Viikkosanomat, March 16, 1976

              Jyväskylän lama-kongres-si:
Jyväskylä — Kuun vaihteessa suoritettiin Jyväskylässä työväenkon-gress- i
jossa käisteltiin aihetta kuinka päästä irti talouslamasta Avaus-päivän
ensimäisessä alustuksessa Sirola-opisto- n rehtori Matti A Pelto-nen
teki selväksi että kun talouspulien syynä on itse kapitalistinen
tuotantotapa sen perusristiriita ei näitä pulia voida poistaa yhteiskun-nasta
poistamatta itse aikansaelänyttä kapitalismia
Alustuksessaan Matti Peltonen
tarkasteli lamaa yhteiskunnal-lisena
ilmiönä selvittäen mar-xilaista
analyysia sekä porvarillista
tulkintaa lamasta Porvarillinen
taloustiede ei Peltosen mukaan ole
päässyt kovin syvällisiin selityksiin
talouspulien syistä Tämä on alus-tajan
mielestä aivan ymmärret-tävää
koska syvällinen tulkinta
johtaisi itse kapitalismin perustei-siin
puuttumiseen ja porvarillinen
teoria joka johtaisi porvarillisen
järjestelmän kieltämiseen ei olisi-kaan
enää porvarillista teoriaa
Pulien vastaista politiikkaa sel-vitellessään
Peltonen totesi pulien
johtuvan itse kapitalismista ja
lisäksi ne Suomessa tulevat
enimmäkseen ulkomaankaupan
välityksellä Tämän johdosta
marxilaiset kieltäytyvät uskot-telemasta
sellaista että he
kapitalismin oloissa tietäisivät
lääkkeen joka poistaisi
kapitalismin sairauden
— Tämä ei kuitenkaan mer-kitse
sitä että marxilaiset kat-soisivat
talouspolitiikan olevan
täysin avuton ja aseeton pulien
edessä Marxilaiset katsovat että
talouspolitiikalla voidaan vaikut-taa
pulien ilmenemiseen lievittää
niiden jyrkkyyttä helpottaa niistä
selviytymistä ja ennen kaikkea
voidaan lievittää niiden työväen-luokalle
aiheuttamia tuhoisia
seurauksia totesi Peltonen
Talouspulien lieventämiseksi
Peltonen suositteli kulutuskysyn-nän
ylläpitoa estämällä real-lipalkkoj- en
alentuminen ja pyr-kimällä
niiden kohottamiseen
sosiaaliturvan parantamista ja
Ä®I©ft ©
o
Ottawa — Pääministeri
Trudeau antoi lausunnon maanan-taina
83 luvaten taistella vaikka
vaaleissa saadakseen BNA:n
Brittiläisen Pohjois-Amerikan-la- in
sijaan saada lainsäädännän hyväk-symisen
Canadaan
Trudeaun mukaan vaaleissa
tultaisiin näkemään ihmisten halu
kolonialismin jätteiden hävit-tämiseksi
Canadassa BNA-la- ki
on Englannin parlamentin
säätämä laki jota ei voida muuttaa
ilman Englannin parlamentin
lupaa
Keskusteluja ollaan käyty jo
vuosia maakuntahallituksien
kanssa tavoista joilla voittaisiin
BNA-lak- i canadalaistuttaa mutta
ilman tuloksia Viimeinen luon-nos
lain muuttamisesta saatiin ai-kaan
v 1971 mutta se ei saanut
yksimielistä kannatusta maakun-nilta
Quebecin kieltäytyessä
Pääministeri Trudeau ilmaisi
monipuolistamista kansallistetun
ja muun valtion omistaman ja
johtaman tuotannon laajentamis-ta
ulkomaankaupan suun-taamista
sosialistisille markkinoil-le
kokonaisvaltaisen suunnitte-lun
parantamista työttömyyden
kustannusten siirtämistä suur-pääomalle
sekä raha- - ja luot-topolitiikan
joustavampaa käyt-töä
Suurmonopolien
varpaille astuttava
— Vaikka kaikki nämä
toimenpiteet ovat puhtaasti por-varillisia
toisin sanoen ne eivät
vielä sisällä mitään sosialismia ne
ovat useimmissa tapauksissa
kuitenkin sellaisia demokraattisia
toimia jotka suuntautuvat suur-pääoman
välittömiä etuja vas-taan
Ne edellyttävät tietyssä
määrin suurten monopolien var-paille
astumista ja yhteiskunnan
demokraattisen valvonnan aset-tamista
monopolien harvainval-taa
vastaan Niiden toteuttaminen
edellyttää laajaa monopolien vas-taista
demokraattista rintamaa
Me kommunistit emme kuvittele
yksin pystyvämme näihin
toimenpiteisiin vaan ehdotamme
yhteistyötä totesi Matti A Pelto-nen
Syviä lamoja
jatkossakin?
Vallitsevan taloudellisen laman
uusia piirteitä ja vaikutuksia sel-vitellyt
dosentti Reino Hjerppe
totesi että vallitsevaan lamaan
yhdistyy sellaisia rakenteellisia
TSS & ©
o o
Im
halunsa saada k o laki Canadaan
vuoteen 1978-mennes- sä
"Canada on ainoa maa maail-massa
jonka lainsäädäntä täytyy
saada hyväksymisensä toisesta
maasta ja me haluamme saada
lopun tällaiselle menettelytava-lle"
jausui pääministeri lisäten
että liittohallitus ei tulisi lisää-mään
voimaansa eikä maakun-tahallitukset
tulisi menettämään
vaikutusvaltaansa vaikka BNA-la- ki
tuotaisiinkin Canadaan
Social Credit-puoluee- n johtaja
kiitti Trudeaun rokeutta luvat-tuaan
tehdä muutokseen BNA-lakii- n
ilman maakuntia jolleivät
nämä suostu Trudeau lupasi
tehdä asiasta päätöksen
kuukauden sisällä
Quebecin pääministeri
Bourassa ilmoitti tiistaina 93 al-kaneensa
työskentelemään tois-ten
maakuntajohtajien kanssa es-tääkseen
BNA-lai- n muutoksen
muutospyrkimyksiä länsimaisen
talousjärjestelmän toiminnassa
joilla on huomattavaa merkitystä
paitsi nykylaman kannalta myös
tulevaisuutta silmällä pitäen
Hjerpen mukaan on olemassa
määrättyjä kehitysilmiöitä jotka
antavat aiheen olettaa ettei vain
nykyinen lama ole syvä ja laaja
vaan myös tulevaisuudessa on
odotettavissa vaikeiksi ja pit-käaikaisiksi
muodostuvia lamoja
Tämä asettaa alustajan mielestä
suhdannepolitiikan aivan uusien
haasteiden eteen
Reino Hjerpen mukaan kes-keisimmät
suhdannevaihteluja
aiheuttavat tekijät ovat yk-sityinen
pääomanmuodostus ja
meillä Suomessa vietikysyntä
Vaikka suhdannevaihtelut
Suomessa ovatkin olennaisella
tavalla riippuvaisia kansain-välisestä
taloudellisesta tilantees-ta
on silti alustajan mukaan
olemassa merkittäviä seikkoja
oman taloutemme rakenteessa ja
talouspolitiikassamme joilla voi-daan
vaikuttaa laman kehitysku-vaan
Merkittävinä rakenteel-lisina
kysymyksinä Hjerppe
mainitsi korkean tuontialttiuden
ja siihen liittyvän mak-sutaseongelm- an
korkopolitiikan
pääomanmuodostuksen ja varas-tointipolitiik- an
julkisen kysyn-nän
ajoitusongelmat sekä ver-opolitiikan
Korkopolitiikan alueella kaiva-taan
Suomessa Hjerpen mukaan
perusteellista uudelleen arvioin-tia
Kansantalouden tasapainoa ei
mitenkään voida saavuttaa jos
korkopolitiikkaa hoidetaan kuten
on tapahtunut
Kommentit
työpaikoilta
Työpaikkojen puheenvuoroina
kongressissa kuultiin lauantaina
myyjä Raija Ristolan sekä pääluot-tamusmies
Tauno Kainulaisen
kommentit Tauno Kainulainen
kertoi Schauman Oy:n Jyväskylän
tehtaiden työntekijöiden
kokemuksia kapitalismin lamasta
— Kun lähes kaikki tiedotus-kanavat
toitottavat suuresta
lamasta sekä siihen liittyvästä
työttömyydestä ja väittävät ettei
ainakaan puunjalostusteoll-isuudella
ole rahaa enää ostaa
puuta raaka-aineek- si ja ettei
kauppa käy varastot ovat tupa-ten
täynnä niin samanaikaisesti
tekninen henkilökunta pannaan
suunnittelemaan ja toteuttamaan
häikäilemättömästi ja
heinotekoisesti rationalisointia
Työntekijöitä siirretään heille
sopimattomiin työpisteisiin
kiristetään työvauhtia pakote-taan
työntekijöitä hyväksymään
huonoja urakoita annetaan lop-putilejä
irtisanomissuojan ul-kopuolella
oleville "epämiellyt-täville"
työntekijöille ja kaikilla
muilla tavoin kiristetään kurin-pidollisia
toimia kertoi
Kainulainen
Nykyinen lama ja lomautukset
työttömyys työmoraalin puut-teesta
syytteleminen työolojen
huonontaminen ja monet muut
kiristystoimet osoittavat
Kainulaisen mielestä selvästi
kuinka turvattomia työntekijät
todellisuudessa ovat suuryh-tiöiden
puristuksessa
Rva Uusirikas: — Koiranne ul-vonta
häiritsee tyttäreni laulutuntia
Naapuri: — Ehkä mutta tyttä-renne
aloitti sen
Brasilian "ihme" ohi
Huhtikuun 1 1964 kaappasi
Brasiliassa vallan kourallinen
sotakorkeakoulun kenraaleja
jotka lähes poikkeuksetta olivat
olleet eteläamerikkalaiseen ta-paan
opissa Yhdysvaltain sotilaa-llisissa
koulutuskeskuksissa
Kaappaus tapahtui sen jälkeen
kun vallassa ollut porvarillinen ja
vapaamielinen presidentti
Goulard oli ryhtynyt hankkeisiin
jotka olisivat kaventaneet ul-komaiden
taloudellista ja poliit-tista
sananvaltaa maassa ja hor-juttaneet
myös kotimaisen suur-maanomistajien
asemaa
FASISTISEKSI sotilasdik-tatuuriksi
luonnehdittu hallitus-iärjestelm- ä
ryhtyi soveltamaan
' 'brasialialaista kehitysmallia' '
Luotiin "poliittisesti varma"
sotilaallisesti järjestetty ja
asevoimiin nojaava valtio
Taloudellisesti tämä malli mer-kitsi
kapitalistisen kehityksen
voimakasta kiihdyttämistä ennen
muuta ulkomaisen pääoman avul-la
Sotilashallitus poisti kaikki ul-komaisia
sijoituksia koskeneet
rajoitukset ja valvonnan
BRASILIALAINEN malli
tuotti "Brasilian talousihmeen"
Vuosina 1968 — 72 teollisuus-tuotannon
kasvuvahti oli kes-kimäärin
10 prosenttia Teräksen
sementin ja mm autojen tuotanto
kaksinkertaistui ulkomaan-kauppa
nousi 26-kertaise- ksi
Mitalin toinen puoli on se että
Brasilian teollisuuden avainalat
Peruutti
Quebec — Quebecin korkeim-man
oikeuden tuomari mr Mac-ke- y
peruutti lausuntonsa väit-teestä
jonka mukaan valtionva-rain
lautakunnan puheenjohtaja
Jean Chretien olisi yrittänyt va-ikuttaa
tuomariin konkurssi-oikeudenkäynnis- sä
Montrealilainen tuomari
myönsi että hänellä ei ole "hen-kilökohtaista"
tietoa Chretienin
keskustelusta tuomari
Aronovichin kanssa "Hyväksyn
ehdottomasti" Mr Chretienin
selityksen tapahtumasta ja
peruutan vihjauksen mr
Chretienin oikeuden häirit-semisestä
kirjeessäni mr Basfor-dille- "
ilmoitti Mackay kirjees-sään
Jean Chretien lakimiehelle
perjantaina 63
Chretien oli yksi kolmesta
Trudeaun ministeristä joidenka
tuomari 'Mackey väitti häirinneen
"oikeuden prosessia" mutta
molemmat k o ministerit ovat
kieltäneet syyllisyytensä
Tarpeellinen ohje
Pienen canadalaisen Mac-leodi- n
kaupungin hotellin sään-nöissä
sanotaan: "Saapaat ja
puolikengät varsinkin sellaiset
joissa on suuria nauloja- - on
riisuttava ennen vuoteelle aset-tumista
Pyydämme kaikkia vie-raita
nousemaan viimeistään
kello kuusi aamulla sillä
aamiaisaikaan lakanoita käyte-tään
pöytäliinoina Uhkapelejä
saa pelata vain hotellin johtajan
valvonnassa" Ohje on laadittu
vuonna 1882
ovat nyt amerikkalaisten län-sisaksalais-ten
ja japanilaisten
yhtiöiden hallinnassa
MAAN ALLA TOIMIVAN
Brasilian kommunistisen
puolueen pääsihteeri Luis Carlos
Prestes kertoi joitakin päiviä sit-ten
Berliinissä siitä kenen kus-tannuksella
"ihme" tapahtui
Vuosina 1964 — 74 työläisten
reaalipalkka aleni noin 50 pros
80 pros maaseutuväestöstä on
suurtilojen palkkarenkeinä
saaden korvauksena työstä luon-nontuotteita
Yksi "ihmeen"
tuotteita on Amazonasin alueen
viidakkojen halki rakennettava 5
421 kilometrin pituinen tie Sen
varrelta kotimaiset ja ulkomaiset
suurrikkaat omistavat jo 18 milja
hehtaaria maata Suurtilojen
määrä lisääntyy 70 000 hehtaarin
omistukset eivät ole harvinaisia
sanoi Prestes Maareformista ei
ole tietoakaan Maattomat vil-jelijät
odottavat yhä Amazonasin
alueelta luvattua maatilkkua
Noin 40 miljoonaa Brasilian
110-miljoonaise-sta
väestöstä on
aliravittuja
TALOUSIHMEEN kään-töpuolen
olleelisiin ilmiöihin
kuuluvat samoin jyrkät
poliisivaltion menetelmät oppos-ition
kukistaminen keinoja
kaihtamatta Pöyristyttäviä ker-tomuksia
mm kidutuksista on sil-loin
tällöin tullut julkisuuteen
Epämukavat henkilöt
äärivasemmistosta aina sotilashal-lituksen
kannattajiin saakka
katoavat yksinkertaisesti elävien
kirjoista turvallisuuspoliisin tai
armeijan huostassa
BRASILLIAN "ihmeen" ol-lessa
vielä täydessä kukoistuk-sessaan
astui hallituksen johtoon
maaliskuussa 1974 presidentti
Ernesto Geisel luvaten poliittista
liennytystä Lehdistön ja taiteen
sensurointia lievennettiin ja
Geisel lupasi jopa asteittaista
paluuta demokratiaan Marras-kuussa
1974 pidettiinkin sitten
vaalit joissa yksi virallisesti sal-littu
oppositiopuolue sai esiintyä
suhteellisen vapaasti ja kilpailla
hallituspuolueen kanssa Muuan
Geiselia lähellä oleva kenraali
selitti tämän liberalisoinnin syitä:
"Meidän täytyy poistaa
ylipainetta avaamalla varovasti
venttiilejä' jotta koko hoito ei
lennä ilmaan"
PUOLI VUOTTA myöhem-min
venttiilit oli kierretty jälleen
lähes kiinni Vaaleissa op-positipuo-lue
sai noin kaksi kertaa
enemmän ääniä kuin kenraalit
Sotilashallitus oli kuvitellut liikaa
omasta suosiostaan ja Brasilian
talousihmeen kestävyydestä
Viime vuoden loppupuolella to-dettiin
että "ihme" oli ohi hal-lituksen
lupaukset tuotannon
"noususta eivät pitäneet paikkaan-sa
kauppatase oli jyrkästi va-jauksellinen
Geisel peruutti
lupaukset liberalisoinnista ja
muutamien kuukausien suojasään
jälkeen armeijan ja poliisin väki-valtakonei- sto
alkoi toimia taas
kiivaampaan tahtiin Ehkäpä
lyhyeksi jääneen demokratia-kokeilun
yhteydessä ilmennyt
opposition laajuus on osaltaan
vaikuttanut siihen että itse dik-tatuurin
selkänojassa armeijassa
on viime aikoina todettu selviä
haajaantumisen merkkejä
Matti Hölttä
Tiistai maaliskuun 16 p 1976
mxn vym
il