000238 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Suomi-vieraäm-me
Puhelin soi kohotin kuulo-torve- n
ja sanoin "haloo"
Toisesta päästä kuului
"Lasse täältä Ylämaalta Suo-mesta
ja kysyi olisiko teillä
mahdollisuus ottaa vieraita vas-taan
ja jatkoi että olen ollut
Siperiassa yli seitsemäntoista
kuukautta ja nyt haluan tulla
katsomaan sitä kuuluisaa A-merik- kaa
josta olen kuullut niin
paljon ja samalla vähän tuhlaa-maan
Siperiassa tienattuja
markkoja ja venäläisten lahjoit-tamia
rupliakin"
Vähän hämmästyneesti sa-noin
"tervetuloa vaan kyllä me
mielihyvällä vastaanotamme ja
tulemme lentokentälle vastaan
kun ilmoitat saapumisajan"
Vielä hämmästyneempänä
sanoin vaimolleni että mitä
pahaa Lasse on oikein tehnyt
kun niin pitkäksi aikaa joutui
Siperiaan
Mutta kun vieras saapui
viehättävän morsiamensa Au-lin
kanssa niin selvisikin että
Lasse oli yksi niitä työmiehiä
yhdestä niistä Suomen firmoin- -
ta jotka ottavat urakoita raken
taa Neuvostoliitolle Lassen
firman tehtävä oli rakentaa mei-jerirakennus
sinne ikuisen jää
alueen kaupunkiin NorolisnkFiin
jossa tällä hetkellä asukasluku
on kaksisataa neljäkymmentä
VIIKON VIESTEJÄ
KUUKAUDEN KUULUMISIA
HELATORSTAI
JA HELLUNTAI
(kirjasta Vuotuinen Ajantieto)
"Nykyiselle ajalle kuvaavaa
on että vanhan kansan pyhin juhla
Helatorstai siirrettiin paikaltaan
lauantaihin jotta saatiin teolli-suudelle
ja liiketaloudelle ehyt
viisipäiväinen työviikko
Helatorstai jota on vietetty 40
päivää pääsiäisestä on vanhan
kansan mielestä ollut vuoden pyhin
kirkkojuhla "Silloin ei kasva ruoho
maassa lehti puussa eikä lintu
kortta liikuta"
Aattopäivän tärkein ohjelma on
ollut helavalkeiden polttaminen
Silloin pantiin toimeen leikkejä
tanssittiin helatulien ympärillä pel-loilla
ja vihreissä metsiköissä Yhä
vielä näinä päivinäkin joillakin
paikkakunnilla kokoonnutaan hela-valkeil- le
sillä nuorisoseurojen jär-jestäminä
kotiseutujuhlina helka-juhla
on taas tullut suosituksi
"Helluntaina lauantaina uusi
vihta vihdotaan rieskavelli keite-tään
lehmä aholle ajetaan" Hel-luntai
jonka paikka 50 päivää
pääsiäisestä vaihtelee toukokuun
10:stä päivästä kesäkuun 14 päi-vään
(tänä vuonna on 26
toukokuuta) on ollut suurta kevään
juhla aikaa Tärkein tapahtuma on
kansan parissa ollut helluntaisau-n- a
Silloin on ainakin Etelä-Suomes- sa
ja muuallakin kevään mah-dollisuuksien
mukaan kylvetty
uudella vihdalla Saunasta tullessa
on alastomana seisten heitetty vih-ta
saunan katolle ja sitten sen asen-nosta
ennustettu muutamia elämän
tärkeimpiä asioita Jos heittäjä oli
naimaton osoitti katolle lennähtä-neen
vastan tyvi siihen suuntaan
s f % 'f r " y- - vw r":'www 'i
N J f '
tuhatta (j°s numeron oikein
kuulin) Kaupunkialue pinta-alalta- an
on noin kolme kilomet-riä
pitkä ja kaksi kilometriä le-veydeltään
joten se merkitsee
että kerrosrakennukset ovat
korkeita ja asuintilat ahtaat
Tiedustelimme että miten
on mahdollista että sellainen
väkiluku asuu siellä jossa maa
on ainiaasti jäässä ja jossa
kaikki rakennukset on raken-nettava
niin että ne eivät kos-kaan
aiheuta roudan sulamista
perustuksien alla Rakennukset
tietenkin on rakennettava pyl-väitt- en
päälle
Selitys oli selvä Sillä alu-eella
on monenlaisia eri mine-raaleja
ja kaivannot ovat aivan
läheisyydessä joten suurem-mite- n
nämä eri kaivantojen
työläiset asuvat tässä kaupun-gissa
ja tämä ihmisjoukko tar-vitsee
paljon maitoa ja maito-tuotteita
siis meijeriä tietenkin
tarvitaan
Mutta kun me tiesimme
että sellaisella perukalla ei mai- -
—
ei
-
se
' ' 1
I
tokarja menesty niin taaskin
iLvnjfrooTyM1m111tY11i1oV "miiiiicQriöueo innitirutuctma 1n f
ihmiset maidon saavat siihen
meijeriin?" No niinhän sekin
selvisi että se tuodaan pulve-rina
maitoa saatavilta alueilta
ja tämä meijeri uudelleen laittaa
sen juomista ja syömistä varten
missä hänen tuleva aviopuolisonsa
asui Palvelija kysyi jos hän muut-taa
talosta jos tyvi osoitti pihaan
hän pysyi talossa Vanhat kysyivät
loppuansa Jos vihdan tyvi osoitti
kirkkoon tai hautausmaata kohti
tuli kuolema jos pihaanpäin jäi
vielä elämälle aikaa Näin tärkeä
on ollut se kesän ensimmäinen vas-ta
johon saunoja on hikensä kyl-penyt
siis osan itsestään
Tämän jatkoksi kun kyseessä
oli kevätkesän valoisa kukkien
aika sopi hyvin että seuraavasta
päivästä muodostui erityisesti
nuorten ilon ja riemun aika Tytöt
kilpailivat viehättävyydestä kau-neimmillaan
olevan luonnon kans-sa
niinpä sanonta: "heilani on kuin
helluntai" on hyvin yleinen Larin
Kyösti runossaan on varsin kau-niisti
sanonut: "nyt on helluntai
suvisunnuntai on leikin ja lemmen
aikaa" Helluntaissa on aina her-kintä
kauneinta kesää on runoa ja
valoa Kansanomaisesti on tämä
ilmaistu "kun aina olis' kesä ja
helluntai eikä milloinkaan talvi ja
maanantai"
RED FINNS
ON THE COTEAU
Kirj Larry Warwaruk 1984
Tämä englanninkielinen
108-sivuin- en kirja on mielen-kiintoista
lukemista suomalais-ten
"Canadan rakentajien" al-kuajoista
Saskatchewan joen
rannikoilla Vuosisadan alussa
suomalaisia siirtolaisia muutti
sinne Yhdysvalloista ja tieten-kin
Suomesta Coteau vuoris-tojen
alueille He olivat edistys-mielisiä
ja jo v 1911 raken-sivat
ensimmäisen haalinsa
Mikä meitä myöskin kiin-nosti
oli että1 kuinka he siellä
voivat petonityötä suorittaa
kun suurin aika vuodesta' on
äärettömän kylmää ja yhtämit-taisen
hirvittävän tuulen alttii-na
ja vain pieni aika kesällä on
oikein lämmintä ja tuuletonta
jolloin voi käydä uimassa kas-villisuus
kasvaa ja valmistuu
hyvin nopeasti
No kaupunki lämmitetään
keskuslämmityksellä ja sitä
lämpöä riittää petonM ja san-nan
lämmitykseenkin
Sinne ei ole tietä ensinkään
joten kaikki liikenne tehdään
lentäen joka Moskovasta on
noin viisi tuntia Kesän aikana
voi kulkea vesiteitse ja silloin he
suurimman määrän tarpeitaan
kuljettavatkin
Kysyimme että näkivätkä
he niitä kuuluisia Siperian van-kiloita
mistä me kuulemme niin
useasti
Joo siinä oli vankila aivan
läheisyydessä sanoi Lasse
Nämä vangit tekevät töitä
niissä kaivannoissa joten he
tienaavat ja ansaitsevat elatuk
sensa ja ovat yhteiskuntansa
h eivätkä Qe kansan J J
elätettävänä Silloin sodan ai-kana
saksalaiset ja suomalaiset
sotavangit rakensivat suuren
monikerroksisen kerrostalon
siihen kaupunkiin Heillä oli
paljon kuvia näyttää näistä kai-kesta
Vieraat eivät ehtineet olla
luonamme kuin viikon sillä he
lähtivät bussilla matkustamaan
setä-Samul- in valtakuntaan Los
Angelesiin Miamiiin New
Yorkiin ja sieltä kotimaahan
Ehdimme kuitenkin näyttää
tätä kaunista BC:tä Vernoriin
ja vuoristo aluettakin
Suomeen palattuaan Lasse
East Countryyn ja toisen v
1913 West Countryyn peri-aatteinaan
"kehittää suomea
puhuvan väestön henkisiä avuja
toimeenpanemalla valistavia
luentoja edistämällä taiteellisia
pyrintöjä kuten laulua soittoa
näytelmiä ja urheilua"
Näiden haalien jäsenet liit-tyivät
CSJ:n jäseniksi ja olivat
hyvin aktiivisia toiminnassaan
He toimeenpanivat suuriakin
näytelmiä siellä toimi kaksi ur-heiluseuraa
"Yritys" ja "Saras-tus"
joiden kesken oli joskus
koviakin kilpailuja Naiset toi-mivat
kerhon muodossa yhtei-sen
edistyksen eteen ja kun
ottaa huomioon myöskin tais-telun
jokapäiväisestä toimeen-tulosta
ja matkojen pituudesta
naapureiden ja haalien välillä
täytyy ihmetellä heidän toimin-tatarmoa- an
Tämän kirjan kirjoittaja on
ukrainalaista syntyperää hän
toimii koulun opettajana
Beechyssa Hän on kerännyt
materiaalia useista lähteistä ja
Wäinö ja Ebba Lahti ovat hä-nelle
kääntäneet 100000 sanaa
vanhoista Vapaus lehdistä
RCMP ym arkistoista
Kirjan mukaan siellä haa-leilla
kävi kiertävinä puhujina
ainakin P Mertanen ja A T
Hill ja joskus oli hyvinkin
kiihkeitä kokouksia
Kirja antaa kappaleen suo-malaisten
siirtolaisten juurista
Canadassa Sen on kustantanut
--u Robotti ajattelee
Päivittäin kun työskentelen tuotannossa
tunnen itseni tärkeäksi
minulla on silloin aivoissani tunne
että olen tarpeellinen toistaessani
jatkuvasti samoja liikkeitä
jospa se onkin vain minuun
manipuloitu
ennakkoluulo johon uskon
Leipäpaketit tulevat ränniä
pitkin alas pöydälle ja minä
pistän ne lavalle järjestykseen
kun lava täyttyy se viedään pois ja
alan taas uuden lavan alusta
Sekunnit minutit
tunnit päivät
viikot vuodet
juoksevat kuin junat
radalla työpaikkani ikkunan
takana
aukaisen ikkunan heitän
tärkeyteni tyhjään
tavaravaunuun
työllistän valtionrautateitä
mikä tärkeä robotti on?
Erkki Salonen
Kaksi kallista juhlaa
"Ku o juhula nii olokohot
juhula paista akka toinen si-lakka"
oli entinen määritelmä
Suomessa köyhän juhlimisesta
Rooman Cesar juhli poltta- -
menee vielä pariksi kuukaudek-si
rakennuksen päättäjäisiin ja
virallisiin avajaisiin Palkka
heille maksetaan Suomen mar-koissa
mutta Neuvostoliitto
antaa yhdeksän ruplaa joka
päivälle ylimääräistä käyttöä
varten joka merkitsee että
kaikki markat säästyy ja Suo-messa
ei tarvitse maksaa tulo-veroakaan
niistä
Uusi työ Lassella oli odotta-massa
Ylämaan Spektroliit ki-vilouhi-molla
josta lähetetään
niitä kauniita ja mielenkiintoi-sia
kiviä ympäri maailman
Juuri tästä kivestä tehdyn kau-niin
pöytäkellon he toivat tul-lessaan
minullekin Väkevän
suvun yhteinen lahja 75-vuo-- tis
syntymäpäivän muistoksi
Auli hänen vaimonsa työs-kenteli
ravintolassa Noroliskis-s- a
Hän kertoi kuitenkin että ei
ole mikään sen herttaisempaa
kuin kotimaa ja omat heimo-laiset
Lasse tietysti uneksii ul-komaan
työurakoita joista taas
valuuttaa kerääntyy seuraavaa
huvimatkaa varten
Uuno Söderholm
Core Communications Saska-too-n
Saskatshewan
Kerhotilaisuudessamme
toukok 16 päivä Aino Grom-ger- g
juhli 80-vuo- tis päiväänsä
tarjoilemalla herkulliset kakku-kahvit
Toivotamme "että elo
onnekas ois vielä vuosia tois"
Kiitos tarjoilusta!
Opettaja opetti kielioppitun-nill- e
D-kirjai- nta sanoen: "ei saa
sanoa sytän pitää sanoa sy- dän"
Seuraavalla tunnilla opetta-ja
painoi kädellään sydäntään ja
kysyi: "mikä minulla on tässä
paikassa?
Joni-poik- a nosti reippaasti
kätensä ja vastasi: "Dissi!"
ht
maila kaupunkia ja soittamalla
viulua parvekkeella
Meidän pääministerimme
herra Mulroney ei polttanut
Ottawan kaupunkia eikä soit-tanut
viulua vaan lauloi ja poltti
$ 12 miljoonaa veronmaksajien
rahaa juhlassa USA:n presi-dentti
Reaganin kunniaksi
Tällä laululla: "Iris Eyes
Are Smiling" pääsi Mulroney
Canadan historiakirjan lehdille
Canadan Cesarina joka lauloi
Canadan perintöoikeudet jän-keill- e!
Niinkuin muistamme aukai-si
Canadan Cesar jänkeille ovet
Canadaan selkosen selälleen!
Eesau myi perintöoikeudet
Jaakopille kupillisesta herne-mojakk- aa
mutta Mulroney
maksaa $500000 ja lauloi kau-pantekijäisiksi
antaessaan il-man
maailman toiseksi suu-rimman
maan — "voi herraj-jeesus- !"
Tyyris on Bennettin juhla
"Britisevässä Columbiassa"
Siellä maakuntahallitus katkoo
varoja opetuksesta sairasten
hoidosta ym:sta mutta kun on
"juhula nii olokohot juhula" —
Bennet on päättänyt käyttää
$500000 Expon Maailman-näyttelyn
avajaisjuhlaan
Vancouverissa soppajono-jen
(Food bank) johtaja Sylvia
Russell sanoi että se puoli mil-joonaa
"tenaria" joka käyte-tään
herrojen juhlaan olisi tar-vittu
paremmin köyhien vaate-tukseen
ja ruokkimiseen BC:n
opettajien yhdistys valittaa
myös että hallitus ajaa noin
1 000 opettajaa työttömiksi ra-hojen
puutteessa — Mutta ra-haa
riittää juhliin ! — Expo-rakenn- us
maksoi $15 miljoo-naa
Vielä ei ole ilmoitettu josko
Bill Bennett laulaa tai soittaa
fiulua juhlissa mutta menisihän
sekin muun kärsimisen ohel-la
Brother
Tilatkaa
VIIKKOSANOMAT
tl~M'atetK&!mW&iamwwgi
Object Description
| Rating | |
| Title | Viikkosanomat, May 27, 1985 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1985-05-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000453 |
Description
| Title | 000238 |
| OCR text | Suomi-vieraäm-me Puhelin soi kohotin kuulo-torve- n ja sanoin "haloo" Toisesta päästä kuului "Lasse täältä Ylämaalta Suo-mesta ja kysyi olisiko teillä mahdollisuus ottaa vieraita vas-taan ja jatkoi että olen ollut Siperiassa yli seitsemäntoista kuukautta ja nyt haluan tulla katsomaan sitä kuuluisaa A-merik- kaa josta olen kuullut niin paljon ja samalla vähän tuhlaa-maan Siperiassa tienattuja markkoja ja venäläisten lahjoit-tamia rupliakin" Vähän hämmästyneesti sa-noin "tervetuloa vaan kyllä me mielihyvällä vastaanotamme ja tulemme lentokentälle vastaan kun ilmoitat saapumisajan" Vielä hämmästyneempänä sanoin vaimolleni että mitä pahaa Lasse on oikein tehnyt kun niin pitkäksi aikaa joutui Siperiaan Mutta kun vieras saapui viehättävän morsiamensa Au-lin kanssa niin selvisikin että Lasse oli yksi niitä työmiehiä yhdestä niistä Suomen firmoin- - ta jotka ottavat urakoita raken taa Neuvostoliitolle Lassen firman tehtävä oli rakentaa mei-jerirakennus sinne ikuisen jää alueen kaupunkiin NorolisnkFiin jossa tällä hetkellä asukasluku on kaksisataa neljäkymmentä VIIKON VIESTEJÄ KUUKAUDEN KUULUMISIA HELATORSTAI JA HELLUNTAI (kirjasta Vuotuinen Ajantieto) "Nykyiselle ajalle kuvaavaa on että vanhan kansan pyhin juhla Helatorstai siirrettiin paikaltaan lauantaihin jotta saatiin teolli-suudelle ja liiketaloudelle ehyt viisipäiväinen työviikko Helatorstai jota on vietetty 40 päivää pääsiäisestä on vanhan kansan mielestä ollut vuoden pyhin kirkkojuhla "Silloin ei kasva ruoho maassa lehti puussa eikä lintu kortta liikuta" Aattopäivän tärkein ohjelma on ollut helavalkeiden polttaminen Silloin pantiin toimeen leikkejä tanssittiin helatulien ympärillä pel-loilla ja vihreissä metsiköissä Yhä vielä näinä päivinäkin joillakin paikkakunnilla kokoonnutaan hela-valkeil- le sillä nuorisoseurojen jär-jestäminä kotiseutujuhlina helka-juhla on taas tullut suosituksi "Helluntaina lauantaina uusi vihta vihdotaan rieskavelli keite-tään lehmä aholle ajetaan" Hel-luntai jonka paikka 50 päivää pääsiäisestä vaihtelee toukokuun 10:stä päivästä kesäkuun 14 päi-vään (tänä vuonna on 26 toukokuuta) on ollut suurta kevään juhla aikaa Tärkein tapahtuma on kansan parissa ollut helluntaisau-n- a Silloin on ainakin Etelä-Suomes- sa ja muuallakin kevään mah-dollisuuksien mukaan kylvetty uudella vihdalla Saunasta tullessa on alastomana seisten heitetty vih-ta saunan katolle ja sitten sen asen-nosta ennustettu muutamia elämän tärkeimpiä asioita Jos heittäjä oli naimaton osoitti katolle lennähtä-neen vastan tyvi siihen suuntaan s f % 'f r " y- - vw r":'www 'i N J f ' tuhatta (j°s numeron oikein kuulin) Kaupunkialue pinta-alalta- an on noin kolme kilomet-riä pitkä ja kaksi kilometriä le-veydeltään joten se merkitsee että kerrosrakennukset ovat korkeita ja asuintilat ahtaat Tiedustelimme että miten on mahdollista että sellainen väkiluku asuu siellä jossa maa on ainiaasti jäässä ja jossa kaikki rakennukset on raken-nettava niin että ne eivät kos-kaan aiheuta roudan sulamista perustuksien alla Rakennukset tietenkin on rakennettava pyl-väitt- en päälle Selitys oli selvä Sillä alu-eella on monenlaisia eri mine-raaleja ja kaivannot ovat aivan läheisyydessä joten suurem-mite- n nämä eri kaivantojen työläiset asuvat tässä kaupun-gissa ja tämä ihmisjoukko tar-vitsee paljon maitoa ja maito-tuotteita siis meijeriä tietenkin tarvitaan Mutta kun me tiesimme että sellaisella perukalla ei mai- - — ei - se ' ' 1 I tokarja menesty niin taaskin iLvnjfrooTyM1m111tY11i1oV "miiiiicQriöueo innitirutuctma 1n f ihmiset maidon saavat siihen meijeriin?" No niinhän sekin selvisi että se tuodaan pulve-rina maitoa saatavilta alueilta ja tämä meijeri uudelleen laittaa sen juomista ja syömistä varten missä hänen tuleva aviopuolisonsa asui Palvelija kysyi jos hän muut-taa talosta jos tyvi osoitti pihaan hän pysyi talossa Vanhat kysyivät loppuansa Jos vihdan tyvi osoitti kirkkoon tai hautausmaata kohti tuli kuolema jos pihaanpäin jäi vielä elämälle aikaa Näin tärkeä on ollut se kesän ensimmäinen vas-ta johon saunoja on hikensä kyl-penyt siis osan itsestään Tämän jatkoksi kun kyseessä oli kevätkesän valoisa kukkien aika sopi hyvin että seuraavasta päivästä muodostui erityisesti nuorten ilon ja riemun aika Tytöt kilpailivat viehättävyydestä kau-neimmillaan olevan luonnon kans-sa niinpä sanonta: "heilani on kuin helluntai" on hyvin yleinen Larin Kyösti runossaan on varsin kau-niisti sanonut: "nyt on helluntai suvisunnuntai on leikin ja lemmen aikaa" Helluntaissa on aina her-kintä kauneinta kesää on runoa ja valoa Kansanomaisesti on tämä ilmaistu "kun aina olis' kesä ja helluntai eikä milloinkaan talvi ja maanantai" RED FINNS ON THE COTEAU Kirj Larry Warwaruk 1984 Tämä englanninkielinen 108-sivuin- en kirja on mielen-kiintoista lukemista suomalais-ten "Canadan rakentajien" al-kuajoista Saskatchewan joen rannikoilla Vuosisadan alussa suomalaisia siirtolaisia muutti sinne Yhdysvalloista ja tieten-kin Suomesta Coteau vuoris-tojen alueille He olivat edistys-mielisiä ja jo v 1911 raken-sivat ensimmäisen haalinsa Mikä meitä myöskin kiin-nosti oli että1 kuinka he siellä voivat petonityötä suorittaa kun suurin aika vuodesta' on äärettömän kylmää ja yhtämit-taisen hirvittävän tuulen alttii-na ja vain pieni aika kesällä on oikein lämmintä ja tuuletonta jolloin voi käydä uimassa kas-villisuus kasvaa ja valmistuu hyvin nopeasti No kaupunki lämmitetään keskuslämmityksellä ja sitä lämpöä riittää petonM ja san-nan lämmitykseenkin Sinne ei ole tietä ensinkään joten kaikki liikenne tehdään lentäen joka Moskovasta on noin viisi tuntia Kesän aikana voi kulkea vesiteitse ja silloin he suurimman määrän tarpeitaan kuljettavatkin Kysyimme että näkivätkä he niitä kuuluisia Siperian van-kiloita mistä me kuulemme niin useasti Joo siinä oli vankila aivan läheisyydessä sanoi Lasse Nämä vangit tekevät töitä niissä kaivannoissa joten he tienaavat ja ansaitsevat elatuk sensa ja ovat yhteiskuntansa h eivätkä Qe kansan J J elätettävänä Silloin sodan ai-kana saksalaiset ja suomalaiset sotavangit rakensivat suuren monikerroksisen kerrostalon siihen kaupunkiin Heillä oli paljon kuvia näyttää näistä kai-kesta Vieraat eivät ehtineet olla luonamme kuin viikon sillä he lähtivät bussilla matkustamaan setä-Samul- in valtakuntaan Los Angelesiin Miamiiin New Yorkiin ja sieltä kotimaahan Ehdimme kuitenkin näyttää tätä kaunista BC:tä Vernoriin ja vuoristo aluettakin Suomeen palattuaan Lasse East Countryyn ja toisen v 1913 West Countryyn peri-aatteinaan "kehittää suomea puhuvan väestön henkisiä avuja toimeenpanemalla valistavia luentoja edistämällä taiteellisia pyrintöjä kuten laulua soittoa näytelmiä ja urheilua" Näiden haalien jäsenet liit-tyivät CSJ:n jäseniksi ja olivat hyvin aktiivisia toiminnassaan He toimeenpanivat suuriakin näytelmiä siellä toimi kaksi ur-heiluseuraa "Yritys" ja "Saras-tus" joiden kesken oli joskus koviakin kilpailuja Naiset toi-mivat kerhon muodossa yhtei-sen edistyksen eteen ja kun ottaa huomioon myöskin tais-telun jokapäiväisestä toimeen-tulosta ja matkojen pituudesta naapureiden ja haalien välillä täytyy ihmetellä heidän toimin-tatarmoa- an Tämän kirjan kirjoittaja on ukrainalaista syntyperää hän toimii koulun opettajana Beechyssa Hän on kerännyt materiaalia useista lähteistä ja Wäinö ja Ebba Lahti ovat hä-nelle kääntäneet 100000 sanaa vanhoista Vapaus lehdistä RCMP ym arkistoista Kirjan mukaan siellä haa-leilla kävi kiertävinä puhujina ainakin P Mertanen ja A T Hill ja joskus oli hyvinkin kiihkeitä kokouksia Kirja antaa kappaleen suo-malaisten siirtolaisten juurista Canadassa Sen on kustantanut --u Robotti ajattelee Päivittäin kun työskentelen tuotannossa tunnen itseni tärkeäksi minulla on silloin aivoissani tunne että olen tarpeellinen toistaessani jatkuvasti samoja liikkeitä jospa se onkin vain minuun manipuloitu ennakkoluulo johon uskon Leipäpaketit tulevat ränniä pitkin alas pöydälle ja minä pistän ne lavalle järjestykseen kun lava täyttyy se viedään pois ja alan taas uuden lavan alusta Sekunnit minutit tunnit päivät viikot vuodet juoksevat kuin junat radalla työpaikkani ikkunan takana aukaisen ikkunan heitän tärkeyteni tyhjään tavaravaunuun työllistän valtionrautateitä mikä tärkeä robotti on? Erkki Salonen Kaksi kallista juhlaa "Ku o juhula nii olokohot juhula paista akka toinen si-lakka" oli entinen määritelmä Suomessa köyhän juhlimisesta Rooman Cesar juhli poltta- - menee vielä pariksi kuukaudek-si rakennuksen päättäjäisiin ja virallisiin avajaisiin Palkka heille maksetaan Suomen mar-koissa mutta Neuvostoliitto antaa yhdeksän ruplaa joka päivälle ylimääräistä käyttöä varten joka merkitsee että kaikki markat säästyy ja Suo-messa ei tarvitse maksaa tulo-veroakaan niistä Uusi työ Lassella oli odotta-massa Ylämaan Spektroliit ki-vilouhi-molla josta lähetetään niitä kauniita ja mielenkiintoi-sia kiviä ympäri maailman Juuri tästä kivestä tehdyn kau-niin pöytäkellon he toivat tul-lessaan minullekin Väkevän suvun yhteinen lahja 75-vuo-- tis syntymäpäivän muistoksi Auli hänen vaimonsa työs-kenteli ravintolassa Noroliskis-s- a Hän kertoi kuitenkin että ei ole mikään sen herttaisempaa kuin kotimaa ja omat heimo-laiset Lasse tietysti uneksii ul-komaan työurakoita joista taas valuuttaa kerääntyy seuraavaa huvimatkaa varten Uuno Söderholm Core Communications Saska-too-n Saskatshewan Kerhotilaisuudessamme toukok 16 päivä Aino Grom-ger- g juhli 80-vuo- tis päiväänsä tarjoilemalla herkulliset kakku-kahvit Toivotamme "että elo onnekas ois vielä vuosia tois" Kiitos tarjoilusta! Opettaja opetti kielioppitun-nill- e D-kirjai- nta sanoen: "ei saa sanoa sytän pitää sanoa sy- dän" Seuraavalla tunnilla opetta-ja painoi kädellään sydäntään ja kysyi: "mikä minulla on tässä paikassa? Joni-poik- a nosti reippaasti kätensä ja vastasi: "Dissi!" ht maila kaupunkia ja soittamalla viulua parvekkeella Meidän pääministerimme herra Mulroney ei polttanut Ottawan kaupunkia eikä soit-tanut viulua vaan lauloi ja poltti $ 12 miljoonaa veronmaksajien rahaa juhlassa USA:n presi-dentti Reaganin kunniaksi Tällä laululla: "Iris Eyes Are Smiling" pääsi Mulroney Canadan historiakirjan lehdille Canadan Cesarina joka lauloi Canadan perintöoikeudet jän-keill- e! Niinkuin muistamme aukai-si Canadan Cesar jänkeille ovet Canadaan selkosen selälleen! Eesau myi perintöoikeudet Jaakopille kupillisesta herne-mojakk- aa mutta Mulroney maksaa $500000 ja lauloi kau-pantekijäisiksi antaessaan il-man maailman toiseksi suu-rimman maan — "voi herraj-jeesus- !" Tyyris on Bennettin juhla "Britisevässä Columbiassa" Siellä maakuntahallitus katkoo varoja opetuksesta sairasten hoidosta ym:sta mutta kun on "juhula nii olokohot juhula" — Bennet on päättänyt käyttää $500000 Expon Maailman-näyttelyn avajaisjuhlaan Vancouverissa soppajono-jen (Food bank) johtaja Sylvia Russell sanoi että se puoli mil-joonaa "tenaria" joka käyte-tään herrojen juhlaan olisi tar-vittu paremmin köyhien vaate-tukseen ja ruokkimiseen BC:n opettajien yhdistys valittaa myös että hallitus ajaa noin 1 000 opettajaa työttömiksi ra-hojen puutteessa — Mutta ra-haa riittää juhliin ! — Expo-rakenn- us maksoi $15 miljoo-naa Vielä ei ole ilmoitettu josko Bill Bennett laulaa tai soittaa fiulua juhlissa mutta menisihän sekin muun kärsimisen ohel-la Brother Tilatkaa VIIKKOSANOMAT tl~M'atetK&!mW&iamwwgi |
Tags
Comments
Post a Comment for 000238
