Viikkosanomat, June 16, 1986

              Professori M
Miksi maaliskuussa
1986 ranskalaiset pa-lauttivat
parlament-tiin
porvarillisen
enemmistön?
Vastausta täytyy et-siä
toisesta kysymyk-sestä:
mitä mahdolli-sia
muutoksia ranska-laiset
sosialistit saivat
aikaan hallituskardel-laan- ?
Ennen maalisvaale-ja
antamassaan haas-tattelussa
Sorbonnen
valtio-opi- n professori
Maurice Duverger
puntaroi sosialistien
hallituskauden merki-tystä
"Sosialistipuolue oli oppo-sitiossa
liian idealistinen
Hallituspuolueena se on ol-lut
liian realistinen" Näin
purki mieltään eräs Ranskan
vasemmistohallituksen petty-nyt
kannattaja
Ennen vuoden 1981 voit-toisia
vaaleja Ranskan sosia-listipuolue
viljeli sellaisia
tunnuksia kuin "Välirikko
kapitalismin kanssa!" "Elä-män
muuttaminen!" "Valta
kansalle!" Viimeistään kah-den
ensimmäisen hallitus-vuoden
jälkeen tunnusten ja
©
aurice
todellisuuden välinen ristirii-ta
kävi kaikille selväksi
Greenpeace-alukse- n upotta-minen
kesällä 1985 kruunasi
kehityksen
Vaikka vasemmisto oli
Ranskassa ollut oppositiossa
yhtäjaksoisesti lähes neljän-nesvuosisadan
ei kevään
1981 vaalivoittoa seurannut
sellainen innostus ja kansan-juhla
kuin vuonna 1936 kan-sanrintaman
valtaantulon
jälkeen Mitterrandin vir-kaanastumisssremo-nioita
seuranneen yleisön joukosta
kuului rankkasateessa huuto:
"Mitterrand anna auringon
paistaa!" Se oli pikemminkin
innostuksen pilkkaa kuin in-nostusta
Tosin jotkut jaksoivat us-koa
muutokseen mutta ku-vaavampaa
on se että rans-kalainen
älymystö ei ole ha-lunnut
käydä keskustelua va-semmistohallituksen
kaudes-ta
Sen sijaan lehdistössä on
keskusteltu älymystön hiljai-suudesta
Muutos mutta
millainen
Keväällä 1981 ranskalaiset
eivät niinkään äänestäneet
Francois Mitterrandin puo-lesta
vaan pikemminkin pre-sidentti
Valery Giscard d'Es-taing- ia
vastaan Ranskalaiset
halusivat muutosta mutta ei-vät
tarkkaan tienneet millais-ta
muutosta Myöskään so-sialistipuolue
ei välttämättä
tiennyt sitä sen paremmin
Duverger:
Muutoksia ' kuitenkin ta-pahtui
Sorbonnen valtio-opi- n
professori Maurice Du-verger
kertoo vasemmisto-hallituksen
tärkeimmistä ai-kaansaannoksista:
"Työpaikkademokratiala-k-i
alimpien sosiaaliryhmien
palkankorotukset eläkeiän
alentaminen 60 vuoteen ja
39-tuntin- en työviikko ovat
tärkeitä yhteiskunnallisia uu-distuksia
Hallinnon desent-ralisaati- o
ja suuryritysten
sekä pankkien kansallistami-set
ovat myös merkittäviä
muutoksia"
Sosialistipuolueen valistus-toiminnasta
vastaava Didier
Motchane on empivämpi uu-distusten
suhteen:
"Kansallistamiset hallin-non
hajakeskitys ja työlain-säädännön
uudistus ovat pe- riaatteessa suuria reformeja
mutta niiden merkitys tulee
esiin vasta käytännön elä-mässä
On myös mahdollis-ta
että uudistukset jäävät
kuolleiksi kirjaimiksi"
Kahden ensimmäisen hal-litusvuote- nsa aikana sosialis-tit
toteuttivat useita uudis-tuksia
Talouspolitiikan ensi-sijaisena
tavoitteena oli tulo-erojen
kaventaminen ja työt-tömyyden
vähentäminen
Esimerkiksi minimipalkkaa
korotettiin 60 % ja vähim-mäiseläkettä
nostettiin
70 %
Täyskäännös
Kun muissa Länsi-Euro- o-
H Sosialistipuolueen valistustoiminnasta vastaava Didier Motchane: Puolue on risti-riitaisessa
muutostilanteessa Hajoaminen on yksi mahdollisuus
® S?® JL® JL
pan maissa työttömyys kas-voi
koko ajan niin Ranskas-sa
työttömyysluvut pysyivät
paikoillaan vasemmistohalli-tuksen
alkuaikoina Mutta
vaihtotaseen vaje ja inflaatio
kohosivat huolestuttavasti
Siksi sosialistit tekivät täys-käännöksen
talouspolitiikas-saan
vuoden 1983 alkupuo-lella
Huoli inflaatiosta ja
vaihtotaseen vajeesta syr-jäytti
huolen työttömyydes-tä
Pariisin yliopiston profes-sori
Duverger puntaroi uu-den
talouspolitiikan tuloksia:
"Kun sosialistit luopuivat
elvytyspolitiikasta ja ryhtyi-vät
harjoittamaan kireän ra-han
politiikkaa niin inflaa-tioprosentti
alentui huomat-tavasti
ja vaihtotaseen vaje
vähentyi tuntuvasti mutta
työttömyys alkoi kasvaa
Työttömyys lisääntyi kuiten-kin
huomattavasti hitaammin
kuin Giscard d'Estaingin ai-kana
Lähivuosina työttö-myys
ei tule vähentymään"
Joulukuussa 1985 Ranskan
työttömyysprosentti oli viral-listen
tilastojen mukaan
101 mikä merkitsee 23
miljoonaa työtöntä Kesällä
1981 työttömiä oli 18 mil-joonaa
Sosialistipuolueen toimitsi-ja
Patrick du Cheyron ker-too
kriittisesti ja avoimesti
hallituspuolueen talouspoli-tiikasta:
"Sosialistien on ollut hel-pompi
soveltaa samansuun
taista talouspolitiikkaa kuin
oikeistohallituksen koska
ammattiyhdistysliike ei ole
vastustanut vasemmistohalli-tuksen
toimenpiteitä yhtä jä-mäkästi
kuin pääministeri
Raymond Barren politiikkaa
Giscard d'Estaingin aikana"
"Sosialistien talouspolitiik-ka
ei tietenkään ole täysin
rinnastettavissa porvarihalli-tuksen
politiikkaan mutta
monia tärkeitä yhtäläisyyksiä
niistä löytyy"
"Talouspoliittisissa ratkai-suissa
sosialistiministerit ovat
turvautuneet neuvonantajiin
jotka ovat porvarillisten kou-lukuntien
kasvatteja Minis-tereiden
oma talouspoliitti-nen
tietämys ei ole ollut ko-vin
korkealla Ennen vaali-voittoa
sosialistipuolueessa
ei pohdittu juuri lainkaan ta-louspoliittisia
ongelmia"
Sanojen
sisällissota
Kansainvälinen taloudelli-nen
tilanne ja kansainväliset
taloussuhteet ovat luonnolli-sesti
tärkeitä tekijöitä jotka
ovat luoneet paineita maltil-listen
ratkaisujen suuntaan
Vaikka sosialistipuolueen
ja perinteisten oikeistopuo-lueiden
välillä ei ole suurta
poliittista eroa on Ranskas-sa
silti vallinnut "sanojen si-sällissota"
sanoo professori
Duverger
Yhteiskunta on muuttanut
sosialistipuoluetta enemmän
kuin sosialistipuolue yhteis-kuntaa
Pitkällisen opposi-tiokauden
jälkeen sosialisti-puolue
on muuttunut salon-kikelpoiseksi
s
Sosialistipuolueen 1970iii-vu- n
radikalismi - puhe "itse-hallinnollisesta
sosialismista"
oli Maurice Duvergerin
mukaan pelkkää sanaradika-lismia- :
"Todellisuudessa sosialisti-puolue
ei ole koskaan pyrki-nyt
sosialismiin"
Jotkut luulivat tunnuksia
todellisuudeksi Siksi Didier
Motchane näkee nykyisyy-dessä
tulevan draaman mah-dollisuuksia:
"Sosialistipuolue on par-haillaan
ristiriitaisessa muu-tostilanteessa
Tulevaisuus
on avoin Puolueen hajoami-nen
on yksi mahdollisuus"
Yleisnapoleonilainen
puolue 2
Ranskalainen konsensus
on korkeimmillaan ulko-0- a
puolustuspolitiikassa Kan-sainvälisen
politiikan tutki-jan
Johan Galtungin mukaan
Ranskan ulkopolitiikan
suunnittelu ja toteutus jön
vallanpitäjien väristä riippu-matta
yhden ja saman yleis-napoleonilais- en
puolueen
käsissä 3
Vielä vuoteen 1977 saakka
sekä sosialistit että kommu-nistit
vastustivat gallialaista
ydinpommia Mutta kun va-semmiston
vaalivoitto vai- -
" rfC"" v sIBBIHhBevIs hkSvkShIbHBd h V' MfifBBBwsSSSsSBs viu"c~' $ 4$%$ z$%£jffi$Km {- - fa
_
£# JmS'v ? lis? v'yir5
-
-
H Sosialistipuolueen toimitsija Patrick du Cheyron myöntää ettei Ranskan Afrikan
politiikka muuttunut mitenkään sosialistien valtaantulon jälkeen