Viikkosanomat, November 10, 1980

              f i
v~-~'~-~llrhbiliikiiiiliim- icia "in" "m"" " -- '"' yTTt"ri'wt -- i-~ yv imm ~ J-- H?
' VKÄ
miesvoimistelijoiden kesken $$# '£_____Ki"P£X______________L VrB____
Sosialistimaiden edustajille hypyissä Roland Bruccknerin !'f 'IHBBP sJBI_________L v 1BB itä-saksa- sta voitettua sen jäi-- vH ' ' '_H_fcitra
een un ° teflty valitus hänen £i - fiF ' - '
mestaruuksia lorontossa hyPpypisteistään 935 joka va-- ' 8 'li ImF ¥
' ™9Ut
Torontossa perjantaina
2410 alkaneissa 'World Cup --
80' voimistelukilpailuissa me-nivät
kolmen ensimmäisen päi-vän
mestaruudet sosialistimai-hin
Canadalaisista naisista si-joittui
parhaiten 16-vuot- ias Elfi
Schlegel kolmanneksi hypyissä
96 pisteellä naisten yleismesta- -
Salazar 20941
New Yorkissa
USA:n Alberto Salazar voitti
New Yorkin maratonin Hänen ai-kansa
20941 on kolmanneksi no-pein
maailmassa kautta aikojen
Voittoaika oh samalla New
Yorkin maratonin ennätys Entinen
oli Bill Rogersin nimissä 2 1009
Suomen Esa Tikkanen sijoittui
25 Aika oh 21829
Jukka Toivola oh 36 (21947
ja Martti Vainio 196 (22519)
Waitz teki
kovan ajan
Norjalainen Grete Waitz teki
äsken maailman parhaan naisten
ajan maratonilla New Yorkin pe-rinteisessä
kilvassa hänen ajakseen
tuli 22541 Myös entinen maa-ilman
kärkiaika oli hänen nimis-sään
22733 Han juoksi sen sa-massa
kilpailussa vuosi sitten
Toiseksi naisten kilpailuissa si-joittui
amerikkalainen Patti
g i
rs"
V
5 Ä
-j-- j -- - -
it'' iiWi u#
iV
}
4 T
'1
r
j--— iy- -y
Ii
riksi leivottiin Neuvostoliiton
tuloksella 391
voittaen
Maxi ai-noastaan
110
Kolmas meni myös Itä-Saksa- an
Steffi pistein
3875
PRODESTISTA VOITTO
ITÄSAKSALAISILLE
jr:c hvi5:'i'0ÄS'
''gv'7!:V'!y"'y
Zakharovo pis-tettä
toiseksi tullutta
Itä-Saks- an Gnauck'ia
pisteellä
Krakcrille
DDR:n Barbel Wockel voitti
Moskovan kisoissa ainoana nais-yleisurheilijana
kaksi kultamitalia
Miehistä samaan pystyivät Viktor
Markin Miruts Yifter Barbel
Wockel kuitenkin voittanut kak-sissa
peräkkäisissä kisoissa yh-teensä
neljä kultamitalia sa-moissa
lajeissa: 200 metrillä
metrin viestissä
Barbel Wockel ollut suosikki
Montrealissa eikä Moskovassa-kaan
Montrealin metrillä
suosikkeja olivat joukkuetoveri
Renate Stecher Saksan liittota-savallan
Annegret Richter mutta
Barbel kolmikosta venymisky-kyisi- n
ensimmäinen kerta
voitin Renate Stecherin Bar-bel
kertoo Montrealin
Vasta jälkeen minut
valittiin myös viestijoukkueeseen
Montrealin kisojen jälkeen Bar-belis- ta
kuitenkaan tullut 200
f minymmiy_MwtiMF— rfTTPqiwiMirnti
'
►i i?? y
i_ ai' '?r ' - 12 VVf "lK_?--A Ä:'iV- ®W - '!yis_tfM-UT- y _ j _iu lA ~ t-- £Jl ff„' '] vjt"111"
osa
tila
ja
on
ja
ja 4
xl 00
ei
200
ja
oli
— Se oli
kun
— sen
ei
HifiMiH
s
_
v
J
I
_S____iä4S£-_- ä
i
1
1
Voimistelun miesten Maailman cup: Henkilökohtainen kilpailu: Per-manto:
1) Roland Bruckner (kuvassa) DDR 1975 2) Jiri Tasak
Tshekkoslovakia ja Yue Jiu Li Kiina 1970 4) Toshiomi Nishikii Japani
1950 Hevonen: 1) Bruckner 1950 2) Nishikii ja Koji Gushiken Japani
1940 Renkaat: 1 ) Bogdan Makus N-liit- to ja Yubin Huang Kiina 1955 3)
Nishikii ja Gushiken 1945
Nojapuut: 1) Li 1965 2) Makus 1950 3) Huang 1945 Rekki: 1)
Nishikii Gushiken ja Makus 1965 4) Adward Asarjan N-liit- to 1960
Hyppy: 1) Bruckner 1975 2) Makus ja Hiroji Kajiyama Japani 1950
iinirrvc-- an lniiraan nndTQTTiin u bae&hwwm_ v j ooocj (ii ri 1 n 1 1 1 1 iiii-- i r 1 -- 7 awvw v - - vv - :ootxx:iT
------ U-_ J ---- _-- _-V- -TV _-- __ _-- ) STSK" ' S
% ijäK&t VV
Huolimatta neljän parhaan J& " ÄIAj - §
neuvostoliittolaisen voimisteli- - - % V
jan poisjäämisestä inm olym- - t_
' ftTSÄ ' 1
piavoittaja Alexander Ditiatin Js ff¥ t rS?V : jM]& "
ja Elena Davydova jäivät par-- Pj Ä?Jife&
haat suoritukset neuvostoliitto- - L' '' ' # P %'lk -
'-$r-f:'
1WwSl - laisille miesten yhteispisteiden ! Sr - tr -- -
t
N
kaksi parasta oltua Bogdan m " j N ' P %
_ V%
Makuts ja Edward Asaryan IL a % vw jj - - J
Neljän kultamitalin tyttö
kultamita-lijuoksustaa- n
metrin juoksun valtiatarta Jouk-kuetoveri
Marita Koch nousi ykkö-seksi
ja hänen varjonaan oli Neu-vostoliiton
Ljudmila Kondratjeva
Moskovaan Wockel ei tullut suo-sikkina
ja siitä han oli vain mie-lissään
Kaikki oli niin kuin ennen
Montrealia Moskovassa Barbel
voitti vakuuttavasti ajalla 2203
Barbel aloitti urheilu-urans- a
voimistelijana mutta kun han kas-voi
kasvamistaan oli voimistelusta
luovuttava Yleisurheiluun han
siirtyi 13-vuotia-ana
Ensimmäinen suuri saavutus
oli kolme mestaruutta nuorten EM-kisois- sa
1973 Barbel voitti 200
metriä 100 metrin aidat ja juoksi
voittoisassa pikaviestijoukkueessa
Tulokset paranivat koko ajan
seka sileällä että aidoissa
— Olin kauan kahden vaiheilla
keskittyako aitajuoksuun vai 200
metrille Wockel kertoo — Louk-kaantumiset
ratkaisivat valinnan
Aitajuoksussa koin useita louk-kaantumisia
ja paatin keskittyä
sileän juoksuun
Vuosi ennen Montrealin kisoja
Barbel muutti Leipzigista Jenaan
Horst-Diet- er Hiilen valmennetta-vaksi
Hille on tunnetuimpia pi-kajuoksuvalm- entajia
Renate Stec-her
on hänen kasvattinsa ja han
valmentaa myös Marlies Gohriä
Sitten oli Montrealin menestys
ja neljän vuoden kuluttua Moskova
ja jälleen voitonjuhlat Tahtaäko
25-vuot- ias Barbel vuoden 1984 ki-soihin
ja kultamitaliensa lisäämi-seen
Toistaiseksi hän ei ole tehnyt
paatosta lopettamisesta tai jatka-misesta
Todennäköisintä on ettei
tuulennopeaa Barbelia enää nahda
kilparadoilla Hänellä ovat vielä
psykologian opinnot kesken
edellisviikolla
odo-tetaan
jotain asiantilan korjaa-miseksi
yksityinen henkilö
kieltäytyisi kehittämästä
tynnyriltä sensijaan
tynnyrihin-nall- a
joutuisi
seenalaiseksi"
EffiJKaSH&if vSmftfmliffwiBifrfeJaa &tfPlw8H8ra£Si ot _£SS_&öwift)_'-0-s8w88wK-S£
Neuvostoliiton pääministeri 76 Kosygin
tehtävistään pitkällisen huonon terveytensä johdosta
Uudeksi pääministeriksi 75-vuoti- as Nikolai Tikhonov
ukrainalainen ekonomisti Kuvassa pääministeri Kosygin inti-aenipäähinee- ssä
vierailun hänestä
Erminskin intiaaniheimon kunniapäällikkö
Intiaaninainen:
Kova elämä antaa kestävyyttä
Monet intiaanimiehet jääkaapit sisätoiletit ja
la metsästys-j- a ka- - tai kaasuhellat
lastusoikeuksia hukuttavat me-netetyn
itsekunnioituksensa al-koholiin
puolestaan johtaa
väkivaltaisuuksiin heidän vai-mojaan
ja lapsiaan
'Intiaaninaisten on otettava
vastaan fyysillistä väkivaltaa
saakka — kuolemaa
sukulaisiltaan useimmiten koulutuksen
valittamatta tri Louise
BC:stä
intiaaninaisten elämän
antavan kestävyyttä ka-raisevan
'Intiaaninaisten elämä re-servaati- oilla
on loputonta tais-telua
köyhyyttä vastaan Heiltä
puuttuu varoja perus-hyödyk-keid- en
hankkimiseen
ruokaan vaatetukseen ja ne
nykyajan mukavuudet jotka
valkoihoisille 'auto-maattisesti'
päällystetyt
heidän koteihinsa juokseva
Vahvojen öljyjen tuotanto
elintärkeää --Blakeney
Saskatoon — heik- - taöljyn kehittämistä
ko raskaiden öljyjen kehittäminen piti liittohallituksen $30
osoittaa 'hulluuden rajoilla hintasuositusta tynnyriltä riit--
Saskachewanin tävänä raskaan öljyn
Ndp-pääminist- eri kiihdyttämiseksi
ney joskin tiis- -
täisestä 2810 budjetista
"Jos
öljyä
$30 ja os-taisi
sitä
hänen mie- -
lausui
iS ll&$8$ii&
]i&_ja_ä£_h_
vuotta Alexei
erosi 2310
valittiin
aikana jolloin
tehtiin
vail- - vesi
työtä vailla sähkö- - eivät
joka
kohtaan
ja nuoret
neilta
lausui
Hän sanoi
kovan
heille
heitä
kuten
kuten
tiet
Hän
liikku- -
mista' sanoi
Allan Blake- -
ulkoa
Joukko konservatiivi- -
parlamentinj äseniä esittivät
30000 allekir-joitusta
BC:stä jossa vastus-tettiin
liittohallituksen vientive-ro- ä
öljylle luonnonkaasulle ja
sähkölle Nimien keräys ja
edellisviikol- -
lenterveytensä hyvin pian ky- - la että
saattaa sisältää kyseisen veron
käyttöönoton
Pääministeri piti Lloyd- -
ja Cold Laken ras-kaan
öljyn kehittä- - Kellä paljo on nii siltä aina
mistä erittäin elintärkeänä ja uupuu
kannattavana samoin tervasan- - KITEE
useimmiten kuulu intiaaninai-sen
tai perheen mukavuuksiin
Tri Jilek-Aa- ll itse intiaani-nainen
ja kolmen lapsen äiti
sanoi elämän
aiheuttamana intiaaninaisen
kärsimyksestä toiseen
lapsuudestaan juopu- - sairautta
jättävät alkoholin
Jilek-Aa- ll
kuuluvat
Canadan tuotannon
tuotannon
$35-$4- 0
Canadan
parlamentissa
vaatimus esitettiin
pelossa tiistainen budjetti
minsterin
tuotannon
puolta
tällaisen perustan
kulkevan
ja huumausaineiden käytön li-sääntyessä
lain rikkomiset su-kulaisia
vankilassa ja sairaa-loissa
ei intiaaninaisella ole
paljoa hyvää odottaa tulevai-suudelta
Tri Jilek-Aa- ll sanoi yleisen
kuvan intiaaniesta olevan kui-tenkin
väärän koska uutiset
useimmiten kertovat niistä jotka
ovat sortuneet vastoinkäymis-ten
ja ankeuden olosuhteiden
alle Hän sanoi kunnioittavansa
intiaaninaista joka vaikeuksis-ta
huolimatta kykenee pitä-mään
perheensä koossa jakaen
lämpöä ystävyyttä ja apuaan
toisillekin hädänalaisille Tri
Jilek-Aa- ll sanoi intiaaninais-ten60-luvul- ta
saakka pyrkivän
erikoisesti terveydenhuoltoam-matteihi- n
sairaanhoitajattarik-si
sosiaalipalvelualalle jne ja
he ovat olleet usein ainoat jotka
ovat ojentaneet auttavan käten-sä
oman rotunsa jäsenten olles-sa
vaikeuksissa