001010 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TIMMINSIN
Tämä kaupunkimme 70 juh-lavuosi
alkaa kayda loppupuo-lelle
mutta paljonhan on il-mennyt
tämän ajan tapahtumis-ta
ja korkeista kulttuuriesityk-sist- a
kuten olivat mahtavat jaa-rev- yt
jotka alkoivat vuonna
1942 Neljäkymmentä vuotta
takaperin ei ollut monessakaan
paikassa keinotekoisia luistelu-jait- a
luistelijoiden käytettävä-nä
mutta tassa Mclntyren kai-vantoyhtio-ssa
oli hyvin edistys-mielisiä
ja kansankulttuuria
kannattavia johtajia ja naiden
ansiosta tekivät taman luistin-arena- n
jonka päärahoittajana
olivatkin yhtiön johtohenkilöt
joita tietenkin voidaan sanoa
paaosakkeenomistajiksi Nai-den
suunnittelujen ansiosta te-kivät
tänne seutumme suurim-man
arenan ja siihen tehtiin
keinotekoiset jaat jotka olivat
tuolla ajalla hyvin harvinaisia
Suurimmalta osalta nimittäin
odotettiin vain pakkasherran
apua jäiden teossa
Juuri syyskuun puolivälissä
oli sellainen jalleentapaamis-juhl- a
nailla entisillä luistelijoil-la
jotka joka kesä pitivät sel-laista
luistelukoulua Naissa
oppipaikoissa tulikin monta
kansainvälistä kuuluisuutta ku-ten
Barbara Ann Scott Bob
Paul ja Robert Wagnerja monet
muut jotka olivat taman are-nan
oppilaita ja ovat saavutta-neet
kansainvälistä mainetta —
ovat olleet olympiavoittajia
ym:ta revykuninkaita Tuon a-j- an
suurimpana tapahtumana on
merkittävä vuosi 1939 jolloin
oli 168 luistelijaa Luistelijoita
oli ympäri Yhdysvaltoja ja Ca-nad- aa
koska se oli ainoa ta-mansortt- inen
jaa koko mante-reella
ja siksi se tuli kuuluisaksi
kautta Pohjois-Amerika- n
Nykyisin noita luistelukou-lulaisia
on joka puolella maail-maa
joista toiset ovat tehneet
korkeapalkkaiset päivätyöt tas-sa
taitoluistelun ihailtavassa
ammatissa
Heillä kaikesta päättäen oli
hyvin mieluinen tapahtuma ta-m- a
jälleentapaaminen vuosien
jälkeen — syötiin juotiin tans-sittiin
seka muisteltiin ihaillen
niitä kauniita nuoruusaikoja
mitä he viettivät Mclntyren
Kaivaten ilmoitamme että
AINI (TORNIAINEN)
VALJAKKA
kuoli Sudburyn Laurentian
sairaalassa syyskuun 22
paiva 1982 ollen 58 vuoden
ikäinen
Suremaan jaivat miehen-sä
Veikko Valjakka poikan-sa
Seppo (vaimonsa Claire)
lapsenlapset Karl ja Anneli
veljensä Erkki ja sisarensa
Elli
Hautaus toimitettiin
syyskuun 24 päivä 1982
Lougheed hautaustoimiston
kautta Espanolan hautaus-maahan
pastori Lari Junkka-rin
suorittaessa viime
10
h ~_tt LIEPEILTÄ
-"-~#„- e#„„„
arenalla
Taman arenan yhteyteen
hankki Mclntyren kaivanto-yhti- ö
suuren torvisoittokunnan
jossa lienee parhaalla ajalla
ollut yli 40 soittajaa ja kapelli-mestari
täydellä palkalla
Soittajia oli monesta eri
kansallisuudesta koska vaesto
muodostui tassa kaupungissa
kymmenistä eri kansallisuuk-sista
Suomalaiset olivat tässä-kin
torvisoittokunnassa hyvin
edustettuina Muistan ainakin
seuraavat soittajat: Richard
Vuorimäki Carlo Sundholm
Vaino Valo Lauri Salo Oiva
Hannula ja lienee ollut muita-kin
Mutta kun puhutaan naista
Suomalaisen Järjestön musiik-kimiehis- ta
niin nama soittajat
olivat niitä Nyt nuo edellä
mainitut miehet ovat pois jou-kostamme
He ovat siirtyneet
sinne johon meidän kaikkien on
siirryttävä ajallaan
Ensimmäisen maailman-sodan
päätyttyä kun tuli naita
siirtolaisia tänne Canadaan
niin samalla heidän keskuudes-saan
syntyi sananparsi: 'Van- -
hanmaan torvi' Talla tarkoi-tettiin
jotakin sellaista miestä
tai naista joka ei aina tehnyt
kaikkien mieliksi naita elaman
tehtäviään Toisen maailman-sodan
jälkeen tuli taas toiset
siirtolaispolvet ja rupesivat
hankkimaan tata vellikupin hin-taa
niinpä eräs mies oli lausu-nut
naissa oluttupa keskuste-luissa:
'että jos silloin on tullut
torvet niin nyt on tullut soitta-jat
perässä1
Tama nykyaika on muutta-nut
taman Timminsinkin ela-man
aivan erilaiseksi mitä se
oli neljäkymmentä vuotta sit-ten
Siihen aikaan tehtiin vielä
raivaustöitä monella alalla
mutta mielestäni suurin rai-vaustyö
on tehty tassa sosiaali-huollossa
Nyt vain kaikki koit-tavat
paasta elaman tehtäviensä
kanssa hyvin vahalla tyolla
Ennen aikaan oh vanhusten
huoltokin aivan puutteellinen
Oli sellaisiakin että vanha
mummo otti hoitaakseen toisen
vanhuksen josta tyosta han sai
pienen tulon kaupungilta jonka
yfeg
Työ on kohta sellaista horkkua
&
' turvin hän voi viettää itsenäistä
elämää: Hän oli toiskielisten
puheiden mukaan jonkinlainen
'Land Loordi' vaikka itsekin
olisi tarvinnut yhteistä huoltoa
Mutta jokaisen oli pyrittävä
eteenpäin eikä näihin menoihin
yhteisestä kansasta liiennyt sa-nottavammin
varoja
Huomattava edistys on ta-pahtunut
talla alalla — on ra-kennettu
vanhainkodit joissa
vain pitäisi oleskella sellaisten
terveiden vanhusten mutta ta-ma
asia ei ole vielä tullut ai-kaansa
vastaavaksi Vanhain-kodeissa
on paljon sairaita van-huksia
joiden hoitopaikka olisi
mahdollisesti jossakin sairaa-lassa
mutta tahan tilanteeseen
ei ole vielä paasty Alle kym-menen
vuotta sitten tuli toinen
hoitolaitos 'Nursing Home' jo-ka
on tarkoitettu täysin huono-kuntoisille
ihmisille Kaikesta
päättäen näyttää että nama ny-kyiset
laitokset eivät ole riittä-vät
joten tallakin alalla on vielä
paljon tekemista yhteiskuntam-me
suunnittelijoilla
Hiljattain oli paikallisessa
sanomalehdessä kirjoitus noista
ihmisten avustusasioista Onta-rion
yleisena saantona kerrot-tiin
olevan avustus aidilleja lap-selle
$453 kuukaudessa mutta
Timminsin kaupunki maksaa
vastaavasti huoltoa $446 kuu-kaudessa
Viime heinäkuussa
oli 696 henkilöä jotka elivät
niinsanotulla velfare-avustuk-sel- la
ja koko avustus huomioon
ottaen Timminsin kaupunki
maksaa naita yhteisiä avustuk-sia
kansanhuollossa $49 mil-joonaa
vuodessa Tahan sum-maan
sisältyy kaikki sosiaali-menot
vanhainkodit ym
ottol sitä ole horroillal
Kaivaten ilmoitamme että
JOHN VVATAJA
kuoli yllättäen syyskuun 26
vuoden ikäisenä
Syntynyt Suomessa Honkajoella vuonna 1897
Suremaan jäi tytär Mrs Bruno (Saimi) Leppänen yksi
lapsenlapsi Anita Leppänen ja sisko Emma Suomessa sekä muita sukulaisia Thunder Bayssa Torontossa ja Suomessa
"TT i-!!'?-
"j ~T EZSSZSS 'SESe "" -- "— - -
Varoitus
Noin parikymmentä vuotta
sitten oli Toronto Starissa juttu
kuinka eräs nuori siirtolaistytto
kieltä taitamattomana nautti
pesusoodaa ja joutui turvautu-maan
lääkäriin Han oli koti-maassaan
tottunut käyttämään
ruokasoodaa tiennyt sitä
taalla olevan kahta lajia
Tama tuli mieleen kun joku
aika sitten sanomalehdessä ker-rottiin
Lever Brothers yhtiön
laskeneen myyntiin astianpesu- - jaettu ilmaisia näytteitä uudesta
koneessa käytettävää pesu- - Sunlight astianpesuaineesta Se
ainetta joka tuoksuu kuin tuore on pienessä kirkkaan keltaises-sitruun- a
Se on saanut liiankin Sa muovipullossa jota vielä
hyvän menekin Ympäri Yh- - koristaa sitruunan kuva Yhtiö
dysvaltoja noin 2500 ihmistä toivoo voittavan kilpailijansa
on erehtynyt käyttämään tata laittamalla tuotteeseensa vah--
vasti tuoksuvaa sitruunamehua
Nain ollen me kaikki eläm-me
sellaista tietokone aikaa
eikä kukaan voi vastata asiasta
Täytyy kysyä compiute- -
riita ja sekin vain voi sanoa:
raha on sitä Abitibin
paperia
H
Ajatelmia
Robert C Ingersoll
Onni on omaisuutta
Me voimme olla onnellisia ilman rikkautta ilman huomattavaa
virkasemaamme
Mutta siitä minä en ole varma voiko olla onnellinen korkeassa
asemassa ja kuuluisana?
Vapaata ja jaloa on toimia sopusoinnussa velvoituksen kanssa
Yksinkertaisesti todellinen sivellisyys on vapauden ja viisauden
kukka ja hedelmä!
Hyvät teot kantavat hedelmiä ja hedelmässä on siemeniä jotka
vuorostaan tuottavat hedelmiä
Hyvyyden ja lempeyden sanat eivät koskaan havia maanpaalta
Ainoa pimeys maailmassa on tietämättömyys
Koonnut: ULLA
kuin
eikä
vain
tama vain
päivä 1982 St Catharinessa 85
ainetta jaateehensa kalaansaja
salaatteihinsa
Pittsburghin Kansallisen
Myrkkykeskuksen johtaja toh-tori
Richard Moriarty sanoi ih-misten
käyttävän ainetta ruo-kiin
kuten yleensä sitruuna-mehua
Siitä ei kuole mutta sitä
nauttineet ovat pari tuntia myö-hemmin
valittaneet pahoinvoin-tiaylenanto- a
ja ripulia
Viimeksi kuluneiden kuu-kausien
aikana on New Yorkin
Lever Brothers yhtiön taholta
Marylandin yliopiston
Myrkkykeskuksen lääkäri
Wendy Klein-Schwar- tz sanoi
monen aikuisen käyttävän tata
ainetta juomiinsa
Kansallinen Myrkkykeskus
toimii puhdistuslaitoksena lä-hettäen
tietoja myynnissä ole-vista
tuotteista Tohtori Mo-riarty
on lähettänyt Sunlightista
varoituksia 56 ryhmän jäsenil-le
Useimmissa tapauksissa
nama pesuaine näytteet on jä-tetty
portaille tai jaettu postin
kautta myynnin edistämiseksi
Nyt yhtiön taholta on ilmoitettu
lopetetun tama naytteidenjake-i- u
Lipa
Kesken parranajon kuultua:
— Saisinko lasillisen vettä?
— Kuivaako kurkkuanne?
— Ei haluan vain tarkistaa
vieläkö se pitaa vettä
Xm'' TTT ? %Ä
T — ——— -- "
Object Description
| Rating | |
| Title | Viikkosanomat, October 04, 1982 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1982-10-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000324 |
Description
| Title | 001010 |
| OCR text | TIMMINSIN Tämä kaupunkimme 70 juh-lavuosi alkaa kayda loppupuo-lelle mutta paljonhan on il-mennyt tämän ajan tapahtumis-ta ja korkeista kulttuuriesityk-sist- a kuten olivat mahtavat jaa-rev- yt jotka alkoivat vuonna 1942 Neljäkymmentä vuotta takaperin ei ollut monessakaan paikassa keinotekoisia luistelu-jait- a luistelijoiden käytettävä-nä mutta tassa Mclntyren kai-vantoyhtio-ssa oli hyvin edistys-mielisiä ja kansankulttuuria kannattavia johtajia ja naiden ansiosta tekivät taman luistin-arena- n jonka päärahoittajana olivatkin yhtiön johtohenkilöt joita tietenkin voidaan sanoa paaosakkeenomistajiksi Nai-den suunnittelujen ansiosta te-kivät tänne seutumme suurim-man arenan ja siihen tehtiin keinotekoiset jaat jotka olivat tuolla ajalla hyvin harvinaisia Suurimmalta osalta nimittäin odotettiin vain pakkasherran apua jäiden teossa Juuri syyskuun puolivälissä oli sellainen jalleentapaamis-juhl- a nailla entisillä luistelijoil-la jotka joka kesä pitivät sel-laista luistelukoulua Naissa oppipaikoissa tulikin monta kansainvälistä kuuluisuutta ku-ten Barbara Ann Scott Bob Paul ja Robert Wagnerja monet muut jotka olivat taman are-nan oppilaita ja ovat saavutta-neet kansainvälistä mainetta — ovat olleet olympiavoittajia ym:ta revykuninkaita Tuon a-j- an suurimpana tapahtumana on merkittävä vuosi 1939 jolloin oli 168 luistelijaa Luistelijoita oli ympäri Yhdysvaltoja ja Ca-nad- aa koska se oli ainoa ta-mansortt- inen jaa koko mante-reella ja siksi se tuli kuuluisaksi kautta Pohjois-Amerika- n Nykyisin noita luistelukou-lulaisia on joka puolella maail-maa joista toiset ovat tehneet korkeapalkkaiset päivätyöt tas-sa taitoluistelun ihailtavassa ammatissa Heillä kaikesta päättäen oli hyvin mieluinen tapahtuma ta-m- a jälleentapaaminen vuosien jälkeen — syötiin juotiin tans-sittiin seka muisteltiin ihaillen niitä kauniita nuoruusaikoja mitä he viettivät Mclntyren Kaivaten ilmoitamme että AINI (TORNIAINEN) VALJAKKA kuoli Sudburyn Laurentian sairaalassa syyskuun 22 paiva 1982 ollen 58 vuoden ikäinen Suremaan jaivat miehen-sä Veikko Valjakka poikan-sa Seppo (vaimonsa Claire) lapsenlapset Karl ja Anneli veljensä Erkki ja sisarensa Elli Hautaus toimitettiin syyskuun 24 päivä 1982 Lougheed hautaustoimiston kautta Espanolan hautaus-maahan pastori Lari Junkka-rin suorittaessa viime 10 h ~_tt LIEPEILTÄ -"-~#„- e#„„„ arenalla Taman arenan yhteyteen hankki Mclntyren kaivanto-yhti- ö suuren torvisoittokunnan jossa lienee parhaalla ajalla ollut yli 40 soittajaa ja kapelli-mestari täydellä palkalla Soittajia oli monesta eri kansallisuudesta koska vaesto muodostui tassa kaupungissa kymmenistä eri kansallisuuk-sista Suomalaiset olivat tässä-kin torvisoittokunnassa hyvin edustettuina Muistan ainakin seuraavat soittajat: Richard Vuorimäki Carlo Sundholm Vaino Valo Lauri Salo Oiva Hannula ja lienee ollut muita-kin Mutta kun puhutaan naista Suomalaisen Järjestön musiik-kimiehis- ta niin nama soittajat olivat niitä Nyt nuo edellä mainitut miehet ovat pois jou-kostamme He ovat siirtyneet sinne johon meidän kaikkien on siirryttävä ajallaan Ensimmäisen maailman-sodan päätyttyä kun tuli naita siirtolaisia tänne Canadaan niin samalla heidän keskuudes-saan syntyi sananparsi: 'Van- - hanmaan torvi' Talla tarkoi-tettiin jotakin sellaista miestä tai naista joka ei aina tehnyt kaikkien mieliksi naita elaman tehtäviään Toisen maailman-sodan jälkeen tuli taas toiset siirtolaispolvet ja rupesivat hankkimaan tata vellikupin hin-taa niinpä eräs mies oli lausu-nut naissa oluttupa keskuste-luissa: 'että jos silloin on tullut torvet niin nyt on tullut soitta-jat perässä1 Tama nykyaika on muutta-nut taman Timminsinkin ela-man aivan erilaiseksi mitä se oli neljäkymmentä vuotta sit-ten Siihen aikaan tehtiin vielä raivaustöitä monella alalla mutta mielestäni suurin rai-vaustyö on tehty tassa sosiaali-huollossa Nyt vain kaikki koit-tavat paasta elaman tehtäviensä kanssa hyvin vahalla tyolla Ennen aikaan oh vanhusten huoltokin aivan puutteellinen Oli sellaisiakin että vanha mummo otti hoitaakseen toisen vanhuksen josta tyosta han sai pienen tulon kaupungilta jonka yfeg Työ on kohta sellaista horkkua & ' turvin hän voi viettää itsenäistä elämää: Hän oli toiskielisten puheiden mukaan jonkinlainen 'Land Loordi' vaikka itsekin olisi tarvinnut yhteistä huoltoa Mutta jokaisen oli pyrittävä eteenpäin eikä näihin menoihin yhteisestä kansasta liiennyt sa-nottavammin varoja Huomattava edistys on ta-pahtunut talla alalla — on ra-kennettu vanhainkodit joissa vain pitäisi oleskella sellaisten terveiden vanhusten mutta ta-ma asia ei ole vielä tullut ai-kaansa vastaavaksi Vanhain-kodeissa on paljon sairaita van-huksia joiden hoitopaikka olisi mahdollisesti jossakin sairaa-lassa mutta tahan tilanteeseen ei ole vielä paasty Alle kym-menen vuotta sitten tuli toinen hoitolaitos 'Nursing Home' jo-ka on tarkoitettu täysin huono-kuntoisille ihmisille Kaikesta päättäen näyttää että nama ny-kyiset laitokset eivät ole riittä-vät joten tallakin alalla on vielä paljon tekemista yhteiskuntam-me suunnittelijoilla Hiljattain oli paikallisessa sanomalehdessä kirjoitus noista ihmisten avustusasioista Onta-rion yleisena saantona kerrot-tiin olevan avustus aidilleja lap-selle $453 kuukaudessa mutta Timminsin kaupunki maksaa vastaavasti huoltoa $446 kuu-kaudessa Viime heinäkuussa oli 696 henkilöä jotka elivät niinsanotulla velfare-avustuk-sel- la ja koko avustus huomioon ottaen Timminsin kaupunki maksaa naita yhteisiä avustuk-sia kansanhuollossa $49 mil-joonaa vuodessa Tahan sum-maan sisältyy kaikki sosiaali-menot vanhainkodit ym ottol sitä ole horroillal Kaivaten ilmoitamme että JOHN VVATAJA kuoli yllättäen syyskuun 26 vuoden ikäisenä Syntynyt Suomessa Honkajoella vuonna 1897 Suremaan jäi tytär Mrs Bruno (Saimi) Leppänen yksi lapsenlapsi Anita Leppänen ja sisko Emma Suomessa sekä muita sukulaisia Thunder Bayssa Torontossa ja Suomessa "TT i-!!'?- "j ~T EZSSZSS 'SESe "" -- "— - - Varoitus Noin parikymmentä vuotta sitten oli Toronto Starissa juttu kuinka eräs nuori siirtolaistytto kieltä taitamattomana nautti pesusoodaa ja joutui turvautu-maan lääkäriin Han oli koti-maassaan tottunut käyttämään ruokasoodaa tiennyt sitä taalla olevan kahta lajia Tama tuli mieleen kun joku aika sitten sanomalehdessä ker-rottiin Lever Brothers yhtiön laskeneen myyntiin astianpesu- - jaettu ilmaisia näytteitä uudesta koneessa käytettävää pesu- - Sunlight astianpesuaineesta Se ainetta joka tuoksuu kuin tuore on pienessä kirkkaan keltaises-sitruun- a Se on saanut liiankin Sa muovipullossa jota vielä hyvän menekin Ympäri Yh- - koristaa sitruunan kuva Yhtiö dysvaltoja noin 2500 ihmistä toivoo voittavan kilpailijansa on erehtynyt käyttämään tata laittamalla tuotteeseensa vah-- vasti tuoksuvaa sitruunamehua Nain ollen me kaikki eläm-me sellaista tietokone aikaa eikä kukaan voi vastata asiasta Täytyy kysyä compiute- - riita ja sekin vain voi sanoa: raha on sitä Abitibin paperia H Ajatelmia Robert C Ingersoll Onni on omaisuutta Me voimme olla onnellisia ilman rikkautta ilman huomattavaa virkasemaamme Mutta siitä minä en ole varma voiko olla onnellinen korkeassa asemassa ja kuuluisana? Vapaata ja jaloa on toimia sopusoinnussa velvoituksen kanssa Yksinkertaisesti todellinen sivellisyys on vapauden ja viisauden kukka ja hedelmä! Hyvät teot kantavat hedelmiä ja hedelmässä on siemeniä jotka vuorostaan tuottavat hedelmiä Hyvyyden ja lempeyden sanat eivät koskaan havia maanpaalta Ainoa pimeys maailmassa on tietämättömyys Koonnut: ULLA kuin eikä vain tama vain päivä 1982 St Catharinessa 85 ainetta jaateehensa kalaansaja salaatteihinsa Pittsburghin Kansallisen Myrkkykeskuksen johtaja toh-tori Richard Moriarty sanoi ih-misten käyttävän ainetta ruo-kiin kuten yleensä sitruuna-mehua Siitä ei kuole mutta sitä nauttineet ovat pari tuntia myö-hemmin valittaneet pahoinvoin-tiaylenanto- a ja ripulia Viimeksi kuluneiden kuu-kausien aikana on New Yorkin Lever Brothers yhtiön taholta Marylandin yliopiston Myrkkykeskuksen lääkäri Wendy Klein-Schwar- tz sanoi monen aikuisen käyttävän tata ainetta juomiinsa Kansallinen Myrkkykeskus toimii puhdistuslaitoksena lä-hettäen tietoja myynnissä ole-vista tuotteista Tohtori Mo-riarty on lähettänyt Sunlightista varoituksia 56 ryhmän jäsenil-le Useimmissa tapauksissa nama pesuaine näytteet on jä-tetty portaille tai jaettu postin kautta myynnin edistämiseksi Nyt yhtiön taholta on ilmoitettu lopetetun tama naytteidenjake-i- u Lipa Kesken parranajon kuultua: — Saisinko lasillisen vettä? — Kuivaako kurkkuanne? — Ei haluan vain tarkistaa vieläkö se pitaa vettä Xm'' TTT ? %Ä T — ——— -- " |
Tags
Comments
Post a Comment for 001010
