001139 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
}flYMHfl jfciMitfrftU V jPvSj vuf }'JJfgl $ t'5if? ft irfvMi" $ ?ä m'isfrm Öj&V-pS!- " vr J Ai "' 1 VH ' li ' " I 5? Tervehdimme 65 vuotiasta Kirj P YOUTILAINEN n Q n C3 □ n E] Q Koska Iskun toiminta pohjautuujo varhaisemmille ajoil- - le lienee paikallaan tuoda aluksi esiin sen alkuvaiheet ja yhteis- - kunnalliset vaikutteet mitkä syyt ovat olleet Iskun syntymiselle Toiseksi Iskun toiminta on joutunut keskeiseksi täällä Länsi-Ontario- n eli Järvienpään alueella suomalaisten urheiluseurojen kesken joita kaikkiaan oli parhaina vuosina 13 liiton alaista seuraa Varsinainen suurempi suomalaisten virtaaminen Cana-- daan alkoi 1800-luvu- n lopulla ja 1900-luvu- n alussa Taalla Port Ar-thurissakin on vielä henkilöitä „ jotka saapuivat viime vuosisadan lopulla ja sanovat täällä olleen sil-loin joitakin suomalaisia Vaikka en voikaan antaa tar-kempia tietoja suomalaisten tulosta Canadaan enempää kuin Port Arthuriinkaan niin esitän tässä erinäisiä veteraaneilta kuulemiani muistelmia Ensimmäinen suomalaisten tänne perustama yhdistys oli rait-tiusseu- ra joka pystytettiin v 1901 tai 1902 Tällainen järjestö Imatra-liittoo- n oli eri puolilla Canadaa Sud- - Imtra-seur- a perustettiin kesä-kuun pnä Sen toimin-tapaikka kutsuttiin sitä Torppa-nimell- ä omaksui Tämän yhdistyksen yhteyteen perustettiin Port Arthurin ensim- - mainen urheiluseura Jyry v 1904 Wilson kadun haalilla oli kyllä ol- - lut jo ennemmin urheilutoimintaa ja toimi siellä esimmäisenä voi-- mistelun ohjaajana Jussi Aarnio Jyryssä toimivat ohjaajina Heikki Roine ja Hugo Karenius Pian kävi toimipaikka ahtaaksi ja v 1909 ostettiin ja aloitettiin nykyisen Työn Temp- - pelin rakennustyöt Ja niinpä tämä historiallinen PA:n suomalaisten yhteisin voimin rakennettu Työn Temppeli vai-- mistui 1910jolloin 17 pnä esitettiin avajaisnäytelmä "Pirun kirkko" V 1911 lopetti Imtra-liitt-o toimintansa ja sen tilalle tuli suomalainen sosialistijärjestö jonka päämaja sijaitsi Torontos-sa Imtra seuran ja Jyryn toiminta jatkui rikkoutumatta vuoteen 1919 saakka Esimmäisen maailmansodan jälkeinen tilanne aiheutti sitten hajaannuksen PA:n suomalais-ten keskuudessa Silloin perustet-tiin tänne IWW-liito- n kannatus- - viereisen rakennuksen jota sano-- taan Pikku-haalik- si Vuonna 1924 perustettiin SJ:n osaston yhtey iccu umciiuacuia isku juku nykyään kuuluu S CAU Liit toon Ennen tätä hajaannusta toimivat miehet ja naiset eri jaos-toissa Toiminta tal- - visin voimisteltiin ja kesäisin urheiltiin Hajaannuksen aika oli lamakautta Suomen sisällissodan jälkeen siir-tyi Suomesta tällekin alueelle huomattavasti Suomen työväen urheilutoiminnassa mukana ol- - leita sekä urheilijoi- - tässä yhteydes-tä He luonnollisesti antoivat sä Suomalainen järjestö osti lisävauhtia Näin voi-- eräältä Karjalaan lähtevältä neljä muistelu hiihto rata-j- a mailia PA:n rajasta North kenttäurheilu vieläpä nyrkkeily-- kin oli käynnissä Se aika oli tääl lä niinkuin ympäri Canadan suomalaisen urheilun nousukautta ja samalla suomalaiset olivat tienraivaajina maan muunkielisenkin väestön urheiluharrastuksille mitä tulee rata-- kenttäurheiluun ja myös-kin hiihtoon Näin toiminnan vilkastuessa Arthurin Isku ja Fort Wil- - liamin Karhu olivat ensimmäiset seurat täällä jotka liittyivät Creighton Minella perustettuun (maalisk p 1925) Canadan Suomalaisten Työläisten Urheiluliittoon Ja sitä mukaa kun PA:n ympäristössä perustettiin uusia seuroja ne liittyivät yl-lämainittuun liittoon ja näiden seurojen luku oli kolmetoista — se oli todella urheilun nousukautta täällä Ansiokkaaksi urheilutoimin-nan eteenpäin viejäksi muistel- - missä mainitaan Heikko Roine ja piti tällä alueella myöhemmin nel-- jai Kurssit nan on loimmui jai-- kuvasti ia vielä 1952 ohiasi ynteisvoimistelun S(JAUL:n Liittojuhlissa Port Arthurissa Hän on edelleenkin toimitsijanaja osallistuu myös näyttämö- - ja kuorotoimintaan Jälleen seurasi ikäänkuin uusi katsottiin tarpeelliseksi koska järjestö maaliskuussa 1920 ja se 1927 saapui Port Ar-- paikkakunnalla ei olliit ennestään sai haltuunsa Työn Temppelin thuriin porilainen nuorimies Yrjö muuta kuin kirkko ja kapakka Tämän hajaannuksen johdosta Saivo joka nuoresta iästään Seuralla oli pieni haali Wilson- - urheiluseura Jyry lakkasi olemas- - huolimatta oli taitava taitovoimis- - kadulla missä nykyään on Eato- -' ta Samana vuonna perustettiin telija ja vuonna 1928 hänet Iskun nin autotalli Suomesta alkoi sil-- IWW:n kannatusyhdistyksen taholta valittiin naisten voimis- - loin tulla enemmän siirtolaisia yhteyteen urheiluseura telunohjaajaksi ja joukossa kulttuuri-j- a työväenjär- - "Nahjus" jossa A Ojatuli toimi myöskin miesten V 1928 29 jestöjen kannattajia Kun raittius- - ohjaajana yli 10 vuotta r ' Saivo sai lisäkoulutusta Suomen seuraan ei huolittu "jumalankiel- - Samoihin aikoihin sosialis- - TULm Helsingin Jyryn kas-tajia" jouduttiin perustamaan tiseura joka nykyään tunnetaan vatilta Yrjö Ahtiolta joka vuoden uusi järjestö jolle annettiin CSJ:n osaston nimellä osti kes- - ajan antoi täällä voimistelukurs-nimek- si Imatraseura Se liittyi kuspaikakseen Työn Temppelin seia eri nuolilla Canadan ia Saivn jolla seuroja ja päämaja buryssa 24 1903 sijaitsi Dufferin-kadull- a ja Seura sosialistiset maapala maaliskuun oli vilkasta jäl-keinen ja port 21 Hm JH rcBHflHrii "fM&mSmm l ' mmBaSSSBSm ' JJirafl K mKtima- - h&Umr "W&y fÄP-#iä- Bl ääHBfifiäirT = SIBk ""mKUBB '" S?r=lKf K M Wmr Ja M IH' s vf UiyWMMa'fegpats BH3T ] %tz W% Wl L 3k1 ji# f MMm Y tätifmBm Vi MfflKilS HPJBJBiH's-iB- f "hTb $g$r f ®Sr i LsS T-Sii- BP HlK EsÄBDäBjf 'rW M Är~ —fV — iku w L Jk W l jLUt 5H 3 l ?l BiBs 9H m IlM 411 M& - Hl j--J '#h- - IMt 4i k J JIh MijBR M JM Pl I JIM1 1 JBI -- 1 FJltJ ! jJktfEBL ali BVBR # b fl bmBBb VIm £ tm iM&ssnk 'fBB"1 ii iBMI HHHM HHHHhH ' " sHbPHhB 9 JBHBeImBBL' -- tB HVAlBSv 9 iHHHHBbS m JHbhhBh i IBH HHHnHBR Mmiir lliJBirlWff lliillBiilW]llBfiir wWm E8BBBBaHHWWWMHBHHBH "Nätei tytöi hi paira napei" ja nätti on Paavo Voutilainenkin vaikka ei palkintoa saanutkaan CSJ:n Toronto osastan kauneuskilpailuissa Don-haalil- la v 1938 Paavo (oik ylh) esitti tilaisuudessa voimistelu-ohjelmanumer- on ja pääsi tyttöjen kanssa kuvaan j Canadan Suomalaista Jä! rjestöä aikakausi ja tätä kutsuttiin "Ben-nettin hyväksi ajaksi" joka oli to-dellisuudessa Työttömyyden aikakautta Työtä ei kertakaik-kiaan saanut Sitä seurasi suomalaisten keskuudessa "Kar-jalan kuume" Iskukin menetti toimitsijoita toimitsijavoimaa urheilulle myöhemmin myöhemmin Branch-joe- n varresta maa-alue- en v 1930 joka nimitettiin Punaiseksi puistoksi Nykyään se tunnetaan nimellä Isku Park (eli puisto) Työttömyys lisääntyi ja työt-tömät miehet kokoontuivat yhä enemmän yhteen eli "jungeliin" joksi näitä työttömien ryhmiä kutsuttiin He saivat kesäajan viettää tämän SJ:n North Bran-chi- n jokirannassa ja talvisin nuk-kuivat "siskon sängyssä" haalilla Aikaa olija käytiin osa ajasta ker-juulla puhdistettiin puistoa urheiltiin ja käyttiinpä "piit-taamalla" aina Torontoa myöten urheilemassa Näin rakentui punainen puisto kauniiksi ja muis-torikkaaksi vaikkakin nälkä ja epätoivo tulevaisuuteen nähden vaivasikin heitä Tämä ei kuiten-kaan heitä lamaannuttanut vaan he oivalsivat urheilun merkityk-sen Hejärjestivätkilpailujaja har-joittelivat päivisin koska oli aikaa ja niinpä muistelmissa kerrotaan ettäv 1931 Iskun kansallisiin rata-j- a kenttäurheilukilpailuihin otti osaa yksistään miesten 5-otte- luun 62 urheilijaa sen lisäksi oli nuor-ten ja naisten sarjat Myöskin B-sar-jan metsaruus kilpailuissa punaisessa puistossa oli suuri osanotto Talvisin oltiin hiihtoladulla sekä voimistelemassa ja painimassa Järjestettiin useam-pia painikilpailuja joihin osanotto oli aina hyvä Vieraspaikkakun- - talaisia joskus osallistui aina To rontoa myöten Samoin meidän nrhpiiibmm vaeltelivat ui kopuolella oman alueen Matkus-tus tapahtui tavallisesti tavarajunissa joten se ei tullut kalliiksi Kylmää ja nälkää useasti matkoilla kärsittiin mutta se ei innostusta lamaannattanut Joukkosiirtyminen Neuvosto-Karjalaa- n vaikutti myöskin Länsi-Ontario- n urheiluelämään Muuttaneiden joukossa oli paljon keskeisintä urheiluväkeä Kun esimerkiksi Tarmolan "Väkevästä" lähti Karjalaan Oiva Maunu niin alkoi seuran toiminta lamaantua ja pian seura kuoli Iskukin menetti Kar-jalaan siirtyneissä jo osan hyviä toimitsijoita Paras toimeen-paneva voima Iskusta meni kuitenkin Espanjan sisällisso-taan kuten Yrjö Kyyny Ilmari Sippola Matti Rasmus ja monet muut Yrjö ja Ilmari saivat levon Espanjan mullassa ja osa takaisin palanneita on jossakin muualla Isku alkoi sairastaa vähä-verisyyt- tä ja nukahti kokonaan kun toisen maailmansodan aikana haalin oveen ilmestyi munalukko Samanlainen lamaannuksen aalto on kulkenut seurasta seuraan Iskun edesmennyt aikakausi oli jättänyt hyvää jälkeä ja kasvat-tanut monta hyvää urheilijaa Merkittävin Iskun urheilija oli Jussi Niemi Hän alkoi Punaisen Puiston kentällä ja saavutti kun-toisuutensa lyhyessä ajassa ollen i m aikoinaan 10-ottel- un ja pitkän ajan kuulantyönnön mestari Kalle Kaarela hankki erikoisesti 21-- v sarjassa mestaruuksia ja myöhemmin saavutti keihäässä tuloksen 55 m joka kuitenkin toimitsijain huolimattomuuden takia jäi huomioimatta aikansa ennätykseksi Keskuudessamme aikoinaan ollut T Ponsen oli monipuolinen urheilija moniot- - telija keskipitkien ja lyhyiden matkojen aika hyvajuoksya seka sarjansa parhaita painijoita Toisen maailmansodan jälkeen herätettiin Iskun toiminta jälleen ja perustava kokous oli touko-kuun 6 päivänä 1946 Kokouk-seen osallistui 17 ja kaikki yhtyivät jäseniksi Hyväksyttiin entinen nimi Iskuja päätettiin liit tyä SCAULnttoon Valittiin viisihenkinen johtokunta puheenjohtajaksi Sam Pukkala ja sihteeriksi Laila Pennanen Seura alkoikin ripeän toiminnan ja jo saman vuoden kesäkuussa järjes-tettiin voimistelukurssit Jack Hymanderin johdolla Niinpä Isku onkin sen jälkeen ollut jat-kuvasti toiminnassa ja Sam Puk-- kalalle lankeaa suuri osuus sillä hän on aina antanut auttavan kätensä seuran toiminnassa ja ol-lut jatkuvasti puheenjohtajana Myöhemmin Ahti Westerback Salme Pitkänen (Mrs Salme Westerback nykyisin) Kalevi Juvonen monta muuta olisi mainitsemisen ansaitsevia mutta se veisi palstatilaa Ne näkymät-tömät avustajat ansaitsevat var-maan kaikkien kiitokset Seuraavaksi suurtapahtumaksi Iskun osalle tuli vastuu SCAUL:n vuotuisten Liit-tojuhlien järjestely v 1952 elokuussa Silloin oli jo Punaisen puiston nimi muutettu ja se nykyään hyvin huomattavasti tunnetaan Iskun puisto-nimel- lä Näissä Liittojuhlissa ohjasi yhteisvoimistelun Yrjö Saivo ja antoi voimistelijain kanssa muita-kin esityksiä Näin toiminta jatkui ja Iskun jäsenet ovat aina alttiisti antaneet esityksiä erinäisissä tilaisuuksis-sa ottaneet osaa näyttämotoimin-taa- n avustaen ympäristön urheilutoimintaa Isku on saanut huomattavaa tukea PA:n ym-päristön ihmisiltä Isku kokouksessaan elokuun 9 päivänä 1954 kirjoitti SCAULiittolle ja ehdotti olisiko mahdollista saada voimis-telukurssi- en ohjaajaksi Paavo Vuotilainen ja niinpä asia to-teutuikin ja kurssit pidettiin loka-kuun ajan hyvin onnistuneesti vielä samana vuonna Niinpä Paavo allekirjoittanut jäikin tänne olemaan ja nyt onkin kulunut yli kymmenen vuotta Olen joutunut koko tämän ajan olemaan voimistelijain parissa kesät ja talvet ja kehittyneemmät voimistelijat ovat aina antaneet apuaan Vaikkakaan seuramme jäsenmäärä ei ole kovinkaan iso Iskussa on suoritettu arvokasta työtä Haalimme ympäristössä asuvat lapset ovat saaneet voi-mistelun ja urheilun opetusta josta seuramme nauttii kyläkun-nassamme luottamusta Ja kuten edellä näkyy ei seuramme syy ole vaan sotien syy olkoot sodat sitten mitä laatua tahansa kuten sodanjälkeinen aika kylmäsota mikä on tavalla tai toisella vaikut-Jat- k seur sivulla Tiistai lokakuun 12 p 1976
Object Description
Rating | |
Audience | 1975_May-1975-Dec-1976\64\scans |
Title | Viikkosanomat, October 12, 1976 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1976-10-12 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000064 |
Description
Title | 001139 |
OCR text | }flYMHfl jfciMitfrftU V jPvSj vuf }'JJfgl $ t'5if? ft irfvMi" $ ?ä m'isfrm Öj&V-pS!- " vr J Ai "' 1 VH ' li ' " I 5? Tervehdimme 65 vuotiasta Kirj P YOUTILAINEN n Q n C3 □ n E] Q Koska Iskun toiminta pohjautuujo varhaisemmille ajoil- - le lienee paikallaan tuoda aluksi esiin sen alkuvaiheet ja yhteis- - kunnalliset vaikutteet mitkä syyt ovat olleet Iskun syntymiselle Toiseksi Iskun toiminta on joutunut keskeiseksi täällä Länsi-Ontario- n eli Järvienpään alueella suomalaisten urheiluseurojen kesken joita kaikkiaan oli parhaina vuosina 13 liiton alaista seuraa Varsinainen suurempi suomalaisten virtaaminen Cana-- daan alkoi 1800-luvu- n lopulla ja 1900-luvu- n alussa Taalla Port Ar-thurissakin on vielä henkilöitä „ jotka saapuivat viime vuosisadan lopulla ja sanovat täällä olleen sil-loin joitakin suomalaisia Vaikka en voikaan antaa tar-kempia tietoja suomalaisten tulosta Canadaan enempää kuin Port Arthuriinkaan niin esitän tässä erinäisiä veteraaneilta kuulemiani muistelmia Ensimmäinen suomalaisten tänne perustama yhdistys oli rait-tiusseu- ra joka pystytettiin v 1901 tai 1902 Tällainen järjestö Imatra-liittoo- n oli eri puolilla Canadaa Sud- - Imtra-seur- a perustettiin kesä-kuun pnä Sen toimin-tapaikka kutsuttiin sitä Torppa-nimell- ä omaksui Tämän yhdistyksen yhteyteen perustettiin Port Arthurin ensim- - mainen urheiluseura Jyry v 1904 Wilson kadun haalilla oli kyllä ol- - lut jo ennemmin urheilutoimintaa ja toimi siellä esimmäisenä voi-- mistelun ohjaajana Jussi Aarnio Jyryssä toimivat ohjaajina Heikki Roine ja Hugo Karenius Pian kävi toimipaikka ahtaaksi ja v 1909 ostettiin ja aloitettiin nykyisen Työn Temp- - pelin rakennustyöt Ja niinpä tämä historiallinen PA:n suomalaisten yhteisin voimin rakennettu Työn Temppeli vai-- mistui 1910jolloin 17 pnä esitettiin avajaisnäytelmä "Pirun kirkko" V 1911 lopetti Imtra-liitt-o toimintansa ja sen tilalle tuli suomalainen sosialistijärjestö jonka päämaja sijaitsi Torontos-sa Imtra seuran ja Jyryn toiminta jatkui rikkoutumatta vuoteen 1919 saakka Esimmäisen maailmansodan jälkeinen tilanne aiheutti sitten hajaannuksen PA:n suomalais-ten keskuudessa Silloin perustet-tiin tänne IWW-liito- n kannatus- - viereisen rakennuksen jota sano-- taan Pikku-haalik- si Vuonna 1924 perustettiin SJ:n osaston yhtey iccu umciiuacuia isku juku nykyään kuuluu S CAU Liit toon Ennen tätä hajaannusta toimivat miehet ja naiset eri jaos-toissa Toiminta tal- - visin voimisteltiin ja kesäisin urheiltiin Hajaannuksen aika oli lamakautta Suomen sisällissodan jälkeen siir-tyi Suomesta tällekin alueelle huomattavasti Suomen työväen urheilutoiminnassa mukana ol- - leita sekä urheilijoi- - tässä yhteydes-tä He luonnollisesti antoivat sä Suomalainen järjestö osti lisävauhtia Näin voi-- eräältä Karjalaan lähtevältä neljä muistelu hiihto rata-j- a mailia PA:n rajasta North kenttäurheilu vieläpä nyrkkeily-- kin oli käynnissä Se aika oli tääl lä niinkuin ympäri Canadan suomalaisen urheilun nousukautta ja samalla suomalaiset olivat tienraivaajina maan muunkielisenkin väestön urheiluharrastuksille mitä tulee rata-- kenttäurheiluun ja myös-kin hiihtoon Näin toiminnan vilkastuessa Arthurin Isku ja Fort Wil- - liamin Karhu olivat ensimmäiset seurat täällä jotka liittyivät Creighton Minella perustettuun (maalisk p 1925) Canadan Suomalaisten Työläisten Urheiluliittoon Ja sitä mukaa kun PA:n ympäristössä perustettiin uusia seuroja ne liittyivät yl-lämainittuun liittoon ja näiden seurojen luku oli kolmetoista — se oli todella urheilun nousukautta täällä Ansiokkaaksi urheilutoimin-nan eteenpäin viejäksi muistel- - missä mainitaan Heikko Roine ja piti tällä alueella myöhemmin nel-- jai Kurssit nan on loimmui jai-- kuvasti ia vielä 1952 ohiasi ynteisvoimistelun S(JAUL:n Liittojuhlissa Port Arthurissa Hän on edelleenkin toimitsijanaja osallistuu myös näyttämö- - ja kuorotoimintaan Jälleen seurasi ikäänkuin uusi katsottiin tarpeelliseksi koska järjestö maaliskuussa 1920 ja se 1927 saapui Port Ar-- paikkakunnalla ei olliit ennestään sai haltuunsa Työn Temppelin thuriin porilainen nuorimies Yrjö muuta kuin kirkko ja kapakka Tämän hajaannuksen johdosta Saivo joka nuoresta iästään Seuralla oli pieni haali Wilson- - urheiluseura Jyry lakkasi olemas- - huolimatta oli taitava taitovoimis- - kadulla missä nykyään on Eato- -' ta Samana vuonna perustettiin telija ja vuonna 1928 hänet Iskun nin autotalli Suomesta alkoi sil-- IWW:n kannatusyhdistyksen taholta valittiin naisten voimis- - loin tulla enemmän siirtolaisia yhteyteen urheiluseura telunohjaajaksi ja joukossa kulttuuri-j- a työväenjär- - "Nahjus" jossa A Ojatuli toimi myöskin miesten V 1928 29 jestöjen kannattajia Kun raittius- - ohjaajana yli 10 vuotta r ' Saivo sai lisäkoulutusta Suomen seuraan ei huolittu "jumalankiel- - Samoihin aikoihin sosialis- - TULm Helsingin Jyryn kas-tajia" jouduttiin perustamaan tiseura joka nykyään tunnetaan vatilta Yrjö Ahtiolta joka vuoden uusi järjestö jolle annettiin CSJ:n osaston nimellä osti kes- - ajan antoi täällä voimistelukurs-nimek- si Imatraseura Se liittyi kuspaikakseen Työn Temppelin seia eri nuolilla Canadan ia Saivn jolla seuroja ja päämaja buryssa 24 1903 sijaitsi Dufferin-kadull- a ja Seura sosialistiset maapala maaliskuun oli vilkasta jäl-keinen ja port 21 Hm JH rcBHflHrii "fM&mSmm l ' mmBaSSSBSm ' JJirafl K mKtima- - h&Umr "W&y fÄP-#iä- Bl ääHBfifiäirT = SIBk ""mKUBB '" S?r=lKf K M Wmr Ja M IH' s vf UiyWMMa'fegpats BH3T ] %tz W% Wl L 3k1 ji# f MMm Y tätifmBm Vi MfflKilS HPJBJBiH's-iB- f "hTb $g$r f ®Sr i LsS T-Sii- BP HlK EsÄBDäBjf 'rW M Är~ —fV — iku w L Jk W l jLUt 5H 3 l ?l BiBs 9H m IlM 411 M& - Hl j--J '#h- - IMt 4i k J JIh MijBR M JM Pl I JIM1 1 JBI -- 1 FJltJ ! jJktfEBL ali BVBR # b fl bmBBb VIm £ tm iM&ssnk 'fBB"1 ii iBMI HHHM HHHHhH ' " sHbPHhB 9 JBHBeImBBL' -- tB HVAlBSv 9 iHHHHBbS m JHbhhBh i IBH HHHnHBR Mmiir lliJBirlWff lliillBiilW]llBfiir wWm E8BBBBaHHWWWMHBHHBH "Nätei tytöi hi paira napei" ja nätti on Paavo Voutilainenkin vaikka ei palkintoa saanutkaan CSJ:n Toronto osastan kauneuskilpailuissa Don-haalil- la v 1938 Paavo (oik ylh) esitti tilaisuudessa voimistelu-ohjelmanumer- on ja pääsi tyttöjen kanssa kuvaan j Canadan Suomalaista Jä! rjestöä aikakausi ja tätä kutsuttiin "Ben-nettin hyväksi ajaksi" joka oli to-dellisuudessa Työttömyyden aikakautta Työtä ei kertakaik-kiaan saanut Sitä seurasi suomalaisten keskuudessa "Kar-jalan kuume" Iskukin menetti toimitsijoita toimitsijavoimaa urheilulle myöhemmin myöhemmin Branch-joe- n varresta maa-alue- en v 1930 joka nimitettiin Punaiseksi puistoksi Nykyään se tunnetaan nimellä Isku Park (eli puisto) Työttömyys lisääntyi ja työt-tömät miehet kokoontuivat yhä enemmän yhteen eli "jungeliin" joksi näitä työttömien ryhmiä kutsuttiin He saivat kesäajan viettää tämän SJ:n North Bran-chi- n jokirannassa ja talvisin nuk-kuivat "siskon sängyssä" haalilla Aikaa olija käytiin osa ajasta ker-juulla puhdistettiin puistoa urheiltiin ja käyttiinpä "piit-taamalla" aina Torontoa myöten urheilemassa Näin rakentui punainen puisto kauniiksi ja muis-torikkaaksi vaikkakin nälkä ja epätoivo tulevaisuuteen nähden vaivasikin heitä Tämä ei kuiten-kaan heitä lamaannuttanut vaan he oivalsivat urheilun merkityk-sen Hejärjestivätkilpailujaja har-joittelivat päivisin koska oli aikaa ja niinpä muistelmissa kerrotaan ettäv 1931 Iskun kansallisiin rata-j- a kenttäurheilukilpailuihin otti osaa yksistään miesten 5-otte- luun 62 urheilijaa sen lisäksi oli nuor-ten ja naisten sarjat Myöskin B-sar-jan metsaruus kilpailuissa punaisessa puistossa oli suuri osanotto Talvisin oltiin hiihtoladulla sekä voimistelemassa ja painimassa Järjestettiin useam-pia painikilpailuja joihin osanotto oli aina hyvä Vieraspaikkakun- - talaisia joskus osallistui aina To rontoa myöten Samoin meidän nrhpiiibmm vaeltelivat ui kopuolella oman alueen Matkus-tus tapahtui tavallisesti tavarajunissa joten se ei tullut kalliiksi Kylmää ja nälkää useasti matkoilla kärsittiin mutta se ei innostusta lamaannattanut Joukkosiirtyminen Neuvosto-Karjalaa- n vaikutti myöskin Länsi-Ontario- n urheiluelämään Muuttaneiden joukossa oli paljon keskeisintä urheiluväkeä Kun esimerkiksi Tarmolan "Väkevästä" lähti Karjalaan Oiva Maunu niin alkoi seuran toiminta lamaantua ja pian seura kuoli Iskukin menetti Kar-jalaan siirtyneissä jo osan hyviä toimitsijoita Paras toimeen-paneva voima Iskusta meni kuitenkin Espanjan sisällisso-taan kuten Yrjö Kyyny Ilmari Sippola Matti Rasmus ja monet muut Yrjö ja Ilmari saivat levon Espanjan mullassa ja osa takaisin palanneita on jossakin muualla Isku alkoi sairastaa vähä-verisyyt- tä ja nukahti kokonaan kun toisen maailmansodan aikana haalin oveen ilmestyi munalukko Samanlainen lamaannuksen aalto on kulkenut seurasta seuraan Iskun edesmennyt aikakausi oli jättänyt hyvää jälkeä ja kasvat-tanut monta hyvää urheilijaa Merkittävin Iskun urheilija oli Jussi Niemi Hän alkoi Punaisen Puiston kentällä ja saavutti kun-toisuutensa lyhyessä ajassa ollen i m aikoinaan 10-ottel- un ja pitkän ajan kuulantyönnön mestari Kalle Kaarela hankki erikoisesti 21-- v sarjassa mestaruuksia ja myöhemmin saavutti keihäässä tuloksen 55 m joka kuitenkin toimitsijain huolimattomuuden takia jäi huomioimatta aikansa ennätykseksi Keskuudessamme aikoinaan ollut T Ponsen oli monipuolinen urheilija moniot- - telija keskipitkien ja lyhyiden matkojen aika hyvajuoksya seka sarjansa parhaita painijoita Toisen maailmansodan jälkeen herätettiin Iskun toiminta jälleen ja perustava kokous oli touko-kuun 6 päivänä 1946 Kokouk-seen osallistui 17 ja kaikki yhtyivät jäseniksi Hyväksyttiin entinen nimi Iskuja päätettiin liit tyä SCAULnttoon Valittiin viisihenkinen johtokunta puheenjohtajaksi Sam Pukkala ja sihteeriksi Laila Pennanen Seura alkoikin ripeän toiminnan ja jo saman vuoden kesäkuussa järjes-tettiin voimistelukurssit Jack Hymanderin johdolla Niinpä Isku onkin sen jälkeen ollut jat-kuvasti toiminnassa ja Sam Puk-- kalalle lankeaa suuri osuus sillä hän on aina antanut auttavan kätensä seuran toiminnassa ja ol-lut jatkuvasti puheenjohtajana Myöhemmin Ahti Westerback Salme Pitkänen (Mrs Salme Westerback nykyisin) Kalevi Juvonen monta muuta olisi mainitsemisen ansaitsevia mutta se veisi palstatilaa Ne näkymät-tömät avustajat ansaitsevat var-maan kaikkien kiitokset Seuraavaksi suurtapahtumaksi Iskun osalle tuli vastuu SCAUL:n vuotuisten Liit-tojuhlien järjestely v 1952 elokuussa Silloin oli jo Punaisen puiston nimi muutettu ja se nykyään hyvin huomattavasti tunnetaan Iskun puisto-nimel- lä Näissä Liittojuhlissa ohjasi yhteisvoimistelun Yrjö Saivo ja antoi voimistelijain kanssa muita-kin esityksiä Näin toiminta jatkui ja Iskun jäsenet ovat aina alttiisti antaneet esityksiä erinäisissä tilaisuuksis-sa ottaneet osaa näyttämotoimin-taa- n avustaen ympäristön urheilutoimintaa Isku on saanut huomattavaa tukea PA:n ym-päristön ihmisiltä Isku kokouksessaan elokuun 9 päivänä 1954 kirjoitti SCAULiittolle ja ehdotti olisiko mahdollista saada voimis-telukurssi- en ohjaajaksi Paavo Vuotilainen ja niinpä asia to-teutuikin ja kurssit pidettiin loka-kuun ajan hyvin onnistuneesti vielä samana vuonna Niinpä Paavo allekirjoittanut jäikin tänne olemaan ja nyt onkin kulunut yli kymmenen vuotta Olen joutunut koko tämän ajan olemaan voimistelijain parissa kesät ja talvet ja kehittyneemmät voimistelijat ovat aina antaneet apuaan Vaikkakaan seuramme jäsenmäärä ei ole kovinkaan iso Iskussa on suoritettu arvokasta työtä Haalimme ympäristössä asuvat lapset ovat saaneet voi-mistelun ja urheilun opetusta josta seuramme nauttii kyläkun-nassamme luottamusta Ja kuten edellä näkyy ei seuramme syy ole vaan sotien syy olkoot sodat sitten mitä laatua tahansa kuten sodanjälkeinen aika kylmäsota mikä on tavalla tai toisella vaikut-Jat- k seur sivulla Tiistai lokakuun 12 p 1976 |
Tags
Comments
Post a Comment for 001139