Viikkosanomat, November 10, 1980

              mmmmmmmmimmmmmmKim— „„ „__ -- v yrppjM VCi
ti
i i
Juntta laillisti Turkin väkivallan
— Poliittinen väkivalta ei ole poistunut Turkista nyt se on vain
laillistettu sotilasjuntan otettua maassa vallan Tähän mennessä
juntta on jo tappanut nelisensataa poliittista vastustajaansa
Näin kertovat Suomen yli-oppilaskuntien
liiton kutsusta
Suomessa vierailevat turkkilai-sen
opiskelijajärjestön IGD:n e-dus- tajat
Juntan kostotoimien
pelosta he eivät voi antaa nimi-ään
julkisuuteen tai sallia itse-ään
valokuvattavan
Turkin puolustusvoimien
komentaja Kenan Evren kaap-pasi
vallan kaaoksen kourissa
elävässä maassa viime syys-kuun
12 päivänä Kaappausta
edeltäneen kahden vuoden ajan
puisteli maata poliittinen väki-valta
johon menehtyi yli 3000
ihmistä Poliittiset ääriryhmät
ja uskonnolliset kiihkoilijat tap-poivat
toisiaan kaduilla 10-1- 5
hengen päivävauhtia
Mutta turkkilaisten opiske-lijoiden
mukaan vallankaappa-us
ei ole tuonut rauhaa Turkin
kiehuvaan poliittiseen katti-laan:
— Aiemmin väkivalta
oli paljolti äärioikeistolaisten
ryhmien provosoimaa Nyt nä-mä
levottomuudet ovat loppu-neet
ja tilalle on astunut lail-listettu
juntan terrori jonka se
yrittää peittää Euroopan ylei-seltä
mielipiteeltä
KIDUTUKSET
JATKUVAT
IGD:n edustajien mukaan
kidutus on yleistä Evrenin jun-tan
vankityrmissä — Kolme
opiskelijajärjestömme jäsentä
menehtyi juntan sotilaiden kä-siin
kun kolmekymmentä de-mokraattisten
järjestöjen jäsen-tä
kidutettiin Saamiemme tie-tojen
mukaan juntan vankityr-missä
on kymmeniä tuhansia
poliittisia vankeja
— Juntan vallassaolo mer-kitsee
jatkuvaa ihmisoikeuksien
loukkaamista Turkissa Parla-mentti
on hajotettu puolueet
kielletty ay-lii- ke sekä opiske-lijajärjestöt
on kielletty Tätä
kaikkea yritetään silotella sen-suurin
avulla
NATO JA USA JUHLIVAT
— Mielestämme Turkin
kaappaus on yhdistettävissä
USA:n lisääntyneeseen tun-keutumiseen
Lähi-idäs- sä ja
'ffiyttiyyXrEy!
iVttiyiYy&-Muyiyiyi:'&::- -
BV:iV:?:-:S:ä::-?:::- S
Sotilasvallan peruskurssi Istanbulin yliopistossa
Pohjois-Atlanti- n puolustuslii-ton
NATO:n suunnitelmiin
Evrenin pitäessä vallan kahvaa
on epävakaisesta Turkista tullut
lännen vankkumaton tukikohta
sanovat IGD:n lähettiläät
Ja lännestä hamuaa tukea
myös Evrenin talouspolitiikka
Hän on ilmoittanut jatkavansa
oikeistolaisen pääministeri Su-leym- an
Demirelin Kansainväli-seen
valuuttarahastoon IMF:
ään tukeutuvaa linjaa Ja
IMF:n apu merkitsee yleensä
talousremontin viulujen mak-sattamista
alikehittyneiden
maiden työläisillä
Paljon työmaata Turkin ta-loudessa
onkin: inflaatio liikkui
ennen vallankaappausta 125
prosentin tienoilla ja todelliset
työttömyysluvut jopa kahdek-sassa
miljoonassa Lisäksi
maan teollisuus on viime vuosi-na
pyörinyt vain puolella tehol-la
epävakaisten olojen vuoksi
SOTILAIDEN LÄÄKKEET
Vaikka syyskuista kaappa-usta
pidettiinkin epätodennä-köisenä
ei se ollut ensimmäi-nen
Vuosina 1960 ja 1971 ar-meija
tarttui ohjaksiin — joskin
huonolla menestyksellä Poliit-tisen
kykenemättömyytensä
havaittuaan sotilaat antoivat
ohjat takaisin siviileille jotka
eivät onnistuneet kehuttavam-mi- n
maan ongelmien ratkaisus-sa
Sosiaalidemokraattien Bu-le- nt
Ecevit ja oikeiston Suley--
$$' slP llipi JIP1'
Hautajaiset joissa saattoväellä olisi helpottuneen hauskaa!
iiiVi'"j :
man Demirel ovat vuorotelleet
vallassa Molemmat' suuret
ryhmittymät ovat osoittautu-neet
politiikassaan yhtä tehot-tomiksi
ja seurauksena 'Euroo-pan
köyhä mies' on ajautunut
yhä pahempaan taloudelliseen
ja poliittiseen kaaostilaan
Turkin uusilla vallanpitäjil-lä
on ainakin yksi etu: yhte-näinen
ja järjestäytynyt oppo-sitioliike
puuttuu täysin Poliit-tiset
ja uskonnolliset kiistat ovat
ajaneet ryhmät toisiaan vas-taan
eikä yhdistymisestä näy
merkkiäkään
Vaikka juntta tekeekin
kaikkensa vastarinnan muserta-miseksi
yrittää järjestömme ra-kentaa
yhtenäisen kattojärjes-tön
Turkin opiskelijoille kerto-vat
IGD:n edustajat — Nyt
IGD:hen kuuluu 50000 opis-kelijaa
ja mukana on eri po-liittisia
suuntia Järjestömme
mielestä Evrenin kaappaus ei
ole 'raudoittanut' tilannetta
Turkissa — sen osoittaa juntan
terrori
Juha Ruusuvuori
New York — Suomen hal-litus
pyrkii edelleen saamaan
aikaan monenkeskiset
Euroopan aseriisunta-ongelmis- ta
kokonaisuutena
Tarkoitus olisi sopia keskuste-luissa
noudatettavista
sekä edistää neuvon
suurimpia viljakauppoja
USA:n ylijäämä Kiinaan
Peking — Kiina ja Yhdysvallat
allekirjoittivat 2210 sopimuk-sen
jonka pohjalta Kiina ostaa
Yhdysvalloista vehnää ja mais-sia
kuudesta yhdeksään miljoo-naan
tonniin vuodessa Sopi-mus
on voimassa neljä vuotta ja
on arvoltaan neljä miljardia dol-laria
eli hieman yli 14 miljardia
markkaa Sopimus on Yhdys-valloille
yksi sen suurimmista
Sopimuksen allekirjoittivat
Yhdysvaltain suurlähettiläs
Leonard Woodcock ja Kiinan
ulkomaankauppaministeri Li
Qiang
Kiina voi sopimuksen pe-rusteella
ostaa viljaa aina yh-deksään
miljoonaan tonniin asti
vuodessa sinä aikana kun lisä-Ira- k
käyttää
ohjuksia
Irakin ja Iranin välinen sota
jatkuu kiivaana Irak tulitti
edellisviikonvaihteessa ohjuk-sin
iranilaista Dezfulin kaupun-kia
ja hyökkäyksessä sai sur-mansa
yli sata ihmistä Rajut
katutaistelut Khorramshahrin
kaupungissa jatkuvat vaikka
Irak on jo ilmoittanut vallan-neensa
kaupungin
EEC-lähteid- en mukaan I-r- ak
on antanut ymmärtää että
se toivoisi Euroopan talousyh-teisön
välittävän sodassa Is-lamilaisten
maiden järjestön
pääsihteeri Habib Chattin vä-litysyrity- kset
ovat tähän men-nessä
epäonnistuneet Tällä
hetkellä Chatti neuvottelee
Saudi-Arabia- n johdon kanssa
Irak on myös varoittanut
Yhdysvaltoja aloittamasta ase-toimituksia
Iranille vastapalve-lukseksi
mahdollisesta pantti-vankien
vapauttamisesta
pidon jatkuvuutta korosti ulko-ministeriön
alivaltiosihteeri
Keijo Korhonen puhuessaan
YK:n yleiskokouksessa New
Yorkissa 2210
Korhonen muistutti Suo-men
hallituksen aiemmasta Eu-roopan
aseidenriisuntaohjel- -
"''''CT
ntn '"N $mtwl
2W$
Suomen aseriisuntaohjelma esillä YK:ssa
'Avauskierros Madridissa'
keskus-telut
suunta-viivoista
Historian
1 1 1 n 1 1 n '''' in ii i " 1 1 n 1 1 1 1 1 1 ''': ''i'i imu iiiiwu 1 1 u 'M1111 mun i'1' mi iiii'''
JgffiYiffl:vfflS'ttiffl'iy
S jf ' vvlvl- - Oiv? ~S C III 77 IV -- T"
4
" nw ' i ~
ostoista neuvotellaan
Tänä vuonna Kiina on os-tanut
Yhdysvalloista viljaa 57
miljoonaa tonnia vehnää ja 18
miljoonaa tonnia maissia
Kiinalla on viljantoimitus-sopimuks- et
myös Canadan
Australian Argentiinan ja
Ranskan kanssa
Sopimus tulee voimaan 1
tammikuuta 1981 Viljatoimi-tuksist- a
suurin osa on vehnää
Maissin osuus on 15-2- 0 pro-senttia
Viljasopimuksen arvellaan
parantavan presidentti Jimmy
Carterin mahdollisuuksia presi-dentinvaaleissa
Presidentti
Carter määräsi tämän vuoden
alussa Neuvostoliiton viljatoi-mitussaarto- on
Afganistanin ta-pahtumien
vuoksi Carterin boi-kotti
herätti laajaa vastustusta
amerikkalaisten viljelijöiden
parissa
Kiinan uskotaan puolestaan
pelkäävän että republikaanien
ehdokkaan Ronald Reaganin
voitto presidentinvaaleissa te-kisi
tyhjäksi Kiinan ja Yhdys-valtain
suhteiden
iihW
maan tähtäävästä ehdotukses-ta
Hänen mukaansa tätä eh-dotusta
käsitelleet kahdenväli-set
ja monenkeskiset neuvon-pidot
ovat osoittaneet että
työtä kannattaa jatkaa
Korhosen mielestä 11 mar-raskuuta
alkava Madridin
Etyk-seurantakok- ous olisi
luontevin tilaisuus alustaville
monenkeskisille neuvotteluille
kaikkien Euroopan turvallisuu-desta
vastuussa olevien valtioi-den
kesken
Alivaltiosihteeri Korhonen
mainitsi edelleen ettei Suomen
tarkoituksena ole häiritä käyn-nissä
olevia riisunta- - ja aseval-vontaneuvottel- uja
joille Suomi
toivoo menestystä
Korhonen arvioi maantie-teellisten
tekijöiden vaikuttavan
sen että aseidenriisunnan käsit-teleminen
alueellisena kysy-myksenä
saattaa osoittautua
varsin konkreettiseksi ja hedel-mälliseksi
jos poliittiset edelly-tykset
muuten ovat olemassa
Edelleen puheessa todettiin
Suomen hallituksen katsovan
ettei ydinaseita tulisi joutua
niitä nyt omistamattomien
maiden hallintaan Niinikään
hallitus on sitä mieltä ettei y-dinas-eita
tulisi tuoda niille
maantieteellisille alueille joilla
niitä tällä hetkellä ei ole
Tässä yhteydessä Korho-nen
viittasi presidentti Urho
Kekkosen esityksiin Pohjois-maiden
ydinaseettoman vyö-hykkeen
luomisesta erityisten
aseidenvalvontajärjestelyjen
kautta Korhonen tähdensi että
nykyisen kansainvälisen tilan-teen
vallitessa nämä esitykset
eivät ole suinkaan kadottaneet
kantavuuttaan