Viikkosanomat, December 18, 1979

              Juho Kusti Paasiki-ven
muistelmat
"Toimintani Mosko-vassa
ja Suomessa
1939-19- 41" on poliit-tisen
muistelmakirjal-lisuude- n
parhaita Kir-jassa
kuvataan yksi-tyiskohtaisesti
Suo-men
ja Neuvostoliiton
välisiä neuvotteluja
vuonna 1939 ja myös
ns välirauhan aikaa
Paasikivi johti neuvot-teluja
1939 Moskovas-sa
Suomen puolelta ja
oli Suomen Moskovan
lähettiläs 1940--41
Omien kokemustensa
pohjalta Paasikivi tu-lee
johtopäätökseen
että talvisota ei ollut
väistämätön vaan Suo-mea
hallitsevien pii-rien
poliittisten virhe-arviointien
ja
"uhmamielen" tulosta
Seuraavassa otteita
Paasikiven muistel-mista
jotka kuvaavat
syksyn 1939 neuvotte-lutilannetta
Neuvos-toliiton
tavoitteita ja
Suomen hallituksen
suhtautumista niihin
otteet on koonnut ja
välihuomautukset laa-tinut
Erkki Metsä
lampi
"Kysymyksessä on
Suomenlahden
väylän puolustus"
Neuvostoliiton aloitteesta alkoi-vat
12 10 1939 Kremlissä Suo-men
ja Neuvostoliiton väliset neu-vottelut
joissa olivat kohteena
"poliittiset ja taloudelliset kysy-mykset"
Pää-- ja ulkoministeri Molotov
ehdotti Suomelle samanlaisen kes-kinäistä
avunantoa koskevan so-pimuksen
tekemistä kuin oli Neu-vostoliitto
tehnyt Baltian maiden
kanssa "Missä muodossa tällai-nen
sopimus kiinnostaa Suomea?"
— Suurvallan kanssa solmittu
keskinäistä avunantoa koskeva
sopimus ei sovellu puolueettomuu-teemme
koska siten voisimme
joutua suurvaltojen välisiin risti-riitoihin
Ymmärsimme Neuvosto-liiton
turvallisuuspyrkimykset
jotka kuitenkin voitaisiin turvata
muullakin kuin Neuvostoliiton ta-holta
"esitetyllä tavalla
— Molotov: "Neuvostoliittokin
tahtoi pysyä sotaisten selkkaus-ten
ulkopuolella ja 'Jumalan' kii-tos
tähän asti olemme siinä onnis-tuneet
Kukaan ei kuitenkaan tie-dä
mitä voi tapahtua"
— Keskustelun jatkuttua tällai--
seen yleiseen suuntaan puolueen
pääsihteeri Stalin katkaisi sen ky-sye-n:
"Onko Suomen hallituksen
kanta ettei keskinäistä avunantoa
' "' " ' ' " " '" ' 1__ M ( t x i l
koskeva sopimus ole sopusoinnus-sa
Suomen puolueettomuuspolitii-kan
kanssa?"
— Vastattuani "On" Stalin jät-ti
kysymyksen avunantosopimuk-sesta
ja siirtyi "toiselle linjalle"
"Mitä arvelette paikallisesta rajoi-tetusta
avunantosopimuksesta
Suomenlahden puolustamiseksi?
Kysymyksessä on Suomenlahden
väylän puolustus ja Gibraltarin
tapainen tukikohta" (Tätä ennen
Stalin muistutti siitä että 1919
Englannin laivasto hyökkäsi
Kronstadtiin käyttäen Koiviston
saarta tukikohtanaan)
— Huomattuaan että vastust-imme
paikallista sopimusta Stalin
ja Molotov jättivät sen ja siirtyi-vät
"kolmannelle linjalle"
— Molotov: "Meitä kiinnostaa
kysymys siitä kuinka Suomen
lahden puolustus voitaisiin tehok-kaasti
turvata Voisitteko vuokra-ta
meille jonkin palan aluettanne
Suomenlahden länsiosasta 30 vuo-deksi?
Tehän olette antaneet Eng-lannille
99 vuoden nikkelikonsessi-o- n
Petsamosta Suomen Neuvosto-liitolta
Tarton rauhansopimukses-sa
saamalla alueella"
— Huomautettuani Suomen
saaneen Petsamosta korvauksen
Molotov sanoi: "Voimme tehdä
vaihtokaupan nytkin Antakaa
meille Suomen länsiosassa saman-lainen
konsessio kuin Englannilla
on Petsamossa mutta sotilaalli-seen
tarkoitukseen -- Sitä --paitsi—
Petsamon raja on huono Haluam-me
Kalastajasaarennon takaisin
Saatte korvauksen Itä-Karjalas- ta"
"Saatte ne
seudut jossa
järjestitte
kapinan"
— Edelleen Molotov esitti Neu-vostoliiton
haluavan Leningradin
puolustamista varten Karjalan
kannakselta aluetta minkä hän
näytti kartalta Stalin lisäsi NL:n
haluavan vielä Suomenlahden itä-osassa
olevat saaret Suursaari
mukaanluettuna Molotov lupasi
korvauksena puolitoista kertaa
suuremman alueen Repolasta
mutta Stalin korotti sen heti kak-sinkertaiseksi
— "Saatte ne seu-dut
joilla järjestitte kapinan mei-tä
vastaan" hän sanoi leikillisesti
Kahden päivän kuluttua oli toi-nen
neuvottelu jonka alussa suo-malaisen
valtuuskunnan puolesta
esitettiin eversti Paasosen laatima
muistio jossa todettiin Suomen-lahden
puolustus Baltian maiden
kanssa tehtyjen sopimusten jäl-keen
kaikilta osiltaan turvatuksi
Kolmesta pienestä Suomenlahden
saaresta katsottiin voitavan kes-kustella
— Molotov totesi että kolme
saarta eivät riitä "Nyt on Euroo-passa
käynnissä suuri sota Mei-dän
tulee olla varuillamme Siltä
varalta että tilanne esim kaukai-sessa
idässä kehittyisi huolestut-tavaan
suuntaan emme voi jättää
Leningradin turvallisuuskysy-mystä
sitä ennen järjestämättä
(Kesällä 1939 oli Mongoliassa ol-lut
Neuvostoliiton ja Japanin vä-lillä
suuri Halhingolin taistelu)
Leningrad sijaitsee 32 km rajalta
Meillä on nykyään tykkejä jotka
ampuvat 60—60 km Teillekin on
epäedullista että on olemassa py-syväinen
uhka Leningradia vas-taan
joka pilaa maittemme välit
Neuvostoliiton sotilasjohdon vaa-timuksena
on Pietari Suuren ra- ja"
— Stalin: "Sotilaat kuitenkin
aina vaativat liikoja Otamme
huomioon Suomen kansan kunnia-narkuusnäkökohd- at ja tyydymme
ehdottamaamme josta emme voi
luopua"
— Molotov: "Emme pelkää
hyökkäystä Suomen taholta Pel-käämme
provokaatiota kolman-nen
vallan taholta"
— Stalin: "Kysytte mikä valta
voi hyökätä kimppuumme Eng-lanti
tai Saksa Saksan kanssa
meillä on nyt hyvät suhteet mutta
kaikki voi muuttua Kun sota kah-den
välillä on loppunut tulee voit-tajan
laivasto Suomenlahdelle —
Me pyydämme että etäisyys Le-ningradista
rajalle tulisi olemaan
70 km Se on minimivaatimus eikä
teidän pidä luulla että olisimme
valmiit vähitellen tinkimään vaa-timuksestamme
— Maantieteelle
me emme voi mitään Ettekä' te
voisille mitäänrLeningradissaja
sen ympäristössä väkiluku on 3 5
miljoonaa miltei yhtä paljon kuin
koko Suomen Me pyydämme
2 700 km1 ja tarjoamme yli 5 500
km1 Tekeekö mikään muu suur-valta
niin? Ei! Me olemme ainoat
jotka olemme niin tyhmiä"
— Minä: "Te puhutte aivan niin
kuin Suomi uhkaisi Neuvostoliit-toa
sodalla"
— Stalin: "Emme pelkää hyök-käystä
Suomen taholta mutta
Englanti tai Saksa voi harjoittaa
painostusta pakottaakseen Suo-men
osallistumaan hyökkäykseen
Neuvostoliittoa vastaan"
— Minä: "Te liioittelette tätä
vaaraa Hallituksemme ei voi
suostua ehdottamaanne rajaan"
— Stalin: "Te olette mobilisoi-neet
ja evakuoineet kaupunkeja
Lehdissänne puhutaan venäläises-tä
imperialismista Myös me olem-me
lähettäneet joukkoja rajalle
Tämä tilanne ei voi jatkua kau-an"
Mieluummin sota
kuin myöntyminen
Helsingissä Neuvostoliiton eh-dotuksia
käsiteltiin 16—21 10 ko-kouksissa
joihin hallituksen
"sotakabinetti" sen sisärengas
ja korkein sotilasjohto osallistui-vat
Kokouksissa Paasikivi korosti
välttämättömyyttä tehdä myön-nytyksiä
Neuvostoliitolle ja piti
seaitavoitteitar periaatteessa pe
rusteltuina
— Sotamarsalkka Mannerheim
ei myöskään ollut ehdottomasti
sovitteluehdotuksen tekemistä
vastaan Ministerit Erkko ja
Niukkanen olivat mitä jyrkimmin - sovittelua vastaan kirjoittaa Paa-sikivi
— Hän (Erkko) piti venä-läisten
uhkausta bluffina
Paasikiven muistelmissa selos-tetaan
"sotakabinetin" käymiä
keskusteluja spekulointeja Neu-vostoliiton
sotilaallisesta voimas-ta
ja Suomen mahdollisuuksista
saada ulkopuolista apua selkkauk-sen
sattuessa
Keskustelujen tuloksena Suo-men
hallitus valmisteli Neuvostol-iitolle
vastauksen jossa luvattiin
vaihtaa neljä pientä Suomenlah-den
saarta ja ns Kuokkalan mut-ka
Kannaksella mikä olisi siirtä-nyt
rajaa 12 kilometriä länteen
Neuvostoliitto vaati noin 40 kilo-metrin
siirtoa
"Ellei hyväksytä (Suomen esi-tystä)
niin on mentävä taiste-luun"
julisti ministeri Hannula
Erkko ja Niukkanen olivat samaa
mieltä
Lokakuun 21—23 päivänä Suo-men
valtuuskunta Paasikivi ja
Tanner oli Moskovassa esittä-mässä
hallituksensa vastausta
Vastaus ei tyydyttänyt Neuvosto-liittoa
joka piti itselleen välttä-mättömänä
tukikohtaa Suomen-lahden
suulla Hangossa ja suu-rempaa
aluevaihtia Kannaksella
sekä Koiviston saarta Valtuus-kunta
palasi niine eväineen takai-- s in
Selvänneissä hallituksen ko-kouksissa
Paasikivi ehdotti Man-nerheimin
tukemana että Suomi
tarjoaisi Jussarön saarta tukikoh- -
□ — Emme pelkää hyökkäys-t-ä
Suomen taholta mutta Eng-lanti
tai Saksa voi harjoittaa
painostusta pakottaaksen Suo-men
osallistumaan hyökkäyk-seen
Neuvostoliittoa vastaan
sanoi Stalin
D — Teillekin on epäedullista
että on olemassa pysyväinen
uhka Leningradia vastaan jo-ka
pilaa maittemme välit
muistutti Molotov
D — Se ei ole mahdollista oli-vat
Väinö Tannerin useimmin
käyttämät sanat Moskovan
neuvotteluissa
O — Olemme aina laskeneet
siihen että jos sota syttyy Ve-näjä
olisi kiinni muualla Nyt
tilanne on kuitenkin toinen
muistutti Mannerheim
D — Unohtakaa että olette te-kemisissä
suurvallan kanssa
neuvoi ulkoministeri (Eljas
Erkko Suomen valtuuskuntaa
ja katsoi että "venäläiset
bluffaavat"
daksi Neuvostoliitolle Hallitus ei
tähän suostunut Hallitus pohti jo
sodan käymistä
"Paljonko
kestämme sotaa"
Pääministeri Cajander kysyi
Paasikiven mukaan "paljonko
voimme kestää' sotaa" Manner-heim
"esitti pessimistisen mielipi-teen"
mikä herätti Erkossa
D — Olisi odottanut että edus-kunnan
porvarilliset jäsenet
olisivat osanneet katsoa asioi-ta
järkevältä todellisuuden
kannalta Itse asiassa sellaista
ajattelua oli tuskin ollenkaan
näiden piirien keskuudessa
muistelee Juho Kusti Paasiki-vi
"hämmästystä ja tyytymättö-myttä- "
Niukkanen katsoi
"puolustusmahdollisuutemme pa-remmiksi"
Cajander katsoi "ettei
neuvottelujen katkeamista jos
oleelliset syyt olivat kysymykses-sä
voisi välttää"
Hallituksen sorvaamassa uudes-sa
esityksessä oli ainoastaan Ka-lastajasaaren-toa
koskeva myön-nytys
Oleellisissa kysymyksissä
Kannas ja tukikohta ei Suomella
ollut uutta esitettävää Paasikiven
ja Tannerin lähtiessä kolmannen
kerran Moskovaan
Paasikivi kirjoittaa muistelmis-saan:
"Jälkeenpäin tulee uudestaan
ajatelleeksi millainen mieliala Suo-messa
todella oli? Täytyy myön-tää
että eri tahoilla esiintyi ajat-telematonta
uhmamieltä — ei vain
asioiden sivulla olevan nuorison
vaan myös vastuussa olevien pii-rien
keskuudessa Olisi odottanut
että eduskunnan porvarilliset jä-senet
olisivat osanneet katsoa asi-oita
järkevältä todellisuuden kan-nalta
Itse asiassa sellaista ajatte-lua
oli tuskin olemassa näiden pii- -
rien keskuudessa"
"Tästä ei tule
mitään"
Marraskuun 3 päivänä Suomen
valtuuskunta esitteli hallituksen-sa
kannan Molotoville Koska Suo-- '
mella ei ollut juuri mitään esitettä-vää
keskustelu päättyi lyhyeen
Seuraavana iltana oli vielä uusi
neuvottelu jossa Stalin oli jälleen
henkilökohtaisesti läsnä
— Keskustelussa Stalin uudis-ti
ettei Neuvostoliitto voi luopua
tukikohdan vaatimuksesta kertoo
Paasikivi
Suomen valtuuskunta pyysi
Helsingistä vielä kerran sähkeitse
lopullisia ohjeita tukikohtakysy-myksess- ä
mm voisiko se tarjota
Hangon sijasta joitain saaria Hal-lituksen
vastaus oli kielteinen
— Esitettyäni tämän lausun-non
(hallituksen vastauksen) Sta-lin
sanoi itsekseen ja nähdäkseni
vähän kärsimättömänä: "Tästä ei -- tule mitään" Stalin alkoi kuiten-kin
keskustella tukikohdasta Han-gon
seudulla tutki pöydällä ole-vaa
karttaa ja näytti Hangon
edustalla olevaa Jussarön saarta
kysyen: "Onko tuo saari teille
välttämätön?" Vastasin sen kuu-luvan
olennaisesti Hangon puolus-tusjärjestelmään
eikä sen luovut-taminen
sen vuoksi 'ollut mahdol-lista
— Tämä kysymys samoin kuin
jo venäläisten ehdotukset kolmen
saaren luovuttamisesta Hankonie-men
asemasta viittasivat siihen
että Stalin halusi ratkaista asian
sovinnolla ja olisi ollut valmis tu-kikohtaan
nähden jonkinlaiseen
sovitteluun
D D D
Paasikivi kirjoitti muistelmansa
jatkosodan aikana Tällöin 1944
hän pohti uudestaan syksyn 1939
tapahtumia:
"Miettiessäni näitä kysymyksiä
myös myöhempien tapausten va-lossa
on minussa se ajatus vah-vistunut
että menettelymme syk-syllä
1939 päästäessämme neu-vottelut
katkeamaan oli tärkeim-piä
ja painavimpia Suomen ulko-politiikan
virheiden sarjassa viime
vuosien aikana Oli tehty virheitä
jo ennen myös vuonna 1938 ja ai-kaisemmin
vuonna 1939 ja niitä
on sittemmin tehty toinen toisen-sa
jälkeen aina tähän vuoteen
1944 asti Mutta syksy 1939 on
myöhempien tapausten