Viikkosanomat, June 24, 1985

              CANADÄ-PÄIVÄN- Äf
Onnittelumme
Satu-Kaleva- la
(rL)
WV WW WW WWWVAVVV vvvwvvvvwvvwvvvvw
Nauttikaa Kuukausittain jäätelöstä!
PALM OAIRIES LTD
Tukku-j- a
kaikille
I
! 623-840- 3 n
§
640 Balmoral St Thunder Bay Ontario
i-KmH-lpwiBijwpimiy
lflj J '— "' " 'jWf'"l'"WIWIIilgWfll LlltUt mtUir rrcirihli Li iwilT1irti iän&4~m+Zp f HiffMmyBBUy JflUty 1]1ff rt™ 'fffjf f"" lWJjUrY
i
PARHAIN
runeuro
Palvelemme
Thunder Bavosa
623—3433
vähittäismyynti
maitotuotteille
SCiEäOOOOOE!
B3i&G3EaSS@@E3&3H3fsH£)i
ONNITTELUMME CANADÄ-PÄIVÄN- Ä!
FUNERAL HOME
arvokkuudella
226 Ave S
Bay
CANADA-PÄIVÄ- N tervehdyksin!
307 Bay St Bay
Kun
me
Kun joku poistuu
seuraa usein tunne
silloin joilta saatte voimaa
päästä tämän vaikean ajan
ylitse Tällaisina aikoina
me
Thunder Ontario
Parhain
päivänä
SCANDINAVIAN DELICATESSEN
Thunder PUHELIN 344-36- 32
kaikki tuntuu
välitämme
rakkaistanne iäisyyteen menetystä
epätoivon
Kääntykää ystävien puoleen
ymmärrämme
Syndicate
tyhjältä
j%JBBt XlHH0l
S5-ES32- 2I vS32i9mm JflBiHHIE' jjjsssp
EVEREST FUNERAL CHAPEL
ALAN O GARDINER
JW (BILL) ELLIOTT ALLAN J NIEMI
ZS9 WAVERL£Y STREET TMUMOEB QAV ONTAfltO
TELEPHONE: (607) 044-112- 1
"A Caring Service"
Iltapäivällä se palasi takaisin kanta-muksineen
Silloin Lemminkäisen äiti siveli hel-lästi
poikaansa voiteilla ja tuossa tuo-kiossa
Lemminkäinen alkoi osoittaa
virkoamisen merkkejä Vielä toisenkin
kerran äiti siveli poikaansa ja kolman-nen
kerran hän tiputti elävän veden
pisaran hänen suuhunsa
Lemminkäinen pousi istumaan kat-seli
äitiänsä ja tunsi hänet:
— Emoseni! sanoi hän
— Poikani! vastasi Lemminkäisen
äiti
Sitten hän hetken kuluttua lisäsi:
— Nyt oletkin entistäsi ehompi
Hän silitti poikansa olkapäätä ja sit-ten
he onnellisina lähtivät takaisin
omaan kotiinsa seikkailurikkaan mat-kan
jälkeen
Väinämöisen
Tuonelan matka
suessaan kotonaan Su-vantolas- sa Väinämöisen
tuli joskus ikävä kun
hänellä ei ollut vaimoa
eikä lapsia ja hänen täy-tyi
asua yksin
Hän muisteli usein Pohjan neitoa
jonka hän oli nähnyt kutomassa kulta-niitist- ä
kangasta pilven palteella Kun
hän oli kuullut ettei seppo Ilmarinen
ollut tuonut Pohjan neitoa emännäk-see- n
Pohjolasta päätti hän itse lähteä
häntä kosimaan Mutta miten päästä
parhaiten Pohjolaan sitä hän useasti
mietti
Lopulta hän tuumi:
— Vene on tehtävä Pohjolan retkeä
varten
Väinämöinen oli viisas tietäjä sen
tähden hän ymmärsi ettei Pohjolaan
voi lähteä tavallisella veneellä Taika-ven- e
sen on oltava sanan ja laulun
voimalla se on loihdittava
Niin ryhtyi Väinämöinen veistä-mään
itselleen venettä
Hän kaasi suuren hongan emäpuuk-si
ja osasi laulamalla loihtia puusta
lautoja ja liittää laudat nauloitta toi-siinsa
Näytti siltä että vene valmistuu
käden käänteessä Se olikin jo melkein
valmis kun Väinämöinen huomasi että
siitä uupui kokka Mutta vaikka hän
kuinka olisi etsinyt muististaan taika-sanoja
kokan valmistamiseen hän ei
niitä löytänyt Hän mietti:
— Tarvitsisin kolme sanaa vain
niin veneeni olisi valmis Mutta niitä-p- ä
en tiedä
Ankarasti Väinämöinen mietti mie-lessään
mistä lähteä noita kolmea
uupuvaa sanaa hakemaan
— Ei auta muu kuin mennä Tuone-laan
Siellä ne kyllä tietävät
Mutta Tuonelan matka on vaaralli-nen
Ei sieltä moni elävänä tule takai-sin
Lemminkäinen ei ollut mennyt pi-temmälle
kuin Tuonelan joelle saakka
ja hänen oli kuitenkin käynyt huonos-ti
Ellei hänellä olisi ollut viisasta ja
rakastavaa äitiä olisi hän ikipäiviksi
jäänyt sinne Väinämöisen tuli ylittää
Tuonelan jokikin ja tunkeutua itse
Tuonen valtakuntaan saakka
Mutta Väinämöinen ei pelännyt Hän
lähti siis matkaan Tuonelan joen ran-nalla
hän tapasikin Tuonen tytön joka
toimi lautan kuljettajana
— Hyvää päivää sanoi Väinämöi-nen
— Voisitko viedä minut joen toi-selle
puolelle?
Mutta Tuonen tyttö ei heti vastan-nut
vaan katseli tulijaa ihmeissään
— Etkö tiedä mikä joki tämä on?
kysyi hän sitten — Minä vien vain
kuolleita
— Kuolluthan minäkin olen sanoi
Väinämöinen sillä hän oli tekeytynyt
kuolleeksi päästäkseen Tuonelaan
— Etpäs ole sanoi Tuonen tyttö —
Minä näen sinusta että sinua ei ole
tauti tappanut etkä ole sodassa kaatu-nut
etkä ole veteen hukkunut Mitä
siis täältä haet? Tämä on vaarallinen
paikka Täältä ei päästetä pois sitä
joka väkisin tänne tunkeutuu
Kun Väinämöinen huomasi ettei hän
voinut salata aikeitaan Tuonen tytöltä
sanoi hän:
— Vie vain minut joen toiselle puo-lelle
isäsi valtakuntaan Sieltä minä
haen itselleni kolme taikasanaa joilla
rakennan kokkapuun veneeseeni
Koska Väinämöinen välttämättä tah-toi
lähti Tuonen tyttö kuljettamaan
häntä joen vastakkaiselle rannalle
Väinämöinen astui maihin ja Tuonen
tyttö hänen mukanaan Tämä lähti
heti viemään Väinämöistä majaa koh-den
joka näkyi rantatöyräällä Kaikki
oli hiljaista ainoatakaan ääntä ei
kuulunut ja kaikki näkyvä oli kietou-tunut
valkeaan utuun Tuonen tyttö oli
laiha käykkäleuka ja hänellä oli lui-sevat
rautakoukun muotoiset' sormet
Käskettyään Väinämöisen majaan
jonka seinillä riippui kalastusvälineitä
Tuonen tyttö heti rupesi tarjoilemaan
Väinämöiselle ruokaa ja juomaa Ate-rian
jälkeen Väinämöistä alkoi uuvut-taa
Tuonen tyttö neuvoi häntä paneu-tumaan
pitkäkseen majan ainoaan vuo-teeseen
Väinämöinen vaipui pian si-keään
uneen Ennen nukahtamistaan
hän kuiskasi vaatteilleen :
— Valvokaa te sillaikaa kun minä
nukun niin että voitte ilmoittaa minul-le
jos jokin vaara uhkaa
Tuskin oli Väinämöinen nukahtanut
kun Tuonen tytär käykkäleuka ja Tuo-nen
poika alkoivat puhella keskenään:
— Valmistakaamme kaikkein vah-vinta
rautalankaa ja kutokaamme no-peasti
verkot Jos hän yrittää paeta
täältä takaisin niin panemme ne es-teeksi
jokeen Pidämme hänet täällä
saaliinamme
Sanottu ja tehty Salamannopeasti
Tuonen tyttö käykkäleuka alkoi keh-rätä
teräslankaa rautakoukkuisilla sor-millaan
Sitä mukaa kun hänen lan-kansa
valmistui Tuonen poika kutoi
niin vahvaa verkkoa ettei kukaan elä-vä
olento jaksanut sitä särkeä
Väinämöinen nukkui mutta vaatteet
valvoivat: ja nähtyään Tuonen lasten
valmistaman verkon ne alkoivat herä-tellä
nukkuvaa Väinämöistä
— Nouse jo: He aikovat virittää
sinulle ansan supisivat ne hädissään
Mutta ennen kuin Väinämöinen ehti
herätä olivat Tuonen lapset jo saaneet
verkkonsa valmiiksi Niitä oli useita
ja he heittivät verkot pitkin ja poikin
veteen niin ettei Väinämöinen pääsisi
pelastautumaan takaisin elävien
maille
Vaatteiden varoitukseen herättyään
Väinämöinen kiiruhti joelle ja näki jo
kaukaa Tuonen lasten puuhat Silloin
hänelle tuli hätä käteen Miten pelas-tua
heidän kynsistään?
Hädissään Väinämöinen loihti itsen-sä
ensin kiveksi joka vierähti veteen
ja siitä ankeriaaksi Sitten hän vesi-käärmee- nä luikerteli Tuonen lasten
verkkojen lomitse toiselle rannalle
Kun hän nousi vedestä ja loihti it-sensä
taas takaisin Väinämöiseksi hän
ajatteli:
— Ei ole hyvä lähteä Tuonelasta sa-noja
etsimään Paljon on sinne men-neitä
eipä juuri ole takaisin tulleita
Eikä Väinämöinen saanut Tuonelas-ta
hakemiaan sanoja Puolta sanaa-kaan
hän ei saanut
Jatkseur numerossa