000012 |
Previous | 12 of 49 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(JATKOA)
Niin meni viikot ja kuluivat
kuukaudet milloin paremmin mil-loin
huonoimmin mutta aina he
sentään parempain aikain toivos-sa
jotenkin eteenpäin menivät
Timo oli alkanut auttamaan
isäänsä saviruukkujen maalauk-sessa
Siihen hänellä olikin oi-keat
lahjat Hän osasi ne kuvi-tella
kauniiksi joissa auringonlas-kut
ja merien laineet aina vei-vät
jonkinlaista johtavaa mieli-kuvituksen
suuntaa Isä aina
kaupalta tultuaan kehui kuinka
helpolla hän sai ruukut myydyk-si
niiden kauneuden vuoksi Se
innotti aina Timoa kiintymään
enemmän siihen työhön
Rovastin vuohia hän meni pai-mentamaan
vain silloin kun hä-nelle
tuli sana sieltä ja siihen
sanaan lisättynä että kuinka pal-jon
hän siitä saa palkkaa jos tu-lee
Siksi se olikin tullut niin
epämääräiseksi tehtäväksi Ro-vastilla
oli ainainen pula paimen-pojasta
kun hän ei millään tah-tonut
antaa Timolle periksi sii-nä
että piti maksaa hänelle mitä
hän työstänsä vaati eikä niin
kuin se alussa oli ollut että
hän maksoi mitä milloinkin Ja
se ei ollut liiallisella runsaudel-la
pilattu vaan tuli enemmänkin
kuin armolahjana Siksipä hän
usein Nikolain luona kylässä
käydessä alkoi puhumaan pai-menpojan
toimesta Tuomaalle
Hän aina piti vertauskuvana Ti-moa
että kuinka hyvä paimen
hänestä oli tullut kun oli jo pie-nenä
poikana alkanut — Minä
muistan sen ajan Hän oli sinun
ikäisesi kun alkoi paimennella
milloin kenenkin vuohia ja nyt
hän on niin hyvä paimen ettei
koko kylässä ole toista Laitam-me
sinulle hyvät juustovoileivät
evääksi ettei paimenessa ikävä
tule Mitäs sanot? Voisit vaikka
huomenna jo alkaa sanoi rovasti
vielä kerran ennen kuin hyväs-teli
lähteäkseen
Hyvältä se kaikki kuulosti ja
Tuomaan mieli teki paimeneen
mutta isänsä tunsi asiat parem-min
Tuomas ei ollut samanlai-nen
vahvarakenteinen ja syti-luonton- en
kuin mitä Timo oli
joka suoriutui tehtävistään sisul-la
jos voimat loppuivat Mutta
hän viisaana miehenä mitään sel-laisia
vertauksia vetänyt esille
poikain kuullen vaan antoi hei-dän
itsensä aina ajatuksissaan
mitellä omat voimansa Siksi hän
ei puuttunut asiaan ei kehoitta-nu- t
eikä vastustanut kuuteli väin
ja teki työtään mikä milloinkin
käsillään oli
Kun Timo tuli kotiin puiden
hausta sanoi Tuomas kohta hä-nelle
lähtevänsä paimeneen ro-vastille
syömäpalkalla — Hän
laittaa mukaan niin paljon juusto-voileip- iä
kun jaksan vain syö-dä
ettei ainakaan ikävä ja näl-kä
paimenessa tule
— Kehno palkka sanoi kohta
Timo — Se on kehno palkka ja
sitäkin kehnompi työpaikka Se
on kerrassaan sellainen paikka
käydä paimenessa että tuskin
jaksaisit sitä yhtäkään kertaa nii-den
vuohien kanssa edestakai-sin
kävellä kun jo väsymyk-sestä
kuupertuisit tiepuoleen Se
on sinun paras tietää ennen kuin
alatkaan
— Mutta kyllä ne hyvät juus-tot
maistuisivat kun nälkä on int-ti
vastaan Tuomas
— Minä en sinnua menisi juuri
senkään puolesta sillä se pukki
on niin itsepäinen että se syö
evääsi ennen kuin olet saanut sen
tarhan ulkopuolellekaan Ja jos
sanot siitä rengille niin hän vain
lkurkku suorana nauraa kun se
on hänestä niin metkaa Ja jos
valitat rovastille niin hän vain
neuvoo sinua seuraavalla kerral-la
pitämään eväistäisi paremman
huolen Mutta ei hän osaa neu-voa
miten sinä paremman huo-len
voisit pitää kun se pukki
tiukkaa ne sinun taskusta sillä
välin kun yhdellä kädelläsi pite-let
sitä nuorasta ja toisella sul-jet
tarhan porttia
— Rovasti sanoi että kyllähän
minä opin
— Niinhän sinä opit! Opit
juoksemaan kuin pähkähullu nii-den
perässä Hänen vuohillaan
kun ei ole minkäänlaista jär-keä
kallossa Hyppivät joka ki-ven
päälle ja telkkivät jopa pui-den
oksillekin
— Mutta voisinhan mennä
koettamaan ainakin yhden päi-vän
Eihän sitä mistä tiedä jos ei
ole saanut ainakin yhden laakin
siltäkin pukilta
— Mene vain Jos et jaksa
enempää niin jätä siihen Yhden
kerranko minä olen alkanut ja
taasen lopettanut kun olen siihen
hommaan suuttunut Ja voinhan
minä tulla sinun kanssasi ensi-mäise- n
päivän ettet lennä pää-täsi
puhki sen pukin kanssa kun
se äkkiä alkaa sinua vetämään
tahi päin vastoin
— Meinaat että minä alan si-tä
vetämään
— Niin Sitäkin sen kanssa saa
tehdä ja onkin silloin kun sen täl-lin
siltä saa jos ei vain huo-maa
kavattaa Ja kenenkä silmä
se nyt joka puolelle kerkiää kään-tyill- ä
yhtäaikaa
Siihen heidän luokseen juosta
viillätti naapurin pikkupoika
Anttoni ja tiesi kertoa että ran-taan
oli saapunut suuri laiva
— Mihin laituriin? kysyi in-noissaan
Timo
— Isoon laituriin Eihän se oli-si
pieneen laituriin sopinutkaan
Eikä se olisi kerinnytkään kun
pienepi laiva kerkesi siihen jo
ennemmin tiesi Anttoni
Tuomas ja Anttoni lähtivät si-tä
ihmettä rantaan katsomaan
juosten niin että tie vain kanta-päiden
alla pöllysi Kun he saa-puivat
rantaan viittasivat kala-miehet
heitä luokseen ja pyysi-vät
menemään kylälle ilmoitta-maan
emännille kalapaatin saa-pumisesta
Pojat jäivät katso-maan
kysyvästi toisiaan eivätkä
osanneet sanoa mitään
— Meneväthän pojat kun lu
paat kaloja palkaksi huomautti
yksi heistä
Tuomas huomasi heti mistä-päin
oli hyvä illallinen tulossa
ja sanoi: — Jos annatte meille
pari isoa kalaa näytteeksi niin
menemme heti Ei ne veikkosta
ilman kaloja meitä usko
— No annetaan pojille pari ka-laa
poikaa päälle huutopalkkaa
että äänikin paremmin kulkee
Mies sieppasi käteensä pari ka-lansomp-ulaa
mutta eivät pojat
ojentaneet kättänsä niitä vastaan
ottamaan Tuomas huomautti
että hänen veljensä Timo on saa-nut
paljon isompia ihan tästä
laiturin vierestä onkimalla
— Anna pojille kunnon kalat
niin tekevät paremmin ilmoituk-sen
huomautti toinen kalastaja
— Olettepa aika vekareita!
No tässä on Ja laitoin näille
oikein narun leukaan että on pa-rempi
kantaa Älkää nyt enään
napisko vaan juoskaa kylälle ja
huutakaa niin kuin selkäänne oli-sitte
saaneet että rannassa on
kaloja saatavana!
Pojat lähtivät siimana kylälle
asiasta ilmoitusta tekemään huu-taen
kumpikin täyttää kurkkua
Timo yhä istui rapulla ja le-puutti
väsynyttä selkäänsä sen ri-sutaakan
kannosta kun Tuomas
juoksi kotiin kalojen kanssa —
Katsopas tätä saalista huudahteli
hän heiluttaessaan kaloja ilmas-sa
— Kalapaattiko se vain olikin?
kysyi Timo hieman pettyneesti
— Kyllä siellä oli isokin lai-va
mutta ei me sen luokse
keritty kun miehet lähettivät mei-dät
ilmoittamaan kalapaatin tu-losta
Nämä he antoivat palkak-si
Eikös olekin hyvät kalat?
Timo totesi niin olevan mutta
pitäisi olla pari kalaa vielä li-sää
että riittäisi jokaiselle tar-peeksi
— Mene rantaan ja pyydä kala
palkaksesi samalla lailla niin kuin
mekin teimme neuvoi Tuomas
vei kalat kellariin pesuvadin alle
säilöön ja lähti takaisin kylälle
huutelemaan kalapaatin tulosta
rantaan
Timo lähti rantaan Ei hän oi-keastaan
lähtenyt niitä palkka-kaloj- a
tavoittelaan mutta näkisi
sen ison laivan läheltä joka' oli
hänen mielestänsä kuin pilven
alta pilkistävä aurinko hänen aja-tuksissaan
Kun hän saapui ran-taan
niin pyysivät kalastajat hän-tä
tekemään samanlaista 'palve-lusta
lupaamalla kaloja palkaksi
Ei heidän huolinut häntä kahta
kertaa pyytää sillä hän oli sitä
mielessänsä toivonutkin Hän
lähti kohta kauppias Charvadille
ilmoittamaan Kauppias oli siitä
hyvillään pyysi Timoa kanta-maan
kalakoria ja antavansa sii-tä
palkaksi ruokatarpeita
Kun kalastajat olivat saaneet
kauppiaan kalat mitatuksi ja Ti-mon
palkka-kaloj- a juuri pujot-teli
toinen heistä narunpätkään
niin juoksivat Tuomas ja Anttoni
henki kurkussa takaisin rantaan
— No siinähän tulevat nyt ne
pojan viikarit jo takaisin Pitäi-sikö
antaa enemmän palkkaa
vain mitä kun ette yhtään osta-jaa
sillä ensimäisellä maksulla
tuoneet? kysyi kalanmittari Lei-killään
hän sen kyllä sanoi mut-ta
pojat luulivat hänen --tienneen
että olivat hyvän aikaa olleet ison
kiven takana piilossa ennen kuin
johkenivat tulla rantaan Pojat
tuumivat että kun he oikein ko-valla
vauhdilla sieltä kiven takaa
juoksevat rantaan niin luulevat
kalastajat heidän samaa vauhtia
juosseen kylälläkinja siitä hyväs-tä
antavat heille lisäpalkan
— Katsokaapas tätä poikaa!
Hänelle kannattaa antaa hyvä
palkka kun hän toi meille hyvän
ostajan sanoi mies ojentaessaan
kalat Timolle
— Me kyllä menemme vielä
uudestaan kylälle mutta jos os-tajia
ei tule niin ei se ole mi-nun
syyni eikä Anttonin syy
— No alkakaa siitä sitten la-puttamaan
älkääkä sen pitem-mälle
veny telkö Kohta tulee ilta
käsille
Pojat lähtivät juosta liputta
344-917- 4
maan takaisin kylälle Mutta ei se
heidän ensimäihen ilmoittaminen
hukkaan ollut mennyt sillä tiellä
tuli heitä vastaan monta emän-tää
kalakorit käsivarsilla ja kiit-telivät
poikia kun toivat heille
sanan
Siinä kauppiasta autellessa
juolahti Timolle mieleen mennä
ilmoittamaan sen ison laivan mie-hille
että rannassa on juuri me-reltä
saapunut kalapaatti josta
voi ostaa kaloja jos vain halua-vat
Siten hän saisi tilaisuuden
vilkaista sen laivan kannelle ja
jos hyvälleen sattuu niin voisi
päästä vaikka sen kannelle kä-velemäänkin
Hän mainitsi ka-lastajille
tuumastaan — No se-hän
on älykästä ajattelua Käy
hyvä poika nyt heti siellä niin
säästät aikaa meille kaikille sa-noivat
kalastajat melissään
Timo juoksi sanaa viemään
mutta kannella olevat miehet ei-vät
hevillä hänen kieltänsä ym-märtäneet
Kaikki yhteisesti sai-vat
he kuitenkinselvää mistä oli
kysymys ja se paras kieliniekka
(JATKUU)
Uniform Supply Services
New Hefhod laundry
Me tai
ja
339 Memorial Ave
Thunder Bay Ontario
Änd
Dry Cleaners
vuokraamme puhdistamme myymine
Ammatillisia tehtaallisia liikevaatetusta
virkapukuja
LIINATUOTTEITA
344-099- 1
HAUSKAA JUHLA-AIKA- A KAIKILLE!
Axelson'8 Plumbing & Heating
LIMITED
URAKOITSIJA
Suomalainen putki-- ja vesijohtoliike — Yhdistämme kaasu-polttimoon- ne
vdenlämmlttäjän — korjauksia
353 Grcnvllle Ave Puh 683-88- 11 PTA 2B5 Thunder Bay
JUHLAONNITTELUMME !
Peterson Electric Company Ltd
1 YLEINEN SÄHKÖURAKOITSIJA
Puh 344-374- 1
191 Cumberland St N Thunder Bay "P' Ont
HAUSKAA JUHLA-AIKA- A KAIKJLLE!
LÄURIS DOMINION HARDWARE
RAUTATAVARAA — URHEILUVÄLINEITÄ
RAKENNUSTARPEITA
' 235 Bay St Thunder Bay "P' Ont P7B 1R7
15
Object Description
| Rating | |
| Audience | 1975_May-1975-Dec-1976\1\scans |
| Title | Viikkosanomat, May 27, 1975 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1975-05-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000001 |
Description
| Title | 000012 |
| OCR text | (JATKOA) Niin meni viikot ja kuluivat kuukaudet milloin paremmin mil-loin huonoimmin mutta aina he sentään parempain aikain toivos-sa jotenkin eteenpäin menivät Timo oli alkanut auttamaan isäänsä saviruukkujen maalauk-sessa Siihen hänellä olikin oi-keat lahjat Hän osasi ne kuvi-tella kauniiksi joissa auringonlas-kut ja merien laineet aina vei-vät jonkinlaista johtavaa mieli-kuvituksen suuntaa Isä aina kaupalta tultuaan kehui kuinka helpolla hän sai ruukut myydyk-si niiden kauneuden vuoksi Se innotti aina Timoa kiintymään enemmän siihen työhön Rovastin vuohia hän meni pai-mentamaan vain silloin kun hä-nelle tuli sana sieltä ja siihen sanaan lisättynä että kuinka pal-jon hän siitä saa palkkaa jos tu-lee Siksi se olikin tullut niin epämääräiseksi tehtäväksi Ro-vastilla oli ainainen pula paimen-pojasta kun hän ei millään tah-tonut antaa Timolle periksi sii-nä että piti maksaa hänelle mitä hän työstänsä vaati eikä niin kuin se alussa oli ollut että hän maksoi mitä milloinkin Ja se ei ollut liiallisella runsaudel-la pilattu vaan tuli enemmänkin kuin armolahjana Siksipä hän usein Nikolain luona kylässä käydessä alkoi puhumaan pai-menpojan toimesta Tuomaalle Hän aina piti vertauskuvana Ti-moa että kuinka hyvä paimen hänestä oli tullut kun oli jo pie-nenä poikana alkanut — Minä muistan sen ajan Hän oli sinun ikäisesi kun alkoi paimennella milloin kenenkin vuohia ja nyt hän on niin hyvä paimen ettei koko kylässä ole toista Laitam-me sinulle hyvät juustovoileivät evääksi ettei paimenessa ikävä tule Mitäs sanot? Voisit vaikka huomenna jo alkaa sanoi rovasti vielä kerran ennen kuin hyväs-teli lähteäkseen Hyvältä se kaikki kuulosti ja Tuomaan mieli teki paimeneen mutta isänsä tunsi asiat parem-min Tuomas ei ollut samanlai-nen vahvarakenteinen ja syti-luonton- en kuin mitä Timo oli joka suoriutui tehtävistään sisul-la jos voimat loppuivat Mutta hän viisaana miehenä mitään sel-laisia vertauksia vetänyt esille poikain kuullen vaan antoi hei-dän itsensä aina ajatuksissaan mitellä omat voimansa Siksi hän ei puuttunut asiaan ei kehoitta-nu- t eikä vastustanut kuuteli väin ja teki työtään mikä milloinkin käsillään oli Kun Timo tuli kotiin puiden hausta sanoi Tuomas kohta hä-nelle lähtevänsä paimeneen ro-vastille syömäpalkalla — Hän laittaa mukaan niin paljon juusto-voileip- iä kun jaksan vain syö-dä ettei ainakaan ikävä ja näl-kä paimenessa tule — Kehno palkka sanoi kohta Timo — Se on kehno palkka ja sitäkin kehnompi työpaikka Se on kerrassaan sellainen paikka käydä paimenessa että tuskin jaksaisit sitä yhtäkään kertaa nii-den vuohien kanssa edestakai-sin kävellä kun jo väsymyk-sestä kuupertuisit tiepuoleen Se on sinun paras tietää ennen kuin alatkaan — Mutta kyllä ne hyvät juus-tot maistuisivat kun nälkä on int-ti vastaan Tuomas — Minä en sinnua menisi juuri senkään puolesta sillä se pukki on niin itsepäinen että se syö evääsi ennen kuin olet saanut sen tarhan ulkopuolellekaan Ja jos sanot siitä rengille niin hän vain lkurkku suorana nauraa kun se on hänestä niin metkaa Ja jos valitat rovastille niin hän vain neuvoo sinua seuraavalla kerral-la pitämään eväistäisi paremman huolen Mutta ei hän osaa neu-voa miten sinä paremman huo-len voisit pitää kun se pukki tiukkaa ne sinun taskusta sillä välin kun yhdellä kädelläsi pite-let sitä nuorasta ja toisella sul-jet tarhan porttia — Rovasti sanoi että kyllähän minä opin — Niinhän sinä opit! Opit juoksemaan kuin pähkähullu nii-den perässä Hänen vuohillaan kun ei ole minkäänlaista jär-keä kallossa Hyppivät joka ki-ven päälle ja telkkivät jopa pui-den oksillekin — Mutta voisinhan mennä koettamaan ainakin yhden päi-vän Eihän sitä mistä tiedä jos ei ole saanut ainakin yhden laakin siltäkin pukilta — Mene vain Jos et jaksa enempää niin jätä siihen Yhden kerranko minä olen alkanut ja taasen lopettanut kun olen siihen hommaan suuttunut Ja voinhan minä tulla sinun kanssasi ensi-mäise- n päivän ettet lennä pää-täsi puhki sen pukin kanssa kun se äkkiä alkaa sinua vetämään tahi päin vastoin — Meinaat että minä alan si-tä vetämään — Niin Sitäkin sen kanssa saa tehdä ja onkin silloin kun sen täl-lin siltä saa jos ei vain huo-maa kavattaa Ja kenenkä silmä se nyt joka puolelle kerkiää kään-tyill- ä yhtäaikaa Siihen heidän luokseen juosta viillätti naapurin pikkupoika Anttoni ja tiesi kertoa että ran-taan oli saapunut suuri laiva — Mihin laituriin? kysyi in-noissaan Timo — Isoon laituriin Eihän se oli-si pieneen laituriin sopinutkaan Eikä se olisi kerinnytkään kun pienepi laiva kerkesi siihen jo ennemmin tiesi Anttoni Tuomas ja Anttoni lähtivät si-tä ihmettä rantaan katsomaan juosten niin että tie vain kanta-päiden alla pöllysi Kun he saa-puivat rantaan viittasivat kala-miehet heitä luokseen ja pyysi-vät menemään kylälle ilmoitta-maan emännille kalapaatin saa-pumisesta Pojat jäivät katso-maan kysyvästi toisiaan eivätkä osanneet sanoa mitään — Meneväthän pojat kun lu paat kaloja palkaksi huomautti yksi heistä Tuomas huomasi heti mistä-päin oli hyvä illallinen tulossa ja sanoi: — Jos annatte meille pari isoa kalaa näytteeksi niin menemme heti Ei ne veikkosta ilman kaloja meitä usko — No annetaan pojille pari ka-laa poikaa päälle huutopalkkaa että äänikin paremmin kulkee Mies sieppasi käteensä pari ka-lansomp-ulaa mutta eivät pojat ojentaneet kättänsä niitä vastaan ottamaan Tuomas huomautti että hänen veljensä Timo on saa-nut paljon isompia ihan tästä laiturin vierestä onkimalla — Anna pojille kunnon kalat niin tekevät paremmin ilmoituk-sen huomautti toinen kalastaja — Olettepa aika vekareita! No tässä on Ja laitoin näille oikein narun leukaan että on pa-rempi kantaa Älkää nyt enään napisko vaan juoskaa kylälle ja huutakaa niin kuin selkäänne oli-sitte saaneet että rannassa on kaloja saatavana! Pojat lähtivät siimana kylälle asiasta ilmoitusta tekemään huu-taen kumpikin täyttää kurkkua Timo yhä istui rapulla ja le-puutti väsynyttä selkäänsä sen ri-sutaakan kannosta kun Tuomas juoksi kotiin kalojen kanssa — Katsopas tätä saalista huudahteli hän heiluttaessaan kaloja ilmas-sa — Kalapaattiko se vain olikin? kysyi Timo hieman pettyneesti — Kyllä siellä oli isokin lai-va mutta ei me sen luokse keritty kun miehet lähettivät mei-dät ilmoittamaan kalapaatin tu-losta Nämä he antoivat palkak-si Eikös olekin hyvät kalat? Timo totesi niin olevan mutta pitäisi olla pari kalaa vielä li-sää että riittäisi jokaiselle tar-peeksi — Mene rantaan ja pyydä kala palkaksesi samalla lailla niin kuin mekin teimme neuvoi Tuomas vei kalat kellariin pesuvadin alle säilöön ja lähti takaisin kylälle huutelemaan kalapaatin tulosta rantaan Timo lähti rantaan Ei hän oi-keastaan lähtenyt niitä palkka-kaloj- a tavoittelaan mutta näkisi sen ison laivan läheltä joka' oli hänen mielestänsä kuin pilven alta pilkistävä aurinko hänen aja-tuksissaan Kun hän saapui ran-taan niin pyysivät kalastajat hän-tä tekemään samanlaista 'palve-lusta lupaamalla kaloja palkaksi Ei heidän huolinut häntä kahta kertaa pyytää sillä hän oli sitä mielessänsä toivonutkin Hän lähti kohta kauppias Charvadille ilmoittamaan Kauppias oli siitä hyvillään pyysi Timoa kanta-maan kalakoria ja antavansa sii-tä palkaksi ruokatarpeita Kun kalastajat olivat saaneet kauppiaan kalat mitatuksi ja Ti-mon palkka-kaloj- a juuri pujot-teli toinen heistä narunpätkään niin juoksivat Tuomas ja Anttoni henki kurkussa takaisin rantaan — No siinähän tulevat nyt ne pojan viikarit jo takaisin Pitäi-sikö antaa enemmän palkkaa vain mitä kun ette yhtään osta-jaa sillä ensimäisellä maksulla tuoneet? kysyi kalanmittari Lei-killään hän sen kyllä sanoi mut-ta pojat luulivat hänen --tienneen että olivat hyvän aikaa olleet ison kiven takana piilossa ennen kuin johkenivat tulla rantaan Pojat tuumivat että kun he oikein ko-valla vauhdilla sieltä kiven takaa juoksevat rantaan niin luulevat kalastajat heidän samaa vauhtia juosseen kylälläkinja siitä hyväs-tä antavat heille lisäpalkan — Katsokaapas tätä poikaa! Hänelle kannattaa antaa hyvä palkka kun hän toi meille hyvän ostajan sanoi mies ojentaessaan kalat Timolle — Me kyllä menemme vielä uudestaan kylälle mutta jos os-tajia ei tule niin ei se ole mi-nun syyni eikä Anttonin syy — No alkakaa siitä sitten la-puttamaan älkääkä sen pitem-mälle veny telkö Kohta tulee ilta käsille Pojat lähtivät juosta liputta 344-917- 4 maan takaisin kylälle Mutta ei se heidän ensimäihen ilmoittaminen hukkaan ollut mennyt sillä tiellä tuli heitä vastaan monta emän-tää kalakorit käsivarsilla ja kiit-telivät poikia kun toivat heille sanan Siinä kauppiasta autellessa juolahti Timolle mieleen mennä ilmoittamaan sen ison laivan mie-hille että rannassa on juuri me-reltä saapunut kalapaatti josta voi ostaa kaloja jos vain halua-vat Siten hän saisi tilaisuuden vilkaista sen laivan kannelle ja jos hyvälleen sattuu niin voisi päästä vaikka sen kannelle kä-velemäänkin Hän mainitsi ka-lastajille tuumastaan — No se-hän on älykästä ajattelua Käy hyvä poika nyt heti siellä niin säästät aikaa meille kaikille sa-noivat kalastajat melissään Timo juoksi sanaa viemään mutta kannella olevat miehet ei-vät hevillä hänen kieltänsä ym-märtäneet Kaikki yhteisesti sai-vat he kuitenkinselvää mistä oli kysymys ja se paras kieliniekka (JATKUU) Uniform Supply Services New Hefhod laundry Me tai ja 339 Memorial Ave Thunder Bay Ontario Änd Dry Cleaners vuokraamme puhdistamme myymine Ammatillisia tehtaallisia liikevaatetusta virkapukuja LIINATUOTTEITA 344-099- 1 HAUSKAA JUHLA-AIKA- A KAIKILLE! Axelson'8 Plumbing & Heating LIMITED URAKOITSIJA Suomalainen putki-- ja vesijohtoliike — Yhdistämme kaasu-polttimoon- ne vdenlämmlttäjän — korjauksia 353 Grcnvllle Ave Puh 683-88- 11 PTA 2B5 Thunder Bay JUHLAONNITTELUMME ! Peterson Electric Company Ltd 1 YLEINEN SÄHKÖURAKOITSIJA Puh 344-374- 1 191 Cumberland St N Thunder Bay "P' Ont HAUSKAA JUHLA-AIKA- A KAIKJLLE! LÄURIS DOMINION HARDWARE RAUTATAVARAA — URHEILUVÄLINEITÄ RAKENNUSTARPEITA ' 235 Bay St Thunder Bay "P' Ont P7B 1R7 15 |
Tags
Comments
Post a Comment for 000012
