000646 |
Previous | 42 of 49 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Minne rnehöt !fr 1 ' VMlhMUUK suomen kiel i? 1 äh a Äa ' £ "'Ä'jf' JL k M i Ml -- : "-'- { ' m 'i fm i TAATUSTI KORNI NOSTALGINEN ILMAINEN ROCK-MUOT- I-SHOW Tuo on ilmoitus Professori Matti Sadeniemi oli keikannut sen vartavasten lehdestä muuta-man muun kera jutellaksemme mainonnasta tai paremminkin niin että hän lausuisi siitä kielimiehen sana Kun astuu Hal-lituskatu l:n ovesta jonka si-säpuolella sijaitsee Suomen Aka-temian kielitoimisto ei erityi-semmin tunne lähestyvänsä mai-nonnan maailmaa Hiljaisuus holvimainen portaikko Onkohan talossa hissiä? (On) Jos on uskaltaakohan sitä käyt-tää vai häiritseekö se Tieteen rauhaa? Sähkönappula? Ei ei sähköä löytäähän tässä muuten-kin puolihämärässä Siellä kerroksessa sitten professori Sa-deniemi avaa oven ja on hyvin ystävällinen Hän on alleviivannut tuon sa-- nan "korni" ohuesti pyyhkäis-ten punaisella Eikö professori tiedä mikä on korni? — Ei en minä tiedä Ei se sana sano minulle mitään Kat-soin englannin sanakirjasta: corny = vanhanaikainen tun-teellinen The Reader's Digest Great Encyclopaedic Dictionary en-simmäinen osa toteaa myös että corny on oldfashioned trite sentimental "Trite" taas pien-ten" punaisten sanakirjojen "mu-kaan merkitsee kulunutta Entä mitä on nostalginen? Nostalgia ainakin merkitsee koti-ikäv- ää menneiden aikojen kai-puuta Mitä saamme siis kokoon? Jotakin tällaista: "Taatusti van-hanaikai- ne menneitä kaihoten muisteleva ilmainen Rock-muoti-SHO- W" Mielenkiin-toinen ilmoitus Toiseksi viljan kuoriosa le-seet on havaittu erityisesti laih-duttajille erityisen tarpeelliseksi Niissä on paitsi hyvää valkuais-ta hivenaineita ja vitamiineja melko paljon sulamatonta kui-tuainetta sellulosaa ja hemisel-luloosa- a (eräiden selluloosan ja tärkkelyksen välillä olevien ve-teen liukenemattomien hiilihyd-raattien yhteisnimitys) jotka vasta muutamia vuosia sitten todettiin hyödyllisiksi jopa vält-tämättömiksi ihmisen ruoansula-tukselle ja terveydelle Varsinkin laihduttajille jotka tavallisesti pienentää ruoka-annoksia- an on erittäin tärkeätä saada sulama-tonta "suolentäytettä" mikä varmistaa suoliston riittävän no-pean toiminnan ja torjuu um-metusta ja siihen liittyviä suo-liston sairauksia kuten umpi-pussisairau- tta paksunsuolen syöpää ym Sitä antavat leseet pellavansiemenet juures-raaste- et sienet ym Englantilaiset tutkijat MJ Hills ym ovat havainneet et-tä runsaasti eläinrasvoja ja ko-lesterolia sisältävä ruokavalio (esimerkiksi '"Atkinsin dieetti") edistää paksunsuolen syövän syntymistä Sensijaan suolisa-iraudet ovat harvinaisia run-saasti kasvikuituja syövillä mmm Kaupasta on miltei mahdoton löytää täysijyväleipää kun ny-kyisin leipurit sekoittavat ruis-limppuihim-kin vehnäjauhoja parantaakseen leivontao minaisuuksia Parhaita ovat ha-pankorput Jos halutaan lisää lesepitoisuutta on ainoa keino Jeipoa kotona Vehnän alkiot ovat arvok-kaimpia viljatuotteita Niitä voi-daan tietenkin sekoittaa leipään ja puuroon mutta mikäli mah-dollista ne olisi syötävä tuoreina kuumentamattomina jota niiden vitamiinit entsyymit lesitiini ym säilyisivät Esimerkiksi pii-mään sekoitettuna ja marjoilla höystettynä ne ovat erinomai-nen aamiaisruoka Niiden ter-veelisi- sta aineksista mainitta-koon liponieli tioktihappo usein vitamiiniksi sanottu aine joka mm alentaa veren sokeria ja siten on erityisen hyödyllistä niille ylipainoisille joiden tau-dinkuvaan kuuluu piilevä so-keritauti Keneen sen on tarkoitus vedo-ta Ilmeisesti nuoriin Onko nyt niin että rock ja show synkkaa-vat hyvin vanhanaikaisen enti-sen kaihon kanssa? Asian filo-sofiseen puoleen ei jäädä kiinni professorilla on jo esillä toinen ilmoitus: NAHKAA FÄREIS-S- Ä Jälkimmäinen sana allevii-vattu — Tuo on minusta hyvä esi-merkki näppäristä mainosalan sanonnoista nyökyttää Matti Sadeniemi' Sitten hän maistelee sanaa ölkki eikä pidä sitä lain-kaan pahana Öljystä hän on nähnyt käytettävän ilmausta "kovanliukas" — Se on ym-märrettävä jos sitä verrataan esimerkiksi yleisesti hyväksyt-tyyn tapaan yhdistellä värejä: harmaansininen Mainonnan keksimät uudet sa-nat aineiden yhteydessä ("hellä-varainen") eivät hänen mieles-tään ole aivan hassuja mutta: — En ole aivan varma onko yhtä onnistunutta sanoa "Colt iskee miehen makuun" Saattaa syntyä mielleyhtymiä joita mai-nosmies ei ole tarkoittanutkaan ' Niin on syntynytkin Jorma Ojaharjun mukaan Katajanokan satama-alueell- a Kirjassaan Har-voin mekin ansaitsemme on kir-jan henkilöiden kielessä "ma-kuun" korvautunut sanalla "ka-tuun" — Tässä on jo menty sivu kielen sanoo professori Sadenie-mi Ja mainoslauseet lähtevät helposti lentämään tästähän Matti Kuusi on puhunut Mai-noksen kieli on vaativaa kie-liainesta tuhannet toistavat sitä Mukana maku Juomia joka ja-noon Menevä mies Mainospsykologit pyrkivät ve-toamaan positiiviseen unohta-maan kielteisen Siksi ei sova sanoa "itsepalvelumyymälä" ei ole sopivaa muistuttaa ostajaa että hän joutuu itse palvelemaan itseään On parempi sanoa va-linta — tai pikamyymälä jut-telee professori Sadeniemi Sit-ten hän kysyy: — Tietääkö toimittaja mikä on lämminilmakehitin? Hän ei tiedä — Se on öljylämmitin öljy-uu-ni öljykamiina On kuitenkin parempi nimittää laitetta läm-minilmakehittim-eksi koska kauppamiehet ilmeisesti pelkää-vät öljyn hajun vieroittavan ostajat Seuraava ilmoitusleike kuuluu: "Sinä joka et haaveille manne-kiinin tai mallin toiveammatista vaan toiveenasi on itsevarmuu-den saavuttaminen kaunis luon-teva kävely hyvä ryhti tyyli ja eleganssi silloin valitsette jo-kaisen naisen tyylikurssin (ujo-jenkurssi- n)" — Tuo on kielenhuoltajan pai-najaisuni sanoo professori vä-rähtäen Hän analysoi sitten ko-ko pätkän kielenhuoltajan kan-nalta ja ruodinta on todella ar-motonta "Silloin" on esimerkik-si väärin koska se ei viittaa aikaan Tässä yhteydessä se on anokaluuttinen epämukainen Entä puhuttelu alku yksikössä loppu monikossa Ja niin edel-leen — Tosin tuollaista ei enää usein näe tämän ilmoituksen vir-heet eivät ole psykologisia ta-hallisia vaan johtuvat ammatti-taidottomuudesta Nykymainon-nass- a käytetään yleensä nykyi-sin hyvää kieltä onhan se am-mattimiehen laatimaa kiittää professori Sadeniemi Kielenhuoltajan jollaiseksi hän itseään luonnehtii kysyt-täessä hänen suhdettaan kieleen yleissuru ovat englanninkieliset sanat mainonnassa Uskotaan että englannin kieli "myy" — Sotien jälkeen soitin kerran erääseen tupakkatehtaaseen ja Professori MättrSäderiiemi huomautin että heidän ilmoituk-sensa ei ollut suomea vaan eng-lantia Eikö muuten ilmausta "stretch" voisi korvata suoma-laisella vastineella jousto? Muoti-ilmoituksis- sa näkee mainostetta-van jalkineiden countrylookia maaseututyyliä Ja virvoitusjuomat saa kaukai-sesta syrjä-Suom- en kyläkioskis-t-a taskulämpimänä vaikka pul-lon kyljessä selvästi sanotaan "to be served cool" Kovin suuttuneelta mainonnan kieleen professori Sadeniemi ei kokonaisuutena ottaen (saako-han noin sanoa? vaikuta olevan — Minulla on usein tilaisuuk-sia puhua mainosmieliille ja kauppamiehille ja he suhtautu-vat kuulemaansa hyvin asialli-sesti He tekevät työnsä tietoi-sesti ja tehokkaasti — Iloiten voin mainita että myymäläadessiivi "vihlco ruu-duilla" on melkein tyystin hä-vinnyt Annan siitä suuren tun-nustuksen mainosmiehille — Kiva tavallaan tuo korni sanoo mainosmies Audiornarkin nuori varatoimitusjohtaja Pekka Kurkinen Aluksi korni merkitsi jotakin halventavaa mutta nyt se on saanut myönteisen arvo-väri- n Pekka Kurkinen ei pidä ulko-maisten lähinnä englanninkielis-ten sanojen vaikutusta mainon-nan kieleen lainkaan kielteisenä Englanti on vaikuttanut siihen hyvinkin rikastuttavasi Meillä on nyt esimerkiksi teippi Lii-manauha- sta ei puhu jiuiru — On väärin tuijottaa sana-kirjaan Yleisesti ottaen voidaan mainosfilosofit jakaa kansallisiin ja kansainvälisiin viimeksi mai-nitut vihaavat suomalaistamista he eivät hyväksy esimerkiksi nauhuria Kurkinen kannattaa kyllä sekä suomentamista että suomalaistamista mutta ei väki-sin — Kielen itsesääntelyyn täy-tyy voida luottaa mutta vieras-peräiset sanat ovat nekin kielen rikkautta Jos vierasperäinen sana ei pärjää se kyllä kor-vautuu suomalaisella Miten kävi kontrahdin? Siitä tuli sopimus Distribuutiosta tuli jakelu Ka-lossia vielä käytetään mutta jal-kaan voi vetää myös suomalai-sen upokkaan Kurkista huvittaa — Ranska-laiset etsivät parhaillaan oma-kielistään vastinetta strip-teasel-- le ja play-boyl- le Kielipuristisuudelle Pekka Kurkinen pudistaa päätään — Pirtelö on inhottava sana Hän ei itse ole jäänyt passii-viseksi mainonnan kielen muok-kaamisen ja kehittämisen suh-teen Hän on tehnyt kielitoimis-tolle useita ehdotuksia joista muun muassa "liikku" on peri-aatteessa hyväksytty Se olisi vastine mobilelle Ja hänen mie-lestään stand eli pöytäjuliste voisi aivan hyvin olla pysty Kurkinen ei suinkaan yksino-maan kiitä mainonnan keinoja näistä eräänä sen kieltä — Mai-nonnan pitäisi osata puhutella oikein Esimerkiksi maaseutu-väestö on paitsiossa sitä ei osa-ta puhutella Mainonnan kielen tietty stereotyyppisyys — esi-merkiksi yhden sanan virkkeet — on ollut eräs sen vikoja Tämä kieli on myös liiaksi vedonnut massaan kokonaisuutena Ny-kyisin mainonta alkaa lokeroi-tua ottaa huomioon ryhmätar-pee- t Samassa tahdissa tulee sen kielen kehittyä — Sen on pakko kehittyä onhan se jo informatiivinen vaa-de Sellaisena se on tuova uut-ta sisältöä kieleen kokonaisuu-dessaan Pekka Kurkinen tun-nustaa itsekin aikanaa olleensa "kielenvaalija" opiskelleensa suomea ja sanoo nyt: — Kie-litieteilijöiden ylenpalttinen huo-lestuneisuus kielen vääristmises-t- ä on liiallista Parhaimmillaan mainoskieli on runoutta! Mai-nosproo- sa parhaimmillaan yl-tää korkeiden kirjallisten suori-tusten tasolle — vaikka tämä ei valitettavasti ole kovin yleis-tä Vielä VÄHÄN MAINONNAN PSYKOLOGIAA Turun keskusvankilan psyko-logi Vilho Ilmari Jäppinen on kiinnostunut mainonnan psyko-logiasta miksi ja mihin se meis-sä vetoaa Jatkuu seur siv
Object Description
Rating | |
Audience | 1975_May-1975-Dec-1976\1\scans |
Title | Viikkosanomat, May 27, 1975 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1975-05-27 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000001 |
Description
Title | 000646 |
OCR text | Minne rnehöt !fr 1 ' VMlhMUUK suomen kiel i? 1 äh a Äa ' £ "'Ä'jf' JL k M i Ml -- : "-'- { ' m 'i fm i TAATUSTI KORNI NOSTALGINEN ILMAINEN ROCK-MUOT- I-SHOW Tuo on ilmoitus Professori Matti Sadeniemi oli keikannut sen vartavasten lehdestä muuta-man muun kera jutellaksemme mainonnasta tai paremminkin niin että hän lausuisi siitä kielimiehen sana Kun astuu Hal-lituskatu l:n ovesta jonka si-säpuolella sijaitsee Suomen Aka-temian kielitoimisto ei erityi-semmin tunne lähestyvänsä mai-nonnan maailmaa Hiljaisuus holvimainen portaikko Onkohan talossa hissiä? (On) Jos on uskaltaakohan sitä käyt-tää vai häiritseekö se Tieteen rauhaa? Sähkönappula? Ei ei sähköä löytäähän tässä muuten-kin puolihämärässä Siellä kerroksessa sitten professori Sa-deniemi avaa oven ja on hyvin ystävällinen Hän on alleviivannut tuon sa-- nan "korni" ohuesti pyyhkäis-ten punaisella Eikö professori tiedä mikä on korni? — Ei en minä tiedä Ei se sana sano minulle mitään Kat-soin englannin sanakirjasta: corny = vanhanaikainen tun-teellinen The Reader's Digest Great Encyclopaedic Dictionary en-simmäinen osa toteaa myös että corny on oldfashioned trite sentimental "Trite" taas pien-ten" punaisten sanakirjojen "mu-kaan merkitsee kulunutta Entä mitä on nostalginen? Nostalgia ainakin merkitsee koti-ikäv- ää menneiden aikojen kai-puuta Mitä saamme siis kokoon? Jotakin tällaista: "Taatusti van-hanaikai- ne menneitä kaihoten muisteleva ilmainen Rock-muoti-SHO- W" Mielenkiin-toinen ilmoitus Toiseksi viljan kuoriosa le-seet on havaittu erityisesti laih-duttajille erityisen tarpeelliseksi Niissä on paitsi hyvää valkuais-ta hivenaineita ja vitamiineja melko paljon sulamatonta kui-tuainetta sellulosaa ja hemisel-luloosa- a (eräiden selluloosan ja tärkkelyksen välillä olevien ve-teen liukenemattomien hiilihyd-raattien yhteisnimitys) jotka vasta muutamia vuosia sitten todettiin hyödyllisiksi jopa vält-tämättömiksi ihmisen ruoansula-tukselle ja terveydelle Varsinkin laihduttajille jotka tavallisesti pienentää ruoka-annoksia- an on erittäin tärkeätä saada sulama-tonta "suolentäytettä" mikä varmistaa suoliston riittävän no-pean toiminnan ja torjuu um-metusta ja siihen liittyviä suo-liston sairauksia kuten umpi-pussisairau- tta paksunsuolen syöpää ym Sitä antavat leseet pellavansiemenet juures-raaste- et sienet ym Englantilaiset tutkijat MJ Hills ym ovat havainneet et-tä runsaasti eläinrasvoja ja ko-lesterolia sisältävä ruokavalio (esimerkiksi '"Atkinsin dieetti") edistää paksunsuolen syövän syntymistä Sensijaan suolisa-iraudet ovat harvinaisia run-saasti kasvikuituja syövillä mmm Kaupasta on miltei mahdoton löytää täysijyväleipää kun ny-kyisin leipurit sekoittavat ruis-limppuihim-kin vehnäjauhoja parantaakseen leivontao minaisuuksia Parhaita ovat ha-pankorput Jos halutaan lisää lesepitoisuutta on ainoa keino Jeipoa kotona Vehnän alkiot ovat arvok-kaimpia viljatuotteita Niitä voi-daan tietenkin sekoittaa leipään ja puuroon mutta mikäli mah-dollista ne olisi syötävä tuoreina kuumentamattomina jota niiden vitamiinit entsyymit lesitiini ym säilyisivät Esimerkiksi pii-mään sekoitettuna ja marjoilla höystettynä ne ovat erinomai-nen aamiaisruoka Niiden ter-veelisi- sta aineksista mainitta-koon liponieli tioktihappo usein vitamiiniksi sanottu aine joka mm alentaa veren sokeria ja siten on erityisen hyödyllistä niille ylipainoisille joiden tau-dinkuvaan kuuluu piilevä so-keritauti Keneen sen on tarkoitus vedo-ta Ilmeisesti nuoriin Onko nyt niin että rock ja show synkkaa-vat hyvin vanhanaikaisen enti-sen kaihon kanssa? Asian filo-sofiseen puoleen ei jäädä kiinni professorilla on jo esillä toinen ilmoitus: NAHKAA FÄREIS-S- Ä Jälkimmäinen sana allevii-vattu — Tuo on minusta hyvä esi-merkki näppäristä mainosalan sanonnoista nyökyttää Matti Sadeniemi' Sitten hän maistelee sanaa ölkki eikä pidä sitä lain-kaan pahana Öljystä hän on nähnyt käytettävän ilmausta "kovanliukas" — Se on ym-märrettävä jos sitä verrataan esimerkiksi yleisesti hyväksyt-tyyn tapaan yhdistellä värejä: harmaansininen Mainonnan keksimät uudet sa-nat aineiden yhteydessä ("hellä-varainen") eivät hänen mieles-tään ole aivan hassuja mutta: — En ole aivan varma onko yhtä onnistunutta sanoa "Colt iskee miehen makuun" Saattaa syntyä mielleyhtymiä joita mai-nosmies ei ole tarkoittanutkaan ' Niin on syntynytkin Jorma Ojaharjun mukaan Katajanokan satama-alueell- a Kirjassaan Har-voin mekin ansaitsemme on kir-jan henkilöiden kielessä "ma-kuun" korvautunut sanalla "ka-tuun" — Tässä on jo menty sivu kielen sanoo professori Sadenie-mi Ja mainoslauseet lähtevät helposti lentämään tästähän Matti Kuusi on puhunut Mai-noksen kieli on vaativaa kie-liainesta tuhannet toistavat sitä Mukana maku Juomia joka ja-noon Menevä mies Mainospsykologit pyrkivät ve-toamaan positiiviseen unohta-maan kielteisen Siksi ei sova sanoa "itsepalvelumyymälä" ei ole sopivaa muistuttaa ostajaa että hän joutuu itse palvelemaan itseään On parempi sanoa va-linta — tai pikamyymälä jut-telee professori Sadeniemi Sit-ten hän kysyy: — Tietääkö toimittaja mikä on lämminilmakehitin? Hän ei tiedä — Se on öljylämmitin öljy-uu-ni öljykamiina On kuitenkin parempi nimittää laitetta läm-minilmakehittim-eksi koska kauppamiehet ilmeisesti pelkää-vät öljyn hajun vieroittavan ostajat Seuraava ilmoitusleike kuuluu: "Sinä joka et haaveille manne-kiinin tai mallin toiveammatista vaan toiveenasi on itsevarmuu-den saavuttaminen kaunis luon-teva kävely hyvä ryhti tyyli ja eleganssi silloin valitsette jo-kaisen naisen tyylikurssin (ujo-jenkurssi- n)" — Tuo on kielenhuoltajan pai-najaisuni sanoo professori vä-rähtäen Hän analysoi sitten ko-ko pätkän kielenhuoltajan kan-nalta ja ruodinta on todella ar-motonta "Silloin" on esimerkik-si väärin koska se ei viittaa aikaan Tässä yhteydessä se on anokaluuttinen epämukainen Entä puhuttelu alku yksikössä loppu monikossa Ja niin edel-leen — Tosin tuollaista ei enää usein näe tämän ilmoituksen vir-heet eivät ole psykologisia ta-hallisia vaan johtuvat ammatti-taidottomuudesta Nykymainon-nass- a käytetään yleensä nykyi-sin hyvää kieltä onhan se am-mattimiehen laatimaa kiittää professori Sadeniemi Kielenhuoltajan jollaiseksi hän itseään luonnehtii kysyt-täessä hänen suhdettaan kieleen yleissuru ovat englanninkieliset sanat mainonnassa Uskotaan että englannin kieli "myy" — Sotien jälkeen soitin kerran erääseen tupakkatehtaaseen ja Professori MättrSäderiiemi huomautin että heidän ilmoituk-sensa ei ollut suomea vaan eng-lantia Eikö muuten ilmausta "stretch" voisi korvata suoma-laisella vastineella jousto? Muoti-ilmoituksis- sa näkee mainostetta-van jalkineiden countrylookia maaseututyyliä Ja virvoitusjuomat saa kaukai-sesta syrjä-Suom- en kyläkioskis-t-a taskulämpimänä vaikka pul-lon kyljessä selvästi sanotaan "to be served cool" Kovin suuttuneelta mainonnan kieleen professori Sadeniemi ei kokonaisuutena ottaen (saako-han noin sanoa? vaikuta olevan — Minulla on usein tilaisuuk-sia puhua mainosmieliille ja kauppamiehille ja he suhtautu-vat kuulemaansa hyvin asialli-sesti He tekevät työnsä tietoi-sesti ja tehokkaasti — Iloiten voin mainita että myymäläadessiivi "vihlco ruu-duilla" on melkein tyystin hä-vinnyt Annan siitä suuren tun-nustuksen mainosmiehille — Kiva tavallaan tuo korni sanoo mainosmies Audiornarkin nuori varatoimitusjohtaja Pekka Kurkinen Aluksi korni merkitsi jotakin halventavaa mutta nyt se on saanut myönteisen arvo-väri- n Pekka Kurkinen ei pidä ulko-maisten lähinnä englanninkielis-ten sanojen vaikutusta mainon-nan kieleen lainkaan kielteisenä Englanti on vaikuttanut siihen hyvinkin rikastuttavasi Meillä on nyt esimerkiksi teippi Lii-manauha- sta ei puhu jiuiru — On väärin tuijottaa sana-kirjaan Yleisesti ottaen voidaan mainosfilosofit jakaa kansallisiin ja kansainvälisiin viimeksi mai-nitut vihaavat suomalaistamista he eivät hyväksy esimerkiksi nauhuria Kurkinen kannattaa kyllä sekä suomentamista että suomalaistamista mutta ei väki-sin — Kielen itsesääntelyyn täy-tyy voida luottaa mutta vieras-peräiset sanat ovat nekin kielen rikkautta Jos vierasperäinen sana ei pärjää se kyllä kor-vautuu suomalaisella Miten kävi kontrahdin? Siitä tuli sopimus Distribuutiosta tuli jakelu Ka-lossia vielä käytetään mutta jal-kaan voi vetää myös suomalai-sen upokkaan Kurkista huvittaa — Ranska-laiset etsivät parhaillaan oma-kielistään vastinetta strip-teasel-- le ja play-boyl- le Kielipuristisuudelle Pekka Kurkinen pudistaa päätään — Pirtelö on inhottava sana Hän ei itse ole jäänyt passii-viseksi mainonnan kielen muok-kaamisen ja kehittämisen suh-teen Hän on tehnyt kielitoimis-tolle useita ehdotuksia joista muun muassa "liikku" on peri-aatteessa hyväksytty Se olisi vastine mobilelle Ja hänen mie-lestään stand eli pöytäjuliste voisi aivan hyvin olla pysty Kurkinen ei suinkaan yksino-maan kiitä mainonnan keinoja näistä eräänä sen kieltä — Mai-nonnan pitäisi osata puhutella oikein Esimerkiksi maaseutu-väestö on paitsiossa sitä ei osa-ta puhutella Mainonnan kielen tietty stereotyyppisyys — esi-merkiksi yhden sanan virkkeet — on ollut eräs sen vikoja Tämä kieli on myös liiaksi vedonnut massaan kokonaisuutena Ny-kyisin mainonta alkaa lokeroi-tua ottaa huomioon ryhmätar-pee- t Samassa tahdissa tulee sen kielen kehittyä — Sen on pakko kehittyä onhan se jo informatiivinen vaa-de Sellaisena se on tuova uut-ta sisältöä kieleen kokonaisuu-dessaan Pekka Kurkinen tun-nustaa itsekin aikanaa olleensa "kielenvaalija" opiskelleensa suomea ja sanoo nyt: — Kie-litieteilijöiden ylenpalttinen huo-lestuneisuus kielen vääristmises-t- ä on liiallista Parhaimmillaan mainoskieli on runoutta! Mai-nosproo- sa parhaimmillaan yl-tää korkeiden kirjallisten suori-tusten tasolle — vaikka tämä ei valitettavasti ole kovin yleis-tä Vielä VÄHÄN MAINONNAN PSYKOLOGIAA Turun keskusvankilan psyko-logi Vilho Ilmari Jäppinen on kiinnostunut mainonnan psyko-logiasta miksi ja mihin se meis-sä vetoaa Jatkuu seur siv |
Tags
Comments
Post a Comment for 000646