Viikkosanomat, May 28, 1984

              t- -
f
X
Hyvästi Sampo haali
Vuodet kiitävät eteenpäin tunneasiamme niinkuin yksi
niinkuin pilvet yläilmoissa jos- - muistelijoista sanoi
sa ilmavirrat määräävät niiden Haalimme menetys ei tee
kulkunopeuden ja suunnan Sa- - yhtään haittaa järjestömme toi
moin kulkee elämämme täällä
maanpäällä mutta suunnan ja
nopeuden määrää ihmiskunnan
kehitys joka on erilakien eri
paikoissa ja suhteissa
Näin on käynyt meidän
Canadassa asuvien suomalais-tenkin
suhteen Suurin osa
meistä vanhemmista olemme
saapuneet siirtolaisina tänne
Voimme ylpeydellä sanoa että
emme tulleet tänne valitta-maan
eikä vikoja näkemään
vaikka vaikeuksia ja puutteelli-suuksia
oli ja on edelleenkin
jokaisen kohdalla vaan aloim
me asumaan lähei-syydessä
ja rakentamaan yh- -
hedel-möittymään
Eri TJnohdllS
rakentamaan seuratalo
ja ja niiden seinien sisällä jaet-tiin
surut sekä ilot ja kehitimme
itseämme poliittisille ja talou-dellisille
aloille
Niin se oli täällä Websters
Cornerissäkin että alkuvuodet
haalitoiminnasta oli hyvin vil-kasta
mutta vuosien varrella
alkuperäiset suomalaiset ovat
työnsä ja toimintansa päättä-neet
ja suurin osa nyt nukkuu
rauhaisaa unta paikallisessa
hautausmaassa
Meillä täällä kuten muilla-kin
seuduilla alkuperäisten
poistuminen jätti aina vain suu-rempia
aukkoja yhteisrinta-maamme
Seuratalot yksi toi-sensa
perään katosivat käyttä-mättömyyden
takia joista vii-meinen
Websters Cornersin
haali oli viimeinen koko länsi
Canadassa
Saavumme nyt siihen ajan-kohtaan
että järjestömme jäse-nyys
on vain iäkkäiden luette-lossa
ja niin kuin se onkin
emme näitten vuosikymmenien
toiminnan tuloksena oli voineet
vaikuttaa edes omiin jälkeläi-siimme
niin että he nyt olisivat
voineet asua ja toimia raken-tamissamme
taloissa
No kuitenkin nyt elämme
aikamme tasolla sillä yksityis-yritteliäisy- ys
ja omistus on
maamme virallinen periaate ja
suunta
Minä vaimoni Berthan
kanssa kun olemme ainoat
Websters Cornersin Suomalai-sen
Järjestön jäsenistä jotka
olemme olleet Sampo haalin
kiinteässä toiminnassa ja haalin
Haali meiltä pois
mutta
Haali edelleen
minnassa sillä toimintapaik-kamme
nyt Ukrainian Halija
meitä vain kolme henkilöä
täältä Maple toiset
kaikki ovat Vancouverista
Vielä yksi toimitus
täällä ja muistokil-ve- n
pystyttäminen haalin tontin
kulmaukseen jossa nimetään
henkilöt jotka Sammontako-jien
puolesta luovuttivat ton-tin
Canadan Suomalaiselle Jär-jestölle
Se tulee säilymään
historiallisena Webs-ter- s
Uuno
toistemme
teistoimintaa joka alkoi
paikkakunnille
ikävä
Opi unohtamaan sydämesi:
Päiviin sidottu elo tää
Tuokiossa paljon meni
täällä mitään pysyvää
Kaipaus vain yksin olkoon sulia
siinä onni ikävään tuomitulla
aika pyyhkii pois kyyneleet!
ULLA
Syntymäpäiviä
Niilo Ketola Thunder Bay
täytti 79 vuotta sunnuntai-na
275 1984
Lehtiliikkeemme pyytää yh-tyä
ja ystävien
Yksi ystävällinen sana
lämmittää kolme talvi kuukaut-ta
SANANLASKU
On parempi ymmärtää vähän
kuin väärinkäsittää paljon
FRANCE
Sanojen alkuperän ja lai-nautumisen
tutkimista
sanotaan kielitieteessä
etymologiaksi Sanojen
merkityksen muuttumi-nen
äänteenmuutokset
ja lainautuminen kieles-tä
ovat jännittä-vää
"salapoliisityötä"
(muuten salapoliititkin
muuttunut humoris-tiseksi
sanaksi) joka voi
olla haus-kaankin
kuten voi tode
etevän kinailuamme
ylläpitäjinä vuodesta 1940 kat-- Veijo Meren teoksessa
soimme kunniatehtäväksemme Sanojen synty vaikka
järjestää pienen juhlatilaisuu- - ans0 tietenkin pääosak- -
den enbseen kotiimme johon m'orkigutiuselullue Msueurreellllee hu- -
kutsuimme kaikki järjestömme Aikaisemman lainasa- -
nykyiset jäsenet ja muutamia natutkimuksen perus--
ulkopuolisiakin jotka ovat teellä kielitieteilijät jo
taneet apunsa aikaisemmin vkieinmgeivatvuotesoisraiadnalla jonka
haalin ylläpidossa Nauhoitim- - mukaan suomensukui- -
me että tulevat pol- - set kansat olisivat sy- -
vetkin saavat kuulla mitä säyksittäin ja suurem- -
lemme Paikallinen nmeiestsäalk'ukodistaarlir)taujotuk-a-lehti
"The Gazette" halusi yleensä sijoitetaan Ura- -
ku illa nauhan lain sain ime Iin vaiheille Ero ugrilai- - :iio„„„ ™noU„rraiim_ sista oli tämän mukaan juinauuua pamnaivuiiiiauiu
me
on nyt
ei ole mitään syytä mur-heeseen
Tiedämme että se talo
on suorittanut tehtävänsä kun-niakkaasti
v
on
on
Ridgestä
on teh-tävä
se on
ne
paikkana
Cornerissä
Söderholm
alettiin
on
paljon
ei ole
ett'
Ont
sukulaisten
— voi
JAPANILAINEN
—
A
toiseen
on
verrattoman
ta
-
si
an- -
ra- -
tilaisuuden
o- -
touhunneet
ja
on
tehty noin vuonna 3000
2500 ja
galaiset (mordva mari)
1500 eaa jolloin läh-dettiin
Itämeren ran-noille
Sieltä taas ajan-laskun
alun jälkeisinä
kin käytössä mutta ei meidän vuosisatoina hämäläiset
mmmttdddd drmryTnnnnnnrrm g'a ra am wvjiu P
SYDÄMELLISET SYNTYMÄPÄIVÄ ONNITTELUMMETEILLE
LAURA CARLSSON ja HELEN TARVAINEN
D
' "'KU
w y b a d d e e u ? "
Irene ja Glenn Copp
Colin Peter ja David
Ingrid ja Gordon Harrison
Derek ja
Sharran ja Henry Back
Robert Janet ja Aaron
Helen ja Lii Tarvainen
Alma Same
Hilma ja Niilo Lehto
Martha ja John Tolvanen
Sadie ja Eino Erkkilä
Martha Tuovinen
Lindsay Ontario
Aino ja Gunnar Gustafson
Aili ja Vick Kauppila
r
ja
ja
800
enää
ja
on
5000 vuot- -
samaa
1 eaa inm Ctil rU1Ca - loni) VaK1 u_
noin eaa voi- - KUin
n v
Ted
Kerttu ja Matti Rasmus
Parry Sound
Herman Aho
Reino Keto
Katri ja
Milton
Paavo
Elsa ja
Matti Varila
Kallio
oleet
IM
Olavi
Kaisa
ja
Aune ja Sorvali
Esther ja Väinö
Vieno ja Tauno
Elli Mäki
Lämmin herkullisesta synttaritarjoilusta
KIITOS
Haluan sydämellisesti syntymäpäivääni viettämään
erikoisesti Gunnaria lauloitte erikoisesti Karjalan
kiitokset emännille suuresta avustanne selviytynyt kaikesta työstä
Helenille 'ouniista sanoista onnitteluista
kauniista kukkalaitteista osannut ystävyydestänne
LAURA CARLSSON Ontario
APJLPJLftJLPJUUlPJLPJLOJLPJ ooooooooooooooooooo
Viisas
varis
Olemme kaikki lukeneet
eläinsatujen ketusta
pystyy huijaamaan
Venekirveslinjan levinneisyys
suomalaiset soutivat
Suomeen karjalaiset
kiersivät Syvä-rin
Karja-laan
Muinaistieteilijät
1050-luvul- la
hyväksyneet kielimies-te- n
teoriaa sanoi-vat
Suomessa
Pohjois-Venäjäll- ä ai-nakin
asunut kansaa
permiläiset
suuuieuauikuiBi
rvieientutKimuK-se- n mukaan (ainakin nykyi-sen
käsityksen perus-teella)
olisivat vanhim-pia
lainoja mahdollises-sa
alkukodissa indoeu- -
Ontario
Jalonen
Ontario
Mäkinen
Gunnar
Sanelma
1
Niittymaa
juuston
päättelykykyä on kui-tenkin
aliarvioitu: uusim-mat
tutkimustulokset Mos-kovasta
kertovat lin-tuystävästäm- me
on verrattu-na
esimerkiksi kyyhkyyn
juosta tunnelin
päähän odottamaan
hävinnyttä Kyyh-ky
tyhmänä
on kysymys
Moskovalaiset tiedemie-het
todenneet kontak-tien
viisauden
Variksen aivoissa kontak-teja
alkeellisten "ajatusso-lujen- "
on runsaam-min
kyyhkyllä
käyttävät hyväkseen
esimerkiksi tietokoneiden
suunnittelijat
on pidetty
saatuja:
jätetty 1_l:
ajanlaskumme
germaanit ku-nign- as
kaunis
kukkaro
Kielitieteen
f}?W M
h' -- r
Happonen
Nättinen
K
U
Niiranen
v e ° "
Järvi
ja Aug
ja
Martha ja
Aino
ja
Aino
Grego
Aino ja
Sylvia
Sulo
ja Onni
ja
kiitos Finn Centressä toukokuun 12 äivä
kiittää jotka tulitte Kiitän
ja kun niin ja laulun
en olisi yksin
Kiitos joita en olisi ansainnut Kiitos ja
joita en Kiitos
c)
joka
kaan)
yli n v
vaan
että
(-7-
000) ta
Juia minnt militn
v
selta suusta Varik-sen
muuta
Varis viisas
Varis osaa
sinne
töllistelee eikä
tajua mistä
ovat
olevan alku
välillä
kuin Tätä
tietoa
karja
äes
leipä ja
vk
T
Annie
Lyyli Merihelmi
John Lähde
John Saloranta
Seppälä
Niemonen
Suoma Kassu Luoma
Kuusisto
Marianne
Sievä Kopec
Lempi Kiviniemi
Elvi Penttinen
Urho
Niemelä
Helmi Välkki
Konnu
Alina
Lyyli tytöt
1984
kaikkia
kuoroa kauniisti
Kauniit
niistä
monista edes odottaa
Toronto
varik
(Ella
Nevan
ei-vät
Albert
ruokaa
Sikola
rimorjen kalastuslaivasto
on nopeasti
Aikaisemmin sen käytössä
oli vain pieniä moottorive-neitä
nyi sen nykyaikaiset
pakastustroolarit seilaavat
kolmella valtamerellä Ka-lastuslaivaston
voi tutustua Nahodkassa
äskettäin avatussa
käsitykset ovat viime ai- - kä germaaniset että
melkeinpä yllättä- - mahdollisesti balttilai-väst- i
muuttuneet Muut- - setkin kielet Esimerkik-tajan- a
on ollut varsinkin si sana on hy-pr- of Koivulehto vin saada tästä kielestä
joka on selvittänyt jou- - "Kanta-suome- n sana-ko- n vaikeaselkoisia ety- - Suomessa" (baltt java)
mologioita indoeurooop- - kuin Uralilla esiarjasta
palaisesta kantakieletä (jevö) pelto joko
tai sen murteista saa-- esigerm tai Sa-duiksi
lainoiksi jotka on nasta pelto tai myöhem-nimenomaa- n
mästä germaanimuodos-Suomess- a
ja Baltiassa ta feltha
Vanhimpia ovat susi (sa- - Koivulehden tutki-ma
kuin hynd = musten mukaan voidaan
koira) tosi (latinan do- - hyvin olettaa että
= kesy tottelevai- - malaisten lounaispuolel-ne- )
sora - sama sana la Veikselin suusta Kas-kuin
hirssi maukas van- - pian pohjoispuolelle ja
ha vilialaii joka nykyi- - nykyiseen Kasahstaniin
sinkin on kaikkien kar- - asti asui 5000-300- 0
mu jaiaisten herkkua ja jota ta sitten indoeurooppa- -
vielä Karjalan lainen kantakansa jon-sell- a
viljeltiin salko - sa- - ka kieli aluksi ei ollut
rooppalaiselta kanta- - maa pohjaa kuin nyky- - pyrkinut murteita pi-kansa- lta tai esiarjalaisil- - galg = hirsipuu temmälle Samoin ym-t-a saadut sanat kuten vaateripustin Niin märsivät kantasuoma--
porsas mehiläinen sata ikaan hyvin vanhoja lai- - laiset esimerkiksi
(sikäli kuin ovat lai- - noja ovat sanka kypsä valaisten puhetta Kul-noj- a) suoni nimi tuoda kesi) Vähän nuo- - kukauppiaat kuljettivat
myödä rempia ovat asia rasia uusia lainasanoja kieles- -
Itämeren rannalla joukko ja paikka tä toiseen edistyneem- -
kantasuomeen saaduis- - mästä takapajuiseen
ta lainoista vanhimpina Nämä sanat on lainat- - Monia lainasanoja ni- -
latvialaisten
esi-isil- tä sisar
morsian paimen
oinas
Seuraavina olisivat
alussa
(gootit):
taikina
rauta
viimeksi nykykansat
vanhat
Oksanen
Kenirtynyr
historiaan
jytä voitu
Jorma
samoin
indoeur
lainattu
ruotsin
suo-mit- us
kannak- -
ruotsin
mor-sek- ä
kylmä
tu vuoaen zouu eaa ue- - mennmaan taicaDaiui- - noilla Aika sopu hyvin nen suornen kieli on säi-venekirveskan- san hyök- - iyttänyt tuhansia vuosia
kkäaynkssaeaenon pidVeettnyekibrvaletsti-- -- tnäaskmöäisllieneän: alkukpuneirnägisaesn- - laisen Koivulehto taas kungingaz ruhtinas -- arvelee todennäköiseksi druhtinaz kaunis - skau-ett- ä
se on puhunut in- - niZ) guka suk&i - aj-doeurooppal- aisen kanta- kielen jotakin murretta- sa
josta ovat kehittyneet se
Rauha
Aune
kona
aisa
HELGE RONTU