Viikkosanomat, February 01, 1982

              TIMMINSIN
♦♦--♦♦♦-—
Huh huh noita pakkasia
Pojat ovat saaneetkin jäitä ra-vistella
pois parrastaan ja kat-sella
vähän parempia vaattei-takin
koska nuo 'tiimalasit'
ovat näyttäneet kylmän puolel-le
yli neljäkymmentä astetta
Sellainen ihminen joka on täl-laisella
ilmalla joutunut teke-mään
ulkotöitä tietää kyllä
miltä tuntuu canadafainen
talvi
Tämä Timminsin kaupunki
on synnytetty juuri tällaisella
ilmalla sillä aikakirjat tietävät
kertoa että paikkakuntamme
joutui järjestyneen kunnan-kirjoihin
juuri ensimmäinen päi-vä
tammikuuta 1912 Viralli-sesti
yhteiskuntatoimintaa on
ollut nyt juuri 70 vuotta joten
voimme näin talven pakkasilla
lausuahyvää syntymäpäivää ja
monia vuosia lisää ja vetää
karvalakki syvemmälle korvien
peitteeksi
Tässä syntymäpäivä tunnel-missa
on mukava huomauttaa ja
hieman verrata sitä aikaa mikä
oli 70 vuotta sitten Siihen ai-kaan
ei vielä paljon tunnettu
koneita jokapäiväisessä käytös-sä
Kaikkein tunnetuin lienee
silloin ollut suomalaisille siir-tolaisille
kottikärryt kesällä ja
kelkka talvella Näillä voitiin
siirtää jokapäiväisiä esineitä
paikasta toiseen Lumen siir-toa
ei siihen aikaan tehty vaan
se painettiin jalkojen alleja ke-vään
tultua tuli sulat maat joten
sulaa silloin odotettiin erikoisen
hartaasti Jotkut ovat kertoneet
että entiseen aikaan oli pahem-mat
pakkaset kuin nykyisin
mutta se lienee tuskin uskotta-vaa
Nykyisin vain pääsee pa-remmin
liikkeelle kun kadut ja
jalkakäytävät ovat ainaisen au-rauksen
kohteena ja näin kansa
saa'tallustella' kovan tantereen
Vähän toistakymmentä vu-otta
oli tämä seutukunta ollut
ihmisten asuttavana kun tämän
kirjoittajakin tuli tänne sitä vel-likup- in
hintaa tienaamaan Sii-hen
aikaan oli haalikin suoma-laisilla
jossa kuljettiin melkein
Ljm— —— — ub— —
WILLIAM
Tuoni
E£S3 Kf- -
LIEPEILTÄ
""-♦- o
joka ilta Oli aina jotakin har-joitusta
joko voimistelua tai
sitten harjoiteltiin pitkiäkin
näytelmiä Harjoituksissa meni
aina aikaa useampi tunti illassa
joten palailimme haalilta kort-teeripaikkaan
siinä puolen yön
aikoihin Eräänkin kerran pala-tessamme
oli kova tuisku ja
lunta oli satanut sinne kahden
jalan paikkeille Mitään katu-liikennettä
ei ollut ei tuossa
syvässä lumessa edes näkynyt
hiiren jälkiä mutta paikkakun-tamme
yö poliisi oli tehtävis-sään
Hän huuteli meille että
menkääs pojat kotiinne! ja sei-soi
kainaloltaan myöten lumes-sa
Yksi joukostamme huusi hä-nelle
vastaan että pidä äijä
mölyt mahassasi mutta tätä
lausetta hän ei ymmärtänyt
joten naurussa suin itsekukin
painuimme petille ja nukuttiin
heti raskaasti tuon illan ja vah-vassa
lumessa tarpomisen jäl-keen
Tässä South Porcupinessa
oli siihen aikaan vain kolme
konstaapelia joista yksi kantoi
poliisipäällikön nimeä ja yksi
oli vakituisesti yövuorolla Mi-tään
rikollisia ei ollut ja tultiin
toimeen hyvin vähillä lainvar-tijoilla
Suuressa maailmassa
pidettiin kyllä sitä ajatusta yllä
että tänne kauas pohjolaan ei
tulekaan muut kuin rikolliset
mutta se oli aivan harhakäsitys
Tämän toteamuksen teki scn-aikuin- en
poliisioikeuksien tuo-mari
A J Atkinson Hän eläk-keelle
jäätyään puhui näille la-kimieh-ilie
jäähyväis illatsussa
kertoen leikillisesti että kuinka
häntä niin huomioidaan vaikka
hän ei ole tehnyt mitään hyvää
on vain koittanut laittaa ihmisiä
linnaan
Mutta nykyaika ei ole enää
niin luotettavan siivoa Viime
vuoden loppupuolella on ollut
monta tapahtumaa jolloin nuo-rukaiset
ovat pahoinpidelleet
lähimmäistään seurauksella et-tä
uhriksi joutuneet ovat mo-nessa
tapauksessa kuolleet tun-toihinsa
tulematta — ja onhan
ne muutkin maailman paheet
LAUREN
—i—— — —&aa——
niitti kallista viljaa
tuonen portit aukes hiljaa
Kutsui luoksensa rakkaan puolisoni
Viljo Hermanin Kirkland Laken
sairaalassa joulukuun 16 1981
Hän oli syntynyt Suomessa vuonna 1891 ja muutti Canadaan
vuonna 1908 asuen Canadassa 72 vuotta
Hänen muistoaan kunnioitamme suurella rakkaudella jota
hän itse meille osoitti
Vaimonsa SUOMA
Tyttärensä LEA LAUREN ALGAR
Kun vanhuus saapuu
ja voimat uupuu
ja haaveet kaikesta hälvenee
sen näkee korkein ja käteen tarttuu
vie kotiin vanhuksen väsyneen
Rauha tomullesi
Syvästi kaivaten SUOMA JA LEA
tännekin perukalle kulkeutu-neet
sillä jatkuvasti ilmenee
huumausaine välittäjiäkin joi-den
ansiosta täälläkin monta
nuorukaista menettää tervey-tensä
jo ennen kuin pääsee ai-kamiesten
kirjoihinkaan
Lisäksi tänne on kasvanut
joitakin varakkaita sukuja joten
suuret perintöasiatkin ovat kä-räjien
aiheuttajia Hiljattain oli
täällä tunnetun Roy Construc-tio- n
Co omistuksesta sukulais-ten
kesken riita jossa vaati-mukset
olivat monen miljoonan
arvoiset jossa tietysti lakimie-hetki- n
tienasivat huomattavia
summia Näin ollen nykyaika
kaikkine muotoineen on tullut
tänne vähävaraisten ihmisten
rakentamalle seudulle Mutta
tämän seitsemänkymmenen
vuoden aikana täällä on tehty
paljon työtäkin että hyvin työ-teliästä
kansaa täällä on ollut ja
suomalaisetkin ovat varmasti
tehneet osansa kaikessa
Uudenvuoden terveiset
täältä ukkoslahdelta Täällä on
purevat pakkaset näihin aikoi-hin
tänäänkin oli 33 F ja 38
Celsiusta siihen kun vielä käy
hyvä tuuli niin on pakko vetää
lakkircuhkaa korville näin van-han
miehen ainakin Luntakin
meille on tullut aivan tarpeeksi
yhden talven osalle
Kaupungin poliisit sanovat
tykkäävänsä näistä kylmistä il-moista
sen vuoksi että heillä on
vähemmän vaivaa varkaista ja
pahantekijöistä näin pakkasilla
Palokuntalaisille nämä pakkas-ilmat
taas aiheuttavat enemmän
työtä lukuisten tulipalojen ta-kia
Korsteenipaloja kuuluu o-lev- an
tavallista enemmän joh-tuen
kun ihmiset ovat alkaneet
säästämään energiaa ja ovat
suurelta osalta siirtyneet puilla
lämmitykseen eivätkä huolehdi
pitää savupiippuja puhtaina
Varsinkin jos käytetään tuoreita
puita lämmitykseen niin se ai-heuttaa
tervaa savujohdossa ja
se helposti syttyy palamaan
Olisiko nämä äkkinäiset il- -
manvaihtelut vaikutteina viime
viikolla täältä 55 km länteen
CP-rautatie- llä tapahtuneeseen
missä 35 tavaravaunua suistui
kiskoilta Juna oli itäänpäin
matkalla kuljettaen lautatava-raa
lihaa jauhoja ja kaiken-laista
muuta arvokasta lastia
George Smellie CP-virkail- ija
antoi ymmärtää että vahingot
arvoltaan nousee korkealle
Kuitenkaan ei tässä kolarissa
ketään loukkaantunut On vielä
selvittämätön asia mikä aiheut-ti
tämän kiskoilta suistumisen
Kun Allan Lampainen pa-lasi
kotiinsa turkismetsästäjien
kokouksesta niin hän huomasi
että hänen moottirikelkkansa ja
noin $3320 arvosta valmiita
turkisnahkoja oli hävinnyt yksi
ilveksen 13 punaketun ja 56
naatan nahkaa joutuivat var-kaiden
käsiin Nämä olivat Al-lanin
kahden kuukauden kovan
työn tulosta Ontarion Trappers
Association on luvannut
$20000 palkkion jos joku voisi
Surulla ja kaipauksella ilmoitan että
IRENE HOLLA
kuoli joulukuun 25 päivä 1981 vaikean taudin murtamana
Suomessa Elimäellä
Haudattiin tammikuun 2 päivä 1982
Lähinnä suremaan jäi Väinö Holla perheineen
Lively Ontario Canada fcaSg?£SS
Thunder Bayssa
tapahtunutta
Joo tyhjästä täällä on alettu
ja nyt kaupunkimme viettää 70-vuotissyntymäp-äivää
Laajat
maa-alue- et on tällä päivän san-karilla
ja velkaa niin paljon että
ci sitä huonolla laskutaidolla
voi laskeakaan Mutta onhan se
suomalainen sananlasku: 'Vel-ka
ei mätäne eikä siitä voi
ketään tuomita linnaankaan'
Jäämme seuraamaan kaunein- -
pia puolia näistä syntymäpäi- -
vista
H
johtaa varkaitten jäljille Maa-kuntapoli- isi
suorittaa etsintää
Allan asuu Copenhagen tien
varrella ja on harjoittanut met-sästystä
15 vuotta Hän kertoi
olleen ensimmäinen kerta että
häneltä on varastettu valmiita
nahkoja joskin joskus on viety
saalis pyydyksestä
Albert Ranta 48 kuoli sai-raalassa
pitkällisen sairauden
kärsittyään tammikuun 1 2 päi-vä
1982 Asunut tässä piirissä
koko elämänsä ajan Omaisia
jäi vaimonsa Mickey äiti Mrs
Ilmi Ranta yksi veli Kaukoja
vaimonsa Dorecn ja sisko Ing-rid
Mrs Hilda Peuramäki 82
kuoli sairaalassa tammikuun
13 päivä 1982 Hän oli synty-nyt
Ilmajoella Suomessa ja
tullut Canadaan vuonna 1913
Omaisia jäi kolme poikaa yh-deksän
tytärtä 41 lastenlasta ja
21 seuraavassa polvessa
WW
Sähkön säästäminen teolli-suuslaitoksissa
riippuu osal-taan
läpinäkyvien kattoraken-teiden
ja ikkunoiden puhtau-desta
Donetskissa sijaitsevan
fysikaalis-orgaanise- n kemian ja
hiilikemian instituutin tiedemie-het
ovat kehittäneet tehokkaan
välineen silikaattipölyn poista-miseksi
ikkunoiden pinnalta
Käyttämällä kyseistä ainetta
maan tuotantolaitoksissa on
mahdollista säästää vuosittain
jopa 10 miljardia kilovattituntia
sänköenergiaa
'''C" ' ? ''"' '" fW f
Syntymäpäiviä
Einari Elbacka Massey
Ont täytti 80 vuotta tammi-kuun
21 päivä 1982
Lehtiliikkeemme pyytää yh-tyä
sukulaisten ja tuttavien on-nitteluihin
Almanakassa
675 nimeä
Maria ja Juhani ovat olleet
suomalaisten eniten suosimia
etunimiä viimeisen sadan vuo-den
ajan Etunimet muuttuvat
kuitenkin koko ajan siksipä al-manakan
nimistöä uusitaan jat-kuvasti
Vuoden 1984 kalente-riin
on tulossa tavallista suu-rempia
muutoksia jotka perus-tuvat
etunimistön laajaan tutki-mukseen
Almanakan ajantasaisuu-desta
vastaava Helsingin yli-opisto
on pyrkinyt saamaan ka-lenterinimi-stön
tarkistukset en-tistä
vankemmalle pohjalle
Siksipä suomalaisten etunimis-tä
ja nimenvalintatavoista on
valmistumassa laaja tutkimus
jota tekee professori Eero Kivi-niemi
Suomenkielisessä almana-kassa
on tällä haavaa 675 etu-nimeä
Nimivalikoima on lähes
kokonaan toinen kuin sata
vuotta sitten Vanha vieraspe-räinen
nimistö on suomalais-tunut
ja käyttöön on tullut val-tavasti
uusia nimiä
Vuosisadan vaihteeseen asti
olivat viralliset etunimet olleet
lähes yksinomaan vieraskielis-ten
mallien mukaisia Tuolloin
alettiin kuitenkin haluta nimis-töön
entistä kansallisempi lei-ma
Niinpä monet kansanomai-set
nimiasut virallistettiin ja uu-detkin
suomalaiset nimet pääsi-vät
laajaan käyttöön Silti niin-kin
suomalaisilta tuntuvat ni-met
kuin Matti Pekka Leena ja
Liisa tulivat almanakkaan vasta
vuonna 1929
Nimien suosion vaihtelu ja
uusien nimien omaksuminen on
jatkuvaa Jokaisella ajalla on
oma tyylinsä ja muodin vaih-telu
on varsinkin sotien jälkeen
nopeutunut
Marian ja Juhanin lisäksi
ovat ensimmäisistä etunimistä
kaikkein suosituimpia olleet
Anna ja Matti Erityisen suo-sittu
Anna-nim- i oli 1920-Iu-vul- la
ja Matti taas 1950-luvul-- la
Nykyisin molempien nimien
suosio on jälleen nousussa
Almanakan nimiluettelo
toimii eräänlaisena nimenvalin-nan
ohjeena sillä 90 prosenttia
etunimistä on sellaisia jotka
ovat joko olleet tai ovat parhail-laan
almanakassa Uutta nimis-töä
tulee silti jatkuvasti käyt-töön
mikä edellyttää nimiluet-telon
tarkistamista
9