000082 |
Previous | 13 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tuleva kuu kuiri J - r e MO 5wve ZW0 Mennythän muistoilleen vain oisko mennyt aineittain? Näinhän aika aina siirtyy aivan kuin sen aineet piirtyy meneisyydestä tulevaisuuteen aivan kuin aikakauteen uuteen Näin toukokuukin tervehtäin muistot huhtiin lennät täin Viehkeydellään virkeydellään jo kesäkuutakin tähystellään Näin nopeako nykyajan tahti kuin elohopeaako elämän mahti Mihin näin kiire lie? tuulilla viissiin v tuo tietojen tie Saeittarius Toverillinen tervehdyksemme är= Sanni Ken ja Veli Sudbury Ontario Juhlaohnittelumme! SIRKKAS RESTAURANT 316A Bay St Thunder Bay "P" Aterioita voileipiä kahvia ja virvokejuomia —Aukiolojat:— SunnuntaisinJS ap-1- 2 yöllä Arkipäivisin 6 ap82 ap ONNITTELUMME CANADA-PÄIVÄLL- E JA OSJ:n KESÄJUHLILLE f MEN'S WEAR Suomalainen miesten vaatetusliike Puhelin 345-501- 2 294 Bay Street Thunder Bay "T" Ontario TERVEHDYS CANADA-PÄIV-Ä JUHLALLE! Hilda Heino Sault Ste Marie Ontario PARHAINTA MENESTYSTÄ CANADA-PÄIVÄ-N JUHLALLE! Senja ja Edwin Suksi Sudbury Ontario 'm''tm'"# aa-s- t'i et: eemme m ~ (JATKOA) Tulee ' "''' 'A --"4 't t- - -- " muistaa että viime vuosisadan ja ja käyttämään omia tienäamiaan tämän vuosisadan alussa yliopis- - palkkoja mielensä mukaan hert-toihin voi päästä vain varakkaim- - lä ei ollut oikeutta nostaa oikeus-pie- n perheiden tyttäret kun kou-- juttua ilman miehensä suostu-luopetu- s oli kallista ja siihen ei musta Isällä myös oli yksino-oll- ut tilaisuutta työväen naisilla maan oikeus myöntää lupa alai-Melke- in kaikki yliopiston suorit-- käsen tytön avioliittoon äidillä taneet naiset ryhtyivät myös aja- - ei ollut siihen mitään sanomista maan naisten äänioikeus asiaa kaikkialla maassa Montrealissa perustettiin Lo-c- al Council on Women 1893 ja siihen liittyi paljon huomattavas-sa asemassa olevia miehiäkin kuten McGill yliopiston lakimi- - eskoulun johtaja FP Walton Tuo-- kun Dr sitä oli eten- - osa alin- - Mrs ET sitä son ja Mrs Douglas Malntosh ja mon ta muuta vai nai sille Nämä ihmiset pai työtä timusta lainlaatijakunnalle keräsivät nimikirjoituksia puhetilaisuuksia sa tehtiin selkoa naisten yhteis-- marraskuun julkasta päivän päivänä tunnetuimpien myyvän ' He eivät olleet oikeutettu- - Ennen naisten toiminta melkein englanninkieli- - mutta naisilla Ettei loukattaisijoi- - dottanut tutkinnon suoritta-ku- n naiset menivät sotatöihin denkin miesten herkkiä tunteita neille naisille annettaisiin saman-nii- n niihin tuli myöskin paljon laki kuitenkin laiset oikeudet on am-ranskalai- sia naisia jotka joutui- - kaikilla kaupungeilla kunnilla matin miehilläkin Tämä ehdotus Chnst Church Cathedrahn ipuidenkin Katolisen Mr Dillonin tekemä miorovasti Pastori H Sy- - uskonnon omaavien ihmisten ehdotus hyljättiin vaikka monda monta naista kanssa Suurin ammattiyh- - tullut kannattamaan naisten Dr Ritchie England Lady distyksistä kannatti naisten hetystö jossa mrs J Hol-Drummo- nd John Scott palkkalakia vaikka Katolinen mes Mclntyre mrs Samp-Profess- or Carrie M Derrick Syndikaatti vastustikin So- - Madame Gerin-Lajoi- e jotka uupumatta toimi aanioiKeuaen saamiseKsi tekivät jon esittivät monta vaa He jäljestivät jois- - 1913 lesta Cole Mon- - edes sotaa ollut ryhmän keskuudessa 1892 tämä sääti ettei kuin luun halusivat seka lä-kin siitä kosketuksiin ammattiyhdis- - liikkeen kanssa siihen ei kuitenkaan tehty muutoksia vasta tiin Quebecissa naisten alinpalk-- kalaki Muutkin naisten laisuus siihen aamulla puoli kym- - tuksia toivat esille avutto-vaatimukse- nt aina hyljättiin meneltä annettiin joka naisilla in sotatoimien tarpeellisuutta odottaa puolta lukos- - Quebecin maakunnan vanhanai- - kunnallisen aseman puutteelli- - suuksissa mutta ääni-oikeut- ta suuksistaja keinoista sen paran-- heille ei vielä Quebecissa myön-tämiseksi Se jakoi asiaa kasit- - netty sittenkään vaikka Ottavva-televä- ä kirjallisuutta monissa kin antanut sen heille liit- - näyttelyissä ja tilaisuuksissa tovaltion vaaleissa Vuonna 1921 maakunnan isommissa kaupun- - Englanin- - ja ranskankieliset geissaja lähetti puhujia kaikkial-- erinimiset yhdistykset ryhtyivät le missä asiaan innostu- - yhdessä toimimaan Madame neita ihmisiä "" Henci Gerin-Lajo- ie alkoi johtaa Montrealin kaksi johtavaa sa- - Ranskalaista siipeä Mrs Wal-nomaleht- ea Herald Daily Te-- Lyman Englanin kielistä antoivat :a uutisia ja 26 päivänä ne antoi sille tilaisuuden koko sen numeron puo-- Mrs Minden oli sen toiminttaja ja sinä trealin asukkaat kaupungin rikkaimpien ja oli sen että sen tai oli ja ja vat ja keskuste- - dan aikana 1919 saa- - voimaan ja sen use- - mutta heidän aseman oli lähelle yötä oli jo kun vain oli ja ja ter etutilalla pitäen vaikka antamalla avulle pidettiinkin kauniita kiitospuheita juhlatilai- - opettaja Maaamoiseue laoia Saint Jean Seuraavana vuonna lähti noin 400 naista Quebecissa kokoontuvan lainlaatijakunnan istuntoon jossa Henry Miles esitteli heidän johtajansa Mada- - me Gerin-Lajoi- e Proffessori Derich Dr Richie-Englan- d La- - dy Drummond Madamoiselle naisille jul- - joukkoa myöskin toimintaansa kieliteiteiden tjjn Rasittavia nai- - asiansa näkivät ihmeek-- seen naisten tys man naisten sitä katujen kulmissa Myohem- - Saint Jean ja Madame Pierre minkin niissä oli paljon kirjoituk- - Casgrain silloiselle maakunnan sia naisten toiminnasta pääministerille joka oli Lois A Sota vuodet toivat Quebecis- - Taschereau kuunteli nais-saki- n eteen muita toimia mut- - ten esityksiä mutta sanoi ta siellä naiset eivät koskaan jät-- hän voi niitä hyväksyä täneet äänioikeus asiaa koko- - Katolisen kirkon painostus naan syrjään vaan siitä tehtiin naisten äänioikeutta vastaan sai vaatimuksia lainlaatijakunnalle monen naisen luopumaan toimin-mont- a kertaa Kun naisia Que- - nasta Niinpä Madame Gerin-becissak- in alkoi suurin joukoin Lajoie jätti toimensa yhdistyk-sotatarveteolisuute- en työhön ja sessä vaikka hän olikin sen kan-siel- lä ei ollut edes alinpalkka- - nalla Monet katoliset papit saar-laki- a heitä turvaamassa niin se- - nasivat sitä vastaan ja taisivat-kin asia tuli äänioikeus taistelun pa jotkut uhata julistaa pannaan yhteyteen Naisten mukana Mr jokaisen joka uskalsi asettua tuo-Walton- ia auttamassa oli myöskin ta jumalan julistamaa miehen kolme tunnettua lakimiestä CM etuoikeutettua asemaa Holt KC Maxwell Goldstein Toiminta naisten oikeuksien KC ja WD Lighthall KC puolestajatkui monen pettymyk-jotk- a puhuivat naisten sietämät- - sen jälkeenkin vaatimus-tömäst- ä asemasta maakunnan ta esitettiin yuosian mittaan lain-vanhoillis- en yhteiskunnallisen laatijakunnille eri edustajien ta-laisäädän- nön alaisena Quebecin holta mutta ne kaikki hylättiin maakunnassa naisilla ei ollut juu- - Naiset eivät kuitenkaan koko-r- i ihmisoikeuksia eten- - naan kadottaneet toivoaan eten-kään naimisissa olevilla naisilla a kään sen jälkeen kun Agnes HAUSKAA JUHLA-AIKA- A SALONEN'S ESSO SERVICE Puh 344-028- 7 120-12- 8 Algoma St South Thunder Bay "P" Ont AUTOILIJAT: kunnostamme autonne kesäajoa varten mmäsm Nainen yhteiskunnassamme Macphail Torontosta oli tullut valituksi alahuoneeseen Otta-waa- n 1921 JH Dillon yritti jälleen 1926 saada naimisissa oleville naisille äänioikeutta Montrealin kunnan-vaaleiss- a Se oikeus oli jo ollut yksinäisillä veroamaksavilla ollut pakko antaa naisten äänes- - tää vaaleissaan jos miehet niin jotka olivat yrittäneet saada oi: keuden puhua esityksen puolesta edustajille Heille oli varattu ti- - sa olevan komitea huoneen oven ulkopuolella Sen jälkeen heille ilmotettiin ettei heitä haluta kuunnella Samalla lailla ja vielä tylymmin kohdeltiin monia muita lähetystöjä jotka tulivat esittä-mään naisten Madame Therese Casgrain tuli valittuksi 1929 yhdistyneen nais-ten järjestön presidentiksi joka järjestö otti nimekseen Naisten Oikeuksien Liitto (League for Womens Rights) Hän oli tar mokas nainen joka kirjoitti artik- - oli järjestön oma julkaisu ja kun hänen miehensä tuli "House of Commonsin" puheenjohtajaksi 1936 niin hänellä oli paljon tut-tavia maan pääkaupungissa Otta-wass- a Monta lähetystöä kävi hänen johdollaan Quebecissa lainlaatijoiden puheilla mutta tu löksetta 1928 William Tremblay teki jälleen ehdotuksen lainlaatijoille naisten äänioikeudesta mutta se sai samanlaisen tuomion kun edellisetkin Mutta naisilla oli toisiakin asioita kipeästi lakimiesten yhdystys oli kieltäytynyt antamasta lupaa kun Mrs Annie Langstaff oli suo-rittanut tutkinnon McGill yli-opistossa Madame Casgrain ja mrs Sampson matkustivat Que-beciin esittämään lainlaatijakun-nalle lakia muutettavaksi niinet-tä naisilla olisi samat oikeudet ammatin harjottamiseen kuin grerasftsafisttttmsssa legraph tilaa Siihen liittyi keleitajulkaisuihinjasanomaleh-kaisemall- a heidän McCill yliopiston yomans Spherenhin joka Hän ettei vastaan Monta mitään KAIKILLE! vaatimuksia jotka ARGHUR & CUMBERLAND BRANCH BAY & ALGOMA BRANCH INTER CITY PLAZA BRANCH VICTORIA & BRODIE BRANCH 409 VICTORIA AVENUE BRANCH ARTHUR & EDWARD BRANCH LAKEHEAD UNIVERSITY BRANCH THUNDER BAY MALL BRANCH KESKUS ' ' ' r V' % '-- ' "1 ' ITT miehilläkin Pari kuukautta myö-hemmin he yllättivät pääministe-rin Montrealissa ja esittivät hä-nelle uudestaan saman asian Sa-mana vuona tuli toinenkin kysy-mys naisten oikeudesta ammatin harjoittamiseksi esille Kirjanpitäjien yhdistys oli eh- - sai hyvin pilkallisen vastaanoton ' istuntosalissa ja kun siellä oli samaan aikaan myöskin ehdotus naisten äänioikeudesta niin se ehdotus nauruin ja ivaten heitet-tiin jälleen ulos Mutta ei kulunut vuottakaan kun pääministeri Taschereau määräsi Dorion komitean tutki-maan näitä asioita Monet nais-ten järjestöt tekivät sille ehdo- - kaisen lainsäädännön alaisena Heidän todistuksensa ja vetoo- - muksensa ehkä saivatkin aikaan sen että Dorion komitea teki 16 ehdotusta sivililain muutami-seks- i ja 1930 muutamia näistä ehdotuksista hyväksyttiin ja ne astuivat voimaan seuraavana vuona (JATKUU) PARHAIN TERVEHDYKSENI CANADA DAY FESTIVALILLE kesäkuun 28-2- 9 päivinä! Toivon juhlille juhlayleisölle nau-tintorikasta-ai- kaa Ajatuksissani olen mukananne Aino Koski Kapuskasing Ont WKmMmm KIITOS Sydämelliset kiitokset kai-kille sukulaisille ja tuttavil-le jotka niin yllättäen tulit-te onnittelemaan minua 85-vuotissyntymäp-äiväni joh-dosta toukokuun 24 pnä 1975 Kiitos korteista rahalah-joista ja puhelinonnitteluis-t-a Ystävyydellä Albert Palttila Maple Ridge BC JJ Quinn R Menzies TE Parker DJ Cumberland DF Hodgson TE Fjelsted WB Crampton J Scholes JW Thomson ONNITTELUMME CSJm kulttuuriväen juhlalle! CANADIAN IMPERIAL LIIKKEENHOITAJAT PANKEISSAMME: tottttyra3fflftm%%ttttttftm%%ttSSB Tiistaina kesäkuun 10 pnä 1975 13
Object Description
Rating | |
Audience | 1975_May-1975-Dec-1976\4\scans |
Title | Viikkosanomat, June 17, 1975 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1975-06-17 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000004 |
Description
Title | 000082 |
OCR text | Tuleva kuu kuiri J - r e MO 5wve ZW0 Mennythän muistoilleen vain oisko mennyt aineittain? Näinhän aika aina siirtyy aivan kuin sen aineet piirtyy meneisyydestä tulevaisuuteen aivan kuin aikakauteen uuteen Näin toukokuukin tervehtäin muistot huhtiin lennät täin Viehkeydellään virkeydellään jo kesäkuutakin tähystellään Näin nopeako nykyajan tahti kuin elohopeaako elämän mahti Mihin näin kiire lie? tuulilla viissiin v tuo tietojen tie Saeittarius Toverillinen tervehdyksemme är= Sanni Ken ja Veli Sudbury Ontario Juhlaohnittelumme! SIRKKAS RESTAURANT 316A Bay St Thunder Bay "P" Aterioita voileipiä kahvia ja virvokejuomia —Aukiolojat:— SunnuntaisinJS ap-1- 2 yöllä Arkipäivisin 6 ap82 ap ONNITTELUMME CANADA-PÄIVÄLL- E JA OSJ:n KESÄJUHLILLE f MEN'S WEAR Suomalainen miesten vaatetusliike Puhelin 345-501- 2 294 Bay Street Thunder Bay "T" Ontario TERVEHDYS CANADA-PÄIV-Ä JUHLALLE! Hilda Heino Sault Ste Marie Ontario PARHAINTA MENESTYSTÄ CANADA-PÄIVÄ-N JUHLALLE! Senja ja Edwin Suksi Sudbury Ontario 'm''tm'"# aa-s- t'i et: eemme m ~ (JATKOA) Tulee ' "''' 'A --"4 't t- - -- " muistaa että viime vuosisadan ja ja käyttämään omia tienäamiaan tämän vuosisadan alussa yliopis- - palkkoja mielensä mukaan hert-toihin voi päästä vain varakkaim- - lä ei ollut oikeutta nostaa oikeus-pie- n perheiden tyttäret kun kou-- juttua ilman miehensä suostu-luopetu- s oli kallista ja siihen ei musta Isällä myös oli yksino-oll- ut tilaisuutta työväen naisilla maan oikeus myöntää lupa alai-Melke- in kaikki yliopiston suorit-- käsen tytön avioliittoon äidillä taneet naiset ryhtyivät myös aja- - ei ollut siihen mitään sanomista maan naisten äänioikeus asiaa kaikkialla maassa Montrealissa perustettiin Lo-c- al Council on Women 1893 ja siihen liittyi paljon huomattavas-sa asemassa olevia miehiäkin kuten McGill yliopiston lakimi- - eskoulun johtaja FP Walton Tuo-- kun Dr sitä oli eten- - osa alin- - Mrs ET sitä son ja Mrs Douglas Malntosh ja mon ta muuta vai nai sille Nämä ihmiset pai työtä timusta lainlaatijakunnalle keräsivät nimikirjoituksia puhetilaisuuksia sa tehtiin selkoa naisten yhteis-- marraskuun julkasta päivän päivänä tunnetuimpien myyvän ' He eivät olleet oikeutettu- - Ennen naisten toiminta melkein englanninkieli- - mutta naisilla Ettei loukattaisijoi- - dottanut tutkinnon suoritta-ku- n naiset menivät sotatöihin denkin miesten herkkiä tunteita neille naisille annettaisiin saman-nii- n niihin tuli myöskin paljon laki kuitenkin laiset oikeudet on am-ranskalai- sia naisia jotka joutui- - kaikilla kaupungeilla kunnilla matin miehilläkin Tämä ehdotus Chnst Church Cathedrahn ipuidenkin Katolisen Mr Dillonin tekemä miorovasti Pastori H Sy- - uskonnon omaavien ihmisten ehdotus hyljättiin vaikka monda monta naista kanssa Suurin ammattiyh- - tullut kannattamaan naisten Dr Ritchie England Lady distyksistä kannatti naisten hetystö jossa mrs J Hol-Drummo- nd John Scott palkkalakia vaikka Katolinen mes Mclntyre mrs Samp-Profess- or Carrie M Derrick Syndikaatti vastustikin So- - Madame Gerin-Lajoi- e jotka uupumatta toimi aanioiKeuaen saamiseKsi tekivät jon esittivät monta vaa He jäljestivät jois- - 1913 lesta Cole Mon- - edes sotaa ollut ryhmän keskuudessa 1892 tämä sääti ettei kuin luun halusivat seka lä-kin siitä kosketuksiin ammattiyhdis- - liikkeen kanssa siihen ei kuitenkaan tehty muutoksia vasta tiin Quebecissa naisten alinpalk-- kalaki Muutkin naisten laisuus siihen aamulla puoli kym- - tuksia toivat esille avutto-vaatimukse- nt aina hyljättiin meneltä annettiin joka naisilla in sotatoimien tarpeellisuutta odottaa puolta lukos- - Quebecin maakunnan vanhanai- - kunnallisen aseman puutteelli- - suuksissa mutta ääni-oikeut- ta suuksistaja keinoista sen paran-- heille ei vielä Quebecissa myön-tämiseksi Se jakoi asiaa kasit- - netty sittenkään vaikka Ottavva-televä- ä kirjallisuutta monissa kin antanut sen heille liit- - näyttelyissä ja tilaisuuksissa tovaltion vaaleissa Vuonna 1921 maakunnan isommissa kaupun- - Englanin- - ja ranskankieliset geissaja lähetti puhujia kaikkial-- erinimiset yhdistykset ryhtyivät le missä asiaan innostu- - yhdessä toimimaan Madame neita ihmisiä "" Henci Gerin-Lajo- ie alkoi johtaa Montrealin kaksi johtavaa sa- - Ranskalaista siipeä Mrs Wal-nomaleht- ea Herald Daily Te-- Lyman Englanin kielistä antoivat :a uutisia ja 26 päivänä ne antoi sille tilaisuuden koko sen numeron puo-- Mrs Minden oli sen toiminttaja ja sinä trealin asukkaat kaupungin rikkaimpien ja oli sen että sen tai oli ja ja vat ja keskuste- - dan aikana 1919 saa- - voimaan ja sen use- - mutta heidän aseman oli lähelle yötä oli jo kun vain oli ja ja ter etutilalla pitäen vaikka antamalla avulle pidettiinkin kauniita kiitospuheita juhlatilai- - opettaja Maaamoiseue laoia Saint Jean Seuraavana vuonna lähti noin 400 naista Quebecissa kokoontuvan lainlaatijakunnan istuntoon jossa Henry Miles esitteli heidän johtajansa Mada- - me Gerin-Lajoi- e Proffessori Derich Dr Richie-Englan- d La- - dy Drummond Madamoiselle naisille jul- - joukkoa myöskin toimintaansa kieliteiteiden tjjn Rasittavia nai- - asiansa näkivät ihmeek-- seen naisten tys man naisten sitä katujen kulmissa Myohem- - Saint Jean ja Madame Pierre minkin niissä oli paljon kirjoituk- - Casgrain silloiselle maakunnan sia naisten toiminnasta pääministerille joka oli Lois A Sota vuodet toivat Quebecis- - Taschereau kuunteli nais-saki- n eteen muita toimia mut- - ten esityksiä mutta sanoi ta siellä naiset eivät koskaan jät-- hän voi niitä hyväksyä täneet äänioikeus asiaa koko- - Katolisen kirkon painostus naan syrjään vaan siitä tehtiin naisten äänioikeutta vastaan sai vaatimuksia lainlaatijakunnalle monen naisen luopumaan toimin-mont- a kertaa Kun naisia Que- - nasta Niinpä Madame Gerin-becissak- in alkoi suurin joukoin Lajoie jätti toimensa yhdistyk-sotatarveteolisuute- en työhön ja sessä vaikka hän olikin sen kan-siel- lä ei ollut edes alinpalkka- - nalla Monet katoliset papit saar-laki- a heitä turvaamassa niin se- - nasivat sitä vastaan ja taisivat-kin asia tuli äänioikeus taistelun pa jotkut uhata julistaa pannaan yhteyteen Naisten mukana Mr jokaisen joka uskalsi asettua tuo-Walton- ia auttamassa oli myöskin ta jumalan julistamaa miehen kolme tunnettua lakimiestä CM etuoikeutettua asemaa Holt KC Maxwell Goldstein Toiminta naisten oikeuksien KC ja WD Lighthall KC puolestajatkui monen pettymyk-jotk- a puhuivat naisten sietämät- - sen jälkeenkin vaatimus-tömäst- ä asemasta maakunnan ta esitettiin yuosian mittaan lain-vanhoillis- en yhteiskunnallisen laatijakunnille eri edustajien ta-laisäädän- nön alaisena Quebecin holta mutta ne kaikki hylättiin maakunnassa naisilla ei ollut juu- - Naiset eivät kuitenkaan koko-r- i ihmisoikeuksia eten- - naan kadottaneet toivoaan eten-kään naimisissa olevilla naisilla a kään sen jälkeen kun Agnes HAUSKAA JUHLA-AIKA- A SALONEN'S ESSO SERVICE Puh 344-028- 7 120-12- 8 Algoma St South Thunder Bay "P" Ont AUTOILIJAT: kunnostamme autonne kesäajoa varten mmäsm Nainen yhteiskunnassamme Macphail Torontosta oli tullut valituksi alahuoneeseen Otta-waa- n 1921 JH Dillon yritti jälleen 1926 saada naimisissa oleville naisille äänioikeutta Montrealin kunnan-vaaleiss- a Se oikeus oli jo ollut yksinäisillä veroamaksavilla ollut pakko antaa naisten äänes- - tää vaaleissaan jos miehet niin jotka olivat yrittäneet saada oi: keuden puhua esityksen puolesta edustajille Heille oli varattu ti- - sa olevan komitea huoneen oven ulkopuolella Sen jälkeen heille ilmotettiin ettei heitä haluta kuunnella Samalla lailla ja vielä tylymmin kohdeltiin monia muita lähetystöjä jotka tulivat esittä-mään naisten Madame Therese Casgrain tuli valittuksi 1929 yhdistyneen nais-ten järjestön presidentiksi joka järjestö otti nimekseen Naisten Oikeuksien Liitto (League for Womens Rights) Hän oli tar mokas nainen joka kirjoitti artik- - oli järjestön oma julkaisu ja kun hänen miehensä tuli "House of Commonsin" puheenjohtajaksi 1936 niin hänellä oli paljon tut-tavia maan pääkaupungissa Otta-wass- a Monta lähetystöä kävi hänen johdollaan Quebecissa lainlaatijoiden puheilla mutta tu löksetta 1928 William Tremblay teki jälleen ehdotuksen lainlaatijoille naisten äänioikeudesta mutta se sai samanlaisen tuomion kun edellisetkin Mutta naisilla oli toisiakin asioita kipeästi lakimiesten yhdystys oli kieltäytynyt antamasta lupaa kun Mrs Annie Langstaff oli suo-rittanut tutkinnon McGill yli-opistossa Madame Casgrain ja mrs Sampson matkustivat Que-beciin esittämään lainlaatijakun-nalle lakia muutettavaksi niinet-tä naisilla olisi samat oikeudet ammatin harjottamiseen kuin grerasftsafisttttmsssa legraph tilaa Siihen liittyi keleitajulkaisuihinjasanomaleh-kaisemall- a heidän McCill yliopiston yomans Spherenhin joka Hän ettei vastaan Monta mitään KAIKILLE! vaatimuksia jotka ARGHUR & CUMBERLAND BRANCH BAY & ALGOMA BRANCH INTER CITY PLAZA BRANCH VICTORIA & BRODIE BRANCH 409 VICTORIA AVENUE BRANCH ARTHUR & EDWARD BRANCH LAKEHEAD UNIVERSITY BRANCH THUNDER BAY MALL BRANCH KESKUS ' ' ' r V' % '-- ' "1 ' ITT miehilläkin Pari kuukautta myö-hemmin he yllättivät pääministe-rin Montrealissa ja esittivät hä-nelle uudestaan saman asian Sa-mana vuona tuli toinenkin kysy-mys naisten oikeudesta ammatin harjoittamiseksi esille Kirjanpitäjien yhdistys oli eh- - sai hyvin pilkallisen vastaanoton ' istuntosalissa ja kun siellä oli samaan aikaan myöskin ehdotus naisten äänioikeudesta niin se ehdotus nauruin ja ivaten heitet-tiin jälleen ulos Mutta ei kulunut vuottakaan kun pääministeri Taschereau määräsi Dorion komitean tutki-maan näitä asioita Monet nais-ten järjestöt tekivät sille ehdo- - kaisen lainsäädännön alaisena Heidän todistuksensa ja vetoo- - muksensa ehkä saivatkin aikaan sen että Dorion komitea teki 16 ehdotusta sivililain muutami-seks- i ja 1930 muutamia näistä ehdotuksista hyväksyttiin ja ne astuivat voimaan seuraavana vuona (JATKUU) PARHAIN TERVEHDYKSENI CANADA DAY FESTIVALILLE kesäkuun 28-2- 9 päivinä! Toivon juhlille juhlayleisölle nau-tintorikasta-ai- kaa Ajatuksissani olen mukananne Aino Koski Kapuskasing Ont WKmMmm KIITOS Sydämelliset kiitokset kai-kille sukulaisille ja tuttavil-le jotka niin yllättäen tulit-te onnittelemaan minua 85-vuotissyntymäp-äiväni joh-dosta toukokuun 24 pnä 1975 Kiitos korteista rahalah-joista ja puhelinonnitteluis-t-a Ystävyydellä Albert Palttila Maple Ridge BC JJ Quinn R Menzies TE Parker DJ Cumberland DF Hodgson TE Fjelsted WB Crampton J Scholes JW Thomson ONNITTELUMME CSJm kulttuuriväen juhlalle! CANADIAN IMPERIAL LIIKKEENHOITAJAT PANKEISSAMME: tottttyra3fflftm%%ttttttftm%%ttSSB Tiistaina kesäkuun 10 pnä 1975 13 |
Tags
Comments
Post a Comment for 000082