Viikkosanomat, June 16, 1986

              """ " """" ( F9' 'PfPPg —""" """"™"— _™
I v
i JJ f f
f F
3g% iiaJmMmslSCmSa: a n"'-''™''- " ffi„ m&z mSLJB£Em
D Ympäristö- - säteilyhygienian dosentti Matti J Jantunen väittää ettei Inkoon kivihiilivoimalan vertaaminen Tshernobylin vaurioituneeseen ydinreaktoriin ole liioittelua -- Ei kukaan asiantuntija pysty kiistämään että kivihiili on vaarallisempi luonnolle kuin ydinvoima
— Tshernobylin ydin-reaktori
ei edes räjähtäes-sää- n aiheuttanut luonnolle
yhtä suurta vahinkoa kuin
vastaava kivihiilivoimala
virheettömästi toimies-saan
Ympäristöhygienian dosentilla Matti
J Jantusella ei ääni varise eikä käsi vapise
Hän puhuu paljon ja hän puhuu nopeasti
Ja han muistuttaa että Suomessa Tsher-nobylin
tehoa vastaava kivihiilivoimala
sijaitsee Inkoossa
Dosentti Matti J Jantunen on kansan-terveyslaitoksen
ympäristöhygienian lai-toksen
johtaja Kuopiossa Suomessa ja
Yhdysvalloissa ilma- - ja säteilyhygienian
asiantuntijaksi väitellyt kansanterveys-laitoksen
sisäisessä työnjaossa ilman puh-tauden
ja saastumisen tutkimisesta
päävastuun kantava Jantunen väittää
ettei Inkoon kivihiilivoimalan vertaami-nen
Tshernobylin vaurioituneeseen ydin-reaktoriin
ole liioittelua
Ei kukaan asiantuntija pysty kiis-tämään
että kivihiili on vaarallisempaa
luonnolle kuin ydinvoima Tosin on usein
vaikeata osoittaa että rikkipäästöt ovat
jonkin määrätyn kivihiilivoimalan ai-heuttamia
Mutta lasketaan kaikki Eu-roopan
kuolleet metsähehtaarit ja järvet
ja jaetaan ne kivihiilitonnia kohti siitä
saadaan varsin hyvä laskelma
Onko Inkoon laitos todellakin vaaralli-nen?
Se ei ole niinkään vaarallinen kuin
haitallinen Ei siellä tapahdu sellaista
räjähdystä joka tappaisi ison pinon ihmi-siä
Mutta kun se käy täydellä teholla se
tuottaa ilmaan ison määrän rikkidioksidi-j- a
typpioksidipäästöjä jotka ovat ihmisel-le
ja erityisesti luonnolle haitallisia yhdis-teitä
100 000 tonnia
myrkkypäästöjä
Kauppa- - ja teollisuusministeriössä ja
voimayhtiöissä suunnitellaan kivihiilivoi-ma- n lisäämistä kun ydinvoima Tsherno-bylin
jälkeen joutui paitsioon
Suunnitelmiin kuuluu mm että In-koon
kivihiilivoimala otetaan täystehoi-see- n
käyttöön Viime vuonna Inkoo pyöri
2 000 tuntia tänä vuonna ehkä 3 000
tuntia Maksimi on 8 000 tuntia
Jantusen mukaan pelkästään Ruotsiin
ja Suomeen seuraavien 25 vuoden kulues-sa
rakennettavien uusien hiilivoimaloi-den
rikkidioksidi- - ja typpioksidipaästot
ovat molemmat 50 000-10- 0 000 tonnia
vuodessa vaikka laitokset varustettaisiin
parhailla saatavilla erotuslaitteilla ja polt-totekniikalla
Kun Imatran Voimalle nyt on sel-vinnyt
että Inkoon voimalaitosta joudu-taan
käyttämään pitkän ajan täydellä
teholla eikä enaa varakapasiteettina sin-ne
suunnitellaan rikkidioksidin erotustek-niikkaa
Tällaisessa valmiiksi rakennetus-sa
voimalaitoksessa voi järjellisten talou-dellisten
kustannusten puitteissa poistaa
kuitenkin enimmillään vain kaksi kolmas-osaa
rikkipäästöistä Se on tietysti parem-pi
kuin ei mitään mutta ei paljon Uuden
laitoksen rakentaminen tulisi oleellisesti
halvemmaksi kuin Inkoon varustaminen
täysin uudenaikaisella ja parhalla mah-dollisella
rikinerotustekniikalla vaittaa
Jantunen
Päästöt ja
sitoumukset
Suomi sitoutui kesällä 985 yhdessä 2
muun valtion kanssa vähentämään rikin
kokonaispaastojaan vuoteen 1993 men-nessä
ainakin 30 prosenttia vuoden 1980
tasosta Jos koko lisäenergian tarve kui-tenkin
tyydytettäisiin pääosin kivihiilellä
ilman ydinvoimaa kääntyisivät energian-tuotannon
rikkidioksidipäästöt nousuun
Kauppa-j- a teollisuusministeriön energia-osaston
mukaan ne olisivat 1990-luvull- a
jälleen yli 300 000 tonnia ilman rikinpois-toa
savukaasuista
Jos uusiin voimalaitoksiin asennettai-siin
rikinpoistolaitteet pystyttäisiin ny-kyinen
taso säilyttämään Jos lisäener-gian
tarve tyydytettäisiin pelkästään kivi-hiilellä
turpeella ja maakaasulla ilman
ydinvoimaa typpipäästöt kaksinkertais-tuisivat
taman hetken tilanteeseen verrat-tuna
ja kipuaisivat lähes 2000 000 tonniin
vuodessa
Kivihiili tuottaa myös rikinpoistojätet-t- ä KTM:n energiaosaston mukaan "aina-kin
kymmeniä tuhansia tonneja vuoteen
2000 mennessä" Kivihiili-j- a turvevoima-laitoste- n
päästöissä on myös pieniä
määriä radioaktiivisia aineita Määrät
ovat pieniä verrattuna laitosten muihin
päästöihin mutta niillä on kuitenkin oma
väestön säteilyrasitusta lisäävä vaikutus
Kivihiilen alkuperäiset haitat olivat
noki tuhka ja pahat hajut Ne saatiin
kohtalaisen hyvään hoitoon jo neljäkym-mentä
vuotta sitten koska aiheuttajat ja
kärsijät olivat aika pitkälle samoja ihmi-sia
jonkin paikkakunnan asukkaita vaik-ka
toiset hyötyivät ja toiset karsivat polt-tamisesta
enemmän Ei kuitenkaan ollut
kovin vaikeata poistaa alkuperäisiä hait-toja
korkeammilla piipuilla ja paremmalla
polttotekniikalla
Tämän ongelman ratkaisemisen
jälkeen kivihiili ei enaa ole ensisijaisesti
ollut terveyskysymys Sen sijaan kivihii-len
vaikutukset luontoon on todettu laaja-ala-isiksi
Aiheuttajat ovat jossain Kes-ki-Euroopas-sa
ja kärsijät esimerkiksi Poh-joismaissa
Välimatkaa aiheuttajan ja
kärsijän välillä voi olla tuhansia kilomet-riä
On kysymys ilmamassojen kulkeutu-misesta
useiden vuorokausien aikana Ei
silloin voida osoittaa että jonkin järven
kuoleminen taalla päässä aiheutuisi josta-kin
määrätystä voimalaitoksesta siellä
päässä
Kivihiilivaihtoehdon huonoin puoli ei
ole happosade sanoo Jantunen vaikka se
onkin jo tuhonnut elämän kymmenis-tatuhansist- a
järvistä ja metsaa miljoonia
hehtaareita
Kivihiileen turvautuminen tulee jo
sadan vuoden kuluessa muuttamaan
maapallon ilmakehän kemiallisia ja fysi-kaalisia
ominaisuuksia enemmän kuin ne
ovat muuttuneet koko sinä aikana jonka
nisäkkäät ovat kansoittaneet maapalloa
Miten me saamme ihmiset toimi-maan
tata vastaan kun happosadekysy-myski- n
on niin vaikea kysyy Jantunen
Nyt kuitenkin rakennetaan lisää kivi-hiilivoim-aa
Suomeenkin?
On vaikeata kuvitella ettei kivihiil-tä
rakennettaisi Iisaa koska on ilmeistä
että sahkon tarve lisääntyy Ydinvoima-lapaatokse- n
läpiajaminen on talla hetkel-lä
poliittisesti mahdotonta
Vaihtoehdot
vähissä
Ainoa realistinen vaihtoehto kivi-hiilelle
olisi turve mutta ei sillä ole mitään
ympäristöllistä etua kivihiileen verrattu-na
Kivihiilen vaihtaminen turpeeseen ei
muuta tilannetta muutoin kuin että myös
suoluonnon massiivinen hävittäminen l-isääntyy
Päästöt ovat asiallisesti ottaen
suurin piirtein samat Nain ollen on luon-non
kannalta yhdentekevää poltetaanko
" "'M ")
f '" '""--""'
J
5
f ' I
I
i i
- — - k
ja
—
—
—
1
—
—
—
—
—
—
(t
%
„
' I "
"l
1
1
' '
—
1
turvetta vai kivihiiltä
Entä jos ydinvoimasta luovuttaisiin ko-konaan?
— Se merkitsisi että pitäisi rakentaa
vähintään vastaavasti kivihiilivoimaloita
Tama olisi erittäin epätoivottava asia
Jantunen uskoo tiukasti ydinvoimaan
Yhtä paljon kuin hän pelkää hiilivoimaa
Jos Jantuseen ympäristöhygienian asian-tuntijana
on uskomista niin 'Tshernoby-lin
reaktorin räjähtäminen oli taloudelli-sessa
mielessä katastrofi henkilövahinko-jen
suhteen rinnastettavissa vakavaan
lento-onnettomuutee- n ja luonnon kan-- '
naita paikallinen tapahtuma jolla tuskin
on mitaan ekologisia vaikutuksia Tsher-nobylin
kaupungin ulkopuolella"
Mutta joudutaanhan Neuvostoliitossa-kin
uudelleen arvioimaan ydinvoiman tur-vallisuutta?
— Kai siellä tämän jälkeen harkitaan
perin pohjin tämän typpin reaktoreiden
turvallisuutta ja rakennetta ja ryhdytään
toimenpiteisiinkin myöntää Jantunen
Mutta käsi ei vapise:
— Kuitenkin paljon parempi olisi että
ne edelleen rakentaisivat ydinreaktoreita
kuin että rupeaisivat rakentamaan kivi-hiilivoimaloita
tilalle Esimerkiksi Suo-men
luonnon kannalta Suomen luonto
kestaa Tshernobylin kymmenessä vuo-dessa
paljon paremmin kuin vastaavan
määrän kivihiilitehoa
Ydinvoimalle on kuitenkin olemassa
vaihtoehtoja?
— Käytännössä kivihiili on ydinvoi-man
ainoa vaihtoehto Tuulimyllyt ja
aurinkosysteemit ovat Suomessa asioita
joista voi keskustella mutta ei niitä raken-neta
Jokaisen energiatuotannon ja ener-giaympärist- ön
asiantuntijan velvollisuus
on kertoa ihmisille että sahkötuotannon
vaihtoehdot ovat ydinvoima ja kivihiili
Kun ihmisiltä nyt kysytään ovatko he
viidennen ydinvoimalan kannalla Tsher-nobylin
jälkeen heiltä pitäisi samalla ky-syä
ovatko he uusien hiilivoimaloiden
kannalla järvien ja metsien kuolemisen
jälkeen
Jantusen mukaan "suhtautuminen
Suomessa Tshernobylin onnettomuuteen
on ollut inhimillisesti ja älyllisesti masen-tavaa"
— Minua surettaa eräiden luonnon-suojelijoiden
vahingonilo ydinvoiman
häviöstä kun eivät tajua että se tarkoitta
kivihiilen voittoa Ja vaikka he sen tajuai-sivatki- n
he eivät mahda sille yhtään
mitään
SVANTE AHLROTH