Viikkosanomat, January 14, 1985

              "fi'{9c W ' ft M --f
ml
" MJ 4j - --- — v 4 S rl
tJw-4!- 'v mm
S
VVV ' I ' '" w -- )- ' 1 kkf etsii lääkkeitä Ranskan kriisiin " '' ' 1 r " ' " ' " " r " ' ? --#"" "Jf
Kommunistit äänestivät budjettia vastaan
Ranskan kommunistisen
puolueen eduskuntaryhmä ää-nesti
yhdeksän tunnin budjetti-keskustelun
jälkeen 1912 so-sialistien
esittämää budjettia
vastaan yhdessä oikeiston
kanssa Koska sosialisteilla on
kuitenkin ehdoton enemmistö
parlamentissa budjetti hyväk-syttiin
Ranskan kommunistinen
puolue esiintyi nyt ensimmäistä
kertaa sosialistipuoluetta vas-taan
yli kolme vuotta sitten
saavutetun vasemmistovoiton
jälkeen 25 vuotta sitten alkanut
vasemmiston yhteinen taival sai
näin lopullisen armoniskunsa
Onko RKP nyt sitten lopul-lisesti
siirtynyt poliittiseen op-positioon
erottuaan viime kesä-kuussa
hallituksesta? Entinen
kulkulaitosministeri kommu-nistisen
puolueen Charles Fi-term- an
kieltäytyi vastaamasta
tällaiseen "politiikkapelin ky-symykseen"
heti äänestyksen
jälkeen Hänen mukaansa bud-jetti
oli huono se ei vastaa rans-kalaisten
odotuksia kommunis-tien
muutosehdotuksia ei otettu
huomioon ja tämä oli se ainoa
syy miksi kommunistit äänesti-vät
sitä vastaan
HHnhPrl!c - 1"WI1ImI
Hl PdfeJäto"'' XJ Mw~ Jm K IIliSS j6:l JHil
HiHHilHr Milli
mm 'IPHKP ' "'Bill
Rfel-S- k iii
Bovwr%SvHHPnfölHHi: """ %BHH@V fawMwSwSV?cJHHBWHsR'
— Ranskan kommunistisen
puolueen edustajana aiemmin
hallitukseen kuulunut Charles
Fitterman totesi kommunistien
äänestäneen hallituksen bud-jettia
vastaan koska se oli huo-no
Pitemmälle meneviin speku-laatioihin
vasemmiston suhteis-ta
hän ei ryhtynyt
Sorsa suosii sopua
Pääministeri Kalevi Sorsa
on vieraillut Unkarissa ja vie-railun
aikana keskusteltiin poli-tiikasta
sekä taloudellisesta yh-teistyöstä
Pääministeri Sorsa
kiitteli suomalaista konsensus-politiikkaa
Budapestissa ja Sor-san
mukaan juuri tämä kansal-lisen
suvun politiikkaa on kes-keisesti
vaikuttanut siihen että
Suomella on viime vuosina
mennyt taloudellisesti hyvin
Pääministeri puhui konsensus-politiikasta
kansainvälisessä
lehdistötilaisuudessa johon o-salli- stui
useita kymmeniä Buda-pestissa
toimivia eri maiden kir
Fitermanin mukaan on tur-ha
puhua "sosialismiin petty-neistä"
sillä sosialismia ei
koskaan ole edes toteutettu
Ranskassa Kysymys välirikos-ta
kapitalismin kanssa on ajan-kohtaisempi
kuin koskaan So-sialistit
ovat siitä luopuneet
kommunistit pitävät siitä edel-leen
kiinni
Kommunistiryhmän puo-lesta
budjettipuheen pitänyt
Parfait Jans esitti sosialisti-hallitukselle
varsin selvän va-roituksen:
hän totesi hallituksen
lähteneen tielle jokajohtaa um-pikujaan
"Kieltäydytty kuun-telemasta
meitä Pakotatte
meidät olemaan hyväksymättä
toimintaanne kun me puoles-tamme
pyrimme olemaan posi-tiivisia"
hän sanoi
Kiistan taustalla on sosialis-tien
ja kommunistien erilainen
käsitys kriisistä joka on joh-tanut
taloudellisen kasvun lähes
täydelliseen pysähtymiseen ja
työttömyyslukujen kohamiseen
25 miljoonaan työttömään en-si
vuonna työttömien luku-määrän
odotetaan oleman 3
miljoonaa
KOMMUNISTIEN
VAIHTOEHTO
Parfait Jans syytti hallitusta
siitä että se hyväksyy yleis-maailmallisen
kriisin ajatuksen
ja on tuonut sen myös Rans-kaan
Tässä mielessä se pitäisi
hyväksyä kohtalonomaisesti
eikä tehdä mitään sen voitta-miseksi
Kommunistipuolue on
taas aina arvioinut että rans-kalaista
yhteiskuntaa kohtaava
kriisi on kansallinen se on voi-tettavissa
kansalaisten tulo-tasoa
parantamalla kulutusta
lisäämällä ja teollisuutta vah-vistamalla
Sosialistipuolueen
politiikka on tehnyt kaiken
täysin päinvastaisesti
"Emme hyväksy tätä Kei-not
on olemassa Raha on otet-tava
sieltä missä se on" totesi
Parfait Jans
Ranskan kommunistinen
puolue on siirtymässä histori-ansa
uuteen vaiheeseen Tällä
hetkellä se valmistautuu helmi-kuun
alussa pidettävään edusta-jakokoukseen
jolta odotetaan
täysin uutta sennoitumista va-semmiston
yhteistyöhön
Vasemmistoyhteistyö on ol-lut
kommunistipuolueen pää-määränä
viime neljännesvuosi--
jeenvaihtajia
Pääministeri Sorsan mu-kaan
Suomen talous on Eu-roopan
avoimin kauppaa käy-dään
sekä itään että länteen
NL:n missaili
karkasi
Moskova — Neuvostoliitto
esitti anteeksipyynnön Norjalle
ja Suomelle vanhemman mal-lisen
ohjuksen "päästyä kar-kuun"
laivastoharjoituksissa
21 pohjoisella Jäämerellä
Ohjus lensi yli Norjan pohjois-kärje- n
ja uskotaan laskeneen
Inarin järven seuduille Suo-messa
Lataamaton ohjus ei ai-heuttanut
vahinkoja
sadan ajan tämä linja on johta-nut
erilaisten etappien kautta
yhä lähempään yhteistoimin-taan
nykyisen presidentin
Francois Mitterrandin johta-man
sosialistipuolueen kanssa
Pieni hieman yli kymmenen
vuotta sitten luotu sosialisti-puolu- e
kasvoi kommunistipuo-lueen
myötävaikutuksella maan
suurimmaksi puolueeksi ja lo-pulta
sai sen kannatuksen pu-toamaan
viime kesän euro-parlamentin
vaaleissa 1 1 pro-senttiin
Mitterrandin tarkoitusperät
olivat selvillä alusta alkaen
Mutta kun liikkeelle oli lähdet-ty
enää ei voitu soutaa vasta-virtaan
todetaan edustaja-kokouksen
alustavassa poliitti-sessa
asiakirjassa
TAKAISIN
PERUSTASOLLE
Vasemmisto teki sopimuk-sia
huipputasolla unohtaen mi-litantit
puolueen aktivistit Jä-senistö
alkoi odottaa yhä enem-män
valmiita vastauksia johta-jiltaan
jokapäiväinen kamppai-lu
unohtui näiden illuusioiden
valossa Yhtynyt vasemmisto
voitti vuoden 1981 keväällä ja
alkukesästä sekä presidentin-ett- ä
parlamenttivaalit ja silloin r
Yhdysvaltojen militaris-mi
ja voimapolitiikka tuomi-taan
yha voimakkaammin
eri puolilla maailmaa Siksi
Washingtonin viralliset piirit
joutuvat pinnistelemään
mielikuvitustaan hukut- -
taakseen aggressiivisen pol-itiikkansa
kauniiden fraasien
ja tekopyhien selitysten tul-vaan
Tällä kertaa voimme ot-taa
esimerkiksi ulkoministe-ri
George Shultzin äskettäin
Yeshivan yliopistossa New
Yorkissa pitämän esitelmän
Otsikkona oli "Vallan etiik-ka'
Shultzin etiikkaan kan-nattaa
hieman tutustua!
Washingtonin politiikas-ta
hän sanoin nain: "Pyrim-me
käyttämään voimaamme
rauhan ja oikeudenmukai-suuden
edistämiseksi koko
maalimassa" Yhdysvaltoja
han nimitti maailman johta-vaksi
demokraattiseksi
maaksi ja maailmanrauhan
suojelijaksi Mutta ilmeisen
tietoisena siitä ettei naita
vakuutuksia ole aivan help-poa
suhteuttaa poliittiseen
todellisuuteen USA:n ulko-ministeri
kysyi "miten voim-me
sovittaa moraalimme yh-teen
käytännön terveen jär-jen
kanssa" Siten että
"olemme valmiit käyttä-mään
voimaamme" Shultz
selitti vastaukseksi
Tätä periaatetta han ny-kyisin
koettaakin sovitella
maansa Neuvostoliiton-suhteide- n
perustaksi Hän va-kuuttaa
että USA jatkaa
asevoimiensa modernisoin-tia
koska vain siten voidaan
saada Neuvostoliitto suostu-maan
sopimuksiin Yhdysval-tojen
kanssa
n
Rauhanenkclin kaapii va- -
lahtaa ulkoministerin har-teilta
kun han hiirtyv puhu-maan
käytännön politiikas-ta
Esimerkiksi Lahi-idass- a
uskallettiin haaveilla jopa
maanpäällisestä paratiisista
Mutta työttömyys senkun
kasvoi taloudellinen kurjuus
ilmestyi hyvinvoiti-Ranska- n
kaduille tehtaat sulkivat val-tion
suostumuksella oviaan ja
hallitus myönsi aina vain lisää
avustuksia työnantajille jotka
investoivat mieluimmin ulko-maille
Suurella kohinalla hallituk-seen
osallistuneet neljä kommu-nistiminister- iä
lähtivät viime
kesänä hallituksesta Siitä läh-tien
RKP:n asenne on ollut
verhoton oppositiomainen Tä-hän
saakka eduskuntaryhmä on
äänestänyt tyhjää nyt äänestet-tiin
ensimmäistä kertaa halli-tusta
vastaan
RKP ei halua enää puhua
vasemmistoyhteistyöstä Vaik-ka
se ei suljekaan tätä mahdol-lisuutta
lupullisesti pois kuv-lisuut- ta
lopullisesti pois kuvi-oista
tällä hetkellä edustaja-kokousta
alustavassa keskuste-lussa
puoluelehdistössä halu-taan
keskittyä vasemmisto-pohdiskelu- n
sijaan siihen mikä
on Ranskaa vaivaava kriisi
luonteeltaan ja miten se voite-taan
Siitä huolimatta että
kaikki jäsenet eivät ole tätä
vielä ymmärtäneet
Vitali Korionov
Yhdysvallat puolustaa jatku-vasti
ja voimakkaasti rau-haa
vaittaa Shultz Mutta
millä tavoin? USA:n politii-kan
todellisia kasvoja kuvaa
hyvin ulkoministerin seuraa-va
virke: "Jos etsitään esiku-vaa
sille miten valtioiden tu-lee
ratkaista ongelmiaan on
syytä kohdistaa katseensa Is-raeliin"
Tässä saatiin nyt en-si
käden tunnustus itseltään
USA:n ulkoministeriltä siitä
millä tavoin Washington ym-märtää
Lähi-idä- n rauhan: si-tä
edustavat aseellinen ros-voret- ki
Libanoniin joukko-tuhot
Sabrassa ja Shatillassa
ja Lähi-ida- n muuttaminen
viideksi ruutikellariksi
Entä Vali-Amenkk- a? Sel-vä
asia- - alueen äärimmäisen
kireä tilanne johtuu Nicara-guan
Kuuban ja Neuvostolii-ton
politiikasta eikä tieten-kään
'-ii-ta
etta-US- A yritlaa
säilyttää sen omana takapi-hanaan
tai järjestelee aggres-sioita
Nicaraguaa vastaan
— Ranskan presidentti Francois
Mitterrand valittiin vasemmiston
yhteisenä ehdokkaana virkaan-sa
Presidentin ja hänen halli-tuksensa
politiikka ei ole kuiten-kaan
vastannut vasemmiston
odotuksia
Kommunistipuolueen mie-lestä
ranskalaiset ovat liian mo-nen
vuoden ajan sekoittaneet
sosialistit ja kommunistit keske-nään
Nyt on viimeinen hetki
luoda kommunisteille oma i-de-ntiteetti
omat vastaukset
Ranskan nykyisiin vaikeuksiin
Tähän perustuu RKP:n uusi
linja
Tuulikki Muller
Yhtä selvaa on ettei arvoisa
puhuja esitä näiden ajatus-tensa
tueksi ainuttakaan to-distetta
- koska niitä ei yk-sinkertaisesti
ole
n n n
Shultz ei luonnollisesti-kaan
jättänyt tilaisuutta
käyttämättä kehuakseen
USA:n politiikkaa konkreet-tisin
esimerkein Suurimmat
kehut saa hyökkäys Grena-daa- n
Tämän pikkuruisen
maan kuten ulkoministeri
itsekin Grenadaa nimittää
valloituksesta amerikkalai-set
"suoriutuivat nopeasti"
Lisäksi han selittää Yhdys-valtojen
vetäneen joukkonsa
Grenadasta saarelaisten
päinvastaisista pyynnöistä
huolimatta Tassa ei ole to-tuuden
häivääkään Ensin-näkään
amerikkalaiset mie-hitysjoukot
eivät ole lähte-neet
saarelta vaan niitä on
yha siellä Toiseksi amerik-kalaisia
pyyteli jäämään
Grenadan vaaleiksi nimite-tyn
farssin jälkeen VVashing-toni- n
pääministerin pallille
istuttama nukkehallitsija
Totta näet on että uusi
pääministeri ensi töikseen
pyysi USA:ta jättämään soti-laitaan
Grenadaan Sen ver-ran
heiveröiseksi vastalei-vottu
pääministeri tuntee
asemansa ettei usko pysy-vänsä
pallillaan ilman ame-rikkalaisten
merijalkaväen
sotilaiden pistinten tarjo-amaa
suojaa
"Meidän on puolustettava
kaikkea mitä pidämme ar-vokkaana"
Shultz jyrisi pu-heensa
päätteeksi Esiinty-misellään
han jälleen kerran
todisti etteivät noihin arvoi-hin
ainakaan rauha ja va-paus
sisälly Militarismi sa-nelu
ja väkivalta - siinä
Washingtonin vallan etiikka