Viikkosanomat, September 20, 1977

              Ti? "mm
t v "
3£ -- Mi-
Kfc -
" ' i --V '" ' ' : h kamme kulottui ainoastaan ' " '"''' '' ' -r--- ?f ' v 4
xv "N "iv l -- j- y ' i h '' --m i ' '_ ii v - -- - ! ? t tv- - 'Lt : _ i' 3 '"ut'i ' nui -- i - ' ' ' - r
--Mi Canadaa katselemassa
Helen Tarvainen
Prince Edwardin saarelle kul-kee
lauttalaiva New Brunswickis-t- a
matkan pituus noin 9 mailia
joka ottaa aikaa alle tunnin
Kun kiertelimme maaseutua to-tesimme
että-"miljoona-n
eekke-rin
farmi" niinkuin esittelykir-jasiss- a
sanotaan on oikea nimitys
tälle pienelle saarelle Maatalous
on pääasiassa perunaviljelyäi ja
jonkin verran heinää Perunat
olivat juuri kukassa valkoista
vaaleanpunaista ja sinistä-kukka- a
loisti valtavissa perunapelloissa
molemmin puolin tietä- - ruosteen
punaisessa mullassa Maa on
rautapitoista yksin ran-tahietikotkin
ja farmitiet hohtivat
punaista väriä Kerrotaan että vii- -
jelymaat tällä saarella on tar- -
kemmin käytetty kun missään
muussa maakunnassa Canadassa
Valkoiset maalaistalot ja niiden
vmnäristöt ovat erikoisen siistiä
Ilmasto on puhdasta siinä on
lievä-suolaise- n veden tuntuja se
vaikutti matkalaiseen niin kuin
olisi saanut sieltä sitä "elämän
elixiiriä-- ' Ainakin Aino sanoi että
saarella tuntui kuin olisi hän
saanut lisää voimia ja hyvänolon
tuntua Maaseudulla huomasi
elämän rauhallisuuden kouraan-tunt- u
vasti vaikka pääkaupun-gissa
Charlottetownissa olikin
vilkasta liikettä- - etupäässä
turisteja autojen numerolaatoista
päättäen Se on kuuluisa paikka
jossa on vakituinen kesäteatteri
kesäkonsertteja ja festivaaleja
Tämän saaren ranskalainen
löytöretkeilijä Samuel de Champ- -
lain otti Ranskan alusmaaksi 1612
kartoittamalla sen rannat mutta la
vasta 1720 alkoi saarelle suurempi
siirtolaisuus Ranskasta Nämä
siirtolaisperheet asettautuivat
rannikoseudulle lähelle nykyistä
pääkaupunkiaja nimittivät paikan
Port la Joie jossa asustivat kalas--
tajina ja pikkumaanviljelijöinä
rauhassa yli 20 vuotta ja joka
kesä siirtolaisuus kasvoi
Ranskasta He pääsivät ystävälli- -
siin suhteisiin saarella asustavan
Micmac intiaanien kanssa ja siir--
tola kasvoi kaunemmaksi si-sämaahan
1745 Brittiläinen lai-vasto
teki hyökkäyksen saarelle
ja seuraavien vuosien aikana jat-kui
taistelu sielläkin maan omis-tuksesta
ja
niinkuin toisissakin At-lannin
siirtokunnissa Koska Brit-tiläisillä
oli suurempi laivasto jolla
voivat kuljettaa enempi sotilaita
olivat he voittoisia vuonna 1758
jolloin ranskalaisten täytyi an-tautua
Prince Edwardin
Voittajat ilman mitään armoa
päättivät karkoittaa kaikki
ranskalaiset pois yli 3500
lähetettiin takaisin Ranskaan
joitakin perheitä- - pääsi pakene-maan
sisämaalle Micmaccien
joukkoon Näistä saarelle
jääneiden jälkeläisistä on po-lveutunut
huomattava-ranskalaine-n
kulttuuri erikoisesti
käsityöalalla
Saari on jaettu kolmeen piiri-kuntaan
joilla on kovin ruhtinaal-liset
nimet: Prince Queensa ja
Kings 1758 Charlottetown
saaren ainoa kaupunki sai
nimensä Englannin kuningattaren
Charloten kunniaksi ja saari
nimitettiin kruunuprinssi Edwar--
din mukaan
Charlottetovvn on Canadan liit--
tovaltion kehto sillä siellä pidet- -
tiin ensimäinen siirtoloiden yhdis- -
tämistä- - koskeva konferenssi
syyskuun 1 1864 Alkuperäisesti
oli kysymys vain Atlannin meren
alueen siirtokunnista mutta' On-tarion
ja Quebekin alueet jotka
silloin tunnettiin vain ylä-j- a ala
Canadana lähettivät myöskin
edustajansa tähän historialliseen
kokoukseen sillä jo pidemmän
aikaa oli monen mielessä kytenyt
ajatus yhtenäisestä valtiosta
Suurin pelko näillä siirtolaisilla oli
hyökkäys Amerikan puolelta
Asiaan vaikutti myöskin taloudel--
Hset seikat kuten kaupankäynti ja
rautatien rakentaminen
Charlottetownin konferenssin
ehdotusten perusteella päätettiin
pitää toinen kokous Quebec
Cityssä samana vuonna lokakuul- -
ja tämän Quebecin kokouksen
päätöslauseiden ja' asiakirjojen
perusteella syntyi Canadan liit--
tovaltio heinäkuun 1 1867 jolloin
British North America Act al- -
lekirjoitettiin ja sinedöitiin En--
glannissa Canadan valtion siis
muodosti neljä siirtokuntaa Pr- -
ince Edward Island Nova Scotia
New Brunswick ja Canada
(nykyisin Ontario ja Quebec)
Näköalamatkan pääkaupun- -
gissa suoritimme Englantilaisella
kaksikerroksisella pussilla ja
"maksoi mitä maksoi" sanoi
kaveri yäkertaan pitää päästä
Bussi kierteli vanhaa kaupunkia
opas selosteli eri historiallisia
paikkoja
Kalastus on myöskin tärkeä
toimeentuloa lähde saarella
mutta koska suurimmat kalastus
satamat ovat pohjoisrannalla St
Lawrence lahdella emme niitä
nähneet koska tämä pikamat- -
saarelta
etelärannikolle:- - poikkesimme
myöskin Amnerstiri linnoituk-sessa
jahistoriailisessa puistossa
joka oli juuri sillä- - niemimaalla
mihin ensimäiset ranskalaiset siir-tolaiset
saapuivat yli 200 vuotta
sitten Paikalla ei ole enää al-kuperäisiä
rakennuksia mutta
siellä on erikoisen mielenkiin-toinen
museo
Seuraavana aamuna taas var-hain
ajoimme lauttalaivaan siitä
New Brunswickiin ja kotimatka
alkoi
Jatk
ThmA
ImulMmmto
Taas on kesä mennyt
sekä kesälomat Meidän ik-inuorten
kesälomatkin on siis
ohi ja niin kutsuttiin kokous
kuoron toiminnan aloittam-iseksi
Valittiin komitea joka
huolehtii toiminnan järjeste-lyistä
Päätettiin alkaa laulu-harjoitukset
4 pnä lokakuuta
kun johtajamme Armas Kiv-inen
kotiutuu lomalta
Tärkeimmät suunnitel-mat
jätettiin yleisen kokouk-sen
päätettäväksi Johtajam-me
toivoo että kerhon jäse-net
ottaisivat asian huomioon
tulemalla kuoron jäseneksi
Käsityökerhon toiminta
päätettiin myöskin alkaa et-tä
saamme myyjäiset pitää
ennen joulua Ottakaa ker-homme
jäsenet tämä huomi-oon
että saisimme paljon
myytävää valmiiksi
Kaunista syksyä lehtem-me
lukijoille
Kokouksien valitsema
Syntymäpäiviä
VIKTOR NYMAN Toronto
Ont täytti 59-7- 7 86 vuotta
ANTTI KOTILA Vancou-ver
BC täyttää marraskuun
24 päivänä 78 vuotta
Lehtiliikkeemme pyytää
yhtyä sukulaisten ja ystä-vien
onnitteluihin
Kukkaset ystävän
VUORIIVIÄESSS
muistolle
Ivar Kitunen
Samia Ont
Kauneimmat
syksyn kukkaset
edesmenneen
hyvän tuttavamme
KUSTI A
LINDSTRÖMIN
muistolle
(Kuoli Salmon Arm BC
kesäkuun 9 pnä 1977)
Sanni ja VVmSivula
Kerttu ja Hannes Pouti
VVindsorOnt
lnIUIHIIIIILIl „
TIMMINSIN
Terveiset täältä ylimais-ta
joka 'on vain muutaman
sadan mailin päässä siitä
kuuluisasta Jäämerestä Nä-mä
Jäämerenkin asiat ovat
tämän kylmän sodan keski-pisteenä
koska aina kesän
aikana nämä hirveät vuoret
lähtevät tuulten mukana k-iertämään
Osa niistä saa-puu
aina Atlantin merelle as-ti
Näiden jäävuorien takia
kuuluisa Titanic-laiv- a tuhou-tui
suuren ihmis- - ja tavara-lasti- n
kanssa
Sieltä pohjoisesta se
hirveä jäävuori on tullut ai-van
Canadan aluevesille asti
Sitä ovat pitäneet huomion
kohteena tänä kesänä Neu-vostoliiton
tiedemiehet He
majailevat tuolla valtavan
suurella jäävuorella jolle o
vat antaneet nimenkin Nordpo
221 Se on Dinta-alaltaa- n
115 kilometriä Kertoman
mukaan nuo naapurin miehet
ovat sinne höylänneet len-tokentänkin
joka on suuri-kokoinen
niinkuin käsittää
saattaakin Siellä ovat vierail-leet
canadalaiset lehtimie-het
ja takaisin tultuaan ker
toivat näkevänsä siellä kai- -
kenlaisia "vekottimia" joten
he eDäilivät sitä vakoiluiää- -
lautaksi Armeijan miehet
ovat kovasti olleet hermos-tuksissa
mutta amerikkala-iset
ovat niitä lohdutelleet
kertoen että ne kuuluvat tä--
hän kylmän sodan ohjelmaan
koska hekin kävttävät kai- -
kenlaisia vuoria hyväkseen
Näillä kylmillä alueilla on tä-nä
kesänä ollut melko lämpi-miä
asioita
Näissä kotoisissa tou-huissa
täällä on vain askar-reltu
eikä meille eläkeläisil-le
paljon mitään tapahdu Jo-ku- a
aina vuorollaan jättää
tämän kauniin maan ja siir-tyy
ikilevolle
Nyt ei ole saatu näistä
paikkakuntamme kaupoista
moneen kuukauteen enään
sitä niin kutsuttua "nikkelin"
leipää joka on periytynyt
näille suomalaisille jo 40
vuoden takaa Tuona men-neenä
aikana Osuusliike
VVorkers Co-O- p rakensi lei-pomon
jossa alkoivat val-mistaa
ruisleipää Sen hinta
oli silloin 5 centtiä Tämä
leipä oli laadultaan hyvää
koska silloin olivat kuuluisat
suomalaiset leipurit sitä t-eke- mässä
Miehet olivat ni-meltään
Erkki Häivälä ja myö-hemmässä
vaiheessa Jussi
Viirre He valmistivat hyvän
leivän jollaista ei sitten jäl-keenpäin
ole kukaan tehnyt
Sitä on "jäljennetty" ja koi-tettu
muovailla kuten kaikkea
muutakin nykyaikana mutta
aivan samanlaista ei ole saa-tu
Tämän nykyisen leivän
kun toiseen kertaan paistaa
niin se on likimain samanlais-- v
ta kuin Häivälän ja Viirteen
aikainen leipä Pahinta on
se kun sitä ei saa mistään
ruokatavarakaupasta vaan
ainoastaan leipomoliikkees-tä
Timminsistä
Sitten näihin kaivosasi- -
LIEPEILTÄ
HPwvfww '©
öihin Täällä on vuosien aika-na
aina kovasti kaivattu
muunkin mineraalin'kaivam-ist- a
eikä ainoastaan kullan
Kovin on huonolla pohjalla
näiden perusmetallien kä-sittely
Sudburyn alueen kai-vannot
kun vähentävät tuo-tantoaan
kertoen että nik-keliä
on tullut liikaa jalostet-tu
Niinpä täälläkin muutama
vuosi sitten avattu nikkelikai-vant- o
heti ensimmäisenä ru-pesi
vähentämään tuotanto-aan
Täkäläinen Langmuir
kaivanto joka sijaitsee 15
mailia etelään South Porcu-pinest- a
on myös päättänyt
vähentää tuotantoaan Siellä
on ollut toistasataa miestä
työssä Tämän kaivannon o-mis- taa
yhteisesti Inco ja No-ran- da
yhtiö Todennäköises- -
ti nämä miehet eivät joudu
lyouomiKsi Kosrca lama yn- -
tiö omistaa täällä kaksi huo-mattavaa
kaivantoa joihin
voidaan sijoittaa nämä seu-tumme
nikkelin kaivajat
Politiikassa riehunneet
kansalaiset ovat kovasti pai-nostaneet
vaalilupausten
täyttämistä Juuri valittu kon-servatiivien
kansanedustaja
Allan Pope kertoi siinä vaa--
Uhommassa että jos han tu- -
lee valittua niin kahden vii-kon
kuluttua on liikennevalot
kaikissa vilkkaissa liikenne-risteyksis- sä
Timminsin kau-pungissa
ja maantie 101
Porcupine Mali kohdalla Nyt
on kuitenkin mennyt useita
kuukaiisia eikä ole tavattu
mitään toimintaa siihen suun-taan
Niinpä valtuusmies Er-ni- e
VVhite pani alulle vilkk
aan keskustelun valtuus-tossa
tästä asiasta Valtuute-tut
yleisesti huomioivat näi-den
liikennevalojen tarpeel-lisuuden
ja siksi edustaja
VVhite kysyikin että kumpi
tämän asian saattaa liiken-neministeriön
tietoon valt- -
uustoko vai kansanedustaja
Pope Loppupäätelmäksi
kuitenkin tuli että molemmat
ovat velvollisia huoltamaan
kansalaisten tarpeista
H
Halutaan
naishenkilö 40-5- 5 vuoden
välillä huolehtimaan paris
kunnasta Vapaa ruoka ja
asunto Palkasta myös voi-daan
keskustella Ei ole tar-peellista
olla suomalainen
Soittakaa numeroon Sudbury
866-224- 2 tai 522-536- 0
K9RJEEM-VÄIHTOO- N
Kaksi suomalaista 36-vuotia- sta
nuorekasta naista
haluaa' kirjeenvaihtoon 30-4- 0
vuotiaan kanadalaisen tai
kanadan-suomalaise- n sivisty-neen
rehellisen miehen kanssa
suomeksi tai englanniksi Vas-taukset
tämän lehden toimituk-sen
nimimerkillä "Two
9