Ostettiin vanhanai-kaisen
sähkökoneen tilalle uusi
Lyster Diesel-mootto- ri jonka
hoito edelleen tulisi kuulumaan
liikkeenhoitajalle Mutta kun v
1 935 ostettu ensimmäinen
kuorma-autoki- n joutui liikkeen- -
hoitajan huoltoon ja ajettavaksi
niin Kalle Pakkala "kuittasi"
Mainittakoon muuten että se
"troki" tuli maksamaan rahti-kuluine- en
$28500
Seuraavana vuonna tammi-kuussa
tuli toimeensa Ontarios-ta
Nölalusta saapunut P Katai-nen
Sähkökoneen hoito sekä
autonajo ja --hoito määrättiin
lölle kokemuksesta viisastu-neena
Yksi noista pojista
Frank Lehtinen määrättiin hoi-tamaan
kirjanpitoa William
Williamsonin valvonnan alai-sena
Tauno Salo joutui huoleh-timaan
'trokista" ja yhdessä
Osmo Blaken kanssa huolehti-maan
sähkökoneesta sekä ajos-ta
Kerran viikossa tavarat vie--
tiin asiakkaille lahdenperän
suuntaan ja Kalevalle
Liikkeenhoitajaksi valittu
Katainen ei ollut ollenkaan teh-täviensä
tasollaja hänet oli vält-tämätöntä
erotettava Hänen ti-lalleen
saatiin lehti-ilmoituks- en
perusteella Frank Kiviharju
$11000 kuukausipalkalla
Taas käytännölliseen elä-mään
siirryttäessä hyvän alku-maining- in
jälkeen uuden liik-keenhoitajan
johdolla ilmeni
kiusallisia ristiriitoja hänen se-kä
asiakkaiden kesken Oliko
uusi liikkeenhoitaja ehkä liian
vahvasti noudattanut johtokun- -
nan määräyksiä vaan mistä lie-nee
närästystä syntynyt? Sitä
tahtoi olla hänellä kauppa-apu-laispoiki- en
kanssa Anton Im-pola
(johtokunnan jäsen) lähe-tettiin
puhumaan kauppapojille
järkeä koska ei näyttänyt ole-van
mitään järjestystä heidän
sekä Kiviharjun välillä Tapah-tui
sitten eräänä hiljaisaikakau-ten- a
että Osmo haluttiin vä-hentää
kaupasta Osmo oli orpo
edesmenneen liikkeenhoitaja
Harryn poika Koska pojilla oli
runsaasti tehtäviä nousivat he
Tauno Saloja Frank Lehtinen
vastarintaan Jos Osmo erote-taan
niin eroaisivat hekin Hei-dät
kaikki kutsuttiin johtokun-nan
puhutteluun että miksi he
sellaisen kannan olivat ottaneet
Puhuttelun seurauksena johto-kunta
piti päänsä Silloin pojat
olivat menneet toiseen huonee-seen
neuvottelemaan mistä pa-lattuaan
ilmoittivat olevansa
edelleen samaa mieltä Tästä
oli seurauksena että johtokunta
antautui poikien eduksi Ja sa-mana
vuonna kauppa-apulais- et
alkoivat saada vuosilomaa
kaksi palkallista ja kaksi palka-tonta
viikkoa Nämä pojat ovat
kaikki vielä elossa Osmo on
opettajana Vancouverissa
Frank eläkkeellä Vancouveris-sa
toimittuaan kauan Montre- -
alin lentokentällä ensin työläi-senä
ja sitten johtoasemassa
Tauno saapui Sointulaan lap-suutensa
kotitontille v 1977 Neuvostoliittolainen viik--
päästyään eläkkeelle toimittu--
aan viimeiset 15 vuotta halli
tuksen työssä majakan hoitajana
yksinäisessä Adden Brookissa
(perheineen) Oheisena valoku-va
hänestä "Private Pilots Cer-tifica- te
and Licence" kirjastaan
2621947 Hän siis ajoi omaa
pientä lentokonettakin
Sointulan osuusliikkeessä
ollessaan v 1934 Tauno lähe-tettiin
$4000 suuruisen raha-summan
kanssa Vancouveriin
opettelemaan lihanleikkausta
Kahden viikon ajan sillä rahalla
oli pärjättävä Mainittakoon et-tä
uudessa kaupassa lihahuone
oli alakerrassa eikä enää ulko-salla
verkkomökissä riiputettu
lihoja Kiviharjulle annettiin
johtokunnan taholta käsky ettei
maksaisi enää farmareille van-hoista
elukoista hyvän lihan
hintaa koska alati johtokunta
sai kuulla marinoita kehnosta
lihasta Hyvän lihan puutteessa
oli parempi tilata pikkueriä kau-pungista
Laivoissa lihat riipu-tettiin
keulalla kenves teltoissa
missä oli kylmä
1934 luvulla Alert Bayn
Ind Depart sekaantui intiaani-en
jauhon ostoon Sointulasta
Rahat oli jo saatu kolmestasa-dasta
säkistä jotka takavarikoi-tiin
mainitun osaston nimissä
Lakimieheltä neuvoa kysyttä--
essä saatiin tietää että oli paras
yksinkertaisesta vaan antaa ra-hat
jauhoista takaisin Samana
vuonna entisen Jokelan koulun
nimellä oli ollut kaupassa säir
lytettävänä $8500 eikä siitä ol-lut
muuta todistetta kun entisen
koulun johtokunnan jäsenten
Jussi Mäntänja Ed Landquistin
sana Harkinnan jälkeen sijoi-tettiin
mainittu summa entisen
koulun nimelle
Jatkuu
Vancouverin
kuulumisia
Panenpa pitkästä aikaa vä-hän
kuulumisia täältä länneltä
On heinäkuu alussa ja päivät
ovat lyhentyneet kananaske-lee- n
päivässä jo parinviikon
ajan Ehkä saamme nauttia ke-sästä
vielä muutaman kuukau-den
niin on aina ennenkin ta-pahtunut
Nyt menen asiaan mikä on
ollut mielessäni siitä asti kun
Brotherin pakinoita arvosteltiin
Viikkosanomissa että Brothe-rin
pitäisi suunsa puhdistaa
Minun mielestäni pakinat ovat
olleet rehellisiä ja todenperäisiä
eikä mitään raakuutta eikä ke-tään
ole loukattu viatonta iloa
vain Toivon että Brotherin pa-kinat
jatkuvat samanlaisena
Kahta pakinaa kun luin niin
sain yksikseni nauraa sydämeni
pohjasta
Meidän suuri kirjailijamme
Väinö Linna ei ottanut yhtään
sanaa pois hänen kirjoittamis-taan
kirjoista vaikka oli painos-tusta
V Linnaa vastaan ensin
alusta mutta menee kaikki täy--
Työssä Neuvostoliitossa
kolehti Za mbezhom julkaisi
seuraavan ranskalaisesta Le
Monde -- sanomalehdestä laina-tun
kirjoituksen olet
Pääjärvi on pieni yhdyskun- - komaalainen ja viet heiltä työtä
ta Neuvosto-Karjalas- sa Se si-- ja leipää- - He ovat kateellisia
jaitsee 60 päässä Sen sijaan ja venä-Suom- en
rajasta Yhdyskunnas-- osoita kateutta ei-tä
on Neuvostoliiton ja myöskään ole epäystäväl-Suome- n
taloudellisen yhteisty- - lisiä sen vuoksi että olemme ul-ö- n
vertauskuva Kahden maan komaalaisia
yhteisvoimin sinne on rakennet- - Kun Armas tuli ensimmäi-t- u
asuintaloja noin 4 000 ihmi- - sen Pääjärvelle oli
selle sekä puunkäsittelylaitos vain muutamia rakennuksia
Rakennustöiden ensimmäinen
vaihe alkoi vuonna 1972 toi-nen
päättyi 1976 Yh-teishankkeen
kolmannesta vai-heesta
neuvotellaan parhail-laan
Pääjärvellä on ollut töissä
kaikkiaan 450 suomalaista a-siantu- ntijaa
ja työmiestä Yksi
heistä on Armas Hän on 50-vuoti- as
naimisissa kolmen
lapsen isä Ammatiltaan hän on
kirvesmies Hän on ollut kah-desti
töissä Neuvostoliitossa
yhteensä kolme vuotta ja neljä kiä Vapaa-aikak- in rattoi-kuukaut- ta
sasti metsäkylässä Illanvietois--—
Suomesta on vaikea löy- - sa karjalaiset esittivät suomen-taa
ammattiaan vastaavaa työ-- kielisiä Havaitsim- -
tä etenkin rakennusalalta An-siotuloja
joutuu hakemaan kau-kaa
joskus ulkomailta Armas
kertoi — Ennen Neuvostoliit-toa
olin jo töissä muissa maissa
— —— -
i mmn
Sudburyn juhlilta
jotain
En malta olla mainitsemat-tajotain
juhlista koska olin siel-lä
mukana jätän
järkevämpien tehtäväksi en
pysty sellaiseen kumminkaan
Sanon vain oman mielipiteeni
juhlista kesäk 24-2- 5 Sudburys-s- a
Arvosteluja tehdään kyllä
mutta minun mielestäni juhlat
onnistuivat suurenmoisesti
Sudburylaisille ennenkaikkea
kiitos suuresta työstä juhlien
hyväksi Kun ottaa huomioon
sen joukon joka olijuhlien "run-ko"
jos niin voi sanoa jo meistä
ikäihmisistä koottua ihmetellä
täytyy sitä intoa johon kaikki
pystyi
Näytelmä Vuorilinnan kas-vatti
oli kerrassaan loistoesitys
jota salin täyteinen yleisö hiljaa
kuuntelija katseli Lavastus oli
aivan mestarin työtä
Samoin jäivät mieleenpai-nuvaksi
muistoksi muutkin tilai-suudet
Finnish naalilla sunnun-taina
sekä Laurentian yliopis-tolla
juhlan päättäjäiset oltiin-han
jälleen kerran joukkona
koolla samoissa merkeissä kuin
ennenkin niin monet vuosikym-menet
Puristimme tuttavien käsiä
hyvästiksi ja meitä Thunder
Baylaisia bussi jo odotti
Iloisena ja hälisevänä 35
hengen joukkona kokoonnuim- -
me paluumatkalle o- -
mat herkät muistonsa säilytet
tävänä
Vielä haluan lausua parhaat
kiitokseni omasta ja ystäväni
Meri Laakson puolesta Uno ja
Kaisa Korpille siitä suuresta
vieraanvaraisuudesta ja kyydis--
tä jota heiltä jälleen saimme
destä Tämä on minun mieli- - S aimmehan taas olla kuin koto-Pitee- ni
na Kiitos teille Uno ja Kaisa!
M Varila Katri Salo
esim Ruotsissa 15 vuotta sit-ten
Mutta siellä tuntee olonsa
aivan toisenlaiseksi kuin Venä-jällä
Ruotsalaiset antavat no-peasti
ymmärtää että ul--
kilometrin karjalaiset
Iäiset eivät
tullut vätkä
kerran siellä
vuonna
sujui
näytelmiä
Arvostelun
jokaisella
pari venäläistä insinööriä ja
joukko Kuusamosta tulleita
suomalaisia
— Toisessa rakennusvai-heessa
sinne tuli neuvostoliitto-laisia
ammattimiehiä Armas
jatkoi kertomustaan — He
asettuivat asumaan rakenta-miimme
taloihin Tulimme erit-täin
hyvin toimeen venäläisten
kanssa Jotkut heistä puhuivat
karjalaa He ymmärsivät meitä
hyvin laskivat kanssamme leik- -
me että Neuvostoliitossa kiin-nitetään
kulttuuriin enemmän
huomiota kuin meillä Neuvos-toliitto—
Suomi-seura- n aloit-teesta
suomalaisille järjestettiin
ystävyystilaisuuksia
Olin täysin tyytyväinen
myös palkkaan Kotini sijaitsee
vain parinsadan kilometrin
päässä Pääjärveltä joten saa-toin
usein käydä perheeni luo-na
— Olen sitä mieltä että
kannattaa käydä Neuvostolii-ton
puolella töissä Armas tote-si
— Tultuaan takaisin Suo-meen
jouduin taas työttömäksi
Myöhemmin tosin sain työpai-kan
mutta hyvin kaukaa — 600
kilometrin päästä kotoa Halu-an
lähteä taas Neuvostoliittoon
rakentamaan Kostamusta ja
mahdollisesti uudelleen Pää-järvelle
Kolmannen kerran
Hermostunut matkustaja
ryntäsi laivan kapteenin luo
ja kysyi:
— Sanokaa onko totta
että meri on tällä kohtaa kol-men
kilometrin syvyinen?
— Ei pidä paikkaansa Se
on tuskin puolta kilometriä-kään
— Luojan kiitos olin jo
niin peloissani
KIITOS
Sydämellinen kiitos teille
kaikille jotka vierailitte luo-nani
viikoiksi venyneen sai-raalassaoloni
aikana Kiitos
kukkasista sähkösanomista
puhelinsoitoista ja mieltä pi-ristävistä
korteista Kiitos
huolehtimisista mitä sain
monelta taholta osakseni
Ne kaikki olivat suurena a-pu- na
minun tervehtymisee-ni
Vielä kerran: Vilpitön
kiitokseni Teille yhteisesti ja
yksilönä
Maija Jaakkola
Toronto Ont
lmAAMMHjSt&al&tdll&
i