Viikkosanomat, December 16, 1975

              iSISflltlfi
Raivion KanaaansuomalaiSteninistonästaL:
Kirj W Eklund
Kanadan Suomalaisten Historia Yrjö Raivio Printed in Canada
1975 New West Press Co Vancouver BC
Mainutulla kirjalla on komea
"kaikkikäsittävä" himi eli
"Kanadan Suomalaisten His-toria"
ja sivujakin on peräti
kuudettasataa Sen sisällöstä
voidaan eritellä seuraavat
pääosat: Selostus "Kanadan
Suomalaisten Historiaseurasta"
(TCFS) sen tavoitteista ja
toiminnasta Canadan "maan-tiedettä
ja historiaa" sekä Cana-dan
siirtolaisuutta koskevia tilas-totietoja
peräti toistasataa sivua
uskonnollisten seurakuntien
kirkkojen toimintaa koskevia
tietoja eri paikkakunnilla ja
näiden laitosien yhteyden
yhdysvaltalaisiin' ' keskuksiin' '
Canadan työvänliikkeen ja
erikoisesti Canadan suomalaisen
työväenliikkeen osan piiskaus
uskonnollisten katsomusten var-jossa
n s Karjalan matkat ja
Canadan suomalaisten osuus
taisteluun kansanvallan säilyt-tämiseksi
Espanjassa sekä
lopuksi "työväenliikkeen vir-heet"
jossa yhteydessä työväen-liikkeelle
ennenaikainen
"kuolemantuomio" väittämällä
että Canadan poliittinen työväen-liike
on menettänyt merkityk-sensä
Kirjan leimaa-antava- na piir-teenä
on kuitenkin se mitä siinä
siitä
työväen Suomalaisten
toimintaliikkeestä eikä osuus-toimintaliikkeestä
yleensäkään
Canadan suomalaisten kes-kuudessa
Kirjassa vaivauduta
lainkaan käsittelemään suo-malais-canadalai- sten
Canadan yhteiskunnallisiin rien-toihin
Vaitiololla mätkäistään
tässä "Kanadan suomalaisten
historiassa" mm kansalliseuroja
ja niiden kupeessa toimivia
urheiluseuroja Naisten järjes-tötominnas- ta
tiedetä mitään
jne Suomalais-canadalaise- n
työväenliikkeen kohdalta ei
yritetäkään antaa objektiivista
järjestö-j- a toimintakuvaa "En-glantilaisittain"
suomeksi sa-noen"
äänettömyys on korvia
vihlova" yllämainitunlaisista
asioista!
Parasta mitä hakemalla etsien
tästä kirjasta voidaan sanoa on
että käsittelyn
kuivuudesta yksipuolisuudesta
ryhmäkantakiihkoilusta
huolimatta ko on melko
hyvää Suomen kieltä josta
lausuukin erikoisen kiitoksen
Suomessa olevalle tyttärelleen
Pahimpana puolena persoonal- -
lisuuksiin puuttumatta on todet--
tava että parempi olisi varmaan
ollut jos "Kanadan Suomalais- -
Historian" kirjoittaminen
mmm
Jä:ä
i
rovasti Raivio on enemmän kiin--
tynyt historiallisiin tosiasioihin
kuin halpahintaiseen poliittis-luonteiseen
näpertelyyn Il-meistä
nimittäin että mitä
tahansa avuja ja kutsumuksia
rovasti Raiviolla on historiallis
ten asioiden käsittely ei lukeudu
niihin
Harvinaisen suurena 'it
sevarmuutena" on pidettävä sitä
kun vajaan viisi vuotta
Canadassa ollut pappismies jol-la
ei voi olla juuri nimeksikään
tietoja eikä senkään vertaa
kokemusta sen paremmin suo-malais-canadalai- sten
kuin
muidenkaan siirtolaisten ja
heidän jälkeläistensä elämästä
ottaa tehtäväkseen "Kanadan
Suomalaisten Historia" kirjoi-ttamisen
' Tällainen
hetikohtainen eli "instant"
torioitsija joutuisi mahdollisesti
avuistaan ja hyvästä tahdostaan- -
kin huolimatta ylivoimaisen
tehtävän suorittajaksi
Edelläsanotun lisäksi rovasti
Raivion koulutus toiminta
kokemus ja voimakas oikeis-tosuuntain- en
maailmankatsomus
on minkä tahansa canadalaisen
vähemmistöryhmän historian
kirjoittajalle vieras Sanalla Sa-noen
"kukaan ole niin sokea
Historian" kirjoittaja ei selvästi-kään
halua nähdä muuta kuin
"oikealla silmällä" ja hänen
tämä objektiivisuutensa puute
estää kirjoittajan saamasta todel-lista
kuvaa "omistaankaan"
Mainitun kirjan kansilehdessä
annetaan rovasti Raivoista mm
seuraavanlainen kuva Canadan
suomalaisten "historioitsijan"
kelpoisuudesta: Syntynyt
1915 Helsingin yliopistossa
joulukuussa 1938 suoritettu
teologian erotutkinto 1937-3- 8
hän oli stipendaattina Unkarissa
"Täältä käsin hän oli maai-lmanhistorian
polttopisteessä
maaliskuun 1 pnä 1 938 saksalais-ten
miehittäessä Itävallan
Wienissä hän sai nähdä sil-loiset
maailman mahtavimmat
suurmiehet Hitlerin vai
tansa huipulla olevat johtomie- -
het Göbbelsinja Göringin
"Raivio vihittiin papiksi Turun
tuomiokirkossa 1111939 Pian
puhkesi toinen maailmansota
johon hän osallistui talvisodasta
Lapinsotaan kevääseen 1945
saakka Rintamalla hän toimi
sotilaspappina ja ajoittain myös
valistusupseerina Rauhan
palattua hän oli pitkän aikaa
Riihimäen varuskunnan pastori--
na kaikkiaan puolisentoista
ei ole eli mitä puuttuu Siinä kuin henkilö joka ei halua näh-- ei
tiedetä mitään osuus-- dä" ja "Kanadan
ei
osuutta
ei
se asiain
ja
kirja
tekijä
ten
on
liis
ei
2
Saksan
Ml'
toriksi V 1969 hän oli Asla
-- stepeniaatina Chicogon yliopis-ton
jumaluusopillisessa koulussa
Kuten huomataan kirjoittaja ei
esittä puoltakaan sanaa protestia
Hitlerin Saksan julkeasti suorit
tamasta Itävallan miehittämises-t- ä
Päinvastoin hän puhuu vielä-kin
haltioitumistaan huonosti
salaten Natsi-Saksa- n ruskeata
ruttoa edustaneista huip-pumiehi- sta
Göbbelsista ja
Göringista joita hän sanoo vie- -
iäkin herran vuonna 1975 sil-loisiksi
"maailman mahtavim-mik- si
suurmiehiksi!"
Rauhan ruhtinaan ja rak-kauden
Jumalan asioilla liikkuva
rovasti Raivio pitää täällä
Canadassa kirjoittamansa "his-torian"
kirjoittajan kelpoisuus-merkkin- ä
sitä että hän on ollut
vuosikausia sotilaspappina ar-meijassa
joka taisteli toisessa
maailmansodassa Canadaa ja
Canadan liittolaisia vastaan Mi-tään
omantunnon vaivoja ei
rovasti Raivoilla tunnu olevan
siitäkään että sodan aikana hän
toimi ajoittain myös poliittisena
L-ihmttat-ana
"vniictncm UllllUlllUjUllU wi iuiiuiudu
seerina" kuten hän itse asian
esittää
Kaikki edelläkerrottu — sekä
historioitsijana miltei olematon
Canadan suomalaisten elämän ja
historian tuntemus että hänen
koulukasvatuksensa ja elämän-kokemukse- sa
— kulkee kat-keamattomana
lankana ko
"Kansan Suomalaisten His-toriassa"
Allekirjoittaneen tar-koituksena
ei ole millään tavoin
loukata henkilökohtaisesti
mainitun "Historian" kirjoit-tajaa
Tosiasiassa ylläoleva
kuvaus perustuu sanatarkasti
rovasti Raivion itse itsestään il-meisesti
hyvin omahyväisesti an-tamiin
henkilötietoihin
Käytin näinkin paljon palas-tatila- a
rovasti Raivion
"omakuva-henkilötiedoist- a"
vain siksi että on helpompi ym-märtää
miksi hänen "historan- -
sa" on allekirjoittaneen mielestä
niin perinjuurin epäonnistunut
Jotakin reunauhuomautuksia
kirjan alkuosasta
Lehden rajoitetun tilan vuoksi
ja huomioonottaen sen että al--
lekirjoittanutta kiinnostaa
enemmän työväenliikettä kuin
esimerkiksi kirkollisia järjestöjä
koskevat seikat tässä
yhteydessä on tarkoitus tehdä
vain joitakin reunahuomautuksia
"historian" alkuosasta
Meille kerrotaan "Kanadan
Suomalaisten Historiassa"
(lyhyesti tässä kirjoituksessa
"historiassa") että Sampo
naalilla Sudburyssa 1944
olisi annettu Laurentian apulais- - vuosikymmentä ja sitten v 1961 pidetyssä Kanadan Suomalai-sprofessorin
O Saarisen vuoteen 1970 Ylöjärven ten Historiaseuran kokouksessa
tehtäväksi joka tuli kuulemma kirkkoherrana Viimeksimainit1-- oli hyväksytty lahkolaismallinen
sivuutetuksi "liian heikon" tuna vuonna hän siirtyi Cana- - muistio "että Canadan
suomenkielen taidon vuoksi tai daan Copper Cliffin Pyhän Suomalaisten siirtolaisten histo-jolleki- n
muulle joka toisin kuin Timoteuksen seurakunnan pas- - rian kokoaminen on kaikkien
öntflif aRWMS!W) Watt
Poikkeuksena 'lainvastaiset
ryhmät' joilla lienee tarkoitettu
kommunistehin kuuluvia
suomalaisia " sivu 15
Ja sitten " Sudburyn
Suomirannalla v 1951 pidetyssä
vuosikokouksessa kommunisti- -
nen Canadan Suomalainen Jär--
jestö ilmoittautui halukkaaksi ot--
tamaan osaa seuraavien laulujuh--
lien järjestämiseen Tähän pyyn-töön
ei suostuttu" s 19
CSJ:n toimesta ei ole koskaan
tehty mitään tällaista "yhtymis--
tarjousta" Sen sijaan on monta
kertaa ehdotettu vhteisten
musiikki-j- a urheilujuhlien järjes
tämistä demokraattisesti tehtä-vien
päätösten ja suunnitelmien
pohjalla niin että kaikki
suomalais-canadalais- et voisivat
niistä yhteisesti nauttia Näyttää
siltä ettäjoku tai jotkut ovat täs-säkin
harhauttaneet asioita
paremmin tuntematonta "his-torioitsijaa"
Lopuksi samasta aiheesta:
"Historiaseura joutui jälleen ot-tamaan
kantaa kommunisteihin
W
Tilanteen kärjistyessä v 1956 johtaa Vapaa Sanan lakkaut-pasto- ri
Pikkusaari esitti his- - tamiseen (mistä vähä enemmän
toriaseuran kannan jonka mu- - Myöhemmin) niin lisähuomau-kaa- n
CSHS:n sydäntä lähellä näistä seikoista ovat tässä
ovat kaikki Kanadan suomalaiset yhteydessä kokonaan tarpeet-kommuniste- ja
lukunnottamatta tornia
joita koskevat historialliset Canadan historiaa koskeva
tiedot haluttiin säilyttää mutta suhteettoman laaja osa kumisee
'ei siinä kuin nämä kaikessa pitkäveteisyydessään
(kommunistit V WE) itse
haluaisivat' S 30 Ja "kom-munisteja"
ovat kuten myöhem-min
nähdään suomalais-cana-dalaise- n
työväenliikkeen kaikki
jäsenet ja kannattajat!
Ylläesitetyt lainaukset osoit- -
tavat kaikessa puutteellisuuksis--
saan että suomaiais-canadalaiste- n
työaäenliikkeen
taholta on vuosikymmeniä
ehdotettu yhteistoimintaa kan-sallisten
kultturiperinteidemme
vaalimiseksi ja Canadan kansal-lisen
kulttuurin rikastuttamisek-si
mutta Kanadan Suomalaisten
Historiaseura kuten kansalliset
oikeistopiirimme yleensä ovat
jyrkästi kieltäytyneet sellaisesta
yhteistoiminnasta
Suomalais-canadalaiste- n his-torian
yksi kaunein ja tuloksil-taan
hedelmällisin lehti kertoo
täkäläisten kansalaistemme
sodan päätyttyä yhteisesti järjes-tämästä
Suomi-avu- n toiminnas-ta
jonka avulla saatiin paljon
hyvää aikaan sodan jalkoihin
johdetun Suoman kansan puut- -
hvväksi Ww t 'W
tukset
valossa
Ethnic History Project
Secretary
Slater Street
Ontario K1A 0M5
Nyt julkaistussa "historiassa"
ei ole' asiasta muuta kuin
ohimennen esitettyjä kielteisiä
viittauksia kuinka (1949)" edus--
tajakokouksessa Sault Ste
Mariessa" oli valitettu että
"koko Kanadaa käsittävä
Suomi-ap- u on vaatinut ihmisiltä
liikaa aikaa historiatyön kustan- -
nuksella" ja edelleen että
"Copper Cliffin suomalaisen kir-kon
sakaristossa huhtikuussa
1948 pidetyn kokouksen
pöytäkirjassa esitetään
toivomus ettei laulujuhlien voit- -
tovaroilla enää avustettaisi
Suomea yhtä paljon kuin
aikaisemmin " s 18
Kun tätä kylmäkiskoisuutta
Suomen hätääkärsivien avus-tamisen
kohdalta verrataan
yhtäältä esimerkiksi siihen rajat-tomaan
innostukseen millä vis-sit
piirit reuhtoivat Suomen tal-visodan
tukemiseksi ja toisaalta
siihen surkeaan ohjelmaan mikä
"historian" kirjoittajan mukaan
oli sodan loppupuolella vähällä
onttouttaan
Kanadan Suomalaisten Hist
Jatk Siv 5'
Onnea
uudelle
vuodelle!
©Sault Ste Marie
Ont
Sigrid ja Toivo Huotari
©Sylvan Lake Alta
Saima ja Emil Mattson
Selma ja Matt Heikkilä
Arnold Hendrickson
Bill Lund
Olga ja Andrew Harvilcm
Martha Leeti
Henry Lund
Matt Porttin
Vieno Kangas
Einar Sarman
Aino Hendrickson
Verner Raivio
r
Kirjoittajia halutaan
Canadan valtiosihteeri etsii historian kirjoittajia Aiheina
tulee olemaan: 1) Suomalaiset Canadassa 2) Sveitsiläiset
Canadassa 3) Slovenes Canadassa Hakemuksiin tulee liit-tää
seuraavat tiedot 1) Tutkimus-suunnitelm- a menet-telytavat
ja lähteet 2) Suoritettu- - ja käynnissäoleva tut-kimustyö'
3) Tutkimus-j- a työaikataulu 4) Kustannusarvio
5) Kahden henkilön nimet jotka voivat antaa todisteen
asianomaisen kyvyistä ko toimeen 6) Ansioluettelo (Cur-riculu- m
vitae) kielitaito todisteineen
Määrärahaa on myönnetty keskimääri $12000 kunkin his-torian
kirjoittamisesta
Anomukset tulee käsittelemään asiantuntijalautakunta ja
anomukset on lähetettävä tammikuun 16 pvn 1976-mennes- sä
Valinnasta ilmoitetaan maalisk 12 p 1976
Anomukset tule lähettää osoitteella:
Multicultural Programme
Department of the of State
130
OTTAWA
HMM
--if '' m