Viikkosanomat, June 06, 1983

              § Yhdysvaltain ja Väli-Amerika- n alueen
maiden välillä on erittäin vaikeita ongelmia
Kuuba ja Nicaragua pelkäävät USA:n inter-ventiota
© Salvadorissa Guatemalassa ja Hondu-rasissa
käydään sisällissotia joissa Yhdys-vallat
on asettunut pahamaineisten sotilas-piirien
takaajaksi
© Kaikissa Väli-Amerika- n ja Karibian alu-een
maissa on voimakas USA:n vastainen
mieliala
© Näille tekijöille on selkeät historialliset
syy jotka ulottuvat vuosisatamme alkuun
Yhdysvalloissa virisi vilkas ul-kopoliittinen
keskustelu 1800-luvu- n
lopulla Tunnetuimpia
olivat henkilöt jotka vaativat
USA:ta ottamaan aktiivisesti
kantaa maailman asioihin ja
laajentamaan ulkopolitiikkaa
Tällä tarkoitettiin USA:n vai-kutuksen
ulottamista kaikki-alle
maailmaan Perusteluina
käytettiin kaupan ohella us-kontoa
amerikkalaisen de-mokratian
siunauksellisuutta
ja rotuoppeja
Kapteeni Alfred TMahan
oli yksi tunnetuimpia laajene-misen
ideologeja Hän katsoi
löytäneensä historiasta seli-tyksen
suurvaltain synnylle
Suurvallat syntyivät alati laa-jenevan
kaupan myötä Mutta
kauppaa ei voinut laajentaa
mikäli maan sotalaivasto ei ol-lut
kyllin vahva hallitsemaan
maailman meriä Siksi USA:n
tuli uudistaa ja lujittaa sota-laivastonsa
ja sen turvin val-loittaa
maapallo taloudellises-ti
Tätä varten tarvittiin tuki-kohtia
jotka toimisivat sekä
ponnahduslautoina uusille
markkinoille että sota- - ja
kauppalaivojen hiilestyssata-min-a
Samalla tukikohdista
voitaisiin valvoa ympäröiviä
meriä Samoja tarkoituksia
palvelisi myös Panaman kana-va
jonka rakentaminen halut-tiin
siirtää ranskalaisilta ame-rikkalaisille
Päähuomio kiinnitettiin
Kiinan loputtomilta tuntuviin
markkinoihin ja siksi USA
hankki tukikohtia Tyyneltä
valtamereltä: yksi näistä oli
Havvaiji
Yhdysvaltain ongelmana oli
siirtomaajärjestelmä joka sul-ki
markkinoita USA:ssa luo-tiin
oppi avoimien ovien kaup-papolitiikasta
jota USA ei it-sekään
noudattanut
Kapteeni Mahan sai run-saasti
kannattajia Heitä oli-vat
presidentit William
McKinley Theodore Roose-velt
William Taft ja Woodrow
Wilson sekä Calvin Coolidge
Senaatissa tunnetuin imperi-alisti
oli senaattori Henry Ga-b- ot
Lodge Amiraali SBLuce
tuki Mahania ja hän vastasi
1800-luvu- n lopulla USA:n lai-vaston
uudistamisesta Kaikki
nämä henkilöt sekä tuon ajan
ulkoministerit toimivat niinä
vuosina jolloin USA:ta alet-tiin
pelätä Latinalaisessa
Amerikassa
Tänä aikana syntyi myös
aktiivinen vastavoima - anti-imperialisti-set
liigat Ne vas- tustivat imperialismia laa-jempaa
ulkopolitiikkaa ja va-rustautumista
Niihin kuului
jäseninä kirjailijoita ja äly-mystöä
sekä ammattiyhdistys-johtajia
ja ammattityöläisiä
Myös sosialistit ja pasifistit
osallistuivat niiden
u iSi ') So}'
( " ff- - fc-- Oi
fk i
"9WWäg5i5?fgjBPi9W?"' "Ttffl' IW
SW' F7'1
f-- '1
v i
'fr t- - % r JjflJ
'
iasijj
USfi:n edut
Yhdysvaltain ulkopolitiikka
palveli yksiselitteisesti talou-dellisia
etuja: sotilasintressit
oli alitettu taloudelle sillä
USA oli suhteellisen turvassa
jo välimatkojenkin takia Pa-naman
kanavalla oli sekä ta-loudellinen
että sotilaallinen
merkitys Sen rakentaminen
siirtyi USA:lle 1903 kun USA
ensin perusti Panaman val-tion
Väli-Amerik-ka
ja Karibian
meri olivat sekä taloudellisen
yritteliäisyyden kohde että
ponnahduslauta Etelä-Amerikka- an
USA vei tuolle alueelle pit-källe
jalostettuja teollisuuden
tuotteita kuten rautateiden ja
satamien kalustoja lennätin-laitteit- a
ja aseita Väli-Amerikas- ta tuotiin öljyä (Meksiko)
mineraaleja puuta sokeria ja
tupakkaa sekä hedelmiä ja
muita maataloustuotteita
Sijoitukset kohdistettiin Mek-sikossa
öljyyn kaivoksiin ja
puuhun Kuubassa sokeriin ja
tupakkaan sekä muissa mais-sa
kaivoksiin ja maatalouteen
Myös suorat lainat hallituksil-le
olivat suosittuja sillä korko
oli korkea ja niiden avulla
saatiin kyseisen maan talous1
kokonaan lainanantajan kont
rolliin
Pääomia sijoittivat yleensä
suuret pankit jotka kuuluivat
suurimpiin trusteihin jolloin
pienikin laina tai sijoitus
muuttui merkittäväksi Tun-nettuja
sijoittajia olivat mm
the First National City Bank
of New York ja the United
Fruit Co
Tykkivenediplomatialla tar-koitetaan
USA:n aggresiivista
ulkopolitiikkaa Väli-Amerikk- aa ja Karibian aluetta koh-taan
1800-luvu- n lopulta 1930-luvull- e
Tosin sana tykkivene
on harhaanjohtava sillä ulko-politiikan
välineenä käytettiin
suurimpia mahdollisia aluk-sia
joista laskettiin maihin
hyvin varustettuja merijalka-väen
osastoja 1900-luvu- n alussa luotiin Karibian merta
varten oma nopean toiminnan
laivasto
Vuonna 1898 USA sekaan-tui
Kuuban itsenäisyyssotaan
vastoin kuubalaisten toiveita
USA julisti sodan Espanjalle
jonka se nopeasti voitti Rau-hansopimuksella
USA:lle luo-vutettiin
Kuuban ohella Puer-to
Rico ja "Kiinan porteilta"
Filippiinit
Tämän jälkeen USA tunnus-tettiin
yhdeksi suurvallaksi
USA alkoi toimet joilla pyrit
%pmm h m
I Mat?VAf ( äl lii %1 m I m 1 wBR$ivV- - fäZm mmi m ilflB fBil --A luÄÄ ™=
i ir&--v m msMsf!: @SEsia ¥-¥- -
1 M a Brff IAHHp iiVHIKIi-rt- e -
I JMääWHW BC uemJk M WKlL PLj - If ® ©
%Ba8äi)IHiittaMHäiMM HU iii iiaiiiAX
tiin muuttamaan Karibian
meri sisäjärveksi Presidentti
Th Roosevelt (1901-09- ) piti
Yhdysvaltoja alueen poliisina
jonka tuli tarvittaessa käyttää
isoa keppiä eli poliisin pamp-pua
levottomuuksien lopetta-miseksi
ja ulkolaisten etujen
turvaamiseksi
USA:ssa pelättiin erityisesti
Saksan kasvavaa vaikutusta
alueella: Saksa oli samanlai
&rA3jÄACiOllfiAj!SrWftUii?sZtaAV3t
H —— ——i—M—OMO— —MM B— i
H — a— a—mn— taBMmge i a—
MB"nBMnHWB10MiMBMMaWBiMIMBIIpBI
nen kehittyvä ja dynaaminen
talous- - ja sotilasmahti kuin
USA:kin
Ensimmäisen maailmanso-dan
aikana USA onnistui eli-minoimaan
muiden maiden
vaikutuksen Väli-Amerikas- ta
ja Karibian mereltä Tuolloin
siirrettiin mm saksalaisten
omistamat yhdysval-talaisille
yrityksille Th Roose-veltin
tavoin hänen
mätä
m '"Tr I BBBOTMBp— —3— ——— BHlMnrilllMllllBMItT-TfTTirTTIIMTTTIIIIIIII- Iiia I III ' — — HKd'h_n'i Hanuri ri —i— 1 1 nuinmmi iiii ii ihiiiiimmi— iiiiiimT
[liSLmMmnMnmraMwiMnwif mmBtmmmmaamämiBiSSSSmSmmiammimal
Yhdysvallat yrittää kaataa Nicaraguan sandinistihallituksen koulut
tamalla ja aseistamalla vastavallankumouksellisia joukkoja Kuvassa
nicaragualaiset upseerit taktiikkakokouksessa lähellä Hondurasin ra-jaa
jossa taistelut riehuvat kinoina
Salvadorissa Yhdysvallat pönkittää hallitusta joka on ajanut maan
kaaokseen Armeija ja puolisotilaalliset oikeistoryhmät ovat murhan-neet
kymmeniä tuhansia ihmisia estääkseen sissiliikkeen kasvun
Siviilien kärsimyksille ei nay loppua niin kauan kun USA:n aseista-ma
armeija yrittää sotilaallista voittoa sodassa jonka lopettaminen
vaatisi poliittisia ja sosiaalisia muutoksia jyrkkien luokkaerojen
Guatemalassa kvtee io avom
yritykset
seuraajan- -
sisällissota Tuhannet hallituksen
vainoamat siviilit ovat liittyneet sisseihin joilla on laajoja tukialueita
maaseudulla Guatemalan sotilasjuntta saa tukea Yhdysvalloilta
Fidel Castron iohtama sosialistinen Kuuba on joutunut Yhdysval
tain kovenevien pakotteiden kohteeksi Presidentti Reagan pelkää
Kuuban esimerkin heijastuvan muuallekin Latinalaiseen Amerikkaan
"1 I
sa presidentit Taft (1909-13- )
ja Wilson (1913-21- ) käyttivät
usein ulkopolitiikkansa väli-neenä
sotalaivastoa ja
Vuoden 1912 presidentin-vaaleissa
valittiin USA:n pre-sidentiksi
demokraatti Wood-ro- w
Wilson joka oli puhunut
kansojen tasa-arvos- ta ja keski-näisestä
yhteistyöstä Wilso-ni- n
ensimmäiseksi ulkominis-teriksi
tuli progressiivisen
puolueen johtaja Jennings
Bryan Progressiivinen puolue
oli arvostellut jyrkästi W H
Tahtin dollaridiplomatiaa ja
tykkivenepolitiikkaa joiden
katsottiin hyödyttävän vain
suuryrityksiä
Odotukset latinalaisessa
Amerikassa oli suuret: toivot-tiin
USA:n alistustoimien lop-pumista
Mutta toisin kävi Pi-an
kävi ilmeiseksi että Wilson
ja Bryan olivat ulkopoliittises-ti
täysin kokemattomia ja jopa
naiveja Harjoitettu käytäntö
ja entinen virkamieskunta
suunnitteli ja toteutti ulkopo-litiikkaan
Väli-Amerikk- aa
kohtaan jopa edellisiä hallin-toja
jyrkemmin
Wilsonin ja Bryanin kirjeen
YhftnalUIn Interventiot miehitykset Väli-Amerika- ssa Karibian
moron maissa 1803-163- 3 jonka Ulkeen miehitykset purettiin
maavuosi 18 8 2_ £[ S_ 2§§ljo uawl°L°J1h±£-- £ 1± M
Dominiktasav _X__X lIMMHill
Honduras X~ZZZäZZ_ X_2i x[ __jjjj
Kuuba 2111plplP§ jgfft XEaiHiaBgpj
Meksiko _2L XjxX 11
Panama [il 11 Ixlxl x[j"1 Y ~XC "lx H [TTTL
USA presidentit McKinley Roosevelt
x=maahan tunkeutuminen a=mlshltyj
TaH
vaihtoa ja päiväkirjoja leimaa-vat
hämmennys ja epätietoi-suus
Haitin ja Dominikaani-sen
tasavallan levottomuuk-sien
puhjettua vuosina 1914 ja
1915
Wilson lähestyi pääomapii-rej- ä tultuaan presidentiksi
Bryan käytti neuvonantaji-naan
tärkeimpiä sijoittajia ja
muita edunvalvojia suunnitel-lessaan
USA:n Väli-Amerik- an
politiikkaa
Kun Euroopassa puhkesi
maailmansota sai USA va-paat
kädet toimilleen Karibi-an
merellä Wilson otti käyt-töön
miehityshallinnot sillä
muuten hän ei kyennyt lopet-tamaan
eri maiden levotto-muuksia
jotka johtuivat suu-relta
osin syntyneestä la-masta
Miehitysten aikana USA
muutti radikaalisti kohdemai-den
yhteiskuntarakenteita
Talouselämä joutui USA:n yri-tysmaailman
käsiin Koulu ja
kulttuurielämä "amerikka-laistui"
infrastruktuuria ra-kennettiin
hyödyttämään vain
ulkolaisia sijoittajia Haitissa
ja Dominikaanisessa tasaval-lassa
alettiin käyttää orjatyö-voimaa
Perustuslakeja muu-tettiin
helpottamaan ulkolais-ten
toimintaa ja korkeisiin vir-koihin
valittiin USA:n kannal-ta
soveliaita henkilöitä joita
tuettiin sotilaallisesti
Merijalkaväki vahvisti huo-mattavasti
rasismia noissa
Wilson Hardmg
Coolidge
monirotuisissa yhteiskunnis-sa
Kuvaavaa on ulkoministeri
Bryanin hämmästely: "kuvi-tella
nekrut puhuvat rans-kaa"
kun hänelle selostettiin
Haitin tilannetta
"kansallistaminen"
Ratkaisevaa nykypäivälle
oli talouselämän joutuminen
USA:n haltuun ja miehitysten
"kansallistaminen" jolla py-rittiin
pitämään nuo maat
USA:n hallinnassa senkin jäl-keen
kun USA oli vetänyt me-rijalkaväke- nsä
pois
Miehityshallinnot tulivat
kalliiksi ja poliittisesti ne oli-vat
arveluttavia Siksi USA
hajotti eri maiden armeijat ja
poliisivoimat ja perusti niiden
tilalle uudet Korkein johto
koulutettiin USA:ssa tai sen
tukikohdissa Tunnetuin näis-tä
oli Anastasio Somaza jonka
suku hallitsi Nicaraguaa
1930-luvult- a vuoteen 1979 asti
USA:n tuella Uusien armei-joiden
ja kansalliskaartien up-seerit
ja kouluttajat otettiin
USA:n merijalkaväestä mikä
osaltaan takasi niiden uskolli-suuden
USA:lle
Uudet armeijat olivat riip-puvaisia
USA:sta materiaali-sesti
ja moraalisesti: USA
aseisti ne ja takasi niiden toi-minnan
partioimalla säännöl-lisesti
Karibian merellä
# lk mBBasBaBaBsaBBa
Hoover
' f ( j- - „
t
" :
O Ja la
m —
x —
[
x X
X
1 1 1 1 1
n Th
ftlrfi Ji!f #TiWr-W- V v
i
Todellisuudessa Yhdysval-lat
loi Väli-Amerikka- an ja Ka-ribian
alueille keskushallin-not
jotka olivat riippuvaisia
siitä Ne olivat keinotekoisia
eivätkä pyrkineetkään ratkai-semaan
yhteiskunnallisia on-gelmia
muuten kuin väkival-loin
Keskushallinnot takasi-vat
ulkolaisten ja nimeno-maan
USA:n taloudelliset
edut ja sitä ne tekevät vielä
tänäänkin
Tästä on seurannut koko
1900-luvu- n jatkuneita kapi-nointeja
ja sisällissotia lähes
kaikissa Väli-Amerik- an ja Ka-ribian
meren maissa Nicara-guassa
ja Salvadorissa sodit-tiin
1930-luvul- la Guatemalas
sa ja Kuubassa 1950-luvul- la
Dominikaanisessa tasavallas-sa
ja Guatemalassa 1960-lu-vul- la
1970-luvull- a taisteltiin
Nicaraguassa ja nyt sisällisso-dat
riehuvat Salvadorissa Gu-atemalassa
ja Hondurasissa
Lisäksi kaikissa alueen mais-sa
on ollut lukuisia väkivaltai-sia
USA:n vastaisia mieleno-soituksia
pitkin 1900-luku- a
Kaikissa näissä taisteluissa
on USA tukenut sotilaita ja
toisella puolen rintamaa ovat
olleet kansat tai kansanosat
Vain Kuubassa ja Nicaraguas-sa
taistelut ovat toistaiseksi
päättyneet USA:n tappioon