Viikkosanomat, June 17, 1975

              Tuleva kuu kuiri J -
r
e MO
5wve ZW0
Mennythän muistoilleen vain
oisko mennyt aineittain?
Näinhän aika aina siirtyy
aivan kuin sen aineet
piirtyy meneisyydestä
tulevaisuuteen aivan
kuin aikakauteen
uuteen
Näin toukokuukin tervehtäin
muistot huhtiin lennät täin
Viehkeydellään
virkeydellään jo
kesäkuutakin tähystellään
Näin nopeako nykyajan tahti
kuin elohopeaako
elämän mahti
Mihin näin kiire lie?
tuulilla viissiin
v tuo tietojen tie
Saeittarius
Toverillinen
tervehdyksemme
är=
Sanni Ken ja Veli
Sudbury
Ontario
Juhlaohnittelumme!
SIRKKAS
RESTAURANT
316A Bay St Thunder Bay "P"
Aterioita voileipiä kahvia
ja virvokejuomia
—Aukiolojat:—
SunnuntaisinJS ap-1- 2 yöllä
Arkipäivisin 6 ap82 ap
ONNITTELUMME
CANADA-PÄIVÄLL- E JA
OSJ:n KESÄJUHLILLE f
MEN'S WEAR
Suomalainen miesten
vaatetusliike
Puhelin 345-501- 2
294 Bay Street
Thunder Bay "T" Ontario
TERVEHDYS
CANADA-PÄIV-Ä
JUHLALLE!
Hilda Heino
Sault Ste Marie
Ontario
PARHAINTA
MENESTYSTÄ
CANADA-PÄIVÄ-N
JUHLALLE!
Senja ja Edwin Suksi
Sudbury Ontario
'm''tm'"# aa-s- t'i et: eemme m
~ (JATKOA)
Tulee
' "''' 'A --"4 't t-
-
--
"
muistaa että viime vuosisadan ja ja käyttämään omia tienäamiaan
tämän vuosisadan alussa yliopis- - palkkoja mielensä mukaan hert-toihin
voi päästä vain varakkaim- - lä ei ollut oikeutta nostaa oikeus-pie- n
perheiden tyttäret kun kou-- juttua ilman miehensä suostu-luopetu- s
oli kallista ja siihen ei musta Isällä myös oli yksino-oll- ut
tilaisuutta työväen naisilla maan oikeus myöntää lupa alai-Melke- in
kaikki yliopiston suorit-- käsen tytön avioliittoon äidillä
taneet naiset ryhtyivät myös aja- - ei ollut siihen mitään sanomista
maan naisten äänioikeus asiaa
kaikkialla maassa
Montrealissa perustettiin Lo-c- al
Council on Women 1893 ja
siihen liittyi paljon huomattavas-sa
asemassa olevia miehiäkin
kuten McGill yliopiston lakimi- -
eskoulun johtaja FP Walton
Tuo-- kun
Dr sitä oli
eten- - osa
alin- -
Mrs ET
sitä son ja
Mrs Douglas Malntosh ja mon
ta muuta
vai nai
sille Nämä ihmiset pai
työtä
timusta lainlaatijakunnalle
keräsivät nimikirjoituksia
puhetilaisuuksia
sa tehtiin selkoa naisten yhteis--
marraskuun
julkasta
päivän
päivänä
tunnetuimpien myyvän
'
He eivät olleet oikeutettu- -
Ennen naisten toiminta
melkein englanninkieli- -
mutta naisilla Ettei loukattaisijoi- - dottanut tutkinnon suoritta-ku- n
naiset menivät sotatöihin denkin miesten herkkiä tunteita neille naisille annettaisiin saman-nii- n
niihin tuli myöskin paljon laki kuitenkin laiset oikeudet on am-ranskalai- sia
naisia jotka joutui- - kaikilla kaupungeilla kunnilla matin miehilläkin Tämä ehdotus
Chnst Church Cathedrahn ipuidenkin Katolisen Mr Dillonin tekemä
miorovasti Pastori H Sy- - uskonnon omaavien ihmisten ehdotus hyljättiin vaikka
monda monta naista kanssa Suurin ammattiyh- - tullut kannattamaan naisten
Dr Ritchie England Lady distyksistä kannatti naisten hetystö jossa mrs J Hol-Drummo- nd
John Scott palkkalakia vaikka Katolinen mes Mclntyre mrs Samp-Profess- or
Carrie M Derrick Syndikaatti vastustikin So- - Madame Gerin-Lajoi- e
jotka uupumatta toimi
aanioiKeuaen saamiseKsi
tekivät
jon esittivät monta vaa
He
jäljestivät jois- -
1913
lesta Cole
Mon- -
edes
sotaa
ollut
ryhmän keskuudessa 1892
tämä sääti ettei kuin
luun halusivat
seka lä-kin
siitä
kosketuksiin ammattiyhdis- -
liikkeen kanssa
siihen ei kuitenkaan
tehty muutoksia vasta
tiin Quebecissa naisten alinpalk--
kalaki Muutkin naisten laisuus siihen aamulla puoli kym- - tuksia toivat esille avutto-vaatimukse- nt
aina hyljättiin meneltä annettiin joka naisilla
in sotatoimien tarpeellisuutta odottaa puolta lukos- - Quebecin maakunnan vanhanai- -
kunnallisen aseman puutteelli- - suuksissa mutta ääni-oikeut- ta
suuksistaja keinoista sen paran-- heille ei vielä Quebecissa myön-tämiseksi
Se jakoi asiaa kasit- - netty sittenkään vaikka Ottavva-televä- ä
kirjallisuutta monissa kin antanut sen heille liit- -
näyttelyissä ja tilaisuuksissa tovaltion vaaleissa Vuonna 1921
maakunnan isommissa kaupun- - Englanin- - ja ranskankieliset
geissaja lähetti puhujia kaikkial-- erinimiset yhdistykset ryhtyivät
le missä asiaan innostu- - yhdessä toimimaan Madame
neita ihmisiä "" Henci Gerin-Lajo- ie alkoi johtaa
Montrealin kaksi johtavaa sa- - Ranskalaista siipeä Mrs Wal-nomaleht- ea
Herald Daily Te-- Lyman Englanin kielistä
antoivat
:a
uutisia ja
26 päivänä ne antoi
sille tilaisuuden koko
sen numeron puo--
Mrs Minden oli sen
toiminttaja ja sinä
trealin asukkaat
kaupungin rikkaimpien ja
oli
sen että
sen
tai
oli
ja
ja
vat
ja keskuste- -
dan aikana
1919 saa- -
voimaan ja sen
use- - mutta heidän aseman oli
lähelle yötä
oli jo
kun
vain oli
ja
ja ter
etutilalla pitäen vaikka
antamalla avulle pidettiinkin
kauniita kiitospuheita juhlatilai- -
opettaja Maaamoiseue laoia
Saint Jean Seuraavana vuonna
lähti noin 400 naista Quebecissa
kokoontuvan lainlaatijakunnan
istuntoon jossa Henry Miles
esitteli heidän johtajansa Mada- -
me Gerin-Lajoi- e Proffessori
Derich Dr Richie-Englan- d La- -
dy Drummond Madamoiselle
naisille jul- - joukkoa myöskin
toimintaansa kieliteiteiden tjjn
Rasittavia
nai- -
asiansa
näkivät ihmeek--
seen
naisten
tys
man
naisten
sitä katujen kulmissa Myohem- - Saint Jean ja Madame Pierre
minkin niissä oli paljon kirjoituk- - Casgrain silloiselle maakunnan
sia naisten toiminnasta pääministerille joka oli Lois A
Sota vuodet toivat Quebecis- - Taschereau kuunteli nais-saki- n
eteen muita toimia mut- - ten esityksiä mutta sanoi
ta siellä naiset eivät koskaan jät-- hän voi niitä hyväksyä
täneet äänioikeus asiaa koko- - Katolisen kirkon painostus
naan syrjään vaan siitä tehtiin naisten äänioikeutta vastaan sai
vaatimuksia lainlaatijakunnalle monen naisen luopumaan toimin-mont- a
kertaa Kun naisia Que- - nasta Niinpä Madame Gerin-becissak- in
alkoi suurin joukoin Lajoie jätti toimensa yhdistyk-sotatarveteolisuute- en
työhön ja sessä vaikka hän olikin sen kan-siel- lä
ei ollut edes alinpalkka- - nalla Monet katoliset papit saar-laki- a
heitä turvaamassa niin se- - nasivat sitä vastaan ja taisivat-kin
asia tuli äänioikeus taistelun pa jotkut uhata julistaa pannaan
yhteyteen Naisten mukana Mr jokaisen joka uskalsi asettua tuo-Walton- ia
auttamassa oli myöskin ta jumalan julistamaa miehen
kolme tunnettua lakimiestä CM etuoikeutettua asemaa
Holt KC Maxwell Goldstein Toiminta naisten oikeuksien
KC ja WD Lighthall KC puolestajatkui monen pettymyk-jotk- a
puhuivat naisten sietämät- - sen jälkeenkin vaatimus-tömäst- ä
asemasta maakunnan ta esitettiin yuosian mittaan lain-vanhoillis- en
yhteiskunnallisen laatijakunnille eri edustajien ta-laisäädän- nön
alaisena Quebecin holta mutta ne kaikki hylättiin
maakunnassa naisilla ei ollut juu- - Naiset eivät kuitenkaan koko-r- i
ihmisoikeuksia eten- - naan kadottaneet toivoaan eten-kään
naimisissa olevilla naisilla a kään sen jälkeen kun Agnes
HAUSKAA JUHLA-AIKA- A
SALONEN'S ESSO SERVICE
Puh 344-028- 7
120-12- 8 Algoma St South Thunder Bay "P" Ont
AUTOILIJAT: kunnostamme autonne
kesäajoa varten
mmäsm
Nainen
yhteiskunnassamme
Macphail Torontosta oli tullut
valituksi alahuoneeseen Otta-waa- n
1921
JH Dillon yritti jälleen 1926
saada naimisissa oleville naisille
äänioikeutta Montrealin kunnan-vaaleiss- a
Se oikeus oli jo ollut
yksinäisillä veroamaksavilla
ollut pakko antaa naisten äänes- -
tää vaaleissaan jos miehet niin
jotka olivat yrittäneet saada oi:
keuden puhua esityksen puolesta
edustajille Heille oli varattu ti- -
sa olevan komitea huoneen oven
ulkopuolella Sen jälkeen heille
ilmotettiin ettei heitä haluta
kuunnella Samalla lailla ja vielä
tylymmin kohdeltiin monia muita
lähetystöjä jotka tulivat esittä-mään
naisten
Madame Therese Casgrain tuli
valittuksi 1929 yhdistyneen nais-ten
järjestön presidentiksi joka
järjestö otti nimekseen Naisten
Oikeuksien Liitto (League for
Womens Rights) Hän oli tar
mokas nainen joka kirjoitti artik- -
oli järjestön oma julkaisu ja kun
hänen miehensä tuli "House of
Commonsin" puheenjohtajaksi
1936 niin hänellä oli paljon tut-tavia
maan pääkaupungissa Otta-wass- a
Monta lähetystöä kävi
hänen johdollaan Quebecissa
lainlaatijoiden puheilla mutta tu
löksetta
1928 William Tremblay teki
jälleen ehdotuksen lainlaatijoille
naisten äänioikeudesta mutta se
sai samanlaisen tuomion kun
edellisetkin Mutta naisilla oli
toisiakin asioita kipeästi
lakimiesten yhdystys oli
kieltäytynyt antamasta lupaa kun
Mrs Annie Langstaff oli suo-rittanut
tutkinnon McGill yli-opistossa
Madame Casgrain ja
mrs Sampson matkustivat Que-beciin
esittämään lainlaatijakun-nalle
lakia muutettavaksi niinet-tä
naisilla olisi samat oikeudet
ammatin harjottamiseen kuin
grerasftsafisttttmsssa
legraph tilaa Siihen liittyi keleitajulkaisuihinjasanomaleh-kaisemall- a heidän McCill yliopiston yomans Spherenhin joka
Hän
ettei
vastaan
Monta
mitään
KAIKILLE!
vaatimuksia
jotka
ARGHUR & CUMBERLAND BRANCH
BAY & ALGOMA BRANCH
INTER CITY PLAZA BRANCH
VICTORIA & BRODIE BRANCH
409 VICTORIA AVENUE BRANCH
ARTHUR & EDWARD BRANCH
LAKEHEAD UNIVERSITY BRANCH
THUNDER BAY MALL BRANCH
KESKUS
' ' ' r V' % '--
' "1 ' ITT
miehilläkin Pari kuukautta myö-hemmin
he yllättivät pääministe-rin
Montrealissa ja esittivät hä-nelle
uudestaan saman asian Sa-mana
vuona tuli toinenkin kysy-mys
naisten oikeudesta ammatin
harjoittamiseksi esille
Kirjanpitäjien yhdistys oli eh- -
sai hyvin pilkallisen vastaanoton '
istuntosalissa ja kun siellä oli
samaan aikaan myöskin ehdotus
naisten äänioikeudesta niin se
ehdotus nauruin ja ivaten heitet-tiin
jälleen ulos
Mutta ei kulunut vuottakaan
kun pääministeri Taschereau
määräsi Dorion komitean tutki-maan
näitä asioita Monet nais-ten
järjestöt tekivät sille ehdo- -
kaisen lainsäädännön alaisena
Heidän todistuksensa ja vetoo- -
muksensa ehkä saivatkin aikaan
sen että Dorion komitea teki
16 ehdotusta sivililain muutami-seks- i
ja 1930 muutamia näistä
ehdotuksista hyväksyttiin ja ne
astuivat voimaan seuraavana
vuona
(JATKUU)
PARHAIN
TERVEHDYKSENI
CANADA DAY
FESTIVALILLE
kesäkuun 28-2- 9 päivinä!
Toivon juhlille juhlayleisölle nau-tintorikasta-ai- kaa
Ajatuksissani
olen mukananne
Aino Koski
Kapuskasing Ont
WKmMmm
KIITOS
Sydämelliset kiitokset kai-kille
sukulaisille ja tuttavil-le
jotka niin yllättäen tulit-te
onnittelemaan minua 85-vuotissyntymäp-äiväni
joh-dosta
toukokuun 24 pnä
1975
Kiitos korteista rahalah-joista
ja puhelinonnitteluis-t-a
Ystävyydellä
Albert Palttila
Maple Ridge BC
JJ Quinn
R Menzies
TE Parker
DJ Cumberland
DF Hodgson
TE Fjelsted
WB Crampton
J Scholes
JW Thomson
ONNITTELUMME CSJm kulttuuriväen juhlalle!
CANADIAN IMPERIAL
LIIKKEENHOITAJAT PANKEISSAMME:
tottttyra3fflftm%%ttttttftm%%ttSSB
Tiistaina kesäkuun 10 pnä 1975 13